Euroopan komissio > EOV > Asian vireillepano tuomioistuimessa > Itävalta

Uusin päivitys: 24-10-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asian vireillepano tuomioistuimessa - Itävalta

Jos yksityishenkilöllä on oikeusriita yrityksen, ammatinharjoittajan, työnantajan, perheensä jäsenen tai muun henkilön kanssa omassa maassaan tai ulkomailla, miten riita voidaan ratkaista?



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen? 1.
2. Voiko asian vielä panna vireille? 2.
3. Onko asia varmasti pantava vireille juuri tämän jäsenvaltion tuomioistuimessa? 3.
4. Missä tuomioistuimessa asia on pantava vireille tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kantajan kotipaikka, vastaajan kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät? 4.
5. Missä tuomioistuimessa asia on pantava vireille tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahallinen arvo? 5.
6. Voiko yksityishenkilö panna asian vireille itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja? 6.
7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen? 7.
8. Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla? 8.
9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava? 9.
10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen? 10.
11. Miten voi saada oikeusapua? (ks. oikeusapu) 11.
12. Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla? 12.
13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)? 13.

 

ENNEN ASIAN VIEMISTÄ TUOMIOISTUIMEEN ON RATKAISTAVA SEURAAVAT KYSYMYKSET

1. Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen?

Voi olla tarkoituksenmukaisempaa turvautua vaihtoehtoisiin menettelyihin: ks. vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt.

2. Voiko asian vielä panna vireille?

Vireillepano-oikeuden vanhentumisaika riippuu käsiteltävästä asiasta. Vanhentumisaikaa voi tiedustella asianajajalta tai oikeussuojaa koskevia tietoja antavalta viranomaiselta.

3. Onko asia varmasti pantava vireille juuri tämän jäsenvaltion tuomioistuimessa?

Katso aihetta tuomioistuinten toimivalta koskevia tietoja.

4. Missä tuomioistuimessa asia on pantava vireille tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kantajan kotipaikka, vastaajan kotipaikka ja muut kanteen käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Katso aihetta tuomioistuinten toimivalta - Itävalta koskevia tietoja.

5. Missä tuomioistuimessa asia on pantava vireille tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahallinen arvo?

Katso aihetta tuomioistuinten toimivalta - Itävalta koskevia tietoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

MITEN ASIA PANNAAN VIREILLE TUOMIOISTUIMESSA?

6. Voiko yksityishenkilö panna asian vireille itse vai onko otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Oikeudenkäyntiä edellyttävissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa asianajajan on allekirjoitettava kanne Bezirksgericht-tuomioistuimessa (alioikeus, jonka toimivaltaan kuuluvat yleensä asiat, joiden rahallinen arvo on alle 10 000 euroa), mikäli asian rahallinen arvo on suurempi kuin 4 000 euroa. Tämä asiamiespakko ei koske kanteita, jotka on niiden rahallisesta arvosta riippumatta (siis myös rahalliselta arvoltaan yli 10 000 euron asiat) käsiteltävä Bezirksgericht-tuomioistuimessa. (Tämä koskee erityisesti asioita, jotka koskevat syntyperää, lakiin perustuvaa elatusvelvollisuutta, avioeroa sekä aviopuolisoiden keskinäistä suhdetta tai vanhempien ja lasten välistä suhdetta, kiinteistöjen välisten rajojen määritystä tai oikaisua, asunnon rasitteita ja kiinteistöeläkkeitä, hallinnan häirintää ja asuntojen ja liikehuoneistojen sekä autopaikkojen ja -tallien vuokra- ja käyttösopimuksia, kiinteistöjen vuokrasopimuksia ja kiinteistöomaisuutta omistavia yrityksiä sekä lisäksi laivurien, kuljettajien, ravintoloitsijoiden ja heidän asiakkaidensa, matkailijoiden ja vieraiden välisiä sopimussuhteita.)

Asiamiespakko ei koske myöskään tuomioistuimen ulkopuolisissa menettelyissä (vaihtoehtoisissa riidanratkaisumenettelyissä) esitettäviä vaatimuksia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Alioikeudessa käsiteltävässä asiassa, jossa ei ole asiamiespakkoa, kantaja voi siis itse toimittaa tuomioistuimelle kirjallisen kanteen ja asian vireillepanoa koskevan hakemuksen.

Oikeudenkäyntiä vaativissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa kanteissa, jotka käsitellään Landesgericht-tuomioistuimessa on yleensä aina oltava asianajajan allekirjoitus. Landesgericht-tuomioistuimessa on käsiteltävä kaikki sellaiset asiat, jotka eivät kuulu Bezirksgerichtien toimivaltaan sekä asian rahallisesta arvosta riippumatta erityisesti kanteet, jotka koskevat teollisoikeudellista oikeussuojaa tai vilpillistä kilpailua sekä kuluttajansuojajärjestöjen nostamat kieltokanteet.

Asiamiespakko ei koske työ- ja sosiaalioikeudellisten menettelyjen (Itävallan työ- ja sosiaalioikeutta koskevan lainsäädännön ASGG:n) mukaisesti Landesgericht-tuomioistuimissa esitettäviä vaatimuksia eikä siis työntekijän työsuhteeseen perustuvaa kannetta työnantajaansa vastaan.

7. Mihin on käytännössä otettava yhteyttä: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Kirjallinen kanne on lähetettävä tuomioistuimen postiosoitteeseen.

Jos asianosaisella ei ole asianajajaa, hän voi nostaa kanteen myös suullisesti toimivaltaisen Bezirksgerichtin tai vastaavan kotimaisen alioikeuden, jonka hallintoalueella asianosainen juuri oleskelee, toimivaltaisen jaoston istuntopäivänä (toimivaltaisen tuomarin valvonnassa). Toimivaltainen jaosto on määrätty tuomioistuimen tehtävien jaossa, ja sitä voi tiedustella puhelimitse tai paikan päällä tuomioistuimessa sen virka-aikana. Asianomaisen tuomioistuimen istuntopäivien (viikoittain ainakin puoli päivää) aikataulun voi hakea oikeusministeriön kotisivulta de hakusanalla "Gerichtsdatenbank" tai sitä voi tiedustella tuomioistuimesta puhelimitse ainakin virka-aikana (juhlapäiviä lukuun ottamatta tavallisesti maanantaista perjantaihin klo 8.00 - 16.00).

8. Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

Kaikissa tuomioistuimissa on käytettävä virkakielenä saksan kieltä. Tietyissä tuomioistuimissa voidaan lisäksi käyttää kielivähemmistöjen virkakielenä Burgenlandin kroatiaa, unkaria tai sloveenia.

Kanne tai menettelyn aloittava hakemus on toimitettava tuomioistuimeen kirjallisena. Mikäli asiamiespakkoa ei ole, asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa tuomioistuimessa myös suullisesti (kuten kysymyksen 7 kohdalla jo selitettiin. Faksilla tai sähköpostilla toimitettaviin kanteisiin on odotettavissa tuomioistuimen täydennyspyyntö. Kanteita voidaan toimittaa sähköpostilla suljettuun sähköiseen järjestelmään (ERV), johon on ensin rekisteröidyttävä (mikä on hyödyllistä vain, jos ajetaan useita kanteita itävaltalaisissa tuomioistuimissa).

9. Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Valmiita lomakkeita, joita on myös ehdottomasti käytettävä, on vain velkomiskanteita varten, joiden tavoitteena on ehdollisen maksamismääräyksen antaminen. Pelkät velkomiskanteet, joiden rahallinen arvo on alle 30 000 euroa, on 1.1.2003 alkaen toteutettava velkomiskanteina (maksamismääräysmenettelyinä). Kulloinkin voimassa olevat lomakkeet voi pyytää tuomioistuimesta tai tulostaa oikeusministeriön kotisivulta de.

Asunnon tai yhden tai usean liikehuoneiston vuokrasopimuksen irtisanomiseen on olemassa lomakkeet, joiden käyttö on vapaaehtoista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jokaiseen kanteeseen voi periaatteessa liittää kaikki pyynnön todistusaineistoksi sopivat asiakirjat (asiakirjat yhtä monena kappaleena kuin itse kannekin, katso kysymys 12). Kanteeseen on liitettävä kirjallisena oikeuspaikkaa tai kotimaista tuomiovaltaa koskevat sopimukset (toimivaltasopimukset). Sama koskee sopimuksen täyttämispaikkaa koskevia kirjallisia sopimuksia, jos kantaja haluaa panna asian vireille niiden mukaisessa oikeuspaikassa, sekä muita erityisiä toimivaltaa tai menettelytapoja koskevia tosiseikkoja (esimerkiksi vekseleitä varsinaista menettelyä lyhyemmässä niin sanotussa Wechselmandat-menettelyssä).

10. Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?

Siviilikanteen nostaminen tuomioistuimessa aiheuttaa aina oikeudenkäyntikuluja, periaatteessa riippumatta kanteen ratkaisusta. Kulujen suuruus perustuu yleensä asian rahalliseen arvoon. Kun kanne nostetaan henkilökohtaisesti tuomioistuimessa, kulut on maksettava paikan päällä käteisellä tai luotto- tai pankkikortilla, muissa tapauksissa tavallisesti maksamalla summa tuomioistuimen tilille. Pankkisiirtoon on merkittävä tiedoksi asianosaisten nimet ja maksun tarkoitus "oikeudenkäyntikulut".

Asianajajan palkkion suuruus ja maksutapa sovitaan tapauskohtaisesti (ellei palkkiota ei ole sovittu asianajajien palkkioita koskevan lain tai palkkioita koskevien riippumattomien ohjeiden mukaisesti). Vastapuolelta voi saada oikeudenkäynnin ratkaisuun perustuvia korvauksia yleensä vasta, kun asiassa on annettu lainvoimainen tuomio.

11. Miten voi saada oikeusapua? (ks. oikeusapu)

Oikeusapua voi saada jo ennen oikeuskäsittelyä
  • tuomioistuinten maksuttomasta neuvonnasta niiden istuntopäivänä sekä oikeusministeriön puhelinneuvonnasta ja
  • Itävallan lakimiesliiton maksuttomista neuvontapisteistä tai sen ilmoittamilta asianajajilta.

Jos taloudelliset ja sisällölliset ehdot täyttyvät, jo ennen asian vireillepanoa voi hakea toimivaltaiselta tuomioistuimelta (asiaa käsittelevältä tai asuinpaikan tuomioistuimelta) oikeusapua vireillepanoa ja/tai koko oikeuskäsittelyä varten.

MITÄ VIREILLEPANON JÄLKEEN TAPAHTUU?

12. Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset vahvistuksen siitä, että asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla?

Asia on vireillä, kun kanne on saapunut (ainakin teoriassa toimivaltaiseen) tuomioistuimeen. Kanne katsotaan asianmukaisesti nostetuksi, jos tuomioistuin ei hylkää sitä välittömästi tai se ei anna aihetta täydennysmenettelyyn (eli sen katsotaan soveltuvan työjärjestyksen mukaiseen käsittelyyn). Kirjallinen kanne pitää periaatteessa toimittaa yhtä monena kappaleena kuin oikeudenkäynnissä on osapuolia (yksi kappale tuomioistuimelle, yksi kullekin asianosaiselle). Jos kanteessa on muodollisia ja/tai sisällöllisiä puutteita, tuomioistuimelta on odotettavissa täydennyspyyntö, jossa viitataan myös määräajassa antamatta jätetyn täydennyksen seuraamuksiin. Vahvistus kanteen saapumisesta annetaan vain pyydettäessä, sähköisestä järjestelmästä (ERV) vahvistus lähtee sen sijaan automaattisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

13. Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Maksusuoritusmääräyksen osalta jo vireillepanolomakkeessa todetaan, että kantajalle on toimitettava määräyksen oikeaksi todistettu kopio. Kantaja saa näin ollen automaattisesti kopion maksusuoritusmääräyksestä tai vaihtoehtoisesti hänelle toimitetaan vastapuolen määräajassa esittämän vastineen kopio tai ilmoitus vastineen esittämisestä. Tämän ilmoituksen yhteydessä esitetään useimmiten kutsu saapua asian suulliseen käsittelyyn (varsinaisen oikeuskäsittelyn alku). Bezirksgericht-tuomioistuimessa käsiteltävään asiaan liittyvän kutsun esittämiselle ei ole tähän asti ollut aikarajaa, Landesgericht-tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa se on 1.1.2003 alkaen vähintään kolme viikkoa.

Asunnon tai liiketilan vuokrasopimuksen irtisanomista koskevassa oikeudenkäynnissä on erikseen vaadittava irtisanomisilmoituksen lainvoimaisen kopion toimittamista. Jos irtisanottu esittää vastaväitteen ajoissa (neljän viikon kuluessa), irtisanoja saa siitä virallisen ilmoituksen, johon liittyy yleensä kutsu asian suulliseen käsittelyyn.

Toimivaltaisessa Bezirksgerichtissä toteutettavassa oikeudenkäynnissä tuomioistuin antaa yleensä asian tultua vireille kanteen (ja sen mahdolliset täydennykset) virallisesti tiedoksi vastaajalle sekä kutsuu hänet suulliseen käsittelyyn ja kutsuu samalla suulliseen käsittelyyn myös kantajan. Tästä menettelystä poiketaan tietyntyyppisten kanteiden yhteydessä (mm. maksusuoritusta, huoltamisvelvollisuutta tai irtisanomista koskeva kanne). Jos asia on pantu vireille Landesgerichtissä, tuomioistuin kehottaa vastaajaa virallisen tiedoksiannon yhteydessä esittämään kirjallisen vastineen (samalla viitataan asiamiespakkoon). Jos vastaaja ei vastaa kanteeseen määräajassa, kantajan pyynnöstä asiassa annetaan yksipuolinen tuomio, muussa tapauksessa asian käsittely keskeytyy. Jos vastaaja vastaa kanteeseen määräajassa, kantajalle lähetetään kopio vastineesta ja usein samalla kutsu asian suulliseen käsittelyyn.

Tuomioistuimen jo vahvistamien menettelyvaiheiden aikataulua tai tilannetta voi tiedustella (oikeuskäsittelyn kaikissa vaiheissa) puhelimitse suoraan tuomioistuimen toimivaltaisesta jaostosta (kansliasta) virka-aikana ilmoittamalla asiakirjan tunnus (tai hakunumero).

Valmistelevassa istunnossa (ensimmäisessä suullisessa käsittelyssä) osapuolten kanssa käydään läpi oikeuskäsittelyn kulku ja aikataulu, minkä jälkeen tuomioistuin vahvistaa sen ja merkitsee sen pöytäkirjaan oikeudenkäyntisuunnitelmana. Osapuolten on periaatteessa oltava tuolloin henkilökohtaisesti paikalla, mikäli heidän edustajansa eivät tunne asiaa riittävän hyvin. Osapuolille (tai heidän edustajilleen) on lähetettävä jäljennös tämän istunnon pöytäkirjasta. Aikataulumuutoksista on tiedotettava osapuolille tai niistä on tarpeen mukaan neuvoteltava näiden kanssa.

Lisätietoja

Yleistietoa tuomioistuinten organisaatiosta ja oikeusjärjestelmästä: Linkkien käyttö edellyttää saksan kielen taitoa. Molempien Internet-osoitteiden linkkiluettelon kautta pääsee myös lakimiesliiton kotisivuille (jotka ovat osittain englanninkieliset).

« Asian vireillepano tuomioistuimessa - Yleistä | Itävalta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 24-10-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta