Euroopan komissio > EOV > Asian vireillepano tuomioistuimessa > Ranska

Uusin päivitys: 05-06-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asian vireillepano tuomioistuimessa - Ranska

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Jos yksityishenkilöllä on oikeusriita yrityksen, ammatinharjoittajan, työnantajan, perheensä jäsenen tai muun henkilön kanssa omassa maassaan tai ulkomailla, miten riita voidaan ratkaista?



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen? 1.
2. Voiko asian vielä panna vireille? 2.
3. Onko asia varmasti vietävä juuri Ranskan tuomioistuimeen? 3.
4. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä Ranskassa, kun otetaan huomioon kantajan kotipaikka ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät? 4.
5. Missä tuomioistuimessa asia on pantava vireille tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahallinen arvo? 5.
6. Voiko yksityishenkilö panna asian vireille itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja? 6.
7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen? 7.
8. Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla? 8.
9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava? 9.
10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen? 10.
11. Miten voi saada oikeusapua? (ks. oikeusapu) 11.
12. Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla? 12.
13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)? 13.

 

ENNEN ASIAN VIEMISÄ TUOMIOISTUIMEEN ON RATKAISTAVA SEURAAVAT KYSYMYKSET

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen?

Voi olla tarkoituksenmukaisempaa turvautua vaihtoehtoisiin menettelyihin: ks. vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt.

2. Voiko asian vielä panna vireille?

Vireillepano-oikeuden vanhentumisaika riippuu käsiteltävästä asiasta. Vanhentumisaikaa voi tiedustella asianajajalta tai oikeussuojaa koskevia tietoja antavalta viranomaiselta.

3. Onko asia varmasti vietävä juuri Ranskan tuomioistuimeen?

Katso aihetta tuomioistuinten toimivalta koskevia tietoja.

4. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä Ranskassa, kun otetaan huomioon kantajan kotipaikka ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Katso aihetta tuomioistuinten toimivalta - Ranska koskevia tietoja.

5. Missä tuomioistuimessa asia on pantava vireille tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahallinen arvo?

Katso aihetta tuomioistuinten toimivalta - Ranska koskevia tietoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

MITEN ASIA PANNAAN VIREILLE TUOMIOISTUIMESSA?

6. Voiko yksityishenkilö panna asian vireille itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Tietyissä tapauksissa on käytettävä haastemiestä (huissier de justice). Näin toimitaan silloin, kun asia on pantava vireille haastamalla vastapuoli oikeuteen. Vain haastemies voi antaa haasteen tiedoksi. Edellä esitetty koskee alioikeuden (tribunal de grande instance) oikeudenkäyntejä lukuun ottamatta menettelyjä, joissa kanteen voi nostaa ilman asianajajaa. Välitoimimenettelyssä haastehakemus on pakollinen. Avioeroasioissa on aina käytettävä asianajajaa, ja asia pannaan vireille tuomioistuimeen toimitettavalla hakemuksella.

Toinen vanhemmista, alaikäisen edunvalvoja tai alaikäinen itse voivat panna asian vireille nuorisotuomioistuimessa (juge des enfants) yksinkertaisesti jättämälle sinne asiaa koskevan hakemuksen.

Täytäntöönpanotuomioistuimessa (juge de l'exécution) haastehakemus on pakollinen kaikissa muissa menettelyissä paitsi häätömääräysten täytäntöönpanossa.

Vähäisiä riita-asioita käsittelevässä tuomioistuimessa (tribunal d'instance) ei tarvitse esittää haastehakemusta, jos vaateen rahamääräinen arvo on enintään 3 800 euroa. Sitä ei vaadita myöskään maksamismääräysmenettelyissä, jotka koskevat tietynsuuruista sopimusperusteista tai lakisääteistä saatavaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kauppatuomioistuimessa (tribunal de commerce) on käytössä maksamismääräysmenettely, jossa asian voi panna vireille pelkällä hakemuskirjelmällä silloin, kun on kyse velkakirjaan, vekseliin tai saatavan siirtoa koskevaan asiakirjaan perustuvasta vaateesta. Muissa asioissa kantajan on jätettävä haastehakemus.

Työtuomioistuimessa (conseil des prud'hommes), joka käsittelee myös yksittäisiä työsuhderiitoja, kannevaatimuksen voi esittää kirjatulla kirjeellä tai jättämällä se suoraan kirjaamoon kirjallisesti tai suullisesti.

Maatuomioistuimessa (tribunal paritaire des baux ruraux) asia pannaan vireille tuomioistuimen kirjaamoon osoitetulla kirjatulla kirjeellä, josta pyydetään vastaanottoilmoitus. Tämä ei kuitenkaan koske asioita, joissa kannevaatimus on ensin julkaistava kiinteistörekisterissä ja joissa haastemiehen käyttö on pakollista.

Vakuutustuomioistuimeen (tribunal des affaires sociales) voi vedota vasta sen jälkeen, kun asiasta on ensin valitettu valituslautakuntaan (commission de recours amiable). Kanne pannaan vireille tuomioistuimen kansliaan jätetyllä kirjelmällä tai ilmoituksella.

Jos kantajia on useita, he voivat tehdä yhteisen hakemuksen, jossa he esittävät vaatimuksensa tuomioistuimelle. Hakemuskirjelmä toimitetaan tuomioistuimen kansliaan.

Alioikeudessa (tribunal de grande instance) riitapuolten on periaatteessa esiinnyttävä oikeudessa asianajajan edustamina paitsi silloin, kun asia koskee elinkeinotoimintaan liittyvää vuokrasopimusta, välitoimea, huoltajuuden lakkauttamista tai huoltajuudesta luopumista koskevaa oikeuden määräystä. Perheoikeudessa (juge aux affaires familiales) asianajajaa ei tarvita, jos asia koskee huoltajuuden myöntämistä, avioeron jälkeisiä menettelyjä, lapsen huoltoa sekä puolison tai lasten elatusavun määräämistä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kauppatuomioistuimen, vähäisiä riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen, täytäntöönpanotuomioistuimen, nuorisotuomioistuimen, vakuutustuomioistuimen, työtuomioistuimen ja maatuomioistuimen käsittelyissä asianajajan käyttö ei ole pakollista.

7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Yleisiä tietoja saa kunkin tuomioistuimen kansliasta. Useimmat oikeusistuimet, oikeusvirastot (maison de justice) ja kunnanvirastot (mairie) tarjoavat lisäksi maksutonta lakineuvontaa.

Asian vireillepanoa koskevissa kysymyksissä voi ottaa yhteyttä tuomioistuimen kirjaamoon.

8. Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

Haastehakemuksen voi tehdä vain ranskaksi. Tulkki voi avustaa osapuolia suullisessa käsittelyssä, mutta tuomari ei ole velvollinen käyttämään tulkkia, jos hän ymmärtää asianosaisen kieltä.

Pääsääntö on, että hakemus on esitettävä kirjallisesti. Työtuomioistuimeen tehtävät hakemukset ja alioikeuteen tehtävä vaadeilmoitus (déclaration au greffe) voidaan kuitenkin esittää suullisesti tuomioistuimen kirjaamolle.

Asia voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi myös siihen liittyvän välimiestoimiston kautta, jos riitapuolet ovat osallistuneet asian vapaaehtoiseen sovitteluun.

Nykyisten säännösten mukaan asiaa ei voi panna vireille siviilituomioistuimessa faksilla tai sähköpostitse.

9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Vaadeilmoituksen (déclaration au greffe) jättäminen alioikeuden kirjaamoon on ainoa menettely, jota varten on valmis lomake. Muissa menettelyissä kantajan ja vastapuolen tiedoista ja kanteen kohdetta koskevista selvityksistä kootaan asiakirjavihko, joka tapauksen mukaan toimitetaan heti menettelyn alussa joko kirjaamoon tai suullisen käsittelyn yhteydessä tuomarille.

10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?

Periaatteessa valtio ei peri maksuja oikeudenkäyntiasiakirjoista lukuun ottamatta kauppatuomioistuimen asiakirjoja, joista peritään kirjausmaksuja.

Tuomioistuin perii oikeudenkäyntikulut, jotka koostuvat todistajille maksettavista korvauksista, asiantuntijapalkkioista sekä haastemiesten ja asianajajien kulukorvauksista. Asianajajien palkkiot veloitetaan erikseen. Tietyt kulut voidaan maksaa oikeudenkäynnin alussa tai sen aikana. Lähtökohtana on, että menettelyn päätyttyä tuomari määrää oikeudenkäyntikulut hävinneen osapuolen maksettavaksi, ellei tämä kuulu oikeusavun piiriin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asianajajan palkkio määräytyy asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Asianajaja voi pyytää osan palkkiosta ennakkona ennen asian käsittelyä tai sen kuluessa.

11. Miten voi saada oikeusapua? (ks. oikeusapu)

Hakija voi saada oikeusapua korvauksetta, jos hänen käyttövaransa jäävät alle tietyn enimmäisrajan, jota tarkistetaan vuosittain (802 euroa vuonna 2002). Jos hakijan käyttövarat ovat 802-1 203 euroa kuukaudessa, hänelle voidaan myöntää osittaista oikeusapua. Varallisuusrajoista voidaan tarvittaessa joustaa hakijan perhetilanteen mukaan (ks. kohta Oikeusapu - Ranska).

MITÄ VIREILLEPANON JÄLKEEN TAPAHTUU?

12. Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla?

Asia pannaan vireille:
  • jättämällä tuomioistuimen kirjaamoon kopio haastehakemuksesta, jos kyse on menettelystä, jossa haastehakemus on pakollinen
  • tuomioistuimen kirjaamossa kirjallisesti tai suullisesti tehdyllä hakemuksella.

Kantajalle ei lähetetä vahvistusta siitä, onko kanne nostettu asianmukaisesti.

13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Menettelyn aikataulua ja suullisen käsittelyn päivämäärää voi tiedustella tuomioistuimen kirjaamosta.

« Asian vireillepano tuomioistuimessa - Yleistä | Ranska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 05-06-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta