Euroopan komissio > EOV > Asian vireillepano tuomioistuimessa > Slovakia

Uusin päivitys: 07-09-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asian vireillepano tuomioistuimessa - Slovakia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Jos yksityishenkilöllä on riita yrityksen, ammatinharjoittajan, työnantajan, perheensä jäsenen tai muun henkilön kanssa omassa maassaan tai ulkomailla, riidan ratkaiseminen saattaa edellyttää seuraavanlaisten kysymysten pohtimista:



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen? 1.
2. Voiko asian vielä panna vireille? 2.
3. Onko minun varmasti vietävä asia juuri Slovakian tuomioistuimeen? 3.
4. Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia Slovakiassa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät? 4.
5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo? Katso aihetta ‘tuomioistuinten toimivalta – Slovakia’ koskevia tietoja. 5.
6. Voiko yksityishenkilö panna asian vireille itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja? 6.
7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen? 7.
8. Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla? 8.
9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava? 9.
10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen? 10.
11. Miten voi saada oikeusapua? (ks. oikeusapu11.
12. Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla? 12.
13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)? 13.

 

ENNEN ASIAN VIEMISTÄ TUOMIOISTUIMEEN ON RATKAISTAVA SEURAAVAT KYSYMYKSET

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen?

Voi olla tarkoituksenmukaisempaa turvautua vaihtoehtoisiin menettelyihin: ks. vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt.

Riita-asiaa ei tarvitse aina ratkaista tuomioistuinteitse. Yksityishenkilöiden välisissä suhteissa on ensin tarkoituksenmukaista pyrkiä löytämään kompromissi, jonka kumpikin osapuoli on valmis hyväksymään. Syntynyt kiista on mahdollista ratkaista myös sovittelumenettelyssä sovittelua koskevan lain 420/2004 mukaisesti. Sovittelulla tarkoitetaan riita-asian ratkaisemista tuomioistuimen ulkopuolella sovittelijan välityksellä. Asian vieminen tuomioistuimeen on suositeltavaa vasta sitten, kun kaikki vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot on käytetty tai jos oikeussuhde eli osapuolten oikeudet ja velvollisuudet toisiaan kohtaan halutaan määrittää tarkasti.

2. Voiko asian vielä panna vireille?

Vireillepano-oikeuden vanhentumisaika riippuu käsiteltävästä asiasta. Vanhentumisaikaa voi tiedustella asianajajalta tai oikeussuojaa koskevia tietoja antavalta viranomaiselta.

Vanhentumisajalla on merkitystä asian vireillepanon kannalta vain siinä tapauksessa, että kyse on vanhentuvista oikeuksista. Siviililain 40/1964 mukaan oikeus vanhentuu, jos sitä ei toteuteta laissa säädetyssä ajassa. Jos oikeus on vanhentunut, asianomainen ei voi vedota oikeuteensa tuomioistuimessa edes vastapuolen esittämän vastineen jälkeen. Kaikki varallisuusoikeudet vanhentuvat lukuun ottamatta omistusoikeutta sekä talletuksiin liittyviä oikeuksia pankkikirjojen tai muihin talletusmuotojen ja käyttötilien perusteella; nämä eivät vanhene talletussuhteen keston aikana. Vanhentumisaika määritetään eri oikeuksille eri tavoin (ks. lain 40/1964 101–110 §), mutta yleensä se on kolmivuotinen ja alkaa kulua päivästä, jona oikeus voitiin toteuttaa ensimmäisen kerran.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Onko minun varmasti vietävä asia juuri Slovakian tuomioistuimeen?

Katso aihetta ’tuomioistuinten toimivalta’ koskevia tietoja.

Asia on vietävä Slovakian tuomioistuimeen, jos niin säädetään kansainvälistä yksityis‑ ja prosessioikeutta koskevassa laissa 97/1963 (37 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä). Kyseinen laki sisältää säännöt Slovakian oikeusviranomaisten lainkäyttövallasta. Perussääntönä on, että toimivalta on Slovakian tuomioistuimella, jos henkilöllä, jota vastaa kanne on nostettu, on kotipaikka tai päätoimipaikka Slovakiassa tai (mikäli on kyse varallisuusoikeuksista) jos henkilöllä on varallisuutta Slovakiassa. Tarkemmissa säännöissä Slovakian tuomioistuimen toimivallan määritykselle asetetaan ehtoja. Sopimussuhteessa olevat asianosaiset voivat sopia toimivallasta suoraan. Slovakian tuomioistuimella voi olla myös yksinomainen toimivalta esimerkiksi oikeudenkäynnissä, jonka kohteena ovat esineoikeudet kiinteään omaisuuteen, jos kyseinen kiinteä omaisuus on Slovakian alueella.

4. Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia Slovakiassa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Katso aihetta ‘tuomioistuinten toimivalta – Slovakia’ koskevia tietoja.

Tuomioistuimen alueellisesta toimivallasta säädetään siviiliprosessilaissa 99/1963. Lain 84 §:n mukaan asian on toimivaltainen käsittelemään sen asianosaisen yleinen tuomioistuin, jota vastaan kanne on nostettu (vastaajan yleinen tuomioistuin). Kansalaisen yleinen tuomioistuin on se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä hänellä on vakituinen asuinpaikka tai (jos vakituista asuinpaikkaa ei ole) kotiosoite. Oikeushenkilön yleinen tuomioistuin on se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä oikeushenkilöllä on sääntömääräinen kotipaikka. Valtion yleinen tuomioistuin on se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä syntyi se asiaintila, jonka perusteella oikeutta haetaan. Yleinen tuomioistuin kauppaoikeudellisissa asioissa on se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä vastaajalla on sääntömääräinen kotipaikka tai (jos tällaista ei ole) toimipaikka. Tuomioistuinten alueellisen toimivallan pääsäännön poikkeuksista säädetään lain 99/1963 87 §:ssä ja 88 §:ssä.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo? Katso aihetta ‘tuomioistuinten toimivalta – Slovakia’ koskevia tietoja.

Katso aihetta ‘tuomioistuinten toimivalta – Slovakia’ koskevia tietoja.

Tuomioistuinten asiallinen toimivalta Slovakiassa määritetään siviliiprosessilaissa 99/1963 siten, että piirituomioistuimet ovat pääsääntöisesti toimivaltaisia käsittelemään asiat ensimmäisenä oikeusasteena (9 §:n 1 momentti). Aluetuomioistuimet tekevät ensimmäisen oikeusasteen ratkaisut vain tarkkaan määritellyissä tapauksissa, esimerkiksi toista valtiota tai diplomaattista koskemattomuutta ja erioikeuksia nauttivia henkilöitä koskevissa riita-asioissa, jos ne kuuluvat Slovakian tuomioistuinten toimivaltaan (9 §:n 2 momentti). Slovakiassa on myös Slovakian tuomioistuimien toimipaikkoja ja tuomiopiirejä koskevan lain 371/2004 mukaisia erityistuomioistuimia, esimerkiksi vekseli‑ ja sekkituomioistuimia, turvapaikkatuomioistuimia ja rekisterituomioistuimia. Riita-asian arvo ei vaikuta siihen, millä tuomioistuimella on toimivalta asiassa.

MITEN ASIA VIEDÄÄN TUOMIOISTUIMEN KÄSITELTÄVÄKSI

6. Voiko yksityishenkilö panna asian vireille itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Kanteen voi siviilioikeudellisessa prosessissa nostaa asianosainen itse. Hänellä ei tarvitse olla edustajanaan asianajajaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Asia voidaan panna vireille tuomioistuimessa siviiliprosessilain 99/1963 42 §:n 1 momentin mukaisesti kirjallisesti, suullisesti (siten, että tuomioistuimen kanslia kirjaa sen), sähköisesti varustettuna varmennetulla sähköisellä allekirjoituksella, sähkeitse tai faksitse. Jos pääasiaa koskevan kanteen sisältävä hakemus jätetään sähkeitse, sitä on täydennettävä kolmen päivän kuluessa joko kirjallisesti tai suullisesti tehtävällä hakemuksella, joka kirjataan tuomioistuimen kansliassa. Jos hakemus tehdään faksitse, sitä on täydennettävä kolmen päivän kuluessa esittämällä sen alkuperäiskappale. Hakemuksia, joita ei täydennetä määräajassa, ei oteta tutkittavaksi.

8. Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

Koska asianosaisilla on siviilioikeudenkäynnissä tasa-arvoinen asema, kannetta ei tarvitse laatia slovakinkielisenä. Asianosaisilla on oikeus ajaa asioitaan oikeudessa äidinkielellään tai muulla maansa virallisella kielellä, jota he ymmärtävät. Tuomioistuin on velvollinen takaamaan heille tasavertaiset mahdollisuudet hakea oikeuksiaan, toisin sanoen huolehtimaan käännöksestä ja tulkkauksesta (siviiliprosessilain 99/1963 18 §). Hakemus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti varustettuna varmennetulla sähköisellä allekirjoituksella, sähkeitse tai faksitse.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Asia voidaan panna vireille tuomioistuimessa käyttämällä vakiolomaketta, josta Slovakian oikeusministeriö antaa yleisesti sitovat säännökset (siviiliprosessilain 99/1963 76 §:n 3 momentti). Hakemukseen sisällytettävät yleiset seikat määritetään siviiliprosessilain 99/1963 42 §:n 3 momentissa. Hakemuksessa on mainittava asian käsittelevä tuomioistuin, hakemuksen esittäjä, käsiteltävä asia ja hakemuksen tarkoitus. Lisäksi hakemus on allekirjoitettava ja päivättävä. Hakemuksesta on jätettävä vaadittu määrä kappaleita ja siihen on liitettävä tarvittavat liitteet niin, että tuomioistuimella jää yksi kappale ja kukin asianosainen saa tarpeen mukaan yhden kappaleen. Jos hakemusta ei jätetä tarpeeksi useana kappaleena, tuomioistuin teettää siitä jäljennökset hakijan kustannuksella. Hakemukseen liittyvät seikat määritellään tarkemmin siviiliprosessilain 79 §:n 1 momentissa: hakemuksessa on mainittava asianosaisten ja tapauksen mukaan asiamiesten etu- ja sukunimi, asuinpaikka ja kansalaisuus ja siinä on annettava totuudenmukainen kuvaus asian kannalta ratkaisevista seikoista ja mainittavat todisteet, joihin kantaja vetoaa. Siitä on käytävä selvästi ilmi kantajan vaatimukset. Jos asianosainen on oikeushenkilö, hakemuksessa on mainittava sen nimi (tai toiminimi), sääntömääräinen kotipaikka ja mahdollinen yritystunnus. Jos asianosainen on ulkomaalainen, hakemukseen on liitettävä ote rekisteristä tai muusta virallisesta tietokannasta, johon ulkomaalainen on rekisteröity. Jos asianosainen on luonnollinen henkilö, jolla on oikeus harjoittaa yritystoimintaa, hakemuksessa on mainittava toiminimi, virallinen toimipaikka ja yritystunnus, jos sellainen on annettu. Jos asianosainen on valtio, hakemuksessa on mainittava kyseinen valtio ja sen puolesta toimiva toimivaltainen viranomainen.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?

Kanteen nostamisesta peritään oikeudenkäyntimaksu. Maksuvelvollisuus on kanteen tekijällä (kantajalla), jos tuomioistuin ei ole pyynnöstä luopunut maksun perimisestä tai jos kantajaa ei ole lain mukaan vapautettu oikeudenkäyntimaksuista. Oikeudenkäyntimaksut määritetään oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain 71/1992 liitteenä olevassa maksutaulukossa. Maksu erääntyy asian vireillepanon yhteydessä. Tuomioistuin on velvollinen tarkistamaan, onko kantaja täyttänyt maksuvelvoitteensa vai onko hänet vapautettu tästä velvoitteesta. Jos kantaja ei ole suorittanut maksua asian vireillepanon yhteydessä eikä vapautus oikeudenkäyntimaksuista koske häntä eikä hän ole pyytänyt maksuvapautusta, tuomioistuin vaatii kantajaa maksamaan oikeudenkäyntimaksun määräajassa. Samalla tuomioistuin ilmoittaa hänelle, että mikäli maksua ei suoriteta, käsittely keskeytetään.

Asianajajan käyttö ei ole siviilioikeudenkäynnissä pakollista.

11. Miten voi saada oikeusapua? (ks. oikeusapu)

Siviiliprosessilain 99/1963 138 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi pyynnöstä vapauttaa asianosaisen oikeudenkäyntimaksuista kokonaan tai osittain. Tälle on asetettu kaksi ehtoa: vapautuksen on oltava aiheellinen asianosaisen aseman vuoksi ja kyse ei saa olla kevytmielisestä tai ilmeisen perusteettomasta oikeuksien vaatimisesta tai puolustamisesta. Jos asianosainen täyttää oikeudenkäyntimaksuista vapauttamisen ehdot, tuomari tai valtuutettu tuomioistuimen virkamies määrää tälle pyynnöstä asiamieheksi asianajajan, jos tämä on tarpeen asianosaisen etujen suojaamiseksi (lain 99/1963 30 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeudenkäyntimaksuista ovat lakimääräisesti vapautettuja tietyt oikeudenkäynnit, kuten holhousta, alaikäisten elatusta, adoptiota, avioliittolupaa ja oikeudellista toimintakykyä koskevat asiat. Nämä asiat luetellaan oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain 71/1992 4 §:ssä. Vapautus pätee myös muutoksenhaussa, valituksissa ylempiin oikeusasteisiin, uudelleenkäsittelyssä ja päätöksen täytäntöönpanossa.

TIEDOT MENETTELYN ETENEMISESTÄ

12. Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla?

Asian katsotaan tulevan vireille päivänä, jona tuomioistuin vastaanotti hakemuksen kanteen vireillepanemiseksi. Tuomioistuin lähettää asianosaiselle vahvistuksen kannehakemuksen vastaanottamisesta ja kirjaamisesta tuomioistuimen kansliaan.

13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Tuomioistuin toimittaa asian vireillepanoa koskevan kanteen muille asianosaisille ja ilmoittaa heille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Menettelyn valmistelun yhteydessä tuomioistuin toimittaa asian vireillepanoa koskevan kanteen vastaajalle. Asian luonteen tai tapauksen olosuhteiden niin edellyttäessä se voi määrätä vastaajan ilmaisemaan kantansa kirjallisesti sekä ilmoittamaan tässä yhteydessä puolustuksekseen esittämät keskeiset seikat ja liittämään niiden tueksi tarvittavat asiakirjat ja todisteet. Tuomioistuin asettaa määräajan, johon mennessä vastaajan on ilmaistava kantansa.

« Asian vireillepano tuomioistuimessa - Yleistä | Slovakia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 07-09-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta