Euroopan komissio > EOV > Asian vireillepano tuomioistuimessa > Unkari

Uusin päivitys: 13-03-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asian vireillepano tuomioistuimessa - Unkari

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Miten olisi toimittava, jos joutuu riitaan jonkin yrityksen, elinkeinonharjoittajan, työnantajan, perheenjäsenen tai jonkun muun kanssa omassa maassaan tai ulkomailla? Ongelman ratkaisemiseksi voi joutua etsimään vastauksia lukuisiin eri kysymyksiin.



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Onko asia vietävä tuomioistuimeen? 1.
2. Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen? 2.
3. Onko asia varmasti vietävä tuomioistuimeen juuri Unkarissa? 3.
4. Jos asia on vietävä tuomioistuimeen Unkarissa, mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät? 4.
5. Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia Unkarissa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo? 5.
6. Voinko viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse vai onko minun turvauduttava esimerkiksi asianajajaan? 6.
7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan vai johonkin muuhun hallintoelimeen? 7.
8. Millä kielellä kanne on esitettävä? Voiko kanteen esittää suullisesti vai onko se aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen lähettää faksilla tai sähköpostilla? 8.
9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, miten kanne on esitettävä? Onko hakemukseen välttämätöntä sisällyttää joitakin tiettyjä seikkoja? 9.
10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo hakemuksen esittämisestä lähtien? 10.
11. Onko yksityishenkilöllä oikeus saada oikeusapua? 11.
12. Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla? 12.
13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)? 13.

 

ENNEN ASIAN VIEMISTÄ TUOMIOISTUIMEEN ON RATKAISTAVA SEURAAVAT KYSYMYKSET

1. Onko asia vietävä tuomioistuimeen?

Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot voivat olla parempi vaihtoehto. Ks. asianomainen kohta.

2. Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen?

Asian vireillepanon määräaika riippuu itse asiasta. Määräaikojen selvittämiseksi on paras kääntyä oikeudellisen neuvonantajan, asianajajan tai asian viemisessä tuomioistuimeen auttavan neuvontapalvelun puoleen.

3. Onko asia varmasti vietävä tuomioistuimeen juuri Unkarissa?

Ks. kohta Tuomioistuinten toimivalta.

4. Jos asia on vietävä tuomioistuimeen Unkarissa, mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Ks. kohta Tuomioistuinten toimivalta - Unkari.

5. Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia Unkarissa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Ks. kohta Tuomioistuinten toimivalta - Unkari.

Sivun alkuunSivun alkuun

VIREILLEPANON VAIHEET

6. Voinko viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse vai onko minun turvauduttava esimerkiksi asianajajaan?

Kanteen nostamiseen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ei pääsääntöisesti tarvita asianajajaa, vaan asian voi panna vireille itse. Siviiliprosessista vuonna 1952 annetun lain III, jäljempänä ’siviiliprosessilaki’, 73/A §:ssä (Polgári perrendtartásról szóló 1952. évi III. törvény) luetellaan tapaukset, joissa on turvauduttava oikeudelliseen edustajaan. Tyypillisesti tämä koskee muutoksenhakumenettelyjä ylemmän oikeusasteen tuomioistuimissa. Jotta menettely olisi pätevä, siinä tarvitaan oikeudellista edustajaa, joten useimmiten asianosaista edustaa asianajaja.

Kanteen voi myös luonnollisesti nostaa asianosaisen tai tämän oikeudellisen edustajan valitsema valtuutettu edustaja (esimerkiksi asianajaja). Jos lainsäädännössä kuitenkin edellytetään, että kanne on jossakin tietyssä oikeudenkäyntimenettelyssä nostettava henkilökohtaisesti, valtuutettu edustaja ei voi nostaa kannetta. Asianomaiset säännöt - kuka voi tai ei voi toimia valtuutettuna edustajana ja valtuutusta koskevat tarkat säännöt - vahvistetaan päämiehen edustamista koskevissa siviiliprosessilain säännöissä.

7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Kanne on toimitettava suoraan asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle kuten kaikki muutkin tuomioistuimelle osoitetut asiakirjat. Kopioita on toimitettava yksi enemmän kuin asiassa on osapuolia.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Millä kielellä kanne on esitettävä? Voiko kanteen esittää suullisesti vai onko se aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen lähettää faksilla tai sähköpostilla?

Lain mukaan unkari on virallinen oikeudenkäyntikieli. Unkariksi käytävän oikeudenkäyntimenettelyn aikana asianosaiset ja muut oikeudenkäyntiin osallistuvat henkilöt - luonnollisesti tuomioistuimen henkilökuntaa (oikeuden tuomaria, asessoria, kirjuria) lukuun ottamatta - voivat unkarinkielen taidoistaan riippumatta käyttää äidinkieltään - alueellista kieltä tai vähemmistökieltä - kysymyksissä, joista määrätään kansainvälisissä sopimuksissa ja jotka eivät ole luonteeltaan virallisia.

Euroopan alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevaan peruskirjaan liittyessään Unkari sitoutui kroatian, saksan, romanian, serbian, slovakian ja sloveenin osalta seuraaviin:

  • asianosainen voi oikeuden edessä käyttää omaa alueellista kieltään tai vähemmistökieltään ilman, että siitä aiheutuu hänelle lisäkustannuksia,
  • alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä laadittuja asiakirjoja ja todisteita voidaan esittää, tarvittaessa tulkin tai käännöksen välityksellä,
  • peruskirjaan liittyneissä maissa laadittuja ja osapuolten laatimia oikeudellisia asiakirjoja ei pidetä pätemättöminä vain sillä perusteella, että ne on laadittu alueellisella kielellä tai vähemmistökielellä, ja näitä asiakirjoja voidaan käyttää kyseistä kieltä puhumattomia kolmansia osapuolia vastaan.

Tuomioistuin on velvollinen palkkaamaan tulkin tai kääntäjän varmistaakseen, että asianosaiset ja muut oikeudenkäyntiin osallistuvat henkilöt voivat käyttää edellä mainituissa tapauksissa omaa kieltään. Näin ollen tuomioistuimen on siviiliprosessilain 184 §:n 1 momentin nojalla hankittava tulkki avustamaan asianosaisten, asiantuntijoiden ja todistajien kuulemisessa (siviiliprosessilain 113, 167 ja 177 §). Tuomioistuin palkkaa kääntäjän laatimaan virallisen käännöksen tuomioistuimelle esitetyistä muista kuin unkarinkielisistä asiakirjoista. Tulkkeihin ja kääntäjiin on sovellettava asiantuntijoita koskevia lainsäädännön säännöksiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos kanne esitetään kielellä, jota kansainväliset sopimukset eivät koske, siihen on liitettävä virallinen unkarinkielinen käännös.

Kanne on pääsääntöisesti esitettävä tuomioistuimelle kirjallisesti ja toimitettava postitse tai henkilökohtaisesti (vastaanottoaikana kansliaan tai milloin vain virka-aikana tuomioistuimen sisäänkäynnin vieressä olevaan laatikkoon). Kantaja voi kuitenkin esittää kanteen tai muun asian vireille panevan hakemuksen suullisesti paikalliselle tuomioistuimelle tai asiassa toimivaltaiselle läänin tuomioistuimelle, jolloin se merkitään pöytäkirjaan. Tällöin asianajaja ei voi edustaa kantajaa. Tässä tapauksessa tuomioistuimen puolesta toimiva tuomari, kirjaaja tai harjoitteleva tuomari toimittaa osapuolille tarvittavat tiedot ja kutsuu heidät paikalle puutteiden korjaamiseksi. Pöytäkirjaan kirjattuun hakemukseen sovelletaan tämän jälkeen samoja sääntöjä kuin kirjallisesti jätettyyn kanteeseen.

Nykyisin kannetta ei ole mahdollista esittää tuomioistuimelle faksilla tai sähköpostilla.

9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, miten kanne on esitettävä? Onko hakemukseen välttämätöntä sisällyttää joitakin tiettyjä seikkoja?

Kanteen nostamista varten ei ole erityisiä lomakkeita.

Jos maksuvaatimus ei kuitenkaan ylitä 200 000:tta Unkarin forinttia, kantajan on aina haettava maksamismääräystä. Tässä tapauksessa maksuvaatimus on esitettävä tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella.

Kanteen nostamiseksi on esitettävä haastehakemus. Kanteen nostaminen siviilioikeudenkäynnin aloittamiseksi on ensisijainen keino varmistaa subjektiivisen oikeuden oikeussuoja. Kantaja saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi esittämällä kirjallisen hakemuksen, josta käy ilmi kantajan vaatimus. Haastehakemusta koskevat vähimmäisvaatimukset vahvistetaan siviiliprosessilain 121 §:ssä. Hakemuksessa on aina täsmennettävä seuraavat seikat:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. tuomioistuin, jossa asia pannaan vireille
  2. asianosaisten ja asianosaisten edustajien nimet, asuinpaikat ja asema oikeudenkäynnissä
  3. oikeus, johon vedotaan, ja sen perusteena olevat tosiasiat ja todisteet
  4. tiedot, joista selviää tuomioistuimen toimivalta
  5. kantajan vaatimukset eli mitä tuomioistuimen on kantajan mielestä tehtävä
  6. onko riitaa yritetty sovitella osapuolten välillä.

Kanteessa on esitettävä vähintään edellä mainitut seikat, mutta siinä voidaan esittää myös muita seikkoja. Myös muut seikat voivat olla pakollisia asian luonteesta riippuen (esimerkiksi omistuskirja).

10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo hakemuksen esittämisestä lähtien?

Siviilioikeudenkäynnissä on maksettava oikeudenkäyntimaksu. Maksujen suuruudesta eri menettelyissä säädetään veroista ja maksuista vuonna 1990 annetussa laissa XCIII olevassa VI luvussa (Az illetékekről szóló 1990. évi XCIII. törvény). Velvollisuus maksaa oikeudenkäyntimaksu alkaa haastehakemuksen esittämisestä, joten kyseinen maksu on maksettava samanaikaisesti kun haastehakemus esitetään. Jos kantaja ei maksa oikeudenkäyntimaksua jättäessään haastehakemuksen tai maksaa vähemmän kuin laissa on säädetty, haastehakemuksen esittämisen jälkeen tuomioistuin kehottaa maksamaan puuttuvan maksun ja huomauttaa, että hakemus hylätään, jos maksua ei makseta kokonaan.

Erikseen ovat vielä tapaukset, joissa asianosainen saa vapautuksen oikeudenkäyntimaksun maksamisesta tai luvan suorittaa maksu vasta oikeudenkäynnin päätyttyä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeudenkäyntimaksun maksamisesta voi saada vapautuksen joko itse maksuvelvollisen luonteen tai kanteen sisällön vuoksi. Asianosaiselle etuutena myönnetty vapautus oikeudenkäyntimaksusta merkitsee, ettei asianosaisen tarvitse maksaa (ennakolta) maksua tai vastata siitä. Veroista ja maksuista annetussa laissa määritellään oikeussubjektit, jotka voivat saada täyden vapautuksen oikeudenkäyntimaksusta. Esimerkkeinä voidaan mainita Unkarin valtio, kunnat, budjettivirastot, kansalaisjärjestöt, julkiset elimet, julkiset yritykset, kirkot ja kirkkojen yhteenliittymät.

Jos vapautus myönnetään kanteen sisällön vuoksi, se koskee molempia asianosaisia - niin luonnollisia henkilöitä kuin oikeushenkilöitä - riippumatta asianosaisten tuloista tai varallisuudesta, vilpittömyydestä tai vilpillisyydestä riita-asiassa taikka oikeudenkäynnin tuloksesta. Myös ulkomainen osapuoli on oikeutettu tämäntyyppiseen vapautukseen, vaikka kansainvälistä sopimusta ei olisikaan eikä vastavuoroisuuden periaatteetta olisi vahvistettu. Voimassa olevien säännösten mukaan vapautus myönnetään esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

  • tuomioistuin hylkää haastehakemuksen eikä anna haastetta
  • avioeromenettelyssä esitetään vastakanne
  • kuolleeksi julistaminen, kun kyseessä on katoaminen tai kuolema sodassa tai luonnontapaturmassa jne.

Maksulykkäys on vähäisin etuus myönnettäessä vapautus oikeudenkäynnin kustannuksista. Asianosainen tai väliintulija vapautetaan ainoastaan oikeudenkäyntimaksun maksamisesta ennakkoon, ja tuomioistuin määrää oikeudenkäynnin päättyessä, kenen on maksettava oikeudenkäyntimaksu.

Vapautus oikeudenkäyntimaksun maksamisesta pitää sisällään myös vapautuksen oikeudenkäyntikulujen maksamisesta, jos asianosainen ei tulojensa tai varallisuutensa vähäisyyden vuoksi pysty maksamaan oikeudenkäyntikuluja. Jos asianosaisen ei tarvitse maksaa oikeudenkäyntikuluja, hänen ei myöskään tarvitse maksaa oikeudenkäyntimaksua.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asianajajan palkkio ja sen maksaminen riippuvat asianosaisen ja asianajajan välisestä sopimuksesta.

11. Onko yksityishenkilöllä oikeus saada oikeusapua?

Ks. kohta Oikeusapu.

KANTEEN NOSTAMISTA SEURAAVAT VAIHEET

12. Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla?

Kanne katsotaan virallisesti nostetuksi, kun haastehakemus on saapunut tuomioistuimen kansliaan. Tuomioistuin ei erikseen ilmoita asianosaisille, että asia on asianmukaisesti vireillä. Tuomioistuin tarkastaa, sisältääkö haastehakemus kaikki lainsäädännössä säädetyt seikat. Kun asianosaista edustaa oikeudellinen edustaja ja jos haastehakemus ei sisällä kaikkia vaadittuja tekijöitä, oikeudellisen edustajan saamaa valtuutusta ei ole liitetty mukaan tai jos kantaja ei ole maksanut oikeudenkäyntimaksua, tuomioistuin hylkää haastehakemuksen eikä anna haastetta. Jos haastehakemus muutoin on puutteellinen, tuomioistuin huomauttaa kantajalle puutteista tai asian nopean käsittelyn varmistamiseksi toteuttaa välivaiheen toimenpiteitä (esimerkiksi pyytää asiakirjoja joltain toiselta viranomaiselta tai toteuttaa todisteita koskevia alustavia toimia).

Mahdollisten puutteiden korjaamisen tai välitoimien jälkeen mutta viimeistään 30 päivän kuluessa haastehakemuksen saapumisesta tuomioistuin määrää käsittelypäivän, kutsuu asianosaiset istuntoon ja antaa samalla tiedoksi jäljennöksen haastekirjelmästä tai pöytäkirjaan kirjatusta suullisesta haastehakemuksesta. Näin asianosaiset saavat tiedon haasteesta.

13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Viimeistään 30 päivän kuluessa haastehakemuksen saapumisesta tuomioistuin määrää käsittelypäivän, kutsuu asianosaiset istuntoon ja antaa samalla tiedoksi jäljennöksen haastekirjelmästä tai pöytäkirjaan kirjatusta suullisesta haastehakemuksesta. Tiedoksiannon yhteydessä tuomioistuin kehottaa siviiliprosessilain nojalla vastaajaa vastaamaan haasteeseen kirjallisesti käsittelypäivään mennessä tai viimeistään käsittelypäivänä suullisesti. Asianosaiset voivat saada lisätietoja oikeudenkäynnin aikana riippuen menettelyn ominaispiirteistä.

« Asian vireillepano tuomioistuimessa - Yleistä | Unkari - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 13-03-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta