Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Tšekki

Uusin päivitys: 09-01-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Tšekki

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus? 1.2.
1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka minun tulisi esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?) 1.4.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voinko hakea korvausta Tšekistä, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin? 2.18.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin lähetän hakemuksen? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Asianomistajalla tarkoitetaan rikosoikeudenkäynnissä sitä, jolle on rikoksen vuoksi aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinkoa, henkistä kärsimystä tai muuta vahinkoa, jolle voidaan määrittää rahallinen arvo. Asianomistajan on esitettävä vahingonkorvausvaatimus tekijää vastaan rikosoikeudenkäynnissä viimeistään pääkäsittelyssä ennen todisteiden esittämistä.  Korvausvaatimuksessa on mainittava, mistä syistä ja minkä suuruisena vahingonkorvausta haetaan.

1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Asianomistaja voi esittää korvausvaateen rikosoikeudenkäynnin vireillepanon jälkeen (siis jo esitutkinnassa, rikosoikeudenkäynnin valmisteluvaiheessa), mutta viimeistään kuitenkin pääkäsittelyssä ennen todisteiden esittämistä.

1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle?

Laissa ei määrätä tarkkaa muotoa vahingonkärsijän korvausvaatimukselle. Suositeltavaa on kuitenkin esittää vaatimus kirjallisena ja kuvata siinä vahingon aiheutumiseen johtaneet olosuhteet, määrittää aiheutuneen omaisuusvahingon suuruus ja esittää vaatimus, että oikeus määräisi ratkaisussaan vahingontekijän korvaamaan rikoksesta aiheutuneen vahingon. Lisäksi voidaan tehdä lainvalvontaviranomaisen pöytäkirjoihin liitettävä vahingonkorvausvaatimus (asianomistajan poliisikuulustelun yhteydessä).

Sivun alkuunSivun alkuun

Korvausvaatimus jätetään toimivaltaiselle lainvalvontaviranomaiselle riippuen siitä, missä vaiheessa rikosoikeudenkäynti on – toisin sanoen joko tuomioistuimelle, yleiselle syyttäjälle tai poliisille. Korvausvaatimus on esitettävä sillä tavoin ja siinä muodossa, ettei ole epäilystä siitä, että asianomistaja vaatii vahingonkorvausta. Korvausvaatimus on esitettävä tiettyä henkilöä vastaan – tämän periaatteen noudattaminen on erityisen tärkeää, jos kyseessä on oikeudenkäynti useita syytettyjä vastaan.

Rikosoikeudenkäynnissä esitettävä korvausvaatimus on yksi mahdollisuus hakea oikeuksiaan. Asianomistaja voi hakea vahingonkorvausta myös siviilioikeudenkäynnissä, myös silloin, jos rikosoikeudenkäynnissä ei ole vaadittu vahingonkorvausta.

1.4. Kuinka minun tulisi esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?)

Korvausvaatimuksessa on ilmoitettava aiheutuneen vahingon kokonaisarvo ja eriteltävä tapahtuneet yksittäiset vahingot. Jos tämä ei ole mahdollista (esim. jos asianomistaja ei vielä tiedä vahingon tarkkaa arvoa, koska hän on edelleen työkyvytön ja saa tämän johdosta sairausvakuutuskorvauksia), vaatimuksessa on ilmoitettava ainakin vahingon vähimmäisarvo. Korvausvaatimusta on mahdollista muuttaa myöhemmin oikeudenkäynnin aikana aina siihen asti, kun oikeus vetäytyy päätösneuvotteluun ennen tuomion julistamista. Tuomioistuimen on päätettävä vahingonkorvauksesta asianomistajan vaatimuksen rajoissa, toisin sanoen se ei voi määrätä suurempia korvauksia kuin hän hakee. Jos siis oikeudenkäynnin aikana kävisi ilmi, että vahinko on suurempi kuin asianomistaja vaatimuksessaan alun perin oletti, hänen itsensä olisi muutettava ja täydennettävä vaatimustaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Asianomistajalla voi olla edustajanaan oikeudenkäyntiasiamies, jolla on valtuudet esittää asianomistajan puolesta vaatimuksia ja hakemuksia, tehdä muutoksenhakuja ja olla osallinen oikeustoimissa, joissa asianomistaja voi olla osallinen. Jos korvausvaatimuksen tehnyt asianomistaja voi osoittaa, ettei hänellä ole varaa oikeudenkäyntiasiamieheen, hän voi pyytää tuomioistuinta nimittämään asianajajan, joka antaa asianomistajalle oikeusapua ilmaiseksi tai alennettua korvausta vastaan.

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Vahingonkorvausvaatimuksen yhteydessä on esitettävä kaikki todisteet aiheutuneen vahingon suuruudesta. Esimerkiksi jos rikoksen vuoksi aiheutui vahinkoa tietylle esineelle, joka täytyi siksi korjata, on näytettävä toteen korjauskulut. Jos asianomistaja kärsi henkilövahinkoa ja oli siksi työkyvyttömänä, hänen on esitettävä todisteet sairausvakuutuskorvauksistaan sekä keskituloistaan ennen vahingon aiheutumista, jotta voitaisiin selvittää hänelle aiheutunut konkreettinen vahinko (näiden määrien välinen ero).

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Tšekissä ei ole erillistä tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä rikoksen tekijältä. Jos henkilö on vähävarainen, hän voi pyytää Tšekin asianajajaliittoa (Česká advokátní komora) nimeämään itselleen asianajajan. Asianajajaliiton nimeämä lakimies on velvollinen tarjoamaan oikeuspalveluja nimeämisen yhteydessä määritetyin ehdoin. Käytännössä asianajajaliitto tavallisesti määrittää, että oikeuspalvelu on ilmainen kulukorvauksia lukuun ottamatta. Jos käy ilmi, että hakijan varallisuus- ja sosiaalinen asema ei oikeuta maksuttomaan oikeuspalveluun, nimetyn asianajajan tulee periä normaali asianajopalkkio.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Kyllä. Valtio myöntää lain 209/1997 mukaan ja siinä määritetyin ehdoin rahallista korvausta rikoksen uhreille.

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille?

Kyllä. Tätä rahallista korvausta myönnetään vain henkilövahinkoa aiheuttaneiden rikosten uhreille.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Rahallista korvausta myönnetään uhreille, jotka ovat kärsineet henkilövahinkoa rikoksen vuoksi. Rahallista korvausta ei kuitenkaan myönnetä, ellei kärsimyksen arviointiin käytetty pistepohjainen arviointi osoita vähintään 100 pisteen arvoa. Rahallista korvausta myönnetään myös rikoksen seurauksena kuolleen uhrin jälkeenjääneille, mikäli kuollut oli huolehtinut tai ollut velvollinen huolehtimaan heidän elatuksestaan.

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Ks. vastaus edelliseen kysymykseen.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Valtio voi myöntää rikoksen uhreille tarkoitettua rahallista korvausta Tšekin kansalaisille tai sellaisille valtiottomille henkilöille, joille on myönnetty pysyvä tai pitkäaikainen oleskelulupa Tšekissä. Ulkomaiden kansalaiset voivat hakea korvausta Tšekkiä sitovan kansainvälisen sopimuksen nojalla. Tšekki on Strasbourgissa 24.11.1983 tehdyn väkivaltarikosten uhreille suoritettavia korvauksia koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen osapuoli. Tässä yhteydessä on syytä mainita rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskeva EY:n direktiivi, jonka mukaan jäsenvaltiot ovat velvollisia maksamaan korvauksia alueellaan rikoksen uhriksi joutuville henkilöille, joiden pysyvä asuinpaikka on toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Tšekki saattaa direktiivin säännökset osaksi oikeusjärjestystään, minkä jälkeen rahallista korvausta voidaan myöntää myös henkilöille, joiden pysyvä asuinpaikka on toisessa EU:n jäsenvaltiossa.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.6. Voinko hakea korvausta Tšekistä, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa?

Kuten edellä mainitaan, valtion rahallista korvausta myönnetään Tšekin kansalaisille. Laissa ei aseteta rahallisen korvauksen ehdoksi, että rikoksen on tapahduttava Tšekin alueella. Tästä voidaan päätellä, että rahallista korvausta myönnetään Tšekin kansalaisille riippumatta siitä, missä rikos tapahtui.

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Kyllä, rikoksen ilmoittaminen poliisille varhaisessa vaiheessa on yksi rahallisen korvauksen ehdoista. Rahallista korvausta koskevan lain mukaan valtio ei myönnä korvausta, jos uhri ei viipymättä ilmoita rikoksesta, jonka vuoksi hän vaatii vahingonkorvauksia.

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Rahallista korvausta voidaan myöntää rikoksen uhrille, jos tekijä on tuomittu henkilövahinkoa aiheuttaneesta rikoksesta tai jos hänet on jätetty syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta. Tietyissä olosuhteissa ei ole kuitenkaan tarpeen odottaa tuomioistuimen päätöstä (esim. jos tekijää ei ole tunnistettu tai syytettä ei voida jättää tekijälle), jos lainvalvontaviranomaisten tutkinnan perusteella ei ole epäilystä siitä, että on tapahtunut rikos, jonka seurauksena uhrille on aiheutunut henkilövahinkoa.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Vaikka laissa ei nimenomaisesti säädetä tällaisesta velvoitteesta, lain sanamuodosta voidaan päätellä, että uhrin on toimittava aktiivisesti vahingonkorvausten hakemiseksi rikoksen tekijältä. Rahallista korvausta voidaan näin ollen vähentää tai se voidaan evätä ottaen huomioon uhrin sosiaalinen asema sekä se, onko uhri käyttänyt kaikki lakisääteiset keinot vahingonkorvausten hakemiseksi tekijältä tai muulta vahingonkorvausvelvolliselta.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?

Rikoksentekijän tunnistaminen tai tuomitseminen ei ole ehtona sille, että uhrille voidaan maksaa rahallista korvausta (ks. kysymys 2.8). Näissä tapauksissa on osoitettava, että on tapahtunut rikos, jonka seurauksena uhri on kärsinyt henkilövahinkoa. Tämä voidaan osoittaa toteen lainvalvontaviranomaisten päätelmien ja uhrin esittämien todisteiden perusteella.

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Rahallista korvausta on haettava vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin uhri sai tietää rikoksen aiheuttamasta vahingosta, muuten tämä oikeus raukeaa.

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Valtio voi suorittaa rahallista korvausta tapauksissa, joissa uhri on kärsinyt henkilövahinkoa rikoksen seurauksena. Korvausta maksetaan todistetusta ansionmenetyksestä ja sairaanhoitokuluista sekä uhrin jälkeenjääneille hautaus- ja elatuskustannuksista.

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Rahallinen korvaus maksetaan joko 25 000 Tšekin korunan kiinteämääräisenä korvauksena tai todistettua ansionmenetystä, sairaanhoitokuluja, hautauskuluja ja elatuskustannuksia vastaavana. Tästä määrästä vähennetään kaikki summat, jotka uhri on saanut vahingonkorvauksina muista lähteistä.  

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Valtion suorittama rahallinen korvaus voi olla enintään 150 000 Tšekin korunaa. Alarajaa ei ole määrätty.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta?

Rahallinen korvaus maksetaan todistettua ansionmenetystä, sairaanhoitokuluja, hautauskuluja ja elatuskustannuksia vastaavana määränä, josta on vähennetty muista lähteistä (esim. vakuutuksista) vahingonkorvauksina jo saadut määrät.

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Kyllä, rahallisesta korvauksesta ja sen suuruudesta päätettäessä otetaan huomioon uhrin käyttäytyminen vahingon aiheuttaneen rikoksen yhteydessä. Huomioon otetaan myös esimerkiksi se, missä määrin uhri myötävaikutti vahingon syntymiseen, suostuiko hän rikoksentekijän syytteeseenpanoon, tekikö hän viipymättä rikosilmoituksen tai kieltäytyikö hän todistamasta rikosoikeudenkäynnissä.

2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä?

Tšekin lain mukaan rahallisesta korvauksesta ei makseta ennakkoa. Laissa asetetaan kuitenkin suhteellisen lyhyt määräaika (3 kk) rahallista korvausta koskevan hakemuksen käsittelylle. Tietyssä mielessä ennakkona voi toimia 25 000 Tšekin korunan kiinteämääräinen summa, joka voidaan rahallista korvausta koskevassa laissa säädettyjen ehtojen täyttyessä maksaa sillä varauksella, että jos aiheutuneen vahingon tosiasiallinen suuruus näytetään toteen asetetussa määräajassa, korvauksen jäljellä oleva määrä maksetaan myöhemmin.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin?

Kaikki lainvalvontaviranomaiset (poliisi, syyttäjät ja tuomarit) ovat velvollisia ilmoittamaan uhrille rahallisen korvauksen ehdot.  Tarvittavat lomakkeet ja muuta tietoa rahallisen korvauksen hakemisesta saa Tšekin oikeusministeriöstä.

2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Uhrilla ei tarvitse olla oikeusavustajaa hänen hakiessaan rahallista korvausta. Uhri voi halutessaan palkata oikeudellisen avustajan, mutta omalla kustannuksellaan. Myös tässä tapauksessa pätee, että jos henkilö on vähävarainen, hän voi pyytää Tšekin asianajajaliittoa nimeämään itselleen lakimiehen.

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Rahallista korvausta koskeva hakemus on lähetettävä Tšekin oikeusministeriöön osoitteeseen Ministerstvo spravedlnosti ČR, Vyšehradská 16, 128 00 Praha 2.

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

Tšekissä toimii Bílý kruh bezpečí - niminen kansalaisjärjestö, joka auttaa rikoksen uhreja. Järjestö tarjoaa oikeudellista ja psykologista neuvontaa uhreille ja tässä yhteydessä myös tietoa mahdollisuuksista saada korvauksia rikoksentekijältä tai valtiolta. Lisätietoja saa järjestön verkkosivuilta www.bkb.cz ceština - English.

Lisätietoja

  • ”Korvaukset” ceština - English oikeusministeriön verkkosivuilla

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Tšekki - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 09-01-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta