Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Ranska

Uusin päivitys: 11-03-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Ranska

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus? 1.2.
1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka minun tulisi esittää vaatimukseni? 1.4.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneisiin? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voinko hakea korvausta Ranskasta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos voin, niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin? 2.18.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin lähetän hakemuksen? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Rikosprosessilain (code de procédure pénale) 2 §:n mukaan oikeus esittää vahingonkorvausvaatimus rikoksen, rikkomuksen tai muun oikeudenloukkauksen johdosta on jokaisella, jolle oikeudenloukkaus on aiheuttanut välitöntä vahinkoa.

Näyttö oikeudenloukkauksesta johtuvasta vahingosta riittää siten perusteeksi korvausvaatimuksen esittämiselle, eikä vaadittavan korvauksen enimmäismäärää ole rajoitettu ennalta (rikosprosessilain 420-1 §).

1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Vahingonkorvausvaatimus voidaan esittää jo esitutkinnan ja syyteharkinnan alettua. Rikosprosessilain 53-1 ja 75 §:n mukaan rikospoliisin on kaikin käytettävissään olevin keinoin annettava rikosuhreille tietoa heidän oikeuksistaan ja erityisesti heidän oikeudestaan korvaukseen kärsimistään vahingoista. Vahingonkorvausvaatimus voidaan kuitenkin esittää vielä oikeuskäsittelyn alettua ja jopa istunnossa, jossa tuomio luetaan.

1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle?

Rikoksen uhri voi esittää poliisitutkinnan kuluessa vahingonkorvausvaatimuksensa tutkinnasta vastaavalle viranomaiselle tai rikospoliisille, joka merkitsee vaatimuksen pöytäkirjaan, jos syyttäjä antaa tähän hyväksyntänsä. Vaatimus voidaan toimittaa myös faksilla tai saantitodistuslähetyksenä, jonka on saavuttava tuomioistuimeen viimeistään 24 tuntia ennen istuntopäivää. Rikosuhri voi kuitenkin esittää vahingonkorvauskanteen vielä oikeuden istunnossa, jos hän saapuu paikalle henkilökohtaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.4. Kuinka minun tulisi esittää vaatimukseni?

Vaatimus voidaan jaotella eriin, jos siihen sisältyy henkilövahinkoja, taloudellisia ja aineettomia vahinkoja, tai siinä voidaan esittää kokonaismäärä, jos se koskee henkistä kärsimystä. Vaatimukseen on joka tapauksessa liitettävä asianmukainen asiakirjanäyttö.

1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Vakavimpien rikosten uhreille on lain mukaan annettava oikeusapua asettamatta uhrin käyttövaroja koskevia ehtoja (9. syyskuuta 2002 annettu laki). Muissa tapauksissa oikeusapuhakemus hyväksytään, jos käyttövaroja koskevat ehdot täyttyvät. Oikeusapu on käytettävissä menettelyn alusta lähtien, sillä rikospoliisin on ilmoitettava uhrille jo esitutkinta- ja syyteharkintavaiheessa hänen oikeudestaan käyttää asianajajaa, jonka asianajajayhteisön puheenjohtaja tarvittaessa valitsee.

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Rikosuhrin on esitettävä vaatimustaan tukevat asiakirjat: lääkärintodistus, todisteet sairaslomasta ja ansionmenetyksestä, laskut, kustannusarviot jne.

Jos rikosuhri on kärsinyt fyysistä vahinkoa, tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tai uhrin pyynnöstä määrätä asiantuntijalausunnon antamisesta voidakseen arvioida vahingon vakavuuden. Asiantuntijalausuntoa odotettaessa uhrille voidaan maksaa väliaikaista korvausta (korvauksen ennakkomaksu).

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Rikosuhrien tukijärjestöt seuraavat useimmiten uhrien tilannetta sen jälkeen, kun rikoksen seuraamuksista on määrätty, ja voivat antaa uhrille neuvoja jatkotoimista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tekijän rikostuomioon sisällytetään velvoite maksaa uhrille vahingonkorvausta, kriminaalihuoltolaitoksen edustaja ottaa yhteyttä uhriin selvittääkseen korvauksen maksamisen yksityiskohtia.

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Lainsäädännöllä on luotu itsenäinen rikosuhrien korvausjärjestelmä, joka perustuu kansalliseen yhteisvastuuseen (6. heinäkuuta 1990 annettu laki). Laissa on otettu käyttöön henkilöihin kohdistuvien oikeudenloukkausten täysimääräisen korvauksen periaate. Hakijan on saatettava hakemuksensa sen alioikeuden (tribunal de grande instance) yhteydessä toimivan rikosvahinkolautakunnan (Commission d'indemnisation des victimes d'infractions, C.I.V.I.) käsiteltäväksi, joka on lähinnä hänen kotipaikkaansa tai jonka tuomiopiirissä oikeudenloukkaus tapahtui. Myönnetyt korvaukset maksaa terrorismin ja muiden rikosten uhrien vakuusrahasto, joka on oikeudenkäynnissä asianosaisen asemassa ja voi vaatia kustannusten korvaamista rikoksentekijältä takautumiskanteella.

Korvattavaksi vaadittavan vahingon on oltava tulosta tahallisesta tai tahattomasta teosta, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Terrorismi, liikenneonnettomuudet ja metsästysonnettomuudet eivät kuitenkaan kuulu 6. heinäkuuta 1990 annetun lain soveltamisalaan, vaan niihin sovelletaan muita korvausjärjestelmiä.

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneisiin?

Ainoastaan vakavien henkilövahinkojen ja seksuaalisen väkivallan uhrit saavat täysimääräisen korvauksen vahingoistaan; vähäisempiä henkilövahinkoja ja tietynlaisia omaisuusvahinkoja kärsineet voivat saada julkisyhteisöltä avustusta tiettyyn enimmäismäärään asti.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Vahingot, joista rikosvahinkolautakunta (C.I.V.I.) voi myöntää korvauksia, on jaettavissa kahteen ryhmään:

  • Henkilöön kohdistuvista vakavista oikeudenloukkauksista säädetään rikosprosessilain 706-3 §:ssä. Rikoksen tunnusmerkit täyttävä teko on johtanut kuolemaan, pysyvään vammaan tai vähintään kuukauden kestävään täydelliseen työkyvyttömyyteen tai kyseessä on seksuaalirikos.
  • Vähäisempiä henkilövahinkoja tai tietynlaisia omaisuusvahinkoja aiheuttavat teot kuuluvat rikosprosessilain 706-14 §:n soveltamisalaan. Siten henkilö, joka joutuu varkauden, petoksen, kavalluksen, kiristyksen tai teon, jonka seurauksena on omaisuuden tuhoutuminen, turmeltuminen tai sen arvon aleneminen, uhriksi tai henkilö, johon kohdistunut teko on johtanut alle kuukauden kestävään täydelliseen työkyvyttömyyteen, voi saada korvausta tietyin edellytyksin, jotka on täytettävä kaikilta osin: hänen on näytettävä toteen, että asianmukaisen ja riittävän vahingonkorvauksen saaminen muusta lähteestä (esimerkiksi vakuutuksesta) on mahdotonta, että tästä seikasta johtuu vaikea taloudellinen tai psykologinen tilanne ja että hänen kuukausittaiset käyttövaransa alittavat tietyn enimmäismäärän, joka vuodelta 2003 oli 1 223 euroa.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta

Oikeus korvaukseen on rikoksen välittömällä uhrilla ja hänen oikeudenomistajillaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Uhrin on täytettävä tietyt kansalaisuutta koskevat edellytykset. Korvausta voi hakea:

  • rikoksen uhri, jolla on Ranskan kansalaisuus, riippumatta siitä, onko rikos tehty Ranskassa vai sen ulkopuolella
  • rikoksen uhri, jolla on Euroopan yhteisön jäsenvaltion tai sellaisen valtion kansalaisuus, joka on tehnyt Ranskan kanssa vastavuoroisuutta koskevan sopimuksen (väkivaltarikosten uhreille suoritettavia korvauksia koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen sopimusvaltion kansalaisuus), kun kyseessä on Ranskan lainkäyttöalueella tehty rikos
  • kansainvälisistä sopimuksista johtuvin rajoituksin ulkomainen rikoksen uhri, joka ei ole minkään Euroopan yhteisön jäsenvaltion kansalainen mutta oleskeli Ranskassa laillisesti rikoksen tai hakemuksen tekohetkellä, kun kyseessä on Ranskan lainkäyttöalueella tehty rikos.
2.6. Voinko hakea korvausta Ranskasta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa?
Kuten kysymykseen 2.5 annetusta vastauksesta ilmenee, rikoksen uhri, jolla on Ranskan kansalaisuus, voi hakea rikosvahinkolautakunnalta korvausta toisessa valtiossa tehdystä rikoksesta samoin edellytyksin kuin Ranskassa tehdystä rikoksesta.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Rikosvahinkolautakunnalle osoitettavaan hakemukseen on liitettävä kuitti rikosilmoituksen tekemisestä ja kaikki hakijan saatavilla olevat rikosoikeudenkäyntiä koskevat asiakirjat.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Ei, sillä rikosvahinkolautakunnat on perustettu nimenomaan siksi, ettei uhrin tarvitsisi odottaa rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Ei. Nämä toimet ovat toisistaan riippumattomia, eikä rikosvahinkolautakunta ole myöskään sidottu tuomioistuimen aikaisemmin mahdollisesti määräämän vahingonkorvauksen määrään.

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?

Asia voidaan käsitellä rikosvahinkolautakunnassa, vaikkei rikoksentekijää olisi tuomittu. Pelkästään se seikka, että henkilö on rikoksen johdosta kärsinyt rikosprosessilain 706-3 tai 706-14 §:n mukaista vahinkoa, on riittävä peruste käsittelyn aloittamiseksi lautakunnassa.

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Korvaushakemus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa rikoksen tekopäivästä tai, jos asiassa on nostettu syyte, vuoden kuluessa tuomioistuimen asiassa antaman viimeisen päätöksen päiväyksestä; muutoin oikeus menetetään.

Rikosvahinkolautakunta voi kuitenkin katsoa, ettei hakija ole menettänyt oikeuttaan hakea korvausta, jos hänellä ei ole ollut mahdollisuutta vedota oikeuteensa asetetussa määräajassa, jos hänen kärsimänsä vahingot ovat suurentuneet tai jos oikeuden säilyttämiseen on muutoin pätevät perusteet.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Rikosprosessilain 706-3 §:n mukaan kaikki henkilöön kohdistuvasta oikeudenloukkauksesta johtuvat vahingot voidaan korvata riippumatta siitä, ovatko ne luonteeltaan taloudellisia vai aineettomia. Siten korvaus voi perustua esimerkiksi ansiotulojen pienenemisestä johtuvaan taloudelliseen vahinkoon tai kaapatun ja raiskatun lapsen vanhempien kokemaan ahdistukseen ja henkiseen kärsimykseen; korvaus voi myös perustua oikeudenomistajien pysyvään työkyvyn alenemiseen tai täydelliseen työkyvyttömyyteen, joka aiheutuu rikoksesta johtuvasta henkilön kuolemasta, tai alaikäisen kärsimään taloudelliseen vahinkoon, jos hänen koulutuksestaan ja elatuksestaan vastaava äitinsä kuolee rikoksen johdosta.

Vaikka rikoksesta seuraava ansiotulojen alenemisesta johtuva taloudellinen vahinko voidaankin korvata, rikosprosessilain 706-3 § ei sitä vastoin kata esinevahinkoja. Siten esimerkiksi vaatteiden pilaantumisesta tai korujen katoamisesta tai rikkoutumisesta johtuvat korvaushakemukset hylätään.

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Määrittääkseen uhrille myönnettävät summat on rikosvahinkolautakunnan ensin laskettava hakijan vahingon kokonaismäärä vahingonkorvausoikeuden yleisten sääntöjen mukaisesti. Siten korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos uhri on myötävaikuttanut vahinkoon siten, että hänen käyttäytymisensä ja vahingon välillä on välitön ja selvä syy-yhteys. Tämän jälkeen rikosvahinkolautakunnan on vähennettävä summasta sosiaaliturvakassan maksamat suoritukset.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Ei. Lähtökohtaisesti sovelletaan täyden korvauksen periaatetta, jollei tapaukseen ole sovellettava muiden kysymysten yhteydessä mainittua enimmäismäärä.

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta?

Kuten kohdassa 2.13 annetussa vastauksessa mainitaan, rikosvahinkolautakunta vähentää hakijan vahingon arvioidusta kokonaismäärästä sosiaaliturvajärjestelmästä maksetut suoritukset ja kaikki samaan vahinkoon perustuvat jo saadut tai tulevat korvaukset (esimerkiksi vakuutuksista).

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Kuten kohdassa 2.13 annetussa vastauksessa mainitaan, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä uhrin myötävaikutuksen perusteella, jos se on syy-yhteydessä vahinkoon.

2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos voin, niin millä edellytyksillä?

Hakija voi hakea ennakkomaksua. Tällaisessa tapauksessa puheenjohtaja tekee asiasta päätöksen kuukauden kuluessa hakemuksen esittämisestä.

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin?

Oikeusministeriön hyväksymiltä rikosuhrien tukijärjestöiltä, joiden luettelo on saatavilla www-sivustossa.

2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Lain mukaan oikeusapua on annettava vakavimpien rikosten uhreille asettamatta käyttövaroja koskevia ehtoja (9. syyskuuta 2002 annettu laki). Muissa tapauksissa oikeusavun myöntäminen riippuu käyttövaroja ja kanteen tutkittavaksi ottamista koskevan kahden edellytyksen täyttymisestä.

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Korvaushakemus on toimitettava hakijan kotipaikkaa tai rikoksen tekopaikkaa lähimpänä olevan alioikeuden (tribunal de grande instance) yhteydessä toimivalle rikosvahinkolautakunnalle (Commission d'indemnisation des victimes d'infractions).

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

Eräät rikosuhrien tukijärjestöt ovat liittyneet kansalliseen rikosuhrien tuki- ja sovitteluverkostoon INAVEM français (rikosuhrien valtakunnallinen auttava puhelin: 0 810 09 86 09). Kartta, jonka avulla voi etsiä hakijan kotipaikkaa lähinnä sijaitsevia tukijärjestöjä, on saatavilla Ranskan oikeusministeriön français www-sivuilla.

Lisätietoja

  • Onko olemassa muita keinoja korvauksen saamiseksi rikoksentekijältä (kuten Yhdistyneen kuningaskunnan "compensation order")?

    Ulosottomies voi pyynnöstä aloittaa pakkotäytäntöönpanon (palkan tai pankkitilillä olevien varojen pidättäminen), jolloin hän saattaa pyytää virka-apua yleiseltä syyttäjältä (joka voi selvittää velallisen olinpaikan ja antaa tietoja pankkitilitietojen järjestelmästä (Fichier des comptes bancaires et assimilés, FICOBA), jotta velallisen hallinnassa olevat tilit voidaan tunnistaa).

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Ranska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 11-03-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta