Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Ruotsi

Uusin päivitys: 29-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Ruotsi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä eri maksukyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä ja mitkä ovat niiden tavoitteet? 1.
2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset? 2.
3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä? 3.
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin? 5.
6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin? 6.
7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset? 7.
8. Mitä säännöksiä sovelletaan velkasaneerauksessa ja velkajärjestelyssä? 8.
9. Mitä sääntöjä sovelletaan selvitystoimiin ja mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 9.

 

1. Mitä eri maksukyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä ja mitkä ovat niiden tavoitteet?

Maksukyvyttömyys määritellään Ruotsin konkurssilaissa (1987:672) tilanteeksi, jossa velallinen ei kykene asianmukaisesti maksamaan velkojaan, eikä kykenemättömyys ole tilapäistä. Maksukyvytön yritys tai yksityishenkilö voidaan asettaa konkurssiin.

Vaihtoehtoisia ratkaisuja ennen maksukyvyttömyyteen joutumista

Yritysten lisäksi myös yksityishenkilöt voivat tehdä vapaaehtoisia sopimuksia velkojiensa kanssa velkojen vähentämisestä. Kyseisiä sopimuksia ei säädellä erityislainsäädännössä, vaan niitä käsitellään tavallisina sopimuksina.

Yritys voi hakeutua velkasaneeraukseen yritysten velkasaneerauksesta annetun lain (1996:764) mukaisesti. Saneerausmenettelyn edellytyksenä on, että voidaan olettaa, että yritys ei voi maksaa erääntyneitä velkojaan tai että sellainen kykenemättömyys uhkaa pian. Lisäksi on oltava aiheellista olettaa, että saneerauksella voidaan saavuttaa sille asetettu tavoite. Velallinen joko toimii itse hakijana tai antaa suostumuksensa saneeraushakemukseen (katso 8. kysymys.).

Konkurssissa ja velkasaneerauksessa voidaan päästä velkojien kanssa sovintoon siitä, että vain tietty osa veloista maksetaan. Kyseinen sopimus voi olla vapaaehtoinen, mutta päätöksen voi tehdä myös tuomioistuin, jolloin se sitoo kaikkia velkojia (yleinen akordi, offentligt ackord).

Yksityishenkilö voi hakea velkajärjestelyä siitä annetun lain (2006:548) mukaisesti. Edellytyksenä on, että hakijalla on kotipaikka Ruotsissa, hakija on niin velkaantunut, ettei hänen voida olettaa pystyvän maksamaan velkojaan ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa, ja että velkajärjestelyn myöntäminen on perusteltua (katso 8. kysymys.).

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset?

Velallinen (riippumatta siitä onko kyseessä yksityishenkilö tai yritys), joka on maksukyvytön eli ei kykene asianmukaisesti maksamaan velkojaan, eikä kykenemättömyys ole tilapäistä, voidaan asettaa konkurssiin.

Konkurssihakemus jätetään siihen tuomioistuimeen, jonka alueella velallisella on kotipaikka. Hakemuksen voi tehdä velallinen itse tai velkoja. Tuomioistuin tekee päätöksen konkurssiin asettamisesta ja nimittää pesänhoitajan. Konkurssiinasettamispäätös julkaistaan Post- och Inrikes Tidningar -nimisessä lehdessä ja yhdessä tai useammassa paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä?

Tuomioistuin

Konkurssimenettely on tuomioistuinasia. Tuomioistuin päättää konkurssimenettelyn aloittamisesta tai päättämisestä. Tuomioistuin tekee myös tietyt käsittelyn aikana tehtävät päätökset.

Pesänhoitaja

Pesänhoitaja hallinnoi konkurssipesää. Hänen on otettava huomioon velkojien yhteiset oikeudet ja selvitettävä pesä niin pian kuin mahdollista. Pesänhoitaja ottaa haltuunsa velallisen omaisuuden, myy varallisuuden ja jakaa konkurssipesän varat velkojille laissa säädetyssä järjestyksessä.

Valvontaviranomainen

Valvontaviranomainen (joka on kruununvoudinviranomaisen (Kronofogdemyndigheten) osa) valvoo pesän hallintoa.

Konkurssivelallinen

Konkurssivelallisella (yrityksessä sen johdolla) on lakisääteinen velvollisuus tehdä yhteistyötä pesänhoitajan, tuomioistuimen ja valvontaviranomaisen kanssa ja antaa heille tietoja. Konkurssivelallinen on velvollinen vannomaan tuomioistuimessa valan pesäluettelon oikeellisuudesta. Sen jälkeen kun konkurssipäätös on annettu ja ennen kuin konkurssivelallinen on vannonut pesäluettelon oikeaksi, hän ei saa matkustaa ulkomaille ilman tuomioistuimen lupaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkojat

Pesänhoitajan on puolustettava velkojien yhteistä etua. Pesänhoitajan on tärkeissä asioissa kuultava niitä velkojia, joita asia erityisesti koskee, ja velkojat on kutsuttava kuulutuksella tuomioistuimeen käsittelyyn, jossa pesäluettelo vannotaan oikeaksi. Konkurssilaissa (1987:672) on tarkempia säännöksiä velkojien oikeuksista käsittelyn aikana.

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 

Koko velallisen omaisuus kuuluu konkurssipesään, ja se käytetään velkojen maksuun niin pitkälle kuin mahdollista. Konkurssiin asetettu yksityishenkilö saa kuitenkin pitää tietyn henkilökohtaisen omaisuutensa, jota ei ulosottokaaren suojaosuussääntöjen mukaan voida ulosmitata.

Konkurssivelallinen ei hallitse konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta. Velallinen ei voi näin ollen tehdä sopimuksia tai esimerkiksi myydä varallisuutta tai maksaa konkurssipesään kuuluvia velkoja. Sen jälkeen kun päätös konkurssiin asettamisesta on annettu, konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta ei voida ulosmitata, jollei velkojalla ole vaatimusta tukevaa panttioikeutta omaisuuteen.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 21 ja 22 artikla

Artikloissa käsitellään toisessa EU:n jäsenvaltiossa suoritettavasta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen kuuluttamisesta sekä julkiseen rekisteriin tehtävistä merkinnöistä. Kun maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn aloittamisesta on tehty päätös toisessa jäsenvaltiossa ja velallisella on toimipaikka Ruotsissa, ilmoitetaan päätöksestä kaupparekisteriin (Bolagsverket). On myös muita tapauksia, jolloin vastaava ilmoitus on tehtävä. Kaupparekisteri julkaisee päätöksen Post- och Inrikes Tidningar -nimisessä lehdessä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kaupparekisteri antaa päätöksen tiedoksi myös 22 artiklassa tarkoitetuille julkisille rekistereille. Rekisteröimisvelvoite, josta säädetään 22 artiklan 2 kohdassa, kuuluu Ruotsissa pesänhoitajalle ja selvittäjälle.

5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin?

Kuittaus

Velalliselta olevan saatavan voi kuitata velalliselle olevaa velkaa vastaan. Edellytyksenä on, että velat ovat samanlaatuisia (esimerkiksi että molemmat ovat rahamääräisiä) ja että velallisen saatava on syntynyt ennen konkurssipäätöstä.

Etuoikeutetut saatavat

Vakuudenhaltijalla, jolla on erityinen etuoikeus, on oikeus saada suoritus ennen muita velkojia. Kyseessä voi olla esimerkiksi panttioikeus tiettyyn omaisuuteen.

Vakuudenhaltijalla, jolla on yleinen etuoikeus, on oikeus saada suoritus ennen niitä velkojia, joilla on huonompi etuoikeus tai joilla ei ole etuoikeutta lainkaan. Esimerkiksi yrityskiinnityksen haltijalla on yleinen etuoikeus. Etuoikeudettomia saatavia käsitellään yhtäläisesti varojen jaossa.

Yrityskiinnitys

Yrityskiinnitys on vakuus, jolla on yleinen etuoikeus. Se on kuitenkin rajoitettu niin, että etuoikeus koskee vain 55 prosenttia siitä varallisuudesta, joka jää jäljelle kun paremmalla etuoikeudella olevien velkojien saatavat on maksettu.

Työsopimukset

Konkurssi ei pura työsopimuksia automaattisesti, vaan pesänhoitajan on tehtävä päätös mahdollisista irtisanomisista. Työntekijöiden palkkaa tai muita korvauksia koskevilla vaatimuksilla on yleinen etuoikeus tietyltä ajalta. Pääsääntönä on, että etuoikeus on saatavilla, jotka on ansaittu kolmen kuukauden aikana ennen konkurssihakemuksen jättämistä tuomioistuimeen ja kuukausi konkurssipäätöksen jälkeen. Palkkaa tai muita korvauksia koskevia etuoikeutettuja vaatimuksia koskee myös tiettyyn rajaan saakka palkkaturva, joka tarkoittaa sitä, että jos konkurssipesän varat eivät riitä kyseisten saatavien suorittamiseen, työntekijät voivat saada korvausta valtiolta. Palkkaturvan määrä on rajallinen, ja sitä voidaan maksaa myös yrityksen velkasaneerauksen yhteydessä.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin?

Sen jälkeen, kun konkurssipäätös on annettu, velallinen ei saa enää hallita konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta. Jos velallinen kuitenkin suosii yhtä velkojaa toisten kustannuksella, voidaan häntä rangaista. On myös erilaisia mahdollisuuksia, joiden avulla pesänhoitaja voi hakea sellaisen oikeustoimen takaisinsaantia, johon velallinen on ryhtynyt ennen konkurssipäätöstä, jos siitä on ollut haittaa konkurssivelkojille.

Jos velallinen on suosinut yhtä velkojaa toisten kustannuksella, voidaan velallisen oikeustoimeen kohdistaa takaisinsaanti eli peräyttää se, jos velallinen tuli maksukyvyttömäksi kyseisen oikeustoimen vuoksi ja toimen kohteena ollut velkoja tiesi sen tai hänen olisi pitänyt tietää siitä. Säännöstä sovelletaan, jos oikeustoimi on suoritettu viiden vuoden sisällä ennen konkurssihakemuksen jättämispäivää. Jos maksu suoritettiin jollekin velallisen läheiselle, esimerkiksi perheenjäsenelle, ei viiden vuoden rajoitusta kuitenkaan sovelleta.

Sellaisen velan maksu, joka on suoritettu myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen konkurssihakemuksen jättämistä, voidaan tietyissä olosuhteissa peräyttää. Näin on tilanne, jos maksu on tapahtunut epätavallisin maksuvälinein (eli muuten kuin rahalla), etuajassa tai sellaisella rahamäärällä, että velallisen taloudellinen tilanne huononi merkittävästi. Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos maksun voidaan katsoa olleen tavanomainen. Tästä johtuen tavanomaisesti erääntyneiden velkojen maksua ei voida peräyttää.

7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset?

Velkoja, joka on jättänyt konkurssihakemuksen, kutsutaan tuomioistuimeen valanvannomisistuntoon. Muut velkojat kutsutaan kuuluttamalla konkurssipäätös. Velallinen on velvollinen ilmoittamaan pesänhoitajalle, tuomioistuimelle ja valvontaviranomaiselle muun muassa sen, ketkä ovat velkojia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos katsotaan, että varat riittävät jaettavaksi etuoikeudettomille velkojille, aloitetaan niin kutsuttu valvontamenettely. Pesänhoitaja esittää hakemuksen valvonnasta, ja tuomioistuin antaa päätöksen. Tuomioistuin määrittelee valvonnalle varatun ajan, joka on 4–10 viikkoa. Valvontamenettelyä koskeva päätös julkaistaan Post- och Inrikes Tidningar -nimisessä lehdessä ja yhdessä tai useammassa paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. Velkojat voivat sen jälkeen ilmoittaa vaatimuksensa kirjallisesti tuomioistuimeen.

8. Mitä säännöksiä sovelletaan velkasaneerauksessa ja velkajärjestelyssä?

Velkasaneeraus

Yritykset, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä elinkelpoisilta, mutta joutuvat sellaisiin taloudellisiin vaikeuksiin, että eivät voi maksaa erääntyviä velkojaan, voivat hakeutua velkasaneeraukseen. Hakemuksen voi tehdä yritys tai velkoja. Tuomioistuin tekee velkasaneerauspäätöksen ja nimittää selvittäjän, jonka tehtävänä on tutkia, onko toiminnan jatkamiselle edellytyksiä ja päästäänkö velkojien kanssa taloudelliseen ratkaisuun.

Velkasaneerauksessa velallinen säilyttää omaisuutensa hallinnan. Se ei kuitenkaan saa maksaa velkoja, tehdä uusia sitoumuksia tai luovuttaa merkittävän omaisuuden omistusoikeutta ilman selvittäjän suostumusta. Käsittelyn aikana velalliseen ei voida kohdistaa ulosottoa. Velallista ei voida myöskään asettaa konkurssiin, jollei ole erityisiä perusteita uskoa, että velkojien oikeuksia vakavasti vaarannetaan. Velkasaneeraus kestää kolme kuukautta, ja sitä voidaan pidentää kolmella kuukaudella kerrallaan. Jollei sopimukseen kuitenkaan päästä, velkasaneeraus ei voi kestää vuotta kauempaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jollei velkojien kanssa saavuteta taloudellista ratkaisua vapaaehtoisesti, voi tuomioistuin vahvistaa yleisen akordin (offentligt ackord), jolla velkojen määrää vähennetään muuten kuin vapaaehtoisesti. Etuoikeutetut velkojat eivät osallistu akordikäsittelyyn. Akordiehdotus, jonka mukaan velkojat saavat vähintään 50 prosenttia saatavien määrästä, katsotaan hyväksytyksi, jos vähintään 60 prosenttia äänestäneistä velkojista (jotka myös edustavat vähintään 60 prosenttia saatavien määrästä) hyväksyy ehdotuksen. Alhaisempi akordiehdotus katsotaan hyväksytyksi, jos vähintään 75 prosenttia äänestäneistä velkojista (jotka myös edustavat vähintään 75 prosenttia saatavien määrästä) hyväksyy sen. Vahvistettu akordi sitoo kaikkia velkojia, joilla oli oikeus osallistua akordimenettelyyn.

Velkajärjestely

Yksityishenkilö, joka on niin velkaantunut, ettei hän voi maksaa velkojaan ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa, voi hakeutua velkajärjestelyyn. Lisäedellytyksenä on, että velallisen henkilökohtaiset ja taloudelliset olosuhteet huomioon ottaen on perusteltua aloittaa velkajärjestely.

Velkajärjestely tarkoittaa, että kaikkien siihen kuuluvien velkojen määrää alennetaan tai ne annetaan kokonaan anteeksi. Velkajärjestelyhakemus tehdään kruununvoudinviranomaiselle. Kaikki velkajärjestelyhakemuksessa mainitut velkojat saavat tilaisuuden tulla kuulluiksi hakemuksesta. Velkajärjestelypäätöksessä määrätään muun muassa kuinka suuri osa veloista velallisen on maksettava. Sen pitää myös sisältää maksuohjelma, joka normaalitapauksessa kestää viisi vuotta.

Maksuohjelman mukaan velkajärjestelyssä olevan on elettävä vähimmäistoimeentulolla. Jos henkilöllä, jolle on myönnetty velkajärjestely, ei ole vähimmäistoimeentulon ylittäviä tuloja, ei hänen tarvitse maksaa mitään. Tämä koskee noin kolmannesta tapauksista.

9. Mitä sääntöjä sovelletaan selvitystoimiin ja mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 

Säännöt konkurssipesän selvitystoimista sisältyvät konkurssilakiin. Kun omaisuus on myyty, jaetaan varat. Jos konkurssipesän varallisuus ei riitä konkurssihallinnon kulujen kattamiseen, konkurssiasian käsittely tuomioistuimessa päättyy. Jos varoja on enemmän, menettely päättyy kun tuomioistuin vahvistaa sen, miten varat jaetaan velkojien kesken etuoikeuslaissa (1970:979) säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti.

Jos velallinen on yritys tai muu oikeushenkilö ja konkurssin jälkeen ei ole ylijääneitä varoja, on oikeushenkilö purettu kun konkurssi päättyy. Jos varoja jää jäljelle, oikeushenkilö puretaan kun varat jaetaan omistajille.

« Konkurssi - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 29-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta