Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Itävalta

Uusin päivitys: 19-10-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Itävalta

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus? 1.2.
1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?) 1.4.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?  1.5.
1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voinko hakea korvausta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin? 2.18.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin lähetän hakemuksen? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Rikoksen uhrit voivat esittää vahingonkorvausvaatimuksen rikosoikeudenkäynnissä ilmoittamalla, että he haluavat osallistua oikeudenkäyntiin vaateidensa vuoksi. Korvausta voidaan vaatia sellaisesta omaisuusvahingosta, joka uhrille on aiheutunut virallisen syytteen kohteena olevasta rikoksesta. Vaatimuksen esittämiseksi ei riitä sellaisen edun vahingoittaminen, jolla ei ole rahamääräistä arvoa.

1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Rikosprosessilain 47 §:n 1 momentin mukaan rikoksen uhrien on esitettävä yksityisoikeudelliset vaatimuksensa tuomioistuimen pääkäsittelyn alkamiseen mennessä. Oikeuskäytännössä rikoksen uhrit ovat kuitenkin päässeet asianosaisen asemaan vielä pääkäsittelyn aikanakin.

1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle?

Rikoksen uhrin osallistuminen oikeudenkäyntiin rikoksesta aiheutuneiden yksityisoikeudellisten vaateiden esittämiseksi (yksityisenä asianosaisena) ei vastaa - siviilioikeuden säännösten mukaisen - kanteen nostamista. Edellytyksenä on ainoastaan vapaamuotoinen ilmoitus, joka koskee aikomusta vaatia korvauksia ja osallistumista tämän vuoksi rikosoikeudenkäyntiin. Rikosprosessilaissa ei vahvisteta mitään erityistä menettelyä siihen, kuinka rikoksen uhrista tulee yksityinen asianosainen. Hän voi kuitenkin antaa suullisen lausunnon tehdessään asiasta ilmoituksen tai silloin, kun oikeusviranomaiset (poliisi, santarmi) tai valmisteluistunnossa asiaa käsittelevä tuomari kuulevat asiassa todistajia tai - ks. kohta 1.2 - vielä asian pääkäsittelyssä. Menettelyyn osallistumista koskevan kirjallisen tahdonilmaisun laatimisessa ei tarvitse myöskään käyttää apuna asianajajaa. Kyseisellä ilmoituksella rikoksen uhri saa yksityisen asianosaisen aseman (rikosprosessilain 47 §:n 1 momentti), jolloin hänestä tulee rikosoikeudenkäynnin asianosainen.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?)

Edellä mainitussa ilmoituksessa, joka koskee aikomusta osallistua rikosoikeudenkäyntiin yksityisenä asianosaisena, ei tarvitse ilmoittaa vaadittavaa korvaussummaa, vaikka sen esittäminen on luonnollisesti tarkoituksenmukaista. Jos vaateet pohjautuvat useisiin tosiseikkoihin ja oikeusperusteisiin (esimerkiksi sairaalakuluihin sekä kivusta ja särystä johtuvaan korvaukseen), vahingonkorvausvaatimus on yksilöitävä viimeistään asian pääkäsittelyssä.

1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?  

Rikoksen uhrit saavat ensimmäiset lainopilliset neuvot kaikissa alueellisissa alioikeuksissa (Bezirksgericht) ilmaiseksi riippumatta siitä, onko kyseinen rikosasia vireillä oikeudessa. Lisäksi kaikkien rikosoikeudelliseen menettelyyn osallistuvien viranomaisten on neuvottava rikoksen uhreja heidän oikeuksistaan rikosoikeudenkäynnissä (rikosprosessilain 47 a §:n 1 momentti), ilmoitettava heille vireillä olevasta rikosoikeudenkäynnistä, jos he eivät ole siitä mahdollisesti tietoisia (365 §:n 1 momentti) ja otettava viran puolesta huomioon rikoksesta aiheutuneet vahingot ja muut yksityisoikeudellisten seuraamusten kannalta tärkeät seikat (365 §:n 1 momentti). Jokainen yksityinen asianosainen voi käyttää rikosoikeudenkäynnissä asianajajaa edustajanaan, mutta asianajajan käyttö ei ole pakollista. Pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneet alaikäiset voivat saada ilmaiseksi asianajajan edustamaan heitä oikeudellisten etujen turvaamiseksi rikosilmoituksen tekemisestä oikeudenkäynnin päättymiseen asti. Yksityisen asianosaisen osalta ei ole kuitenkaan säädetty yleistä mahdollisuutta ilmaiseen lainopilliseen edustukseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Tuomioistuimen on otettava rikosoikeudenkäynnissä viran puolesta huomioon rikoksesta aiheutuneet vahingot ja muut yksityisoikeudellisten seuraamusten kannalta tärkeät seikat (rikosprosessilain 365 §:n 1 momentti). Jos rikosoikeudenkäynnissä esitetty näyttö ei ole itsessään riittävä, tuomioistuimen on tehtävä yksinkertaisia lisätutkimuksia, jotta se pystyisi arvioimaan korvausvaatimukset asianmukaisesti (366 §:n 2 momentti). Itävaltalaisessa rikosoikeudenkäynnissä ja oikeudenkäynnissä, joka koskee rikosoikeudenkäynnissä vahvistetun rikosvahingon korvaamista (adheesiomenettely), sovelletaan virallis- eli selvittämisperiaatetta. Kyseisellä periaatteella tarkoitetaan sitä, että tuomioistuimen on viran puolesta (eikä siis asianosaisten) selvitettävä asian tosiseikat. Näin ollen tuomioistuimen tehtävänä on ottaa vastaan ne todisteet, joita korvausvaatimuksen ratkaiseminen edellyttää.

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Itävallan oikeusministeriön tukema rikosuhrien oikeudellisten etujen turvaamispalvelu kattaa oikeudellisen ja psykologisen avun ja neuvonnan, ja sitä annetaan tarvittaessa koko rikosoikeudellisen menettelyn ajan. Tämä rikosuhrien auttamismuoto ei kuitenkaan ulotu myöhemmin mahdollisesti seuraavaan siviilioikeudenkäyntiin tai tuomitun vahingonkorvauksen perimiseen (täytäntöönpanomenettelyyn).

Sivun alkuunSivun alkuun

Lisäksi on otettava huomioon, että tuomioistuimen ratkaisut täytäntöönpanoasioissa annetaan yleensä ilman suullista käsittelyä, jolloin rikoksen uhri ei voi tulla kuulluksi. Joissakin tapauksissa laissa kuitenkin edellytetään kuulemista, joka voi tapahtua sekä suullisesti että kirjallisesti. Suullinen kuuleminen voidaan suorittaa edustajan ja tukihenkilön läsnä ollessa ilman, että paikalla on muita kuultavia henkilöitä. Tällä tavoin voidaan välttää uhrin ja rikoksentekijän kohtaaminen.

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Valtio maksaa korvauksia rikoksen uhreille suoritettavista korvauksista 9. heinäkuuta 1972 annetun Itävallan liittovaltion lain (Verbrechensopfergesetz) mukaisesti, Itävallan virallinen lehti nro 288/1972.

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille?

Korvauksen saaminen valtiolta edellyttää, että kyseessä on lainvastainen ja tahallinen teko, josta voi seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Edellä kohdassa 2.2 kuvatusta rikoksesta on pääsääntöisesti pitänyt aiheutua fyysinen vamma tai terveydellistä haittaa.

Jos uhrin kyky harjoittaa ammattiaan on huonontunut, korvausta myönnetään ansioiden vähentymisestä ainoastaan silloin, jos kyseisen tilanteen oletetaan kestävän vähintään kuusi kuukautta tai jos kyseessä on vakava fyysinen vamma rikoslaissa tarkoitetulla tavalla.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Rikoksen uhreille suoritettavista korvauksista annetun lain mukaan myös heidän huollettavinaan olevilla perheenjäsenillä on oikeus korvaukseen.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Korvaus myönnetään Itävallan kansalaisille riippumatta siitä, missä rikos tapahtui.

Lisäksi Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden kansalaiset voivat hakea korvausta Itävallassa tehtyjen rikosten johdosta. Itävallan ulkopuolella tapahtuneiden tekojen osalta edellytetään, että rikoksen uhrilla on vakituinen asuinpaikka Itävallassa Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa määrätyn sijoittautumis- ja liikkumisvapauden perusteella.

2.6. Voinko hakea korvausta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa?

Kuten kohdassa 2.5 on esitetty, toisessa valtiossa aiheutuneet vahingot korvataan rikoksen uhreille suoritettavista korvauksista annetun lain mukaan tietyin edellytyksin.

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Hakijoiden on pääsääntöisesti avustettava rikoksen selvittämisessä ja rikoksentekijän kiinnisaamisessa. Jos rikoksen uhri laiminlyö tahallisesti kyseisen velvollisuuden, hänelle ei makseta korvausta.

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Rikoksen uhreille suoritettavista korvauksista annetun lain mukaiset hakemukset voidaan tehdä riippumatta esitutkinnan tai rikosoikeudellisen menettelyn vaiheesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Rikoksen uhreille suoritettavista korvauksista annetun lain mukaisen korvauksen saaminen valtiolta ei edellytä sitä, että korvausta vaaditaan ensin rikoksentekijältä siviilioikeudellisessa menettelyssä.

Kyseisen lain mukaan maksettavan korvauksen määrää laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon tekijän mahdollisesti suorittamat korvaukset.

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta?

Valtio voi maksaa korvausta, vaikka rikoksentekijää ei olisi tunnistettu. Tällöin on kuitenkin voitava todennäköisesti olettaa, että kohdassa 2.2 kuvattu rikos on tapahtunut.

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Yksittäisten korvausten osalta hakemus on tehtävä kuuden kuukauden tai kahden vuoden kuluessa teon tapahtumisesta. Jos hakemus tehdään myöhemmin, korvausta maksetaan pääsääntöisesti hakemuksen toimittamista seuraavasta kuukaudesta alkaen.

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Rikoksen uhreille suoritettavista korvauksista annetussa laissa säädetään seuraavien korvausten tai hoitomuotojen maksamisesta:

  • korvaus menetetyistä ansioista ja elatuksesta
  • sairaanhoito
  • ortopedinen hoito
  • kuntoutus
  • korvaus huolenpidon tai näkövamman vuoksi
  • hautajaiskulujen korvaaminen.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Edellä kohdassa 2.12 määritelty valtion maksama korvaus lasketaan pääsääntöisesti siviilioikeudellisten (vahingonkorvausoikeudellisten) sääntöjen mukaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos korvausta maksetaan ansiotulojen tai elatuksen menettämisen johdosta, tekoon syy-yhteydessä oleva tulojen menetys korvataan kiinteään enimmäismäärään asti. Jos korvausta maksetaan huolenpidon ja näkövamman vuoksi, hoidosta aiheutuvat lisäkustannukset korvataan kiinteämääräisesti.

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Valtion maksamille korvauksille ei periaatteessa ole olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää. Menetetyistä ansioista ja elatuksesta maksettaviin korvauksiin sovelletaan kuitenkin kuukausittaisia tulorajoja.

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta?

Rikoksen uhreille suoritettavista korvauksista annetun lain mukaisia korvauksia laskettaessa otetaan huomioon rikoksentekijän suorittamat korvaukset sekä valtiolta ja lakisääteisestä sosiaalivakuutuksesta saadut korvaukset. Yksityisen tapaturmavakuutuksen perusteella maksettuja korvauksia ei oteta sen sijaan huomioon.

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Rikoksen uhreille suoritettavista korvauksista annetussa laissa vahvistetaan ne perusteet, jotka voivat johtaa valtion suorittaman korvauksen epäämiseen tai alentamiseen (esimerkiksi tekoon myötävaikuttaminen, osallistuminen tappeluun, vahinkojen rajoittamisen laiminlyönti - ks. myös kohta 2.7).

Sivun alkuunSivun alkuun

2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä?

Korvausta voidaan maksaa ennakolta, jos kyseessä on pakottava taloudellinen tarve.

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin?

Lisätietoja rikoksen uhreille suoritettavista korvauksista annetusta laista on saatavana Itävallan sosiaaliturva-, ikäkausiasioista ja kuluttajansuoja-asioista vastaavan ministeriön kotisivuilta Leistungen/Behinderung/Entschädigung Deutsch - English. Kyseisen lain nojalla maksettavaa korvausta voidaan hakea vapaamuotoisesti.

2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Rikoksen uhreille suoritettavista korvauksista annetun lain täytäntöönpanosta vastaava viranomainen avustaa korvauskysymyksissä ja hakemuksen tekemisessä.

Laissa ei kuitenkaan säädetä asianajajan käytöstä.

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Hakemus on toimitettava sosiaalivirastolle (Bundessozialamt), jolla on toimipiste jokaisessa Itävallan osavaltiossa. Ulkomailla asuvan hakijan olisi toimitettava hakemus Wienin toimipisteeseen, jonka osoite on Babenbergerstraße 5, 1010 Wien.

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

Tärkein rikoksen uhreja tukevista järjestöistä on Weiße Ring. Lisätietoja on saatavana kyseisen järjestön kotisivuilta Weisser Ring: Die Kriminalitätsopferhilfe Deutsch.

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Itävalta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-10-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta