Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Suomi

Uusin päivitys: 19-05-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Suomi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus? 1.2.
1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?) 1.4.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voinko hakea korvausta Suomesta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin? 2.18.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin lähetän hakemuksen? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Vahingonkorvausvaatimus voidaan esittää syytteen käsittelemisen yhteydessä. Vahingonkorvausvaatimus käsitellään yleensä samassa yhteydessä syytteen kanssa, mutta se voidaan myös erottaa käsiteltäväksi eri oikeudenkäynnissä.

1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Vaatimus tulisi esittää, mikäli mahdollista, jo esitutkinnan yhteydessä. Poliisilla on tuolloin velvollisuus tiedustella, onko asianomistajalla korvausvaatimuksia. Syyttäjällä on yleensä asianomistajan pyynnöstä velvollisuus esittää korvausvaade samaan aikaan syytteen kanssa. Tällaista velvollisuutta ei kuitenkaan ole esimerkiksi silloin, jos vaatimus on epäselvä.

1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle?

Vaatimus tulisi esittää kirjallisesti syyttäjälle tai, jos asiaa jo käsitellään tuomioistuimessa, tuomioistuimelle.

1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?)

Vahingonkorvausvaatimuksen tulisi olla mahdollisimman yksilöity. Vaatimuksessa tulee yksilöidä aiheutunut vahinko lajeittain (esimerkiksi omaisuusvahinko, henkilövahinko, sairaanhoitokulut tms.) sekä vahingon määrä.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Kyllä, jos edellytykset yleisen oikeusavun saamiseksi täyttyvät. Edellytysten täyttyessä oikeusapua voi saada sekä esitutkintaa että oikeudenkäyntiä varten. Lisäksi rikoksen uhri voi aina saada valtion varoista palkatun avustajan, kun hän on asianomistajana (rikoslain 20 luvun) seksuaalirikoksissa tai kun rikoksen tekijä on uhrille läheinen henkilö ja kysymyksessä on rikoslain 21 luvun 1-6 §:n tarkoittama henkeen ja terveyteen kohdistuva rikos (esim. tapon yritys tai törkeä pahoinpitely).

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Jos vahingon tapahtumisesta tai sen määrästä on olemassa kirjallista näyttöä, on se syytä liittää vaatimukseen. Tärkeää kuitenkin olisi, että mahdolliset lääkärintodistukset, kuitit kuluista yms. liitetään vaatimukseen. Tuomioistuin arvioi näytön riittävyyden tapauskohtaisesti. Jos näyttö joltain vahingon määrän osalta on puutteellista, tuomioistuin arvioi vahingon suuruuden.

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Korvauksen perintää haetaan ulosottovirastosta, josta saa apua hakemuksen laatimiseen. Hakemuksen voi tehdä myös sähköpostitse. Lomake on saatavissa osoitteesta http://www.oikeus.fi/6558.htm (valitse 'Ulosottoasiat', 'Ulosottohakemus - Tuomiota tai päätöstä edellyttävät asiat'). Ulosottovirastoon on toimitettava hakemuksen lisäksi tuomioistuimen päätös tai virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös siitä. Hakemuksen voi tehdä heti, kun tuomioistuin on antanut ratkaisunsa eli päätöksen lainvoimaisuutta ei tarvitse odottaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Kyllä, hakemus osoitetaan Valtiokonttorille.

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille?

Pääsääntöisesti edellytyksenä on vain, että vahinko on aiheutettu rikoksella. Kuitenkin esimerkiksi henkisestä kärsimyksestä korvausta suoritetaan vain, jos kärsimys on aiheutettu törkeällä väkivaltarikoksella, vapauteen kohdistuvalla rikoksella tai seksuaalirikoksella.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Yleisesti ottaen ei. Kohdasta 2.12. käy ilmi, millaisista vahingoista Suomessa on mahdollista saada korvausta.

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Surmansa saaneen erittäin läheisellä henkilöllä on oikeus saada korvausta omista sairaanhoitokustannuksistaan ja muista tarpeellisista kuluista sekä ansionmenetyksestä. Tällaisena erittäin läheisenä henkilösuhteena pidetään pääsääntöisesti esimerkiksi puolisoiden välistä suhdetta sekä alaikäisen lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.

Jos elatusvelvollinen on saanut surmansa, suoritetaan elatukseen tai elatusapuun oikeutetulle korvausta. Korvattavaksi tulee tällöin määrä, jonka henkilö olisi todennäköisesti tullut saamaan surmansa saaneelta. Elatukseen oikeutetulle myönnettävästä korvauksesta vähennetään hänelle myönnettävät eri eläkelakien mukaiset eläkkeet.

Sivun alkuunSivun alkuun

Myös hautauskuluista on mahdollista saada kohtuullinen korvaus.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Pääsääntöisesti korvausta suoritetaan Suomessa tehdystä rikoksesta, joten korvauksen saajan kansalaisuudella ei lähtökohtaisesti ole merkitystä. Ilman erityistä syytä Suomen valtio ei kuitenkaan suorita korvausta muille kuin toisessa EU:n jäsenvaltiossa pysyvästi asuvalle henkilölle, jos sekä rikoksen tekijä että rikoksen uhri oleskelivat rikoshetkellä tilapäisesti ja lyhytaikaisesti Suomessa.

2.6. Voinko hakea korvausta Suomesta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa?

Jos rikos on tehty Suomen ulkopuolella, korvausta voi vaatia Suomen valtiolta vain henkilövahingosta ja kärsimyksestä ja silloinkin vain tietyin edellytyksin.

Edellytyksenä on että se, johon rikos kohdistui, asui pysyvästi Suomessa rikoksen sattuessa. Jos hän oleskeli ulkomailla, on oleskelun tullut johtua työstä, opiskelusta tai muusta näihin verrattavasta syystä, jotta korvausta voitaisiin suorittaa. Korvaus saattaa harkinnanvaraisesti tulla suoritettavaksi muissakin tapauksissa, jos sitä voidaan pitää perusteltuna.

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Pääsääntöisesti kyllä. Jos rikosta ei ole ilmoitettu poliisille eikä poliisi ole muutoinkaan saanut tietoa rikoksesta, korvaus suoritetaan vain, jos siihen on erityistä syytä.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Hakemuksen voi tehdä aikaisemminkin. Yleensä valtiokonttori kuitenkin odottaa, että hakijan oikeus saada korvausta vahingosta vastuussa olevalta on ratkaistu ensimmäisessä oikeusasteessa tai rikoksentekijä on päätetty jättää syytteeseen panematta. Jos tekijää ei kuitenkaan ole kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun poliisi sai rikoksesta tiedon, asetettu syytteeseen, voi valtiokonttori ratkaista asian.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Ei.

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?

Korvausta on mahdollista hakea (ks. kohta 2.7 . ja 2.8.). Selvityksen tulee osoittaa, että vahinko on aiheutettu rikollisella teolla. Yleensä näytöksi esitetään poliisin esitutkintapöytäkirja tai tuomio. Kun näitä ei ole, tulee esittää muu luotettava selvitys. Olennaista on sen arvioiminen, voidaanko rikoksen tapahtumista pitää uskottavana.

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Korvausta on haettava kirjallisesti kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvausasiassa annettiin lainvoimaiseksi tullut tuomio. Jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, hakuaika on 10 vuotta rikoksen tekemisestä. Erityisestä syystä valtiokonttori voi ottaa tutkittavakseen myös myöhemmin tehdyn hakemuksen.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

  1. henkilövahingot
    • sairaanhoitokustannuksista ja muista vahingosta aiheutuneista kuluista
    • kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta
    • myös psyykkisestä tilapäisestä haitasta sillä edellytyksellä, että kyseessä on psyykkisen tilan häiriö, joka on lääketieteellisesti todennettavissa
    • pysyvästä haitasta sekä pysyvästä kosmeettisesta haitasta - ansionmenetyksestä
    • vahingoittuneista vaatteista ja muista tavanomaisista käyttöesineistä sekä silmälaseista ja hammasproteeseista?
    • henkisestä kärsimyksestä (ks. rajoitusten osalta kohta 2.2.)
  2. henkilövahingon kärsineen läheiselle aiheutuneet tarpeelliset kulut ja ansionmenetys tietyin edellytyksin
  3. esinevahingot
    • voidaan korvata, mutta vaatimuksena on, että vahingonaiheuttaja on ollut laitokseen suljettu tai muutoin vapautensa menettänyt. Esinevahinko voidaan lisäksi harkinnan mukaan korvata tietyissä muissakin tilanteissa.
  4. oikeudenkäyntikulut, jos asiaa on käsitelty tuomioistuimessa ja hakijalle myönnetään valtion varoista muutakin korvausta
  5. kohtuulliset hautauskulut, (läheiselle suoritettavat korvaukset, ks. 2.4.)

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Korvauksen määrän laskemisesta ei ole säännöksiä laissa. Näin ollen Valtiokonttori arvioi korvauksen yhdenmukaisin perustein, mutta ottaen kuitenkin huomioon kunkin yksittäisen tapauksen erityispiirteet. Ainoastaan kivun ja säryn korvaamisen sekä pysyvän vian ja haitan ja kosmeettisen haitan korvaamisen osalta Valtiokonttorilla on käytössään ohjeelliset taulukot. Niissä korvaustasot on määritelty esimerkiksi vammojen vaikeusastetta, kuten työkyvyttömyysaikaa, sairaalassaoloaikaa ja hoitotoimenpiteiden laajuutta apuna käyttäen. Valtiokonttori ei ole korvausmäärää arvioidessaan sidottu tuomioistuimen mahdollisesti antamaan korvausta koskevaan ratkaisuun.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Enimmäismäärinä Suomessa voimassa olevassa laissa on (1.1.2009 jälkeen tehdyn rikoksen osalta):

  • kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan osalta 11.000 euroa
  • seksuaalirikoksesta aiheutuneen kärsimyksen osalta 8.800 euroa ja muusta rikoksesta aiheutuneen kärsimyksen osalta 3.300 euroa
  • ansionmenetyksen ja elatuksen menetyksen osalta 140 euroa/päivä
  • elatuksen menetyksen osalta sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu määrä
  • surmansa saaneen läheiselle suoritettavien korvausten osalta 5.500 euroa
  • henkilövahingon osalta saman tapahtuman osalta kokonaiskorvaus voi olla enintään 56.000 euroa
  • esinevahingon osalta 28.000 euroa
  • maksettavien korvausten yhteismäärästä tehdään 160 euron suuruinen perusvähennys

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta?

Kyllä. Valtion maksamasta korvauksesta on vähennettävä, mitä vahingonkärsijä on oikeutettu saamaan jonkun muun lain nojalla. Samoin vähennetään vakuutuksen perusteella saatava korvaus. Rikoksentekijältä saatava korvaus on vähennettävä vain siltä osin kuin sitä on suoritettu.

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Valtion varoista maksettavaa korvausta voidaan sovitella, jos vahingonkärsijän puolelta on myötävaikutettu vahinkoon. Samoin voidaan menetellä, jos joku muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on vaikuttanut vahingon syntymiseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä?

Ennakkoa voidaan maksaa, jos korvausasian ratkaisu viipyy ja hakijan oikeus määrältään merkittävään korvaukseen on ilmeinen.

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin?

Tarkempaa tietoa antaa Valtionkonttori (ks. kohta 2.20).

2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Korvauksen voi tehdä itse ja sen tekemiseen saa apua Valtiokonttorista. Kohtuulliset kustannukset lainopillisen avustajan käyttämisestä maksetaan valtion varoista, jos hakija on saanut tuomioistuimessa oikeusapua. Kohtuulliset hakemisesta aiheutuvat kustannukset korvataan myös silloin, kun asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, jos hakija täyttää oikeusavun saamisen edellytykset.

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Valtiokonttori

Sörnäisten Rantatie 13

PL 50

FIN-00054 Valtiokonttori, Helsinki

puh. +358 9 77 251

fax +358 9 772 58556

www.valtiokonttori.fi

www.statetreasury.fi

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Suomi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-05-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta