Asian vireillepano tuomioistuimessa - Latvia

SISÄLLYSLUETTELO 1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen?  2. Voiko asian vielä panna vireille?  3. Onko minun varmasti vietävä asia juuri Latvian tuomioistuimeen?  4. Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia Latviassa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka sekä muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?  5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?  6. Voiko yksityishenkilö panna asian vireille itse, vai onko avuksi otettava oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?  7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun tahoon?  8. Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti, vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?  9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?  10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotakin? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?  11. Miten voi saada oikeusapua?  12. Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla?  13. Onko menettelyn etenemisen aikataulusta mahdollista saada tarkempaa tietoa (esimerkiksi siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

 

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen?

Voi olla tarkoituksenmukaisempaa turvautua vaihtoehtoisiin menettelyihin: ks. ”vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt”.

2. Voiko asian vielä panna vireille?

Vireillepano-oikeuden vanhentumisaika riippuu käsiteltävästä asiasta. Vanhentumisaikaa voi tiedustella asianajajalta tai tietoja antavalta viranomaiselta.

3. Onko minun varmasti vietävä asia juuri Latvian tuomioistuimeen?

Ks. aihetta ”tuomioistuinten toimivalta” koskevia tietoja.

4. Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia Latviassa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka sekä muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Ks. aihetta ”tuomioistuinten toimivalta – Latvia” koskevia tietoja.

5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Ks. aihetta ”tuomioistuinten toimivalta – Latvia” koskevia tietoja.

MITEN ASIA VIEDÄÄN TUOMIOISTUIMEN KÄSITELTÄVÄKSI

6. Voiko yksityishenkilö panna asian vireille itse, vai onko avuksi otettava oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Kantaja/asianomistaja voi panna asian vireille itse tai valtuutetun edustajan välityksellä. Kanteeseen voidaan liittää hakemus, jossa pyydetään edustajan valtuuttamista.

Sivun alkuun

7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun tahoon?

Kanne on toimitettava tuomioistuimen kansliaan henkilökohtaisesti tai valtuutetun edustajan välityksellä. Laamannin alaisuudessa työskentelevät henkilöt ottavat kanteita vastaan tuomioistuimen kanslian aukioloaikoina. He ovat yleensä laamannin avustajia tai notaareja. Kanteen voi myös lähettää tuomioistuimen kansliaan postitse.

8. Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti, vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

Siviiliprosessia koskevassa laissa (jäljempänä 'siviiliprosessilaki') säädetään, että kun osapuolet toimittavat asian käsittelyä varten vieraskielisiä asiakirjoja, niihin on liitettävä virallisen kääntäjän vahvistama käännös maan viralliselle kielelle eli latviaksi. Siispä kanne voidaan esittää vieraalla kielellä, jos siihen on liitetty latviankielinen virallinen käännös. Kannehakemus on laadittava tuomioistuimelle kirjallisesti. Sen voi lähettää postitse, mutta ei faksilla tai sähköpostilla.

9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Erityisiä lomakkeita kanteiden nostamista varten ei ole, mutta kanteet on laadittava kirjallisesti. Siviiliprosessilaissa säädetään kannehakemusten vähimmäisvaatimuksista, mutta tietojen ilmoittamiselle ei aseteta muotovaatimuksia. Siviiliprosessilain mukaan hakemuksessa on ilmoitettava

Sivun alkuun

1. tuomioistuin, jolle hakemus esitetään
2. kantajan koko nimi, henkilötunnus ja asuinpaikka, kantajan edustajan nimi, mikäli kanteen nostaa edustaja, vastaajan ja mahdollisten kolmansien osapuolten nimet, tai jos kyse on oikeushenkilöstä, oikeushenkilön nimi, rekisteritunnus ja osoite (oikeudellinen kotipaikka). Vastaajan henkilötunnus tai rekisteritunnus on ilmoitettava, jos se on saatavilla.
3. hakemuksen kohde
4. korvausvaatimuksen määrä, jos asia koskee rahallista vaadetta, ja laskelma takaisin perittävästä tai kiistanalaisesta summasta
5. kanteen perusteena olevat tosiseikat ja niiden tueksi esitettävät todisteet
6. laki, johon kanne perustuu
7. kantajan vaatimukset
8. luettelo kannehakemukseen liitetyistä asiakirjoista
9. päivämäärä, jolloin kanne nostettiin, ja muita asian käsittelemiseksi tarvittavia tietoja.

Siviiliprosessilaissa asetetaan erilliset vaatimukset hakemuksille, jotka koskevat tietyntyyppisiä asioita (esimerkiksi avioerohakemukset) tai joihin sovelletaan erityismenettelyjä (esimerkiksi hakemukset, jotka koskevat adoption hyväksymistä tai perumista, omaisuuden suojaamista tai holhousta).

Kantajan tai kantajan edustajan on allekirjoitettava kannehakemus. Mikäli kanteen nostaa kantajan edustaja, hakemukseen on liitettävä edustusvaltakirja tai muu asiakirja, jossa vahvistetaan, että edustajalla on valtuudet nostaa kanne.

Tuomioistuimelle toimitetaan hakemuksesta jäljennöksiä vastaajien tai kolmansien osapuolten määrää vastaava määrä.

Sivun alkuun

Hakemukseen on myös liitettävä asiakirjat, jotka vahvistavat

1. sen, että valtion ja tuomioistuimen perimät maksut on maksettu lain mukaisia määriä ja menettelyjä noudattaen
2. sen, että tuomioistuimen ulkopuoliset esitutkintamenettelyt on suoritettu, mikäli laissa sellaisia edellytetään
3. kanteen perusteena olevat tosiseikat.

10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotakin? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?

Tuomioistuimen perimät maksut (valtiolle suoritettavat maksut, käsittelykulut, tutkintaan liittyvät kulut) on suoritettava ennen hakemuksen esittämistä. Ne voi maksaa pankissa. Jos hakemus hyväksytään kokonaan tai osittain tai jos kantaja peruu kanteensa, koska vastaaja on suorittanut vaateen vapaaehtoisesti kanteen nostamisen jälkeen, tuomioistuin määrää vastaajan maksamaan asian käsittelystä aiheutuneet juoksevat kulut (oikeusapukulut sekä oikeuteen saapumiseen ja todisteiden keräämiseen liittyvät kulut) mukaan lukien kantajan kulut. Mikäli kanne hylätään, kantaja vastaa asian käsittelyn juoksevista kustannuksista eli myös vastaajan kuluista.

Asianajokulujen maksamiseen liittyvistä menettelyistä sovitaan asiakkaan ja kyseisen asianajajan kesken.

11. Miten voi saada oikeusapua?

Ks. aihetta ”oikeusapu” koskevia tietoja.

12. Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla?

Tuomioistuin kirjaa postitse saamansa hakemukset ja muun kirjeenvaihdon sekä tuomioistuimen kanslian aukioloaikoina henkilökohtaisesti toimitetut asiakirjat saapuvista asiakirjoista pitämäänsä luetteloon (diaariin) niiden vastaanottopäivänä. Näin ollen kanne katsotaan nostetuksi virallisesti sinä päivänä, jolloin tuomioistuin vastaanottaa hakemuksen. Mikäli hakemusta ei ole laadittu asianmukaisesti tai siihen ei ole liitetty kaikkia vaadittavia asiakirjoja, tuomari tekee perustellun päätöksen siitä, ettei kannehakemuksen pohjalta ryhdytä toimiin. Tästä päätöksestä lähetetään jäljennös kantajalle, ja siinä asetetaan määräaika, johon mennessä hakemuksen puutteet on korjattava. Määräaika on asetettava vähintään 20 päivän päähän päätöksen lähettämispäivästä. Mikäli kantaja korjaa puutteet asetetun määräajan sisällä, kanteen katsotaan tulleen vireille sinä päivänä, jolloin hakemus alun pitäen toimitettiin tuomioistuimeen. Ellei kantaja korjaa puutteita asetetussa määräajassa, hakemusta ei katsota toimitetuksi ja se palautetaan kantajalle. Jos hakemus palautetaan kantajalle, hän voi toimittaa hakemuksen uudelleen tuomioistuimelle, mutta tässä tapauksessa vireilletulopäivämäärä muuttuu.

Sivun alkuun

Viranomaiset eivät lähetä erityistä ilmoitusta, jossa vahvistettaisiin, että hakemus on laadittu asianmukaisesti. Hakemuksen pohjalta käynnistetään kuitenkin tiettyjä menettelyjä, jotka osoittavat hakemuksen olleen asianmukainen. Mikäli hakemus on laadittu asianmukaisesti ja siihen on liitetty kaikki tarvittavat asiakirjat, tuomari tekee päätöksen kannehakemuksen hyväksymisestä ja kanteen nostamisesta kolmen päivän sisällä siitä, kun tuomioistuin on vastaanottanut hakemuksen. Kun kanne on nostettu, hakemus ja siihen liitettyjen asiakirjojen jäljennökset lähetetään vastaajalle. Vastaajalle ilmoitetaan myös päivämäärä, johon mennessä hänen on toimitettava kirjallinen vastineensa. Saatuaan vastineen tuomari toimittaa siitä jäljennöksen kantajalle ja kolmansille osapuolille. Tuomari voi myös pyytää kantajaa esittämään huomionsa vastineesta. Kun tuomari on saanut vastineen tai kun määräaika sen antamiselle on umpeutunut, tuomari tekee päätöksen oikeuskäsittelyyn johtavista esivalmisteluista ja antaa määräyksen oikeuskäsittelyn päivämäärästä. Kirjaaja toimittaa asian osapuolille haasteen.

13. Onko menettelyn etenemisen aikataulusta mahdollista saada tarkempaa tietoa (esimerkiksi siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Osapuolet kutsutaan oikeuteen ja heille ilmoitetaan etukäteen oikeuskäsittelyn tai erityisten oikeudenkäyntitoimien ajankohdasta ja paikasta haasteella, joka lähetetään hakemuksessa ilmoitettuun osoitteeseen. Ellei vastaajan osoite ole tiedossa, haaste julkaistaan virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis).

« Asian vireillepano tuomioistuimessa - Yleistä | Latvia - Yleistä »

Sivun alkuun

Uusin päivitys: 21-08-2007