Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Belgia

Uusin päivitys: 17-10-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Belgia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


Viimeisimmät päivitykset ovat saatavilla kieliversioina français

H

U

O

M

Tällä sivustolla kuvataan lainsäädäntöä, joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2004, mutta jota sovelletaan hakemuksiin, jotka on esitetty aiemmin (ja ovat käsiteltävänä tahallisten väkivallantekojen uhrien auttamista varten perustetussa lautakunnassa).

Tämän hetken lainsäädännön tilan voi tarkistaa seuraavalta Internet-sivustolta: Julkishallinnon oikeudelliset Internet-sivut Deutsch - français - Nederlands:

a) Valitse ranskan tai hollannin kieli

b) Valitse otsikko ”Législation consolidée” (”Geconsolideerde wetgeving”)

c) Täytä hakukentät seuraavasti:

Nature juridique: LOI

Date promulgation: 1985-08-01

Date publication: 1985-08-06

Département: PREMIER MINISTRE.

Katso myös otsikon ”Information” alta kohtaa ”Justice de A à Z” (sieltä erityisesti Victime d'infraction pénale français PDF File (PDF File 141 KB) ja Aide financière aux victimes français (uhrien taloudellinen tuki)).

Katso myös tahallisten väkivallantekojen uhrien auttamista varten perustettu lautakunta français.



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus? 1.2.
1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka minun tulisi esittää vaatimukseni ? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?) 1.4.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta. 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voinko hakea korvausta Belgiasta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä esimerkiksi vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta?Onko tätä varten erityinen neuvontapuhelin tai Internet-osoite? 2.18.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin lähetän hakemuksen? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

Belgian lainsäädännön mukaan rikoksen tekijän on korvattava vahinko. Jos hän ei täytä tätä velvoitettaan, korvausta voidaan hakea nostamalla kanne tuomioistuimessa (tuomiovalta). Tällä tietosivustolla esitetty järjestelmä koostuu valtion (täytäntöönpanovalta) tarjoamasta tai antamasta avusta.

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Rikoksen uhrin, joka haluaa saada vahingonkorvausta rikostuomioistuimen kautta, on ilmoitettava edeltä käsin olevansa kantaja. Tämä muodollisuus tunnetaan siviilikanteen nostamisena. Oikeus- tai poliisiviranomaisille tehty valitus ei ole riittävä.

Vahingon kärsineellä osapuolella on käytettävissään kaksi menettelyä: kanteen nostaminen tai syytteeseen yhtyminen.

Syytemenettelyn käynnistävän kanteen nostaminen voidaan tehdä kahdella eri tavalla: jättämällä siviilikanne tutkintatuomarille (rikostutkintaa koskevan asetuksen 66–70 §) tai välittömällä kanteella (rikostutkintaa koskevan lain 64 §:n 2 momentti, 145 §, 182 § ja 183 §.

Syytteeseen yhtyminen on yleisin ja kustannuksiltaan halvin menettely. Uhri osallistuu yleisen syyttäjän jo käynnistämään menettelyyn.

1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Haasteet jätetään ennen kuin asia on siirretty pääasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle. Laki antaa uhrille oikeuden nostaa kanne siviiliasian siirtämiseksi oikeusviranomaisille ilman, että hänen olisi keskusteltava yleisen syyttäjän kanssa.

Syytteeseen yhdytään sitten kun asian käsittely on siirretty pääasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle. Sen voi suorittaa siitä lähtien, kun virallinen syyte on nostettu siihen saakka, kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa suoritettu pääasian käsittely on päättynyt (rikostutkintaa koskevan asetuksen 67 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle?

Kuten nimestäkin voi päätellä, tutkintatuomarin luona nostettava siviilikanne jätetään tutkintatuomarille riippumatta siitä, onko asian tutkintaa siirretty kyseiselle tuomarille. Kanteen nostamiseen tähtäävälle haastehakemukselle ei ole asetettu erityisiä muotovaatimuksia. Tutkintatuomari merkitsee jutun pöytäkirjaan. Kanteessa on kuitenkin selostettava täsmällisesti sen perusteet. Jos syytemenettely käynnistetään siviilikanteen nostamisella, on tuomioistuimeen talletettava summa, jonka katsotaan kattavan tuomioistuimelle asian käsittelystä aiheutuvat kustannukset.

Jos kyse on välittömästä kanteesta, vahinkoa kärsinyt osapuoli pyytää haastemiestä antamaan tiedoksi haasteen, jossa vaaditaan saapumaan määräajassa tutkintatuomarin tai poliisituomioistuimen istuntoon, riippuen toimivaltasäännöistä. Vaatimukset esitetään haasteessa. Joissakin tapauksissa ei voida käyttää haastetta (poliittiset ja lehdistön rikokset ja rikkomukset, muutoksenhakutuomioistuin, nuorisotuomioistuin).

Syytteeseen yhtyminen suoritetaan asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa. Sen voi tehdä maksutta ja suullisesti.

Syytteeseen yhtymisen osalta on huomattava, että kun syytemenettely aloitetaan poliisituomioistuimessa ja tutkintatuomarin luona ilmoituksen tiedoksisaannin kautta (rikostutkintaa koskevan lain 216 c § ja 216 d §), vahinkoa kärsinyt osapuoli voi siirtää asian käsittelyn rikostuomioistuimiin jättämällä asiasta hakemuksen kirjaamoon (rikostutkintaa koskevan lain johdanto-osan 4 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

1.4. Kuinka minun tulisi esittää vaatimukseni ? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?)

Hakemuksessa on eriteltävä kärsityt vahingot. Hakemusta voi täydentää oikeudenkäynnin aikana.

1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Katso Oikeusapu - Belgia.

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Vahinkojen laajuuden sekä rikoksen ja vahingon välisen syy-yhteyden osoittamiseksi voidaan esittää mitä tahansa oikeudellisia seikkoja.

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Rikoksen uhreille ei ole mitään erityistä tahoa, joka auttaisi heitä panemaan täytäntöön tuomion rikoksentekijää vastaan. Jos uhrin taloudelliset resurssit eivät riitä kattamaan niitä kustannuksia, jotka johtuvat tuomioiden ja määräysten täytäntöönpanoon liittyvistä toimista, he voivat saada oikeusapua (prosessilain 665 §, katso Oikeusapu - Belgia).

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta.

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Tahallisten väkivallantekojen uhrien auttamista varten perustetulta lautakunnalta on mahdollista saada korvausta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sovellettava laki (jäljempänä ”laki”) on veroista ja muista toimista 1. elokuuta 1985 annetun lain II osan III luku, joka käsittelee valtion tukea tahallisten väkivallantekojen uhreille.

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille?

Korvauksen saamisen mahdollisuus on rajoitettu vain niille yksityishenkilöille, jotka ovat joutuneet tahallisen väkivallanteon uhriksi. Lautakunta voi kuitenkin tulkita vapaasti ”tahallisen väkivallanteon” käsitettä (lain 31 §:n 1 momentti).

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Mahdollisuus on rajoitettu uhreihin, jotka ovat saaneet merkittävän fyysisen tai psyykkisen vamman (lain 31 §:n 1 momentti).

Myös seuraavat henkilöt voivat pyytää avustusta:

  1. alaikäisen isä ja äiti tai henkilöt, jotka ovat vastuussa alaikäisestä, jos alaikäinen tarvitsee tahallisen väkivallanteon seurauksena pitkäaikaista lääkärin hoitoa tai terapiaa (lain 31 §:n 3 momentti) ja
  2. uhrin toisen polven sukulaiset tai sukulaiset, jotka olivat asuneet pysyvästi perheenomaisesti uhrin kanssa, joka on kadonnut yli vuosi sitten, jos katsotaan, että katoaminen johtui todennäköisesti tahallisesta väkivallanteosta (lain 31 §:n 4 momentti).

Jos vahinko muuttuu olennaisesti vakavammaksi avun saamisen jälkeen, lautakunta voi myöntää lisäavustusta (lain 37 §).

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Uhrin lähisukulaiset ja sukulaiset, jotka olivat asuneet pysyvästi perheenomaisesti henkilön kanssa, jonka kuolema oli aiheutunut suoraan väkivallanteosta, voivat saada avustusta (lain 31 §:n 2 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Avustuksen saaminen ei ole rajoitettu vain tietyn kansalaisuuden omaaviin tai tietyssä valtiossa asuviin henkilöihin. Uhrin on kuitenkin oltava väkivaltarikoksen tekohetkellä Belgian kansalainen tai hänellä on oltava oikeus tulla maahan, oleskella siellä ja asettua sinne asumaan (lain 31 a §:n 2 momentti).

Poikkeuksen muodostavat ne uhrit, jotka väkivallanteon aikaan ovat Belgiassa laittomasti, mutta joille maahanmuuttovirasto myöntää myöhemmin rajoittamattoman oleskeluluvan osana ihmiskauppaa koskevaa tutkimusta. He voivat saada avustusta (lain 31 a §:n 2 momentti).

2.6. Voinko hakea korvausta Belgiasta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa?

Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että väkivallanteko on tehty Belgiassa (lain 31 a §:n 1 momentti).

Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa väkivallanteko on tehty ulkomailla, mutta tietyt ulkomailla palvelevat henkilöt voivat saada avustusta (lain 31 a §:n 1 momentti). Nämä henkilöt kuuluvat johonkin seuraavista:

  1. poliisivoimat,
  2. valtion turvallisuusasioiden ulkomaanosasto,
  3. puolustuslaitoksen sotilaat ja siviilihenkilöstö,
  4. pelastuspalvelu,
  5. palokunta,
  6. rangaistusten täytäntöönpanoviraston ulkomaanosasto.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Rikosta ei tarvitse ilmoittaa poliisille avustuksen saamista varten (katso poikkeukset 2.10 ja 2.17 kohdassa)

Sivun alkuunSivun alkuun

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Seuraavat kaksi mahdollisuutta ovat olemassa (lain 31 a §:n 3 momentti):

  1. Jos tekijä on tiedossa, avustus voidaan myöntää vasta sitten, kun viranomainen on tehnyt asiassa lopullisen päätöksen.
  2. Jos tekijä ei ole tiedossa, avustus voidaan myöntää vasta sitten, kun asian käsittely on päättynyt. Poikkeuksen muodostaa se tilanne, jossa siviilikanteen nostamisesta on kulunut yksi vuosi, jolloin avustus voidaan myöntää, vaikka asian käsittely ei ole päättynyt.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Jos rikoksentekijä on tunnistettu, uhrin on yritettävä hakea vahingonkorvausta. Hakemukseen on liitettävä näyttö siitä, että hakija on nostanut siviilikanteen, välittömän kanteen tai käynnistänyt menettelyn siviilituomioistuimessa (lain 31 a §:n 3 momentti).

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?

Jos tekijä ei ole tiedossa, on mahdollista saada avustusta (lain 31 a §:n 3 momentin 2 kohta). Hakijan on näytettävä toteen, että hän on nostanut siviilikanteen (lain 31 a §:n 3 momentin 1 kohta)

Lautakunta voi kuitenkin pitää riittävänä, jos hakija on tehnyt valituksen, tai jos hän on loukkaantunut osapuoli (lain 31 a §:n 3 momentin 2 kohta).

Sivun alkuunSivun alkuun

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Hakemus on jätettävä kolmen vuoden kuluessa. Tapauksesta riippuen määräajan laskeminen aloitetaan ensimmäisestä asiassa annetusta tuomiosta, tutkinnan lopuksi annetusta ratkaisusta, syytteen nostamista koskevan päätöksen tekemisestä tai siitä päivästä, jolloin siviilioikeudellisia vaatimuksia koskeva päätös annettin sen jälkeen kun oli tehty päätös syytteen nostamisesta (lain 31 a §:n 4 momentti).

Lisäavustusta koskeva hakemus on oikeudenmenetyksen uhalla jätettävä kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä lukien, kun avustus maksettiin (lain 37 §).

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Lautakunta antaa ratkaisun ainoastaan seuraavista vahinkotyypeistä (lain 32 §:n 1 momentti):

  1. psyykkinen vamma, tilapäinen tai pysyvä vajaakuntoisuus mukaan luettuna,
  2. lääkäri- ja sairaalakulut, proteeseista aiheutuneet kulut mukaan luettuna,
  3. tilapäinen tai pysyvä vajaakuntoisuus,
  4. tilapäisestä tai pysyvästä työkyvyttömyydestä johtuva tulojen menetys tai alentuminen,
  5. kosmeettinen vahinko,
  6. enintään 4 000 euron suuruiset oikeudenkäyntikulut,
  7. enintään 1 250 euron suuruiset materiaalikustannukset,
  8. vahinko, joka aiheutuu vähintään yhden vuoden kestävästä koulunkäynnin keskeytymisestä.

Menehtyneen uhrin lähisukulaisille myönnettävän avustuksen osalta lautakunta antaa ratkaisun ainoastaan seuraavista vahinkotyypeistä (lain 32 §:n 2 momentti):

  1. psyykkinen vamma,
  2. lääkäri- ja sairaalakulut,
  3. elatuksen menetys niiden henkilöiden osalta, jotka olivat uhrin kuollessa hänen elatettavanaan
  4. enintään 2 000 euron suuruiset hautajaiskulut,
  5. enintään 4 000 euron suuruiset oikeudenkäyntikulut,
  6. vahinko, joka aiheutuu vähintään yhden vuoden kestävästä koulunkäynnin keskeytymisestä.

Kun myönnetään avustusta henkilöille, jotka ovat vastuussa lapsista, jotka tahallisen väkivallanteon vuoksi tarvitsevat pitkäaikaista lääkärin hoitoa tai terapiaa, tai kadonneen uhrin vanhemmille, lautakunta antaa ratkaisun ainoastaan seuraavista vahinkotyypeistä (lain 32 §:n 3 jakso):

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. psyykkinen vamma,
  2. lääkäri- ja sairaalakulut,
  3. enintään 4 000 euron suuruiset oikeudenkäyntikulut.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Lautakunnan osasto, jonka muodostavat kaksi jäsentä ja puheenjohtajana toimiva tuomari, määrittelee kohtuuperustein avustuksen määrän (lain 33 §:n 1 momentin 1 kohta).

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Avustuksen vähimmäismäärä on 500 euroa ja enimmäismäärä 62 000 euroa (lain 33 §:n 2 momentti).

Lisäavustuksen enimmäismäärä on 62 000 euroa, josta vähennetään jo myönnetty avustus (lain 37 §).

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä esimerkiksi vakuutuksesta?

Korvaus, jonka uhri on saanut tai voi saada saman vahingon korvaamiseksi muista lähteistä, vähennetään myönnetystä avustuksesta (lain 31 a §:n 5 momentti).

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Lautakunta voi harkita erityisesti seuraavia seikkoja (lain 33 §:n 1 momentin 2 kohta):

  • hakijan käytös, jos se oli suoraan tai välillisesti omiaan houkuttelemaan rikoksen tekemiseen tai pahentamaan sitä,
  • hakijan ja tekijän välinen suhde.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä?

Lautakunta voi myöntää kiireellisen avustuksen, jos viivästys avustuksen myöntämisessä voisi aiheuttaa hakijalle huomattavaa vahinkoa hänen taloudellinen tilanteensa huomioon ottaen (lain 36 §:n 1 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

Kiireellistä apua koskeva hakemus voidaan jättää heti kun hakija on tehnyt valituksen tai nostanut siviilikanteen (lain 36 §:n 3 momentti).

Kiireellistä apua myönnetään tapaus- ja hakijakohtaisesti 500 euroa ylittäviin vahinkoihin ja sen enimmäismäärä on 15 000 euroa (lain 36 §:n 2 momentti).

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta?Onko tätä varten erityinen neuvontapuhelin tai Internet-osoite?

Tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja siitä, miten hakemus jätetään, saa lautakunnalta, jonka yhteystiedot ovat seuraavat:

La Commission pour l'aide financière aux victims d’actes intentionnelles de violence

Postiosoite: Boulevard de Waterloo/Waterloolaan 115, 1000 Bruxelles/Brussel

Käyntiosoite: Avenue de la Porte de Hal/Hallepoortlaan 5-8, 1060 Bruxelles/Brussel

Puhelin (ranskaksi): +32 (0)2 542 08 tai +32 (0)2 542 72 44,

Puhelin (hollanniksi): +32 (0)2 542 72 18, +32 (0)2 542 72 24 tai +32 (0)2 542 72 29

Faksi: +32 (0)2 542 72 40;

Aukioloajat: arkipäivisin 9.00 – 11.45 ja 14.00 – 16.30.

2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Oikeusapua voi saada hakemuksen tekemiseen (katso Oikeusapu - Belgia)

Lautakunta ei peri käsittelymaksua.

Uhrin ei tarvitse olla läsnä käsittelyssä itse tai asianajajan edustamana.

Sivun alkuunSivun alkuun

Julkisen elimen tai kyseiseen toimintaan hyväksytyn yhdistyksen edustaja voi auttaa uhria (katso kohta  2.21).

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Oikeusapua, kiireellistä avustusta tai lisäavustusta koskevat pyynnöt on toimitettava kahtena kappaleena lautakunnan sihteeristöön tai ne on lähetettävä kirjattuna kirjeenä.

Postiosoite: Boulevard de Waterloo 115, 1000 Bruxelles;

Käyntiosoite: Avenue de la Porte de Hal 5-8, 1060 Bruxelles;

Aukioloajat: arkipäivisin 9.00 – 11.45 ja 14.00 – 16.30.

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

Lukuisat eri ryhmät tukevat uhreja Belgiassa.

Poliisi tarjoaa apuansa uhreille erityisesti antamalla tarpeellisia tietoja.

Oikeusneuvontakeskusten virkamiehinä toimivat oikeudelliset asiamiehet auttavat toimivaltaisia tuomioistuimia ohjaamalla yksityishenkilöitä oikeuskäsittelyissä.

Uhrien tukipalvelut antavat psyykkistä ja yksilöllistä sosiaalista tukea uhreille ja heidän sukulaisilleen. Nämä yhdistykset voivat myös auttaa uhreja, jotka kääntyvät taloudellista tukea uhreille antavan lautakunnan puoleen. Näiden palvelumuotojen yhteystietoja voi tiedustella seuraavista lähteistä:

  1. ”Service public fédéral Justice” (Boulevard de Waterloo 115, 1000 Bruxelles, +32 (0)2 542 65 11),
  2. oikeusneuvontakeskukset,
  3. poliisi,
  4. HUY uhrien tukipalvelu (Rue Rioul 22-24, 4500 HUY, +32 (0)85 21 65 65) maan ranskankieliselle osalle,
  5. Steunpunt Algemeen Welzijnswerk, Afdeling slachtofferhulp (Diksmuidelaan 50, 2600 BERCHEM, +32 (0)3 366 15 40) maan hollanninkieliselle osalle,
  6. rikoksen uhrien oikeuksista on myös julkaistu erillinen esite (Your rights as a victim of offences).

Lisätietoja

  • Onko muita keinoja korvauksen saamiseksi rikoksentekijältä?

Yleinen syyttäjä voi tehdä päätöksen syyttämättä jättmisestä, jos syytetty täyttää tietyt edellytykset. Ensimmäinen ehto, joka syytetyn on täytettävä, ja joka vaikuttaa uhrin asemaan, on vahinkojen korvaaminen. Tämä erityinen menettely tunnetaan nimellä rikosasioiden sovittelu. Sitä voidaan käyttää vain sellaisten rikosten yhteydessä, joista yleinen syyttäjä ei vaatisi yli kahden vuoden vankeusragaistusta (rikostutkintaa koskevan lain 216 b §). Asia käsitellään rikosasioiden sovittelusta vastaavan tuomioistuimen yleisen syyttäjän virastossa. Rikoksentekijän ja uhrin on päästävä sopimukseen korvauksesta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja liitetään pöytäkirjaan. Jos tekijä ei noudata täysin asetettuja ehtoja, uhri voi nostaa vahingonkorvauskanteen siviilituomioistuimessa tai nostaa siviilikanteen.

  • Onko tahallisten väkivallantekojen uhrien auttamista varten perustetussa lautakunnassa annettuihin ratkaisuihin mahdollista tutustua?

Julkishallinnon oikeudellisella Internet-sivustolla Deutsch - français - Nederlands olevilla tahallisten väkivallantekojen uhrien auttamista varten perustetun lautakunnan français sivuilla on mahdollista tutustua tehtyihin ratkaisuihin.

  • Onko mahdollista tutustua lainsäädäntöön, joka koskee uhreille myönnettävää taloudellista apua?

Sovellettava laki on veroista ja muista toimista 1. elokuuta 1985 annetun lain II osan III luku. Lainsäädäntöön voi tutustua julkishallinnon oikeudellisella Internet-sivustolla Deutsch - français - Nederlands:

- Valitse ranskan tai hollannin kieli ,

- Valitse otsikko ”Législation consolidée” (”Geconsolideerde wetgeving”),

- Täytä hakukentät seuraavasti:

  • Nature juridique: LOI
  • Date promulgation: 1985-08-01
  • Date publication: 1985-08-06
  • Département : PREMIER MINISTRE.

- Lue lain 28–41 §.

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Belgia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 17-10-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta