Euroopan komissio > EOV > Asian vireillepano tuomioistuimessa > Kreikka

Uusin päivitys: 02-05-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asian vireillepano tuomioistuimessa - Kreikka

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Jos yksityishenkilöllä on riita yrityksen, ammatinharjoittajan, työnantajan, perheensä jäsenen tai muun henkilön kanssa omassa maassaan tai ulkomailla, riidan ratkaiseminen saattaa edellyttää seuraavanlaisten kysymysten pohtimista:



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen? 1.
2. Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen? 2.
3. Onko asia varmasti vietävä tuomioistuimeen juuri Kreikassa? 3.
4. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä Kreikassa, kun otetaan huomioon kantajan kotipaikka ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät? 4.
5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo? 5.
6. Voiko yksityishenkilö viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja? 6.
7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen? 7.
8. Millä kielellä haastehakemus on tehtävä? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia esitettävä kirjallisesti? Voiko asian esittää faksilla tai sähköpostilla? 8.
9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, miten kanne on esitettävä ja mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava? 9.
10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotakin? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo käsittelyn alusta alkaen? 10.
11. Onko yksityishenkilöllä oikeus saada oikeusapua? (ks. kohta Oikeusapu11.
12. Missä vaiheessa kanne katsotaan nostetuksi? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla? 12.
13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, milloin on saavuttava asian käsittelyyn)? 13.

 

SEIKAT, JOTKA ON SELVITETTÄVÄ ENNEN ASIAN VIREILLEPANOA

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen?

Voi olla tarkoituksenmukaisempaa turvautua vaihtoehtoisiin menettelyihin: ks. aihetta Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt koskevia tietoja.

2. Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen?

Kanneoikeuden vanhentumisajat vaihtelevat kyseessä olevan riita-asian mukaan. Vanhentumisaikoja koskevaan kysymykseen voi saada selvennystä asianajajalta tai oikeussuojaa koskevia tietoja antavalta viranomaiselta.

3. Onko asia varmasti vietävä tuomioistuimeen juuri Kreikassa?

Ks. aihetta Tuomioistuinten toimivalta koskevia tietoja.

4. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä Kreikassa, kun otetaan huomioon kantajan kotipaikka ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Ks. Tuomioistuinten toimivalta - Kreikka koskevia tietoja.

5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Ks. aihetta Tuomioistuinten toimivalta - Kreikka koskevia tietoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

MITEN ASIA VIEDÄÄN TUOMIOISTUIMEEN?

6. Voiko yksityishenkilö viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Oikeudenkäynnissä on käytettävä oikeudellista neuvonantajaa, esim. asianajajaa seuraavia tapauksia lukuun ottamatta: 1) kun asia saatetaan rauhantuomarin käsiteltäväksi, 2) kun on kyse välitoimista ja 3) kun halutaan poistaa välitön vaara (siviiliprosessilain 94 §:n 2 momentti), 4) kun on kyse yhden tuomarin kokoonpanossa työskentelevien alioikeuksien (Monomeli protodikeia) tai rauhantuomarin käsittelemistä työriita-asioista (siviiliprosessilain 665 §:n 1 momentti). Näin ollen pääsääntöisesti on käytettävä asianajajaa. Poikkeustapauksissa kantaja voi tietyissä oikeusjutuissa viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse. Tällaisia asioita ovat esim. välitoimet, vähäisemmät riita-asiat ja työriita-asiat.

7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Oikeudenkäynnin aloittamiseksi on jätettävä haastehakemus asiasta vastaavan tuomioistuimen kirjaamoon. Haastehakemuksen laatimista varten on käännyttävä asianajajan puoleen, ja hän jättää hakemuksen tuomioistuimen kirjaamoon.

8. Millä kielellä haastehakemus on tehtävä? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia esitettävä kirjallisesti? Voiko asian esittää faksilla tai sähköpostilla?

  1. Haastehakemus voidaan laatia vain kreikaksi.
  2. Pääsääntöisesti haastehakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemus voidaan esittää suullisesti rauhantuomareille (Eirinodikeia) tuomiopiireissä, joissa ei ole tuomioistuimen nimeämiä asianajajia tai oikeusavustajia; tämä kirjataan pöytäkirjaan (siviiliprosessilain 111 §, 115 § ja 215 §:n 2 momentti).
  3. Hakemusta ei voi lähettää faksilla tai sähköpostitse.

9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, miten kanne on esitettävä ja mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Kanteen nostamista varten ei ole olemassa erityisiä lomakkeita. Yleensä oikeudenkäyntiasiakirjat koostuvat haastehakemuksesta (joka ei ole pakollinen rauhantuomarin käsittelyssä eikä välitoimimenettelyissä) ja kantajan toimittamista todisteasiakirjoista.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotakin? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo käsittelyn alusta alkaen?

Kyllä, tuomioistuimelle on maksettava. Kantaja vastaa kulujen ja maksujen suorittamisesta. Hän joutuu maksamaan leimaveron (hartosimo) sekä oikeusviranomaisen leiman (dikastiko ensimo), kun on kyse tavanomaisesta oikeudenkäyntimenettelystä, ja eri kassoihin maksettavia maksuja (esim. oikeudenpalvelijoiden kassa (Tamio Nomikon, T.N.) ja asianajajien kassa (Tamio Pronias Dikigoron Athinon, T.P.D.A.)). Maksut peritään vireillepanon yhteydessä. Asianosainen sopii asianajopalkkioiden maksuaikatauluista ja ehdoista asianajajansa kanssa.

11. Onko yksityishenkilöllä oikeus saada oikeusapua? (ks. kohta Oikeusapu)

Kyllä, hänellä on oikeus yleiseen oikeusapuun siviiliprosessilain 194-204 §:ssä säädetyin edellytyksin (jos oikeudenkäyntikulujen maksaminen vaarantaa hänen ja hänen perheensä perustoimeentulon). Tällöin on toimitettava seuraavat asiakirjat: 1) kantajan asuinpaikan kunnan- tai kaupunginjohtajan todistus kantajan ammatillisesta, taloudellisesta asemasta ja perhesuhteista sekä 2) asuinpaikan veroviranomaisen todistus, joka osoittaa, että kantaja on jättänyt kolmen viime vuoden aikana tuloveroilmoituksen tai muita suoria välittömiä veroja koskevan ilmoituksen, ja että veroilmoitus on tarkastettu.

TIEDOT ASIAN ETENEMISESTÄ

12. Missä vaiheessa kanne katsotaan nostetuksi? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla?

Asian katsotaan tulleen vireille silloin, kun hakemus on jätetty sen tuomioistuimen kirjaamoon, jolle se on osoitettu, ja kun hakemuksesta on toimitettu jäljennös vastaajalle (siviiliprosessilain 215 §). Hakemuksen laatiminen ja jättö vahvistavat, että asia on tullut vireille. Kun hakemus on jätetty asiasta vastaavaan tuomioistuimeen, siitä laaditaan asiakirja ja tuomioistuinkäsittelylle määrätään päivämäärä, joten kantaja saa vahvistuksen asian vireilletulosta.

13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, milloin on saavuttava asian käsittelyyn)?

Asian käsittelypäivämäärän määrää asiassa toimivaltaisen tuomioistuimen kirjaamo. Kantaja kutsutaan jokaiseen uuteen tuomioistuinkäsittelyyn tai ratkaisuja käsittävään vaiheeseen. Asianosaisilla on oikeus vaatia nopeutettua menettelyä. Myös valtuutettu asianajaja voi antaa lisäohjeita asian etenemisestä.

Kaikkien edellä mainittujen kysymysten kohdalla on käytettävä asianajajaa toisen oikeusasteen tuomioistuimessa eli muutoksenhakutuomioistuimessa (Efetio) sellaisissakin tapauksissa, joissa asianajajapakkoa ei ole ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa (ks. edellä). Sama pätee luonnollisesti myös kassaatiotuomioistuimessa (Areios Pagos) käsiteltäviin riita-asioihin.

« Asian vireillepano tuomioistuimessa - Yleistä | Kreikka - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-05-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta