Euroopan komissio > EOV > Asian vireillepano tuomioistuimessa > Ruotsi

Uusin päivitys: 19-08-2004
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asian vireillepano tuomioistuimessa - Ruotsi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Jos yksityishenkilöllä on riita yrityksen, ammatinharjoittajan, työnantajan, perheensä jäsenen tai muun henkilön kanssa omassa maassaan tai ulkomailla, riidan ratkaiseminen saattaa edellyttää seuraavanlaisten kysymysten pohtimista:



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen? 1.
2. Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen? 2.
3. Onko minun varmasti vietävä asia juuri tämän jäsenvaltion tuomioistuimeen? 3.
4. Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät? 4.
5. Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo? 5.
6. Voiko yksityishenkilö viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja? 6.
7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin aivan muuhun hallintoelimeen? 7.
8. Millä kielellä haastehakemus on tehtävä? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia esitettävä kirjallisesti? Voiko asian esittää faksilla tai sähköpostilla? 8.
9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava? 9.
10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotakin? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo käsittelyn alusta alkaen? 10.
11. Onko minulla oikeus saada oikeusapua? (ks. oikeusapu11.
12. Missä vaiheessa kanne katsotaan nostetuksi? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla? 12.
13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)? 13.

 

KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI ENNEN ASIAN VIEMISTÄ OIKEUTEEN

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen?

Voi olla tarkoituksenmukaisempaa turvautua vaihtoehtoisiin menettelyihin: 'vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt'.

2. Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen?

Kanneoikeuden vanhentumisajat vaihtelevat kyseessä olevan riita-asian mukaan. Vanhentumisaikoja koskevaan kysymykseen voi saada selvennystä asianajajalta tai oikeussuojaa koskevia tietoja antavalta viranomaiselta.

3. Onko minun varmasti vietävä asia juuri tämän jäsenvaltion tuomioistuimeen?

Ks. aihetta 'tuomioistuinten toimivalta' koskevia tietoja.

4. Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Ks. aihetta 'tuomioistuinten toimivalta' koskevia tietoja.

5. Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Ks. aihetta 'tuomioistuinten toimivalta' koskevia tietoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

KANTEEN NOSTAMISEN ERI VAIHEET

6. Voiko yksityishenkilö viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Yksityishenkilöt voivat itse viedä asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Toisin sanoen Ruotsissa ei ole pakko ottaa avuksi edustajaa tai asianajajaa. Ruotsissa ei myöskään ole asianajajamonopolia siinä mielessä, että oikeudenkäyntiedustajan tai avustajan pitäisi olla asianajaja.

Tiivistäen voidaan sanoa, että yksityishenkilö voi asianajajaan turvautumatta nostaa itse kanteen.

7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin aivan muuhun hallintoelimeen?

Haastehakemus on jätettävä tuomioistuimeen. Hakemus voidaan jättää tuomioistuimen kansliaan, sen postilaatikkoon tai luukkuun, se voidaan jättää tuomioistuimen virkamiehelle tai lähettää postitse tuomioistuimeen.

8. Millä kielellä haastehakemus on tehtävä? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia esitettävä kirjallisesti? Voiko asian esittää faksilla tai sähköpostilla?

Ruotsissa tuomioistuimen käyttämä kieli on ruotsi, joten haastehakemus tulee laatia ruotsiksi. Jos asiakirja on jätetty muuna kuin ruotsinkielisenä, tuomioistuin voi tietyissä tapauksissa määrätä asianosaisen käännättämään sen. Poikkeustapauksissa asiakirja voidaan kääntää tuomioistuimessa.

Haastehakemus on tehtävä kirjallisesti ja sen on oltava omakätisesti allekirjoitettu. Jos hakemusta ei ole omakätisesti allekirjoitettu vaan se on toimitettu esim. faksilla tai sähköpostilla, tuomioistuin voi vaatia, että hakemus vahvistetaan alkuperäisellä allekirjoitetulla asiakirjalla. Hakemus hylätään, jos tuomioistuin ei saa vahvistusta.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Kanteen nostamiseen ei ole pakko käyttää erityisiä lomakkeita. Saatavilla on kuitenkin haastehakemuslomake DV 161 (Ansökan om stämning, DV 161) , joka on haettavissa oikeuslaitoksen kotisivulta sv.

Haastehakemuksen tulee sisältää osapuolia koskevat tiedot, tietyn vaatimuksen, vaatimuksen taustan, tiedot todisteista, joihin vedotaan, ja sen, mitä kullakin todisteella halutaan osoittaa. Lisäksi sen on sisällettävä tiedot niistä seikoista, jotka tekevät tuomioistuimesta toimivaltaisen kyseisessä oikeusasiassa.

Kirjalliset todisteet, joihin asiassa vedotaan, on jätettävä yhdessä hakemuksen kanssa.

Jos hakemus on epätäydellinen, tuomioistuin pyytää sen täydentämistä. Jos hakemusta ei täydennetä, tuomioistuin hylkää sen.

10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotakin? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo käsittelyn alusta alkaen?

Hakijan on maksettava riita-asiaa koskevasta hakemuksesta hakemusmaksu. Maksu suoritetaan käräjäoikeudelle haastetta jätettäessä. Hakemusmaksun suuruus on tällä hetkellä 450 Ruotsin kruunua (noin 50 euroa). Jos hakija ei suorita maksua, hänelle lähetetään maksukehotus. Jos hän ei siitä huolimatta maksa, hakemus hylätään.

Asianajokulujen maksaminen on asiakkaan ja asianajajan välinen asia. Ennakkolaskutus on yhtä tavallista kuin suoritetusta työstä jälkikäteen laskuttaminen. Niissä tapauksissa, joissa oikeusapua on myönnetty, sovelletaan erityisiä sääntöjä (ks. oikeusapu).

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Onko minulla oikeus saada oikeusapua? (ks. oikeusapu)

SEURANTA

12. Missä vaiheessa kanne katsotaan nostetuksi? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla?

Kanne katsotaan Ruotsissa nostetuksi sinä päivänä, jona haastehakemus on saapunut tuomioistuimeen. Haastehakemuksen katsotaan saapuneen tuomioistuimeen sinä päivänä, jona asiakirja tai tiedoksianto maksetusta, kyseisen asiakirjan sisältämästä postilähetyksestä on tullut tuomioistuimeen tai asianomaisen virkamiehen saataville.

Jos voidaan olettaa, että asiakirja tai tiedoksianto asiakirjasta on tiettynä päivänä jätetty tuomioistuimen kansliaan tai se on eroteltu postitoimistossa tuomioistuinta varten, sen katsotaan saapuneeksi tuona päivänä, jos se on ollut asianomaisen virkamiehen saatavilla viimeistään seuraavana työpäivänä.

Tuomioistuin ei lähetä automaattisesti vahvistusta siitä, että kanne on nostettu oikealla tavalla. Siitä saa kuitenkin tietoja ottamalla yhteyttä tuomioistuimeen, esim. puhelimitse.

13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Oikeudenkäymiskaaren säännösten mukaisesti tuomioistuimen on mahdollisimman nopeasti laadittava asian käsittelylle aikataulu. Tietyissä oikeusasioissa aikataulun laatimisella ei kuitenkaan ole merkitystä. Aikataulun laatimiselle ei yleensä ole perusteita ennen kuin haasteeseen on saapunut vastaus.

Tuomioistuimeen voi aina ottaa yhteyttä, esim. puhelimitse, jos haluaa tietoa asiansa tulevasta käsittelystä.

Lisätietoja

« Asian vireillepano tuomioistuimessa - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-08-2004

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta