Euroopan komissio > EOV > Asian vireillepano tuomioistuimessa > Tšekki

Uusin päivitys: 13-01-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asian vireillepano tuomioistuimessa - Tšekki

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen? 1.
2. Voiko asian vielä panna vireille? 2.
3. Onko minun varmasti vietävä asia juuri Tšekin tuomioistuimeen? 3.
4. Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia Tšekissä, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät? 4.
5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo? 5.
6. Voiko yksityishenkilö panna asian vireille itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja? 6.
7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen? 7.
8. Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla? 8.
9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava? 9.
10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? 10.
11. Onko minun maksettava oikeudenkäynnin kulut? Jos on, onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen? Voiko oikeudenkäyntikuluihin hakea korvausta? 11.
12. Missä vaiheessa kanne katsotaan nostetuksi? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla? 12.
13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)? 13.

 

OBSAH

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen?

Jokaisella on oikeus hakea tuomioistuimelta suojaa oikeuksilleen, jotka ovat uhanalaisia tai joita on loukattu. Aina on hyvä pyrkiä ensin ratkaisemaan riita sovinnollisesti. Samalla on mahdollista käyttää myös vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja. Tietyissä yksityisoikeudellisissa suhteissa valtio antaa oikeussuhteen osapuolille mahdollisuuden uskoa riita-asian ratkaisu jollekin muulle, yksityiselle taholle. Tšekissä säädetään lailla 216/1994 välimiesmenettelystä. Laki sovittelusta muissa kuin rikosoikeudellisissa asioissa on valmisteluvaiheessa. Välimiesmenettelyssä tehtävä päätös (välimiestuomio) on riidan molempien osapuolten kannalta sitova ja täytäntöönpanokelpoinen ja käy ulosottoperusteeksi. Lisätietoja löytyy sivulta ”Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Tšekki”.

Myös sen jälkeen, kun asia on jo pantu vireille tuomioistuimessa, on mahdollista esittää tuomioistuimelle, että se pyrkisi saamaan aikaan sovintoratkaisun, jos asian luonne sen sallii (siviiliprosessilain 67-69 § ja 99 §). Tuomioistuimen vahvistamalla sovintoratkaisulla on sama vaikutus kuin lainvoimaisella tuomiolla. Se on oikeusteitse toteutettavissa oleva täytäntöönpanoperuste (ulosottoperuste). Vahvistetun sovintoratkaisun suhteen pätee periaate, jonka mukaan samasta asiasta ei anneta tuomiota toistamiseen (ne bis in idem -periaate).

2. Voiko asian vielä panna vireille?

Vanhentumisaika vaihtelee yksittäisissä tapauksissa, minkä vuoksi on parempi kääntyä ajoissa asianajajan puoleen. Kanne on nostettava toimivaltaisessa tuomioistuimessa ennen vanhentumisajan päättymistä (kanne on jätettävä tuomioistuimelle tässä määräajassa).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos laissa säädetty vanhentumisaika on umpeutunut, velallisen velvoite ei suoranaisesti lakkaa, mutta heikentyy. Tämä tarkoittaa, että velvoitetta ei voida panna täytäntöön, mikäli velallinen esittää vanhentumisväitteen. Vanhentumisesta säädetään yleisesti lain 40/1964 (siviililain)100-114 §:ssä. Kauppaoikeudellisiin sopimussuhteisiin sovellettavista vanhentumisajoista säädetään lain 513/1991 (kauppalain) 387-408 §:ssä. Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta päivästä, jona oikeus voitiin toteuttaa ensimmäisen kerran. Kauppaoikeudellisissa sopimussuhteissa tämä yleinen vanhentumisaika on neljä vuotta. Erityisten vanhentumisaikojen pituus riippuu haettujen oikeuksien luonteesta.

Katso myös ”Menettelylliset määräajat -Tšekki”.

3. Onko minun varmasti vietävä asia juuri Tšekin tuomioistuimeen?

Katso ”Tuomioistuinten toimivalta”.

4. Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia Tšekissä, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Tuomioistuinten toimivalta määräytyy alueellista, asiallista ja asteellista toimivaltaa koskevien sääntöjen mukaan. Asiallinen toimivalta jakautuu eri tuomioistuimille. Sen mukaan määräytyy, mitkä tuomioistuimet ratkaisevat asian ensimmäisenä oikeusasteena. Tuomioistuinten asiallinen toimivalta siviilioikeudenkäynnissä on määritetty siten, että ensimmäisen oikeusasteen oikeudenkäynneissä toimivaltaisia ovat piirituomioistuimet. Alueellinen toimivalta jakautuu saman portaan tuomioistuinten välillä. Sen mukaan määräytyy, mikä yksittäinen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin käsittelee ja ratkaisen tietyn asian. Alueellinen toimivalta on sen asianosaisen yleisellä tuomioistuimella, jota vastaan kanne on nostettu (vastaajan tuomioistuin), jollei toisin ole säädetty.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asianosaisen yleinen tuomioistuin määräytyy sen mukaan, onko kyse luonnollisesta henkilöstä (yritystoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö) vai oikeushenkilöstä (valtion, kunnan ja alueellisen itsehallintoyksikön yleinen tuomioistuin määräytyy erityisten säännösten perusteella). Luonnollisen henkilön yleinen tuomioistuin on pääsääntöisesti se piirituomioistuin, jonka tuomiopiirissä hänellä on vakituinen asuinpaikka tai (jos vakituista asuinpaikkaa ei ole) kotiosoite. Jos luonnollisella henkilöllä on asuinpaikka useammassa paikassa, hänen yleisenä tuomioistuimenaan ovat kaikki piirituomioistuimet, joiden tuomiopiirissä hänellä on vakituiseksi tarkoitettu asuinpaikka. Oikeushenkilön yleinen tuomioistuin on se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä oikeushenkilöllä on sääntömääräinen kotipaikka. Jos ensimmäisen oikeusasteen oikeudenkäynnissä on asiallinen toimivalta alueoikeudella, alueellisesti toimivaltainen on tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä asianosaisen yleinen tuomioistuin sijaitsee. Asteellinen toimivalta jakautuu sellaisten eri portaan tuomioistuinten välillä, jotka osallistuvat saman asian käsittelyyn peräkkäin, kun on kyse tavanomaisesta (eli varsinaisesta) tai ylimääräisestä muutoksenhausta. Asteellisen toimivallan mukaan toisin sanoen määräytyy, mikä tuomioistuin tekee päätöksen varsinaisista ja ylimääräisistä muutoksenhauista.

5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Kuten edellä todetaan (ks. kysymys 4), tuomioistuinten asiallinen toimivalta siviilioikeudenkäynnissä on määritetty niin, että ensimmäisen oikeusasteen oikeudenkäynnissä ovat periaatteessa toimivaltaisia piirituomioistuimet. Tästä periaatteesta on poikettu siten, että alueoikeudet käsittelevät ja ratkaisevat kuitenkin siviiliprosessilain 9 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut asiat. Kyse on etupäässä asioista, jotka luonteensa vuoksi vaativat erityisasiantuntemusta tai jotka ovat tosiseikkojen ja lain näkökulmasta vaikeampia (esim. yksityisyyden suojaa koskevat asiat sekä tekijänoikeuslaista ja henkilötietojen suojaa tietojärjestelmissä koskevasta lainsäädännöstä johtuvat riidat). Lisäksi alueoikeudet ratkaisevat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina siviiliprosessilain 9 §:n 3 momentissa mainitut kauppaoikeudelliset asiat. Kaikki muut kauppaoikeudelliset asiat, joita ei nimenomaisesti mainita kyseisessä säännöksessä, ratkaisee toimivaltainen piirituomioistuin.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Voiko yksityishenkilö panna asian vireille itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Siviilioikeudenkäynnin asianosaisella ei Tšekissä yleensä tarvitse olla oikeudellista edustajaa.

Mahdollisuus esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä on jokaisella, joka on oikeudenkäyntikelpoinen – toisin sanoen jokaisella, joka on oikeustoimikelpoinen (siviilikoodeksin 8–10 §). Luonnollinen henkilö saa täyden oikeudenkäyntikelpoisuuden tullessaan täysi-ikäiseksi (18 vuotta). Ennen tätä ikää henkilö voi saavuttaa täysi-ikäisyyden vain avioliiton kautta. Jos asiaosaisella ei ole täyttä oikeudenkäyntikelpoisuutta, hänellä on oltava oikeudenkäynnissä edustaja. Oikeudenkäyntikelpoisuus voi puuttua myös esimerkiksi henkilöltä, jonka oikeustoimikelpoisuutta tuomioistuin on rajoittanut tai jonka oikeustoimikelpoisuuden se on poistanut.

Jos luonnollinen henkilö ei ole oikeustoimikelpoinen, hänen puolestaan toimii edustaja. Oikeudenkäynnin osapuolta voi edustaa:

  1. tämän lakisääteinen edustaja (siviiliprosessilain 22 §);
  2. tämän valitsema henkilö valtakirjan perusteella (siviiliprosessilain 24 – 28 a §);
  3. tuomioistuimen päätöksen nojalla määrätty edustaja (siviiliprosessilain 29–31 §). Edustajan käyttö perustuu lakiin tai valtion viranomaisen päätökseen (lakisääteinen edustaja) tai valtakirjaan. Jokainen, joka esiintyy oikeudenkäynnissä asianosaisen edustajana, on todistettava olevansa kyseinen edustaja.

7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Kanne (asian vireillepanoa koskeva hakemus) nostetaan tuomioistuimessa, jolla on asiallinen, alueellinen ja asteellinen toimivalta. Tšekin tuomioistuinten osoitteet löytyvät Tšekin oikeusministeriön sivuilta osoitteesta http://portal.justice.cz/uvod/Justice.aspx?id=soud ceština - English.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

Oikeudenkäynnin osapuolilla on tasavertainen asema, ja heillä on oikeus osallistua oikeudenkäyntiin äidinkielellään (siviiliprosessilain 18 §). Kanne (asian vireillepanoa koskeva hakemus) voidaan jättää kantajan (hakemuksen tekijän) äidinkielellä. Kanteen (hakemuksen) tutkimisen nopeuttamiseksi on kuitenkin suotavaa, että tuomioistuimelle osoitettuihin asiakirjoihin liitetään niiden tšekinkielinen käännös.

Vireillepanohakemus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti (siten, että tuomioistuimen kanslia kirjaa sen), sähköisesti, sähkeitse tai faksitse. Hakemus voidaan tehdä suullisesti, jos oikeudenkäynti koskee avioliittolupaa, vanhemmuuden vahvistamista tai kiistämistä, adoptiota tai kysymystä siitä, tarvitaanko lapsen adoptoinnille hänen vanhempiensa suostumus, tai jos kyse on oikeudenkäynnistä, joka voidaan käynnistää myös ilman hakemusta. Samoin hakemus voidaan tehdä suullisesti, jos se koskee näissä oikeudenkäynneissä annetun tuomion täytäntöönpanemista. Kukin piirituomioistuin on velvollinen kirjaamaan hakemuksen ja siirtämään sen viipymättä toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Hakemuksella on sama vaikutus kuin jos se olisi tehty suoraan toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Jos hakemus jätetään sähköisesti, sähkeitse tai faksitse, sitä on täydennettävä kolmen päivän kuluessa esittämällä sen alkuperäiskappale tai identtinen kirjallinen jäljennös. Tämä vaatimus ei koske sähköisesti jätettyä hakemusta, jossa on tunnustetulla laatuvarmenteella tehty sähköinen allekirjoitus (lain 227/2000 mukaisesti).

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Kanne (vireillepanohakemus) ei edellytä määrättyjen lomakkeiden käyttämistä. Kanteeseen (hakemukseen) on sisällytettävä yleiset ja erityiset seikat.

Yleisinä seikkoina on nimettävä tuomioistuin, jolle hakemus osoitetaan, sekä hakemuksen esittäjä. Hakemuksesta on myös käytävä selväksi, mitä sillä haetaan (mitä se koskee), ja siinä on oltava allekirjoitus ja päiväys. Erityisiin seikkoihin kuuluvat asianosaisten suku- ja etunimet ja osoitteet (oikeushenkilöiden tapauksessa toiminimi ja sääntömääräinen kotipaikka). Jos asianosaisella on oikeudenkäynnissä edustaja, vastaavat tiedot on annettava myös edustajasta. Lisäksi on annettava kuvaus ratkaisevista tosiseikoista ja mainittava todisteet. Kanteesta on käytävä selvästi ilmi kantajan vaatimukset. Jos hakemus koskee kauppaoikeudellisia suhteita, siinä on mainittava lisäksi oikeushenkilön ja (yritystoimintaa harjoittavan) luonnollisen henkilön kaupparekisterinumero.

Jos hakemus ei sisällä vaadittuja seikkoja tai jos se on epäselvä tai epätäsmällinen, tuomioistuin pyytää asianosaista korjaamaan nämä puutteet määräajassa. Jos puutteita ei korjata, tuomioistuin jättää asian sillensä.

Hakemuksesta on jätettävä vaadittu määrä kappaleita niin, että tuomioistuimelle jää yksi kappale ja kukin asianosainen saa tarpeen mukaan yhden kappaleen.

10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotain?

Tšekin tuomioistuimissa peritään oikeudenkäyntimaksuja maksutaulukossa mainituista tehtävistä sekä tuomioistuinten ja oikeuslaitoksen hallinnon suorittamista yksittäisistä tehtävistä. Maksujen suuruudesta säädetään oikeudenkäyntimaksuja koskevalla lailla 549/1991. Oikeudenkäyntimaksut määritetään joko kiinteämääräisinä tai prosenttiosuutena oikeudenkäynnin kohteen arvosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Eräät asiat (pääsääntöisesti riidattomat asiat) on vapautettu oikeudenkäyntimaksuista. Näihin ns. asiakohtaisesti vapautettuihin asioihin kuuluvat muun muassa holhousta, adoptiota, alaikäisen huoltoa sekä vanhempien ja lasten keskinäistä huoltovelvollisuutta koskevat riidattomat asiat. Näistä oikeuskäsittelyistä ei peritä mitään maksuja.

Oikeudenkäyntimaksuista ovat henkilökohtaisesti vapautettuja sellaisten oikeudenkäyntien osapuolet, jotka koskevat elatusmaksujen määrittämistä tai työtapaturman, työperäisen sairauden tms. terveydelle aiheuttaman vahingon korvaamista. Jos kantaja on tietyssä oikeudenkäynnissä tällä tavoin henkilökohtaisesti vapautettu maksuista ja tuomioistuin ratkaisee asian kantajan hyväksi, oikeudenkäyntimaksut maksaa vastaaja.

Lisäksi on mahdollista myöntää ns. erillisvapautuksia asianosaisen varallisuusaseman ja tulotason perusteella. Jos kantajan toimeentulo on riittämätön pitkäaikaisen työttömyyden, vakavan sairauden tms. vuoksi, hän voi pyytää tuomioistuimelta täyttä tai osittaista vapautusta oikeudenkäyntimaksuista. Pyyntö tulisi mieluiten liittää jo kannehakemuksen mukaan. Päättäessään, tuleeko kantaja vapauttaa maksuvelvoitteestaan, tuomioistuin ottaa huomioon tämän koko varallisuus-, tulo- ja sosiaalisen tilanteen, oikeudenkäyntimaksujen suuruuden, kanteen luonteen jne. Kanteessa ei kuitenkaan saa olla kyse oikeuden väärinkäyttämisestä tai selvästi tarkoituksettomasta oikeuksien vaatimisesta tai puolustamisesta. Katso myös ”Oikeusapu -Tšekki”.

Maksu erääntyy asian vireillepanon yhteydessä. Jos asianosainen ei ole suorittanut maksua tällöin, tuomioistuin pyytää häntä maksamaan oikeudenkäyntimaksun ja ilmoittaa hänelle, että jos maksua ei suoriteta määräajassa, asian jätetään sillensä.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Onko minun maksettava oikeudenkäynnin kulut? Jos on, onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen? Voiko oikeudenkäyntikuluihin hakea korvausta?

Katso ”Oikeusapu -Tšekki”.

12. Missä vaiheessa kanne katsotaan nostetuksi? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla?

Asia tulee vireille päivänä, jona tuomioistuin vastaanottaa hakemuksen tai jona tehdään tuomioistuimen päätös oikeudenkäynnin aloittamisesta ilman hakemusta. Asia tulee vireille välittömästi, kun tuomioistuin vastaanottaa kanteen (hakemuksen). Tuomioistuin ei lähetä erityistä vahvistusta asian vireilletulosta. Jos kanne (hakemus) toimitetaan henkilökohtaisesti tuomioistuimen kansliaan, sen toimittamiselle voidaan pyynnöstä antaa vahvistus merkitsemällä leima hakemuksen jäljennökseen. Jos hakemuksessa on puutteita, tuomioistuin pyytää asianosaista korjaamaan ne. Jos puutteita ei korjata tuomioistuimen asettamassa määräajassa, asia jätetään sillensä.

13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Laissa ei aseteta tuomioistuimille määräaikaa, johon mennessä hakemuksista on päätettävä. Kun asia on tullut vireille, tuomioistuin jatkaa sen käsittelyä tarvitsematta myöhempiä hakemuksia. Tuomioistuin antaa kanteen (hakemuksen) henkilökohtaisesti tiedoksi muille oikeudenkäynnin osapuolille. Käsittelyn kuluessa tuomioistuin ilmoittaa asianosaisille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Jos on toteutettava tietty prosessitoimi, tuomioistuin asettaa sille määräajan. Asianosaisilla ja heidän edustajillaan on oikeus tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin (lukuun ottamatta äänestyspöytäkirjaa) ja saada niistä otteita ja jäljennöksiä. Oikeuden puheenjohtaja voi antaa luvan tutustua asiakirjoihin ja saada niistä otteita ja jäljennöksiä jokaiselle, jolla on tähän oikeudellinen intressi tai painavat perusteet, jollei ole kysymys asiakirjoista, joiden sisältö on lain mukaan pidettävä salassa.

« Asian vireillepano tuomioistuimessa - Yleistä | Tšekki - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 13-01-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta