Euroopan komissio > EOV > Asian vireillepano tuomioistuimessa > Saksa

Uusin päivitys: 05-06-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asian vireillepano tuomioistuimessa - Saksa

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Jos yksityishenkilöllä on riita yrityksen, ammatinharjoittajan, työnantajan, perheensä jäsenen tai muun henkilön kanssa omassa maassaan tai ulkomailla, miten riita voidaan ratkaista?



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen? 1.
2. Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen? 2.
3. Onko asia varmasti vietävä juuri Saksassa toimivaan tuomioistuimeen? 3.
4. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä Saksassa, kun otetaan huomioon kantajan kotipaikka ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät? 4.
5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo? 5.
6. Voiko yksityishenkilö viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja? 6.
7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin aivan muuhun hallintoelimeen? 7.
8. Millä kielellä haastehakemus on tehtävä? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia esitettävä kirjallisesti? Voiko asian esittää faksilla tai sähköpostilla? 8.
9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava? 9.
10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotakin? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo käsittelyn alusta alkaen? 10.
11. Onko yksityishenkilöllä oikeus saada oikeusapua? (Katso kohta oikeusapu) 11.
12. Missä vaiheessa kanne katsotaan nostetuksi? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla? 12.
13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)? 13.

 

ENNEN ASIAN VIEMISTÄ TUOMIOISTUIMEEN ON RATKAISTAVA SEURAAVAT KYSYMYKSET

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen?

Voi olla tarkoituksenmukaisempaa turvautua vaihtoehtoisiin menettelyihin. Katso Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt.

2. Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen?

Kanneoikeuden vanhentumisajat vaihtelevat kyseessä olevan riita-asian mukaan. Vanhentumisaikoja koskevaan kysymykseen voi saada selvennystä oikeussuojaa koskevia tietoja antavalta viranomaiselta.

3. Onko asia varmasti vietävä juuri Saksassa toimivaan tuomioistuimeen?

Katso Tuomioistuinten toimivalta.

4. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä Saksassa, kun otetaan huomioon kantajan kotipaikka ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Katso Tuomioistuinten toimivalta ? Saksa.

5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Katso Tuomioistuinten toimivalta ? Saksa.

Sivun alkuunSivun alkuun

MITEN ASIA VIEDÄÄN TUOMIOISTUIMEN KÄSITELTÄVÄKSI?

6. Voiko yksityishenkilö viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Se, onko avuksi otettava asianajaja, riippuu siitä, mikä tuomioistuin on asiassa toimivaltainen.

Maaoikeudessa (Landgericht) kanteen voi nostaa vain asianajaja. Asiamiespakko koskee myös sellaisia perheoikeudellisia asioita, joissa toimivalta kuuluu käräjäoikeudelle (Amtsgericht).

Kaikissa muissa käräjäoikeuden menettelyissä yksityishenkilö voi nostaa kanteen itse.

Käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluu mm. maksamismääräysmenettely (Mahnverfahren), joka on täytäntöönpanoperusteen saamiseksi käynnistetty yksinkertaistettu menettely. Siksi yksityishenkilö voi lähettää velkomisasiaa elimaksamismääräystä koskevan hakemuksen tuomioistuimeen eikä hänen siis ole pakko käyttää asianajajaa.

Myös työtuomioistuimessa voi nostaa kanteen itse.

7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin aivan muuhun hallintoelimeen?

Yleensä haastehakemus on toimitettava toimivaltaiselle tuomioistuimelle kirjallisesti.

Mikäli toimivalta kuuluu käräjäoikeudelle, kanne voidaan kirjauttaa käräjäoikeuden kanslian pöytäkirjaan myös suullisesti. Kanteen voi kirjauttaa oikeuden pöytäkirjaan minkä tahansa käräjäoikeuden kansliassa. Kanslian on sen jälkeen toimitettava pöytäkirja viipymättä tuomioistuimelle, jolle kanne on osoitettu.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sama pätee työtuomioistuimeen. Myös työtuomioistuimelle osoitettu kanne voidaan kirjauttaa sen kanslian pöytäkirjaan.

8. Millä kielellä haastehakemus on tehtävä? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia esitettävä kirjallisesti? Voiko asian esittää faksilla tai sähköpostilla?

Virkakielenä on saksa. Siksi kanne on nostettava saksan kielellä.

Yleensä haastehakemus on toimitettava tuomioistuimeen kirjallisena. Käräjäoikeudelle tai työtuomioistuimelle osoitettu kanne voidaan kirjauttaa kanslian pöytäkirjaan myös suullisesti.

Haastehakemus voidaan toimittaa faksilla. Faksissa on oltava kantajan tai häntä edustavan asianajajan allekirjoitus. Siitä on käytävä ilmi, kuka on allekirjoittanut alkuperäisen hakemuksen.
Haastehakemus voidaan toimittaa myös sähköisenä asiakirjana (sähköpostitse), kunhan se on varustettu sähköisiä allekirjoituksia koskevan lainsäädännön mukaisella sähköisellä allekirjoituksella ja sen osavaltion hallitus tai oikeushallinto, jossa kyseinen tuomioistuin sijaitsee, on hyväksynyt sähköisenä asiakirjana toimittamisen.

9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Yksinkertaistettuja menettelyjä eli maksamismääräystä ja täytäntöönpanoperusteen vahvistamista (ulosottoasioita) koskevia hakemuksia varten on valmiit lomakkeet, joita on käytettävä. Hakemus jätetään käsittelemättä, jos sitä ei ole asetetun määräajan kuluessa toimitettu asianmukaisessa muodossa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Haastehakemuksella on oltava tietty muoto ja sisältö.

Sen on sisällettävä täsmälliset yhteystiedot nimineen ja osoitteineen asianosaisten ja heidän laillisten edustajiensa tunnistamiseksi. Lisäksi on ilmoitettava asiassa toimivaltainen tuomioistuin.

Haastehakemuksessa on ilmoitettava selvästi kantajan vaatimukset eli mitä tuomioistuimen on kantajan mielestä tehtävä.

Lisäksi on esitettävä täydellisesti ja ymmärrettävästi kantajan vaatimusten kohde ja ne tosiseikat, joihin vaatimukset perustuvat.

Haastehakemus on allekirjoitettava. Jos kantajaa edustaa asianajaja, tarvitaan hyväksytyn asianajan tai hänen edustajansa allekirjoitus.

10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotakin? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo käsittelyn alusta alkaen?

Siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita hoitavien tuomioistuinten menettelyistä peritään oikeudenkäyntikulut. Ne muodostuvat oikeudenkäyntimaksuista ja tuomioistuimen kuluista perittävistä maksuista. Kanteen tiedoksianto vastapuolelle tapahtuu yleensä vasta, kun kantaja on maksanut osan maksuista - oikeudenkäyntimaksun - ja kanteen tiedoksiannosta perittävät maksut.

Sama pätee maksamismääräysmenettelyyn.

Työtuomioistuinmenettelyissä ei tarvitse maksaa etumaksuja.

Jos kantaja käyttää asianajajaa, syntyy asianajokustannuksia. Asianajopalkkiot maksetaan tosin yleensä vasta menettelyn päätyttyä tai tuomioistuimen annettua päätöksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, mutta asianajaja voi vaatia ennakkomaksua jo ennen kanteen nostamista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Menettelystä aiheutuvat kustannukset, oikeudenkäyntikulut ja asianajopalkkiot ennakkomaksuineen korvaa lopulta oikeudenkäynnin hävinnyt osapuoli.

11. Onko yksityishenkilöllä oikeus saada oikeusapua? (Katso kohta oikeusapu)

Oikeusapua voi hakea henkilö, joka ei kykene itse maksamaan oikeudenkäyntikulujaan. Tuomioistuin tutkii, onko kanteella mahdollisuus menestyä, ettei sitä ole nostettu ilkivaltaisesti ja täyttyvätkö taloudelliset ehdot. Jos tuomioistuin myöntää oikeusapua, kantajan ei tarvitse maksaa ennakkomaksuja kanteen tiedoksiannosta.

MITÄ KANTEEN NOSTAMISEN JÄLKEEN TAPAHTUU

12. Missä vaiheessa kanne katsotaan nostetuksi? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla?

Mikäli toimitettu haastehakemus on moitteeton ja oikeudenkäyntimaksut ja tiedoksiantomaksut on maksettu tuomioistuimen kassaan, haaste annetaan viipymättä tiedoksi vastapuolelle. Kun haaste on annettu tiedoksi vastapuolelle, se katsotaan nostetuksi.

Mikäli haastehakemus on puutteellinen, tuomioistuin antaa kantajalle tilaisuuden poistaa puutteen. Jos puutetta ei poisteta, tuomioistuin jättää kanteen tutkimatta.

13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Kun haaste annetaan tiedoksi vastapuolelle, oikeuden puheenjohtaja joko määrää päivämäärän melko pian pidettävälle ensimmäiselle suulliselle käsittelylle tai käynnistää asian kirjallisen valmisteluvaiheen. Asianosaisille ilmoitetaan käsittelypäivä tai annetaan tieto kirjallisen valmisteluvaiheen järjestämisestä. Tuomioistuin voi vaatia asianosaisia olemaan henkilökohtaisesti paikalla asian jokaisessa käsittelyssä.

Tuomioistuin voi määrätä asianosaiset täydentämään tai selventämään kirjelmiään ennen jokaista asian käsittelyä, ja se voi asettaa asianosaisille määräajan, johon mennessä niiden on selvitettävä tietyt selvennystä kaipaavat kohdat. Tuomioistuin voi määrätä asianosaiset tai kolmannet osapuolet esittämään asiakirjoja ja katselmuskohteita ja kerätä viranomaisilta tietoja.
Asianosaisille on tiedotettava kaikista näistä järjestelyistä.

Lisätietoja

Lisätietoa maksamismääräystä koskevista hakemuksista tai kanteen nostamisesta löytyy

« Asian vireillepano tuomioistuimessa - Yleistä | Saksa - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 05-06-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta