Euroopan komissio > EOV > Asian vireillepano tuomioistuimessa > Belgia

Uusin päivitys: 30-10-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asian vireillepano tuomioistuimessa - Belgia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Jos yksityishenkilöllä on riita yrityksen, ammatinharjoittajan, työnantajan, perheensä jäsenen tai muun henkilön kanssa omassa maassaan tai ulkomailla, riidan ratkaiseminen saattaa edellyttää seuraavanlaisten kysymysten pohtimista:



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen? 1.
2. Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen? 2.
3. Onko asia varmasti vietävä juuri Belgian tuomioistuimeen? 3.
4. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä Belgiassa, kun otetaan huomioon kantajan kotipaikka ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät? 4.
5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo? 5.
6. Voiko yksityishenkilö viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja? 6.
7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin aivan muuhun hallintoelimeen? 7.
8. Millä kielellä haastehakemus on tehtävä? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia esitettävä kirjallisesti? Voiko asian esittää faksilla tai sähköpostilla? 8.
9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava? 9.
10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotakin? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo käsittelyn alusta alkaen? 10.
11. Onko yksityishenkilöllä oikeus saada oikeusapua? 11.
12. Missä vaiheessa kanne katsotaan nostetuksi? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla? 12.
13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)? 13.

 

ENNEN ASIAN VIREILLEPANOA SELVITETTÄVÄT SEIKAT

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen?

Voi olla tarkoituksenmukaisempaa turvautua vaihtoehtoisiin menettelyihin: ks. aihetta Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt koskevia tietoja.

2. Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen?

Kanneoikeuden vanhentumisajat vaihtelevat kyseessä olevan riita-asian mukaan. Vanhentumisaikoja koskevaan kysymykseen voi saada selvennystä asianajajalta tai oikeussuojaa koskevia tietoja antavalta viranomaiselta.

3. Onko asia varmasti vietävä juuri Belgian tuomioistuimeen?

Ks. aihetta Tuomioistuinten toimivalta koskevia tietoja.

4. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä Belgiassa, kun otetaan huomioon kantajan kotipaikka ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Ks. aihetta Tuomioistuinten toimivalta - Belgia koskevia tietoja.

5. Mihin tuomioistuimeen asia on vietävä tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Ks. aihetta Tuomioistuinten toimivalta - Belgia koskevia tietoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

MITEN ASIA VIEDÄÄN TUOMIOISTUIMEEN?

6. Voiko yksityishenkilö viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

  • Sekä asiaa vireille pantaessa että asian myöhemmissä käsittelyvaiheissa asianosaisten on prosessilain (Code judiciaire) 728 §:n 1 momentin mukaan esiinnyttävä oikeudessa itse tai lähetettävä asianajajansa.
    Kassaatiotuomioistuimen (cour de cassation) oikeudenkäyntejä lukuun ottamatta asianosaiset voivat siis saapua itse mihin tahansa yleiseen tuomioistuimeen ja esittää sille vaatimuksensa ja perustelunsa (prosessilain 478 ja 1080 §). Tuomari voi kuitenkin kieltää asianosaiselta tämän oikeuden käytön, jos hän katsoo, ettei kyseinen henkilö mielentilansa tai kokemattomuutensa vuoksi pysty esittämään asiaansa riittävän asiallisesti tai selkeästi (prosessilain 758 §).
    Jos asianosainen ei itse halua viedä asiaa tuomioistuimeen, hän voi valtuuttaa asianajajan asiamiehekseen.
    Oikeushenkilöt, kuten yritykset, voivat esiintyä oikeudessa itse (valtuutettujen toimihenkilöidensä edustamina) tai valtuuttaa asiamiehekseen asianajajan, mutta ne eivät voi vedota prosessilain 728 §:n 2 momentissa säädettyihin poikkeuksiin, joista kerrotaan lisää jäljempänä.
  • Prosessilaissa säädetyn periaatteen mukaan yksityishenkilöä tuomioistuimessa edustavan asiamiehen on oltava asianajaja. Prosessilain 440 §:n mukaan asianajajan edustusmonopoli koskee oikeutta nostaa kanne ja esittää vastineita, oikeutta esiintyä asianosaisen puolesta oikeudessa sekä oikeutta puolustaa vastaajaa. Asianajajayhteisön (barreau) jäsenillä on samaten yksinoikeus allekirjoittaa "yksipuolisia" hakemuksia asioissa, joissa ei ole vastapuolta, laissa määriteltyjä poikkeustapauksia lukuun ottamatta (prosessilain 1026 §:n 5 momentti).

Kassaatiotuomioistuimessa asianosaista edustaa kassaatiotuomioistuimen valtuuttama asianajaja, jonka käyttö on lain mukaan pakollista. Tämä vaatimus ei koske rikoksen johdosta nostettavaa vahingonkorvauskannetta (prosessilain 478 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Laissa on kuitenkin tiettyjä poikkeuksia prosessilain 728 §:n periaatteeseen, jonka mukaan asianosaisten on sekä asiaa vireille pantaessa että asian myöhemmissä käsittelyvaiheissa esiinnyttävä oikeudessa itse tai asianajajansa välityksellä (prosessilain 728 §:n 2 ja 3 momentti).
    On syytä vielä täsmentää, että oikeus toimia asianosaisen edustajana oikeudenkäynnissä sisältää siis myös oikeuden panna asia vireille.

    Rauhantuomarin (juge de paix) edessä, kauppatuomioistuimessa (tribunal de commerce) ja työtuomioistuimissa (juridiction du travail) asianosaista voi edustaa paitsi asianajaja myös asianosaisen puoliso, sukulainen tai muu asiamies, jolla on tuomarin erikseen hyväksymä valtakirja (prosessilain 728 §:n 2 momentti).

    Työtuomioistuimissa (prosessilain 728 §:n 3 momentti):

    • Palkkatyöntekijää (työntekijää tai toimihenkilöä) voi edustaa työntekijäjärjestön asiamies (ammattiyhdistyksen asiamies), jolla on siihen valtakirja. Ammattiyhdistyksen asiamies voi hoitaa työntekijän puolesta asian vireillepanon edellyttämät toimet, käyttää työntekijän puolesta puhevaltaa oikeudessa ja vastaanottaa riita-asian tutkintaan ja ratkaisemiseen liittyvät tiedoksiannot.
    • Myös itsenäistä ammatinharjoittajaa voi vastaavasti edustaa itsenäisten ammatinharjoittajien etujärjestön asiamies silloin, kun riita koskee itsenäisen ammatinharjoittajan tai sellaisena työkyvyttömäksi joutuneen henkilön oikeuksia ja velvollisuuksia.
    • Toimeentulotuesta 7. elokuuta 1974 annetun lain ja sosiaalitoimistoista (CPAS) 8. heinäkuuta 1976 annetun lain soveltamiseen liittyvissä riita-asioissa asianosaista voi avustaa tai edustaa sellaisen sosiaalialan organisaation asiamies, joka ajaa asiaa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettujen henkilöiden etuja.

    Edellä mainittujen lisäksi lain mukaan sallitaan vielä joitakin harvoja poikkeuksia, jotka koskevat lähinnä lapsikaappausta ja lapsen huoltoa.

    Sivun alkuunSivun alkuun

    Poikkeukset koskevat kanteita, joissa vedotaan:

    • 25. lokakuuta 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, kun asia koskee lapsen palauttamista, lapsen huoltajuutta tai tapaamisoikeutta koskevien tuomioiden täytäntöönpanoa toisessa jäsenvaltiossa tai tapaamisoikeuden saamista
    • 20. toukokuuta 1980 tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta.

    Näissä asioissa syyttäjäviranomainen voi edustaa kantajaa silloin, kun kantaja on esittänyt asiansa keskusviranomaisen kautta (prosessilain 1322 quinquies §).

    Jos haaste- tai palauttamishakemus esitetään edellä mainittujen yleissopimusten perusteella nimetyn valtion keskusviranomaisen välityksellä, syyttäjäviranomainen allekirjoittaa hakemuksen ja esittää sen oikeuden puheenjohtajalle. Jos asiassa syntyy eturistiriita, hakemuksen allekirjoittaa ja esittää keskusviranomaisen nimeämä asianajaja.

  • Edellä mainittujen yleisten seikkojen lisäksi on muitakin tekijöitä, jotka määräävät, voiko kantaja esiintyä oikeudessa itse vai asianajajansa edustamana. Yksi näistä tekijöistä on asian vireillepanotapa.

Belgian oikeudessa on useita asian vireillepanotapoja. Asia voidaan panna vireille haasteella (citation) tai saapumalla oma-aloitteisesti oikeuteen (comparution volontaire). Sen voi tehdä myös jättämällä tuomioistuimen kirjaamoon kontradiktorista menettelyä koskevan hakemuksen (requête contradictoire), jota käytetään asioissa, joissa on myös vastaaja, tai yksipuolisen hakemuksen (requête unilatérale) silloin, kun asiassa ei ole vastaajaa (ks. jäljempänä). Vireillepanotavan valinta riippuu sen kanteen laadusta, jolla osapuoli vaatii oikeuksiaan. Tavallisin vireillepanotapa on haaste.

Sivun alkuunSivun alkuun

Pääsääntöisesti asia pannaan vireille haastemiehen toimittamalla haasteella, jolla vastaaja kutsutaan toimivaltaisen tuomioistuimen kuultavaksi (prosessilain 700 §). Riitapuolten oma-aloitteinen saapuminen oikeuteen, kontradiktorista menettelyä koskeva hakemus ja yksipuolinen hakemus ovat poikkeuksia tähän vireillepanotapaan.

Seuraavissa taulukoissa esitetään asian vireillepanija ja asianajajan käyttöpakko vireillepanotavan mukaan jaoteltuina.

Asian vireillepanija eri vireillepanomenettelyissä:

Vireillepanotapa Vireillepanija
Haaste (prosessilain 727-730 §) Kantaja (tai tämän asianajaja) pyytää haastemiestä toimittamaan haasteen vastaajalle.
Oma-aloitteinen saapuminen oikeuteen (prosessilain 706 §) Riitapuolet (tai näiden asianajajat) saapuvat oikeuteen.
Kontradiktorista menettelyä koskeva hakemus (prosessilain 1034bis-1034sexies §) Kantaja (tai tämän asianajaja)
Yksipuolinen hakemus (prosessilain 1025-1034 §) Kantaja (tai tämän asianajaja)

Asianajajan käyttö eri vireillepanotavoissa:

Vireillepanotapa

Asianajajan käyttö

Haaste
Comparution volontaireOma-aloitteinen saapuminen oikeuteen
Kontradiktorista menettelyä koskeva hakemus

Asianajajan käyttö on sallittua mutta ei pakollista.

Yksipuolinen hakemusAsianajajan käyttö on pakollista yksityisoikeudellisissa asioissa, joissa hakemuksen voi allekirjoittaa ja esittää vain asianajaja (prosessilain 1027 §:n 1 momentti) laissa erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

  • Vireillepanotapojen määräytyminen sen mukaan, mitä asia koskee

    Haaste on yleisin vireillepanotapa, jota voidaan käyttää kaikentyyppisiä asioita koskevissa kanteissa.

    Kontradiktorista menettelyä koskevaa hakemusta (prosessilain 1034bis-1034sexies §) voidaan käyttää joissakin laissa erikseen säädetyissä tapauksissa silloin, kun asiassa on myös vastaaja. Tärkeimmät kontradiktorisen menettelyn vireillepanoa koskevat säännökset ovat prosessilain 704 ja 813 §, 1056 §:n 2 momentti, 1193bis, 1320, 1344bis ja 1371bis § ja 1454 §:n 2 momentti sekä siviililain 228, 331, 331bis, 340 f ja 487ter §.

    Nämä säännökset koskevat erityisesti:

    • väliintulohakemuksia
    • tietynlaisten kiinteistöjen myyntiä
    • elatusapua (elatusavun hakemista, korottamista, alentamista tai lakkauttamista)
    • esineiden vuokraukseen liittyviä vaateita
    • ulosottomaksuja.

    Kanne nostetaan kirjallisella hakemuksella, joka jätetään tuomioistuimen kirjaamoon tai lähetetään sinne kirjattuna kirjeenä. Kirjaamosta lähetetään asianosaisille kutsu saapua suulliseen käsittelyyn tuomarin määräämänä päivänä.

Yksipuolista hakemusta (prosessilain 1025-1034 §) voidaan käyttää vain laissa nimenomaisesti mainituissa tapauksissa. Siitä säädetään erityisesti prosessilain 584, 585, 588, 594, 606, 708, 1149, 1168, 1177, 1186-1189, 1192 ja 1195 §:ssä. Sitä käytetään myös silloin, kun kontradiktorista menettelyä (menettelyä, jossa vastaajalla on mahdollisuus käyttää puhevaltaa) ei voida soveltaa, koska asiassa ei ole vastaajaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yksipuolista hakemusta käytetäänkin pääasiassa menettelyissä, joissa ei varsinaisesti ole vastapuolta, esimerkiksi tapauksissa, joissa se on välttämätöntä menettelyn etenemisen kannalta (cas d'absolue nécessité).

Kun kanne nostetaan yksipuolisella hakemuksella, siinä on hakemuksen mitättömyyden uhalla oltava asianajajan allekirjoitus, jollei laissa toisin säädetä.

Periaatteessa asian voi panna vireille yksipuolisella hakemuksella vain asianajaja.

Riita-asian asianosaiset voivat saapua oikeuteen oma-aloitteisesti, kun tuomiovalta asiassa on seuraavilla:

  • alioikeus (tribunal de première instance) ;
  • työtuomioistuin (tribunal du travail)l ;
  • kauppatuomioistuin (tribunal de commerce) ;
  • rauhantuomari (juge de paix)
  • siviiliasioita käsittelevä poliisituomioistuin (tribunal de police)

Tuomari laatii suullisesta käsittelystä pöytäkirjan, jonka asianosaiset allekirjoittavat. Pöytäkirjaan sisältyy lausunto, jonka mukaan riitapuolet hakevat ratkaisua asiaansa tuomioistuimelta.

Tämä vireillepanomenettely on sallittu kaikissa riita-asioissa, ja se on myös muita tapoja edullisempi ja nopeampi.

7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin aivan muuhun hallintoelimeen?

Henkilö, joka haluaa nostaa kanteen, voi ottaa yhteyttä kyseisen tuomioistuimen kansliaan tai kirjaamoon.

Kun asia pannaan vireille haasteella, haastemies huolehtii haasteasiakirjan tiedoksiannosta ja merkitsemisestä julkiseen rekisteriin. Se tehdään esittämällä haaste tai tarvittaessa sen jäljennös kirjaamossa (prosessilain 718 §). Tuomioistuimen kirjaamo pitää julkista rekisteriä (rôle), johon kaikki käsiteltävät tapaukset merkitään. Jotta haaste olisi pätevä, se on merkittävä tuomioistuimen rekisteriin viimeistään haasteessa ilmoitettua suullista käsittelyä edeltävänä päivänä. Koska rekisteri on julkinen (prosessilain 719 §), vastaaja voi halutessaan tarkistaa, onko haaste todella viety rekisteriin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos asianosaiset saapuvat oikeuteen oma-aloitteisesti, he pyytävät itse tai asianajajansa välityksellä asian merkitsemistä julkiseen rekisteriin.

Jos kyseessä on kontradiktorista menettelyä koskeva hakemus, kantaja tai tämän asianajaja jättää hakemuksen tuomioistuimen kirjaamoon tai lähettää sen tuomioistuimen kirjaajalle osoitettuna kirjattuna kirjeenä yhtä monena kappaleena kuin asiassa on osapuolia (prosessilain 1034quinquies §).

Jos kyseessä on yksipuolinen hakemus, asianajaja toimittaa sen kahtena kappaleena ja osoittaa sen sille tuomarille, joka käsittelee asian. Hakemus jätetään tuomioistuimen kirjaamoon (prosessilain 1027 §).

8. Millä kielellä haastehakemus on tehtävä? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia esitettävä kirjallisesti? Voiko asian esittää faksilla tai sähköpostilla?

  • Kielten käytöstä säädetään oikeudenkäyntikielistä 15. kesäkuuta 1935 annetussa laissa (julkaistu Belgian virallisessa lehdessä (Moniteur belge) 22. kesäkuuta 1935). Laki sisältää säännöt etenkin Belgian kuningaskunnan siviili- ja kauppatuomioistuimissa käytetyistä käsittelykielistä.

    Periaatteessa oikeudenkäyntikieli määräytyy toimivaltaisen tuomioistuimen maantieteellisen sijainnin mukaan. Kielilain 42 §:n mukaan Belgiassa on kolme kielialuetta: ranskan-, hollannin- ja saksankieliset alueet. Brysselin pääkaupunkiseutu on kaksikielinen (ranskan- ja hollanninkielinen) alue, johon kielilain mukaan kuuluvat seuraavat kunnat: Anderlecht, Auderghem, Berchem-Sainte-Agathe, Bruxelles, Etterbeek, Evere, Forest, Ganshoren, Ixelles, Jette-Saint-Pierre, Koekelberg, Molenbeek-Saint-Jean, Saint-Gilles, Saint-Josse-ten-Noode, Schaerbeek, Uccle, Watermael-Boitsfort, Woluwé-Saint-Lambert ja Woluwé-Saint-Pierre.

    Sivun alkuunSivun alkuun

    Tietyissä tapauksissa asia voidaan siirtää sellaiselle tuomioistuimelle, jossa käytetään toista oikeudenkäyntikieltä. Joissakin olosuhteissa oikeudenkäyntikieltä voidaan myös vaihtaa, mutta tämä on tehtävä heti prosessin alussa.

  • Haastehakemuksen esittämistapa: haaste, kontradiktorista menettelyä koskeva hakemus ja yksipuolinen hakemus on tehtävä aina kirjallisesti ja niiden on täytettävä tietyt muotovaatimukset. Kun asia on merkitty tuomioistuimen julkiseen rekisteriin, kirjaaja perustaa sille asiakirjavihon (dossier de procédure). Asiakirjavihko toimitetaan asiaa käsittelevälle tuomarille tai, jos tuomioon haetaan muutosta, ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen tai kassaatiotuomioistuimen kirjaamoon.

  • Haastehakemusta ei voi vielä lähettää faksilla tai sähköpostilla.

    Teleliikenteen ja sähköisen allekirjoituksen käytöstä oikeudenkäynneissä ja muissa menettelyissä 20. lokakuuta 2000 annettu laki julkaistiin Belgian virallisessa lehdessä 22. joulukuuta 2000. Laista ei ole vielä annettu soveltamissäännöksiä.

9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

  1. Kanteen nostamista varten ei ole olemassa valmiita virallisia lomakkeita. Hakemuksessa on kuitenkin ilmoitettava tietyt tiedot hakemuksen mitättömyyden uhalla.
  2. Myös kontradiktorista menettelyä koskevan hakemuksen ja yksipuolisen hakemuksen on vastattava prosessilaissa säädettyjä vaatimuksia hakemuksen mitättömyyden uhalla. Tärkeimmät hakemuksessa ilmoitettavat pakolliset tiedot ovat osapuolten henkilötiedot, kanteen kohde, toimivaltaisen tuomioistuimen nimi ja suullisen käsittelyn päivämäärä.

Haasteessa (prosessilain 43 ja 702 §) on oltava muun muassa:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • haastemiehen allekirjoitus
  • kantajan sukunimi ja etunimet ja kotipaikka
  • vastaajan sukunimi ja etunimet ja kotipaikka tai vakinainen oleskelupaikka
  • kanteen kohde ja yhteenveto kanneperusteista
  • tuomioistuimen nimi
  • tiedoksiantopäivämäärä ja -paikka ja
  • suullisen käsittelyn paikka, päivämäärä ja aika.

Kontradiktorista menettelyä koskevassa hakemuksessa (prosessilain 1034bis §) on oltava:

  • päiväys
  • kantajan sukunimi ja etunimet, ammatti ja kotipaikka sekä tarvittaessa asema ja kaupparekisterinumero tai elinkeinonharjoittajan rekisterinumero
  • vastaajan sukunimi ja etunimet, kotipaikka ja tarvittaessa asema
  • kanteen kohde ja yhteenveto kanneperusteista
  • tuomioistuimen nimi
  • kantajan tai tätä edustavan asianajan allekirjoitus.

Yksipuolisessa hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot (prosessilain 1026 §):

  • päiväys;
  • hakijan sukunimi ja etunimet, ammatti ja kotipaikka sekä tarvittaessa tämän laillisten edustajien nimi, kotipaikka ja asema ;
  • kanteen kohde ja yhteenveto kanneperusteista ;
  • tuomioistuimen nimi ;
  • asianajajan allekirjoitus, jollei laissa muuta säädetä.

Jos riitapuolet saapuvat oikeuteen oma-aloitteisesti ensimmäisessä oikeusasteessa (alioikeus eli tribunal de première instance, työtuomioistuin, kauppatuomioistuin, rauhantuomioistuin, siviiliasioita käsittelevä poliisituomioistuin), tuomari laatii pöytäkirjan, johon asianosaisten lausunnot kirjataan ja jonka he allekirjoittavat prosessilain 706 §:n mukaisesti.

10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotakin? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo käsittelyn alusta alkaen?

  1. Tuomioistuimelle on maksettava oikeudenkäyntimaksuja. Nämä ovat leimaveroja, kirjaamis- ja rekisteröintimaksuja, tuomioistuimen virkamiesten kulukorvauksia ja palkkoja sekä tuomion oikeaksi todistetusta jäljennöksestä perittäviä maksuja (prosessilain 1018 §).
  2. Asian vireillepanon yhteydessä kantajalta tai hakijalta peritään hakemusmaksu (droit de rôle). Kirjaamiskuluja peritään rekisteröinnistä, asiakirjojen laatimisesta ja jäljennöksistä. Lopullisen tuomion antavan tuomarin on prosessilain 1017 §:n nojalla päätettävä viran puolesta oikeudenkäyntikuluista, jotka määrätään yleensä hävinneen osapuolen maksettavaksi. Tuomari voi kuitenkin lausua, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin. Tässä tapauksessa asian ratkaissut tuomari määrää kuluista, kun joku asianosaisista sitä pyytää.
  3. Asianajajan palkkiot ja kulukorvaukset eivät sisälly oikeudenkäyntikuluihin, vaan asianajaja ja asiakas tekevät niistä keskenään erillisen sopimuksen. Kukin asianosainen huolehtii siis itse asianajajansa palkkioista ja kulukorvauksista.

11. Onko yksityishenkilöllä oikeus saada oikeusapua?

(ks. kohta Oikeusapu)

TIEDOT ASIAN ETENEMISESTÄ

12. Missä vaiheessa kanne katsotaan nostetuksi? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että kanne on nostettu asianmukaisella tavalla?

  • Asia tulee vireille, kun hakemus on viety tuomioistuimen julkiseen rekisteriin, myös siinä tapauksessa, kun riitapuolet saapuvat oikeuteen oma-aloitteisesti.
    Haaste- ja välitoimihakemukset merkitään siis omiin rekistereihinsä, jonka jälkeen asian katsotaan tulleen vireille.
  • Osapuolille ei lähetetä varsinaista vahvistusta asian vireilletulosta. He voivat kuitenkin tarkistaa julkisesta rekisteristä, onko kanne merkitty sinne. Kun asia on viety rekisteriin, tuomari on myös velvollinen antamaan siitä ratkaisun.

13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Mikäli asianosainen on valtuuttanut asiamiehekseen asianajajan, tämä osaa yleensä antaa tietoja menettelyn etenemisestä. Tietoja voi pyytää myös sen tuomioistuimen kirjaamosta, jossa asia käsitellään. Monet tiedot, kuten suullisen käsittelyn päivämäärä ja tuomarin nimi, käyvät ilmi haasteesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa asianosaisille ilmoitetaan lähinnä suullisen valmisteluistuntoon liittyviä tietoja:

  • Jos asia on pantu vireille haasteella, haastemies ilmoittaa kantajalle valmisteluistunnon päivämäärän; istunnossa käydään prosessin ensimmäinen vaihe.
  • Jos on jätetty kontradiktorista menettelyä koskeva hakemus tai jos riitapuolet ovat saapuneet oikeuteen oma-aloitteisesti, tuomioistuimen kirjaaja ilmoittaa asianosaisille valmisteluistunnon päivämäärän.
  • Jos kyseessä on yksipuolinen hakemus, valmisteluistuntoa ei pidetä lainkaan. Kirjaaja voi kuitenkin kutsua hakijan kuultavaksi, mikäli tuomari haluaa esittää hänelle lisäkysymyksiä.

Käsittelyn toisessa vaiheessa asiaa valmistellaan pääkäsittelyä varten. Asianosaisten on noudatettava lakisääteistä määräaikaa (prosessilain 747 §:n 1 momentti), johon mennessä asiaan liittyvät asiakirjat ja selvitykset (vaatimukset ja niiden kirjalliset perustelut) on jätettävä. Ellei määräaikoja noudateta, asianosaiselle voidaan määrätä prosessilain 747 §:n 2 momentin mukaisia seuraamuksia.

Kun asia on valmisteltu, osapuolet pyytävät tuomioistuinta määräämään suullisen pääkäsittelyn päivämäärän. Käsittelypäivä riippuu tuomioistuimen työmäärästä ja asian käsittelylle varattavasta ajasta. Tietyissä tapauksissa menettelyyn voi tulla välivaiheita (asiantuntijalausunnot, asianosaisten kuulustelu, todistajien kuuleminen), joiden vuoksi prosessin kokonaiskestoa on vaikea arvioida tarkasti. Välivaiheet voivat nimittäin johtaa asian käsittelyn keskeyttämiseen, lykkäämiseen tai jopa asian raukeamiseen.

Pääkäsittelyn jälkeen asia siirtyy tuomarin päätösharkintaan. Prosessilain 770 §:n mukaisesti tuomarin on periaatteessa annettava ratkaisunsa kuukauden kuluessa harkintavaiheen alkamisesta.

Lisätietoja

Tällä sivulla lainatut säännökset ja ohjeet löytyvät päivitettyinä seuraavan Internet-sivuston kohdasta "Législation consolidée": Service Public Fédéral JUSTICE. de en fr

« Asian vireillepano tuomioistuimessa - Yleistä | Belgia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 30-10-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta