Euroopan komissio > EOV > Asian vireillepano tuomioistuimessa > Luxemburg

Uusin päivitys: 04-05-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asian vireillepano tuomioistuimessa - Luxemburg

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Ennen kuin yrityksen, ammatinharjoittajan, työnantajan, perheenjäsenen tai jonkun muun henkilön kanssa kotimaassa tai ulkomailla syntynyt riita-asia voidaan ratkaista, on ensin selvitettävä tiettyjä keskeisiä kysymyksiä.



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen? 1.
2. Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen? 2.
3. Onko asia varmasti vietävä juuri Luxemburgin tuomioistuimeen? 3.
4. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä Luxemburgissa, kun otetaan huomioon kantajan kotipaikka ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät? 4.
5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo? 5.
6. Voiko yksityishenkilö viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja? 6.
7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin aivan muuhun hallintoelimeen? 7.
8. Millä kielellä haastehakemus on tehtävä? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia esitettävä kirjallisesti? Voiko asian esittää faksilla tai sähköpostilla? 8.
9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava? 9.
10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotakin? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo käsittelyn alusta alkaen? 10.
11. Onko kansalaisilla oikeus saada oikeusapua? (ks. oikeusapu)
 11.
12. Missä vaiheessa kanne katsotaan nostetuksi? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla? 12.
13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)? 13.

 

ENNEN ASIAN VIEMISTÄ TUOMIOISTUIMEEN ON RATKAISTAVA SEURAAVAT KYSYMYKSET

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen?

Voi olla tarkoituksenmukaisempaa turvautua vaihtoehtoisiin menettelyihin: Ks. kohta "vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt".

2. Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen?

Kanneoikeuden vanhentumisajat vaihtelevat kyseessä olevan riita-asian mukaan. Vanhentumisaikoja koskevaan kysymykseen voi saada selvennystä asianajajalta tai oikeussuojaa koskevia tietoja antavalta viranomaiselta.

3. Onko asia varmasti vietävä juuri Luxemburgin tuomioistuimeen?

Ks. kohta "tuomioistuinten toimivalta".

4. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä Luxemburgissa, kun otetaan huomioon kantajan kotipaikka ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Ks. kohta "tuomioistuinten toimivalta Luxemburgissa".

5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Ks. kohta "tuomioistuinten toimivalta".

Sivun alkuunSivun alkuun

MITEN ASIA VIEDÄÄN TUOMIOISTUIMEEN KÄSITELTÄVÄKSI?

6. Voiko yksityishenkilö viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Vastaus tähän kysymykseen riippuu vaateen suuruudesta ja siitä, mitä oikeudenalaa riita-asia koskee.
Menettelyt voidaan jaotella seuraavasti tämän kuitenkaan rajoittamatta lainsäädäntöön tehtyjä erityispoikkeuksia:
  1. Jos riita-asia koskee alle 10 000 euron vaadetta, se kuuluu periaatteessa Justice de paix'n (rauhantuomioistuimen) tuomiovaltaan. Näissä tuomioistuimissa asianosaiset voivat esiintyä oikeudessa itse tai asiamiehensä edustamina. Jos asiamiehenä on muu kuin asianajaja, hänellä on oltava erityinen asiamiesvaltuutus.
  2. Jos riita-asia koskee yli 10 000 euron vaadetta, se kuuluu periaatteessa Tribunal d'arrondissementin (piirioikeuden) toimivaltaan. Näissä tuomioistuimissa asianosaisten on käytettävä asianajajaa (asianajajapakko) kaikissa muissa asioissa paitsi välitoimissa ja kauppaoikeudellisissa menettelyissä, joissa riitapuolet voivat halutessaan joko esiintyä oikeudessa itse tai käyttää avustajaa tai asiamiestä. Cour supérieure de justicessa (muutoksenhakutuomioistuimessa) on aina käytettävä asianajajaa.
  3. Tietyt asiat käsitee aina Justice de paix, vaikka vaade ylittäisikin 10 000 euroa. Näitä ovat esimerkiksi työoikeudelliset riidat, vuokranantajan ja vuokralaisen väliset kiistat, ylivelkaantumislakiin liittyvät kanteet sekä elatusvaateet avio- tai asumuserohakemuksen yhteydessä esitettyjä elatusvaateita lukuun ottamatta. Näissä tapauksissa asianosaiset voivat itse panna asian vireille. Se tehdään yleensä Justice de paix'lle osoitetulla kirjallisella haastehakemuksella (yksinkertaistetussa menettelyssä, joka lisäksi on edullisempi kuin Tribunal d'arrondissementin menettely), minkä jälkeen asianosaiset esiintyvät itse asian käsittelyssä.

7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin aivan muuhun hallintoelimeen?

Vastaus tähän kysymykseen riippuu edellisessä kohdassa mainitusta jaottelusta.
Jos kanne koskee 1 kohdassa tarkoitettuja riita-asioita, asianosaiset voivat ottaa yhteyttä suoraan alueen toimivaltaiseen Justice de paix'hin (käytännössä kanteet vastaanottaa tuomioistuimen kirjaamo).
Jos kanne koskee 2 kohdassa tarkoitettuja riita-asioita, asianosaisten on periaatteessa käytettävä asianajajaa, joka haastemiehen välityksellä haastaa vastapuolen oikeuteen asiakkaan puolesta. Asianajaja jättää haastehakemuksen alueensa toimivaltaiseen Tribunal d'arrondissementiin tai Cour supérieure de justiceen.

8. Millä kielellä haastehakemus on tehtävä? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia esitettävä kirjallisesti? Voiko asian esittää faksilla tai sähköpostilla?

Oikeudessa voi käyttää ranskan, saksan tai letzeburgin kieltä, mutta tiettyjen asioiden käsittelyssä noudatetaan erityisjärjestelyjä. Käytännössä ranska on yleisin haastehakemuksissa käytetty kieli.
Haastehakemukset on yleensä esitettävä kirjallisesti lukuun ottamatta joitakin harvoja poikkeuksia (esim. maksamismääräyshakemuksia), jotka liittyvät tiettyihin Justice de paix'n käsittelemiin asioihin. Faksilla tai sähköpostilla lähetettyjä asiakirjoja ei oteta käsiteltäväksi.

9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Yleisesti ottaen vastaus riippuu tämän sivun ensimmäisessä kysymyksessä mainitusta jaottelusta.

Joissakin tapauksissa (esim. erääntyneistä saatavista tai maksamattomista laskuista esitettävistä maksamismääräyshakemuksista) on täytettävä valmis lomake. Periaatteessa Justices de paix'hin jätetyissä haastehakemuksissa, Tribunal d'arrondissementille esitetyissä kannekirjelmissä tai haasteissa sekä ylemmän oikeusasteen tuomioistuimille osoitetuissa muutoksenhakuasiakirjoissa on asiakirjan pätemättömyyden uhalla oltava tietyt pakolliset maininnat, ja ne on laadittava tarkan kaavan mukaisesti. Tätä varten ei ole olemassa valmiita lomakkeita.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotakin? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo käsittelyn alusta alkaen?

Periaatteessa oikeudenkäyntikulut maksetaan sen jälkeen, kun oikeudenkäynti on päättynyt. Tuomioistuin voi myös määrätä yhden tai useamman oikeudenkäynnin osapuolen maksamaan takuun tai ennakon (esim. silloin, kun tuomioistuin on määrännyt hankittavaksi asiantuntijalausunnon)
Asianajajan palkkio määräytyy asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Käytännössä palkkiosta on ollut tapana suorittaa ennakko ennen oikeudenkäyntiä.

11. Onko kansalaisilla oikeus saada oikeusapua? (ks. oikeusapu)

TIEDOT MENETTELYN ETENEMISESTÄ

12. Missä vaiheessa kanne katsotaan nostetuksi? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla?

Vastaus riippuu jälleen kerran tämän sivun ensimmäisessä kysymyksessä mainitusta jaottelusta.
Jos kantaja on itse pannut asian vireille tuomioistuimessa (siinä tapauksessa, että laki tämän sallii), tuomioistuin ilmoittaa kantajalle, onko kanne otettu tutkittavaksi.
Mikäli asianajaja nostaa kanteen asiakkaan puolesta, tuomioistuin ilmoittaa kannetta koskevista jatkotoimista asianajajalle, koska asianajaja on asiakkaan laillinen edustaja. Asianajaja voi tarvittaessa selvittää asiakkaalle oikeudenkäynnin aikataulua, jos menettelyn kulku on tiedossa tai ennakoitavissa.

13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Ks. myös edelliseen kysymykseen annettu vastaus.
Päivämäärä, jolloin osapuolten on saavuttava oikeuteen, vahvistetaan periaatteessa laissa tai osapuolet voivat päättää tai sopia siitä keskenään. Tämän lisäksi tuomioistuin voi määrätä muita päivämääriä, jolloin jotakin asianosaista tai kolmatta osapuolta kuullaan henkilökohtaisesti.

Lisätietoja

« Asian vireillepano tuomioistuimessa - Yleistä | Luxemburg - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-05-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta