Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Slovakia

Uusin päivitys: 04-09-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Slovakia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit ja tavoitteet? 1.
2. Mitkä ovat kunkin maksukyvyttömyysmenettelylajin aloittamista koskevat edellytykset? 2.
3. Mikä on eri osallistujien asema kussakin menettelylajissa? 3.
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
5. Mitkä ovat tietyntyyppisiä vaatimuksia koskevat erityissäännöt? 5.
6. Mitkä ovat velkojien etua vahingoittavia tekoja koskevat säännöt? 6.
7. Mitkä ovat vaatimusten esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset? 7.
8. Mitkä ovat velkasaneerausmenettelyä koskevat säännöt? 8.
9. Mitkä ovat realisointimenettelyä koskevat säännöt? 9.
10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 10.

 

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit ja tavoitteet?

Konkurssimenettelyn lajit ja tavoitteet:

  • Konkurssin määritelmä: velallisen maksukyvyttömyys ratkaistaan realisoimalla velallisen omaisuus ja maksamalla velkojien saatavat.
  • Tavoite: velkojien saatavien maksaminen heidän suhteellisten osuuksiensa mukaisesti.
  • Menettelyt pesän saattamiseksi pesänhoitajan hallintaan tai sen toiminnan lakkauttamiseksi: konkurssi, velkasaneeraus ja velkaselvitysmenettely.

2. Mitkä ovat kunkin maksukyvyttömyysmenettelylajin aloittamista koskevat edellytykset?

Kunkin maksukyvyttömyysmenettelylajin aloittamista koskevat edellytykset:

  • Konkurssihakemuksen aineelliset edellytykset: velkoja voi hakea päätöstä velallisen asettamiseksi konkurssiin, jos velallisen maksusuoritus velkojalle on yli 30 päivää myöhässä ja on kohtuullista olettaa, että velallisesta tulee maksukyvytön.
  • Konkurssimenettelyssä osallisina olevat tahot:
    • Konkurssimenettelyssä ovat osallisina velallinen (konkurssivelallinen), hakija ja velkojat, jotka ovat valvoneet saatavansa konkurssilaissa säädetyllä tavalla.
    • Ennen kuin päätös konkurssiin asettamisesta on annettu, kaikki velkojat, jotka todistavat, että heillä olisi muutoin oikeus hakea velallisen asettamista konkurssiin, voivat päästä osalliseksi menettelyyn.
    • Konkurssimenettelyssä ovat osallisina myös henkilöt, joiden oikeudet tai velvollisuudet ovat menettelyn kohteena.
  • Päätöstä konkurssiin asettamisesta voi hakea velallinen, velkoja, selvitysmies tai muu konkurssista ja velkasaneerauksesta annetussa laissa (konkurssilaissa) määritetty henkilö.
  • Julkistamista koskevat säännökset:
    • Tuomioistuin antaa päätöksen konkurssimenettelyn aloittamisesta ja julkaisee sen viipymättä Obchodný vestník (Business Gazette) -lehdessä; konkurssimenettely alkaa päivänä, jolloin päätös julkaistaan. Tuomioistuin ei julkaise lehdessä päätöksiä, joilla hylätään hakemus konkurssiin asettamisesta.
    • Tuomioistuin julkaisee viipymättä pesänhoitajan nimittämistä koskevan ilmoituksen Obchodný vestník -lehdessä.
    • Pesänhoitaja julkaisee huutokauppailmoitukset Obchodný vestník -lehdessä.

3. Mikä on eri osallistujien asema kussakin menettelylajissa?

Eri osallistujien asema kussakin menettelylajissa:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Velallisen velvollisuudet:
    • Velallisen tulee pyrkiä maksukyvyttömyyden ehkäisemiseen. Silloin kun velallista uhkaa maksukyvyttömyys, hänen on viipymättä toteutettava tarpeelliset ja riittävät toimenpiteet maksukyvyttömyyden välttämiseksi.
  • Velkojien velvollisuudet:
    • Velkoja vastaa konkurssihakemukseen sisältyvissä tiedoissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä.
  • Pesänhoitajan velvollisuudet:
    • Pesänhoitajalla on velvollisuus hoitaa omaisuutta asianmukaista ammatillista harkintaa osoittaen varmistaakseen, että sitä suojataan vaurioitumiselta ja häviämiseltä tai muulta heikkenemiseltä, ja varmistaakseen, että hallinnointikuluja syntyy vain tarpeellisessa määrin ja vasta niiden tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellisuutta koskevan perusteellisen harkinnan jälkeen. Hallinnoidessaan konkurssipesän varoja pesänhoitaja ei saa suosia yksittäisiä velkojia tai antaa etusijaa omille eduilleen tai sivullisten eduille kaikkien velkojien yhteisen edun vahingoksi.
  • Velkojien oikeudet:
    • Näihin oikeuksiin kuuluvat vaatimuksiin perustuvat oikeudet (esim. konkurssivelalliseen kohdistuvan vaatimuksen turvaava vakuus, jolloin velkoja on ns. vakuusvelkoja). Konkurssivelkojalla on oikeus saada hänelle kuuluvat saatavat näiden etusijan mukaisesti.
  • Pesänhoitajan valtuudet:
    • Konkurssimenettelyssä pesänhoitaja hallinnoi konkurssipesän varoja, realisoi ne ja käyttää realisoinnista saatuja tuloja konkurssivelkojien saatavien maksamiseen asiaan sovellettavan lain mukaisesti; pesänhoitajalla on konkurssimenettelyssä myös muita oikeuksia ja velvollisuuksia.
    • Kun velallinen on asetettu konkurssiin, oikeus määrätä konkurssipesän varoista ja valtuudet toimia konkurssivelallisen puolesta tähän omaisuuteen liittyvissä asioissa siirtyvät pesänhoitajalle; pesänhoitaja toimii konkurssivelallisen nimissä ja hänen puolestaan.
  • Tuomioistuimen toimivalta:
    • Tuomioistuin valvoo konkurssimenettelyä kokonaisuudessaan lain määräämässä laajuudessa.
    • Konkurssimenettelyn aikana tuomioistuin valvoo pesänhoitajan toimia.

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

Konkurssiin asettamisen vaikutukset:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Konkurssipesän varat:
    • Konkurssipesän varoihin kuuluu seuraava omaisuus:
      1. Konkurssivelalliselle konkurssiinasettamishetkellä kuulunut omaisuus
      2. Konkurssivelallisen konkurssimenettelyn aikana hankkima omaisuus
      3. Konkurssivelallisen velvoitteiden vakuutena oleva omaisuus
      4. Muu omaisuus konkurssilaissa määritetyllä tavalla.
    • Konkurssipesän varat muodostavat omaisuuden, joka jaetaan pesän yleiseen omaisuuteen ja vakuusvelkojien yksittäisiin, erillisiin osuuksiin.
  • Konkurssivelallisen omaisuudesta määrääminen:
    • Kun velallinen on asetettu konkurssiin, oikeus määrätä konkurssipesän varoista ja valtuudet toimia konkurssivelallisen puolesta näihin varoihin liittyvissä asioissa siirtyvät pesänhoitajalle; pesänhoitaja toimii konkurssivelallisen nimissä ja hänen puolestaan.
    • Konkurssivelallisen konkurssimenettelyn aikana toteuttamiin oikeustoimiin ei voi vedota konkurssivelkojia vastaan, jos konkurssipesän varat vähenevät niiden johdosta; tällä ei kuitenkaan ole sinänsä vaikutusta oikeustoimien pätevyyteen.
    • Velallisten on maksettava konkurssipesään liittyvät saatavat pesänhoitajalle konkurssimenettelyn aikana. Jos velallinen kuitenkin maksaa suorituksen muulle henkilölle kuin pesänhoitajalle, velallisen suoritusvelvollisuus ei lakkaa, ellei pesänhoitaja saa maksusuoritusta.
  • Oikeudenkäynnit ja muut menettelyt:
    • Ellei konkurssista ja velkasaneerauksesta annetussa laissa toisin säädetä, päätös konkurssiin asettamisesta keskeyttää kaikki oikeudenkäynnit ja muut menettelyt.
    • Päätös konkurssiin asettamisesta ei kuitenkaan keskeytä vero- ja tulliasioiden käsittelyä, alaikäisten lasten elatusta koskevien asioiden käsittelyä eikä rikosasioiden käsittelyä; rikosoikeudenkäynneissä ei ole kuitenkaan mahdollista päättää vahingonkorvauksista; edellä mainittu ei rajoita konkurssilain 48 §:n soveltamista.
    • Konkurssipesän varojen osalta ei saa aloittaa minkään päätöksen täytäntöönpanoa tai ulosottoa koskevaa menettelyä; meneillään olevat ulosottoa tai muuta täytäntöönpanoa koskevat menettelyt keskeytetään, kun velallinen on asetettu konkurssiin.
  • Vakuusoikeudet:
    • Konkurssimenettelyn aikana konkurssipesän varoihin ei saa perustaa vakuuksia, lukuun ottamatta tulevaa omaisuutta koskevaa panttioikeutta, jos oikeus on luotu ja kirjattu kiinnitysrekisteriin, kiinteistörekisteriin tai muuhun erityisrekisteriin ennen konkurssiin asettamista; omaisuuden tai tulevan omaisuuden realisoinnista saatuihin varoihin ei saa perustaa vakuuksia.
  • Aviovarallisuussuhteen purkaminen:
    • Konkurssivelallisen aviovarallisuussuhde puretaan konkurssiin asettamisen yhteydessä. Silloin kun aviovarallisuussuhde puretaan konkurssiin asettamisen jälkeen tai kun konkurssivelallisen aviovarallisuussuhde on purettu ennen konkurssiin asettamista, mutta ositusta ei ole vielä toimitettu, on välttämätöntä toimittaa ositus.

5. Mitkä ovat tietyntyyppisiä vaatimuksia koskevat erityissäännöt?

Tietyntyyppisiä vaatimuksia koskevat erityissäännöt:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Velkojalla, jonka saatava konkurssivelalliselta on syntynyt ennen konkurssiin asettamista, on konkurssimenettelyssä oikeus saada maksusuoritus konkurssipesän varojen realisoinnista saaduista tuloista laissa esitettyjen ehtojen mukaisesti. Saatava on valvottava asianmukaisesti ja määräajassa, muutoin sitä ei voida täyttää konkurssimenettelyssä eikä siihen liittyviä oikeuksia oteta huomioon; sama koskee konkurssivalvonnassa vahvistettuja tulevia vaatimuksia.
  • Velkojalla, jonka saatava velallista kohtaan on turvattu vakuudella (vakuusvelkoja), on konkurssimenettelyssä oikeus saada maksusuoritus konkurssipesän varojen realisoinnista saaduista tuloista etusijansa ja laissa määritettyjen ehtojen mukaisesti. Tätä oikeutta tulee käyttää valvomalla saatava asianmukaisesti ja määräajassa; muutoin saatava lakkaa.
  • Konkurssimenettelyssä velkojat voivat valvoa myös tiettyyn ehtoon sidottuja saatavia (ehdollisia saatavia). Ehdolliset velkojat voivat kuitenkin vedota ehdollisiin saataviin liittyviin oikeuksiinsa konkurssimenettelyssä vain jos he osoittavat pesänhoitajalle ehdollisten saatavien realisoituneen, ellei konkurssilaissa toisin säädetä.
  • Myös konkurssivelallisen takaajat, yhteisvelalliset ja pantinhaltijat voivat valvoa tulevat saatavansa ehdollisina saatavina; sama koskee henkilöitä, joille on syntynyt vaatimus velallista kohtaan konkurssiin asettamisen jälkeen, kun he ovat täyttäneet velvoitteen konkurssivelallisen puolesta. Muut henkilöt voivat valvoa tulevat vaatimuksensa konkurssivelallista kohtaan laissa säädetyllä tavalla.

6. Mitkä ovat velkojien etua vahingoittavia tekoja koskevat säännöt?

Vahingon aiheuttamiseen sovellettavat säännöt:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Konkurssimenettelyn raukeaminen:
    • Tuomioistuin katsoo konkurssimenettelyn rauenneeksi varojen puuttumisen johdosta, myös omasta aloitteestaan, jos se toteaa, että konkurssivelallisen varoilla ei voida kattaa konkurssipesään kohdistuvia velkoja.
    • Jos konkurssivelallinen on luonnollinen henkilö ja hän kuolee konkurssimenettelyn aikana, konkurssivelallisen asema siirtyy hänen perillisilleen konkurssipesän varojen osalta. Jos perillisiä ei ole tai jos perilliset kieltäytyvät ottamasta perinnön vastaan, konkurssivelallisen asema siirtyy valtiolle.
  • Konkurssimenettelyn keskeyttäminen:
    • Jos tuomioistuin aloittaa konkurssimenettelyn aikana samaa velallista koskevan velkasaneerausmenettelyn, meneillään oleva konkurssimenettely on keskeytettävä, kunnes velkasaneerausmenettely on keskeytetty tai kunnes velkasaneeraukselle on annettu lupa; jos tuomioistuin antaa velkasaneerausmenettelyssä luvan velallisen velkasaneeraukselle, sen on viipymättä tehtävä päätös, jossa konkurssimenettely todetaan keskeytyneeksi. Sama koskee tilanteita, joissa velkasaneerausmenettely on jo käynnissä ja tuomioistuin aloittaa samaa velallista koskevan konkurssimenettelyn.
    • Jos velallinen osoittaa ennen konkurssiin asettamista koskevan päätöksen tekemistä maksaneensa kaikkien konkurssimenettelyssä osallisina olevien velkojien saatavat, tuomioistuimen on viipymättä tehtävä päätös konkurssimenettelyn keskeyttämisestä.
    • Jos velallinen osoittaa velkojan aloitteesta käynnistetyssä konkurssimenettelyssä maksukykyisyytensä, tuomioistuimen on tehtävä päätös konkurssimenettelyn keskeyttämisestä.
    • Jos tuomioistuin toteaa konkurssimenettelyssä väliaikaisen pesänhoitajan nimittämisen jälkeen, että velallisen varoilla ei voida kattaa edes konkurssimenettelyn kuluja, sen on viipymättä tehtävä päätös konkurssimenettelyn keskeyttämisestä. Muutoin tuomioistuimen tulee tehdä velallisen konkurssiin asettamisesta päätös viimeistään 30 päivän kuluttua väliaikaisen pesänhoitajan nimittämisestä.

7. Mitkä ovat vaatimusten esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset?

Vaatimusten esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Saatavien valvonta:
    • Velkojalla, jonka saatava konkurssivelalliselta on syntynyt ennen konkurssiin asettamista, on konkurssimenettelyssä oikeus saada maksusuoritus konkurssipesän varojen realisoinnista saaduista tuloista laissa esitettyjen ehtojen mukaisesti. Saatava on valvottava asianmukaisesti ja ajoissa; muutoin sitä ei voida täyttää konkurssimenettelyssä eikä siihen liittyviä oikeuksia oteta huomioon; sama koskee myös konkurssivalvonnassa vahvistettuja tulevia vaatimuksia.
    • Konkurssimenettelyssä velkojat voivat valvoa myös tiettyyn ehtoon sidottuja saatavia (ehdollisia saatavia). Ehdolliset velkojat voivat kuitenkin vedota ehdollisiin saataviin liittyviin oikeuksiinsa konkurssimenettelyssä vain jos he osoittavat pesänhoitajalle ehdollisten saatavien realisoituneen, ellei konkurssilaissa toisin säädetä.
    • Myös konkurssivelallisen takaajat, yhteisvelalliset ja pantinhaltijat voivat valvoa tulevat saatavansa ehdollisina saatavina; sama koskee henkilöitä, joille on syntynyt vaatimus velallista kohtaan konkurssiin asettamisen jälkeen, kun he ovat täyttäneet velvoitteen konkurssivelallisen puolesta. Muut henkilöt voivat valvoa tulevat vaatimuksensa konkurssivelallista kohtaan laissa säädetyllä tavalla.
    • Saatavaa valvoessaan velkojan tulee jättää sitä koskeva ilmoitus liitteineen kahtena kappaleena pesänhoitajalle (toimittaa vaatimus hänen toimipaikkansa osoitteeseen) ja yhtenä kappaleena tuomioistuimelle. Valvontaa koskeva ilmoitus on toimitettava pesänhoitajalle viimeistään 45 päivän kuluttua konkurssiin asettamisesta. Tämän määräajan jälkeen vastaanotettuja ilmoituksia tai ilmoituksia, jotka tosin toimitetaan määräaikana mutta vain joko pesänhoitajalle tai tuomioistuimelle, ei oteta huomioon.
    • Valvontailmoituksen toimittamisella tuomioistuimelle on sama oikeusvaikutus vanhentumisajan ja oikeuksien raukeamisen osalta kuin oikeuden käyttämisellä tuomioistuimessa.
    • Velkojalla on vastuu kaikista vaatimuksessaan olevissa tiedoissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä. Jos pesänhoitaja hylkää velkojan vaatimuksen ja tuomioistuin päättää hylättyä vaatimusta koskevassa oikeuskäsittelyssä, että velkojalla ei ollut oikeutta saada valvottua summaa tai että hänellä oli oikeus saada vain alle 75 % valvotusta summasta, velkojan on maksettava tuomioistuimen määräämä asianomaiselle konkurssipesälle hyvitettävä sakkomaksu, ellei velkoja todista toimineensa saatavaa valvoessaan asianmukaista ammatillista harkintaa osoittaen. Pesänhoitaja vastaa kyseisen sakon täytäntöönpanosta. Tämä sääntö koskee myös tapauksia, joissa tuomioistuin päättää pesänhoitajan hylkäämää valvontaa koskevassa oikeuskäsittelyssä, että velkojalla ei ollut oikeutta valvottuun vakuusoikeuteen, että hänellä oli oikeus valvottua heikompaan vakuusoikeuteen tai että hänellä oli oikeus valvoa vähemmän suotuisaan omaisuuteen liittyvä vakuusoikeus.
  • Vaatimusten hyväksyminen:
    • Pesänhoitaja kirjaa kaikki valvotut saatavat ja valvonnan yhteydessä esitetyt tiedot velkojaluetteloon voidakseen esittää lopullisen velkojaluettelon viimeistään 10 päivän kuluttua saatavien valvontaan sovellettavan määräajan päättymisestä.
    • Jos pesänhoitaja toteaa valvottua vaatimusta tutkiessaan, että valvottu vaatimus on kyseenalainen oikeudellisten perusteiden, täytäntöönpanokelpoisuuden, vaaditun etusijan, määrän, vakuusoikeuden tai sen järjestyksen osalta, hänen tulee hylätä valvotun vaatimuksen kyseenalainen osa.
    • Jos pesänhoitaja hylkää vaatimuksen jonkin velkojan aloitteesta ja hylätyn vaatimuksen esittänyt velkoja jättää tuomioistuimelle esityksen vaatimuksen täsmentämiseksi, hylkäämistä koskevan aloitteen tehneellä velkojalla on hylättyä vaatimusta koskevassa käsittelyssä väliintulijan asema pesänhoitajan rinnalla; kyseinen velkoja menettää väliintulijan asemansa sen jälkeen kun hän ei ole enää osallisena konkurssimenettelyssä. Jos pesänhoitaja on jonkin vakuusvelkojan aloitteesta hylännyt aiheetta jonkin toisen velkojan oikeutetun vakuusoikeuden tai etusijan, aloitteen tehnyt vakuusvelkoja on velvollinen maksamaan korvauksen hylätyn vaatimuksen esittäneelle vakuusvelkojalle niistä vahingoista, joita tämän oikeutetun vaatimuksen aiheettomasta hylkäämisestä on aiheutunut.
    • Jos hylätyn vaatimuksen esittänyt velkoja ei nosta hylättyä vaatimusta koskevaa kannetta konkurssilain mukaisessa määräajassa tai peruuttaa tuomioistuimeen jättämänsä vaatimusta täsmentävän esityksen, hylätyn vaatimuksen esittänyttä osapuolta ei oteta konkurssimenettelyssä huomioon.
    • Tuomioistuimen tekemä tietyn vaatimuksen hylkäämistä koskeva päätös sitoo kaikkia konkurssimenettelyssä osallisina olevia.
    • Ennen kuin hylättyä vaatimusta koskevan kanteen nostamiselle asetettu määräaika on umpeutunut tai ennen kuin tuomioistuin on antanut lopullisen päätöksen vaatimuksen asemasta, pesänhoitaja voi hyväksyä hylätyn vaatimuksen kirjallisesti; tämän hyväksynnän johdosta vaatimuksen katsotaan tulleen esitetyksi kyseisessä hyväksynnässä määritellyssä laajuudessa. Jos pesänhoitaja on hylännyt vaatimuksen jonkin velkojan aloitteesta, hän voi hyväksyä vaatimuksen ainoastaan kyseisen velkojan suostumuksella.
    • Pesänhoitaja kirjaa valvotun vaatimuksen velkojaluetteloon heti kun valvotun vaatimuksen katsotaan tulleen hyväksytyksi käsittelyä varten tai kun pesänhoitaja on hyväksynyt rekisteröidyn vaatimuksen.

8. Mitkä ovat velkasaneerausmenettelyä koskevat säännöt?

Velkasaneerausmenettelyä koskevat säännöt:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Konkurssista ja velkasaneerauksesta ja tiettyjen säädösten muuttamisesta annettu laki No 7/2005 (konkurssilaki).
  • Edellytykset:
    • Jos velallista uhkaa konkurssi tai jos velallinen on joutunut konkurssiin, hän voi valtuuttaa pesänhoitajan esittämään velkasaneerausta koskevan lausunnon sen selvittämiseksi, täyttyvätkö velkasaneerausta koskevat vaatimukset velallisen osalta. Velallinen on kuitenkin velvollinen jättämään konkurssiin asettamista koskevan hakemuksen määräajassa.
    • Jos yksi tai useampi velkoja on sopinut velallisen kanssa tarvittavasta yhteistyöstä, he voivat valtuuttaa pesänhoitajan antamaan velkasaneerausta koskevan lausunnon.
    • Ainoastaan pesänhoitajien luetteloon rekisteröity henkilö voidaan valtuuttaa antamaan lausunto.
  • Hakemus:
    • Hakemus luvan saamiseksi velkasaneeraukselle jätetään toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Hakemuksen voi jättää velallinen tai velkoja.
    • Velallinen voi jättää hakemuksen luvan saamiseksi velkasaneeraukselle, jos hän on valtuuttanut pesänhoitajan antamaan velkasaneerausta koskevan lausunnon ja jos pesänhoitaja on suositellut velkasaneerausta lausunnossaan. Hakemus on jätettävä 30 päivän kuluessa lausunnon antamisesta.
    • Velkoja voi jättää hakemuksen luvan saamiseksi velkasaneeraukselle, jos hän on valtuuttanut pesänhoitajan antamaan velkasaneerausta koskevan lausunnon, jos pesänhoitaja on suositellut velkasaneerausta lausunnossaan ja jos velallinen on antanut suostumuksensa hakemuksen jättämiselle. Hakemus on jätettävä 30 päivän kuluessa lausunnon antamisesta.

9. Mitkä ovat realisointimenettelyä koskevat säännöt?

Realisointimenettelyä koskevat säännöt:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Omaisuuden realisointi:
    • Realisointi merkitsee konkurssipesän kaikkien varojen muuttamista rahaksi eli Slovakian valuutaksi velkojien saatavien maksamiseksi. Realisointiin liittyy myös konkurssivelallisen käteisvarojen turvaaminen, konkurssivelalliseen kohdistuvien vaatimusten maksaminen ja konkurssivelallisen yrityksen tai sen osan rahaksi muuttaminen.
    • Konkurssipesän varojen realisoinnissa pyritään korkeimpaan mahdolliseen myyntitulokseen mahdollisimman lyhyessä ajassa ja mahdollisimman pienin kustannuksin. Konkurssipesän varoja realisoitaessa pesänhoitajan tulee toimia asianmukaista ammatillista harkintaa osoittaen voidakseen parhaiten saavuttaa realisoinnin tavoitteet ja ottaa samalla huomioon realisointia koskevat konkurssilain säännöt.
    • Konkurssiin asettamisen yhteydessä nimitetyn pesänhoitajan on viipymättä realisoitava omaisuus, joka uhkaa pilaantua tai tuhoutua tai jonka laatu uhkaa muulla tavoin huomattavasti heikentyä; tähän ei tarvita toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen antamaa määräystä.
    • Pesänhoitaja laatii tilityksen konkurssipesän varojen realisoinnista. Pesän yleinen omaisuus ja velkojien yksittäiset, erilliset osuudet on erotettava kirjanpidossa toisistaan. Kunkin omaisuuserän realisoinnin jälkeen pesänhoitajan on kohdennettava saadut tulot asianomaiselle erälle. Jos pesänhoitaja realisoi useita omaisuuseriä samalla kertaa eikä yksittäisistä eristä saatuja tuloja ole mahdollista määrittää, pesänhoitajan on jaettava kokonaistulos suhteellisesti asianomaisten erien kesken; suhteellisia osuuksia koskeva laskelma perustuu velkojaluettelossa ilmoitettuun arvoon.
    • Pesänhoitajan on talletettava konkurssipesän varojen realisoinnista saadut tulot pankkitilille; tilillä oleville varoille maksettu pankkikorko katsotaan konkurssipesän varojen realisoinnista saaduksi tuloksi.
  • Omaisuuden realisointitavat:
    • Omaisuuden realisoimiseksi pesänhoitaja voi:
      1. julkaista myyntiä koskevan ilmoituksen
      2. antaa omaisuuden myynnin huutokaupan pitäjän tehtäväksi
      3. antaa omaisuuden myynnin arvopaperikauppiaan tehtäväksi
      4. järjestää huutokaupan, tarjouskilpailun tai muun vastaavan tilaisuuden omaisuuden myymiseksi
      5. myydä omaisuuden jollain muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.
  • Tulojen jakaminen:
    • Vakuusvelkojan valvoma saatava on maksettava vahvistetussa laajuudessa niistä tuloista, jotka on saatu vakuutena olevan omaisuuden realisoinnista; kyseiseen erillisen osuuden muodostavaan omaisuuteen liittyvät saatavat vähennetään ennen jako-osuuden maksamista. Jos vakuusvelkojan valvottua saatavaa ei tällöin pystytä maksamaan kokonaan, jäljellä oleva osuus maksetaan samalla sijalla kuin vakuudettomat saatavat.
    • Vakuudettomat saatavat on maksettava vahvistetussa laajuudessa niistä tuloista, jotka on saatu pesän yleisen omaisuuden muodostavien varojen realisoinnista; kyseiseen yleiseen omaisuuteen liittyvät saatavat vähennetään ennen jako-osuuden maksamista. Jos vakuudettomia saatavia ei tällöin pystytä maksamaan kokonaan, niitä maksetaan suhteellisuusperiaatteen mukaisin osuuksin.
    • Tietyn lainkohdan perusteella etuoikeudettomina pidettävät saatavat (etuoikeudettomat saatavat), on maksettava vahvistetussa laajuudessa niistä tuloista, jotka on saatu yleisen omaisuuden realisoinnista; tämä jako-osuus maksetaan pesän yleisestä omaisuudesta sen jälkeen kun muut vakuudettomat saatavat on maksettu kokonaan. Jos etuoikeudettomia saatavia ei pystytä maksamaan kokonaan, niitä on maksettava suhteellisuusperiaatteen mukaisin osuuksin.

10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

Menettelyn päättämisen edellytykset:

  • Konkurssimenettelyn päättäminen:
    • Tuomioistuin katsoo päätöksellään konkurssimenettelyn rauenneeksi varojen puuttumisen johdosta, myös omasta aloitteestaan, jos se toteaa, että konkurssivelallisen varoilla ei voida kattaa konkurssipesään kohdistuvia vaatimuksia; tuomioistuin päättää samalla päätöksellä myös velallisen varoista pesänhoitajalle maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksista, väliaikaisen pesänhoitajan palkkiosta ja kulukorvauksista tai konkurssimenettelyn kulujen maksamisesta; näillä maksuilla on etusija.
    • Tuomioistuin päättää pesänhoitajan esityksestä konkurssimenettelyn peruuttamisesta sen jälkeen kun realisointituloksen lopullinen jakaminen on selvitetty.
    • Konkurssimenettelyn peruuttamispäivänä pesänhoitajan tulee päättää kirjanpito ja laatia erillinen tilinpäätös erityissäännösten mukaisesti. Pesänhoitajan tulee myös luovuttaa konkurssivelalliselle tai soveltuvissa tapauksissa pesänjakajalle kaikki tarvittavat asiakirjat ja jäljellä oleva omaisuus sekä varmistaa, että konkurssimenettely peruutetaan asianmukaisella tavalla. Kun tarpeelliset toimenpiteet on toteutettu, tuomioistuin vapauttaa pesänhoitajan tehtävistään.
    • Jos konkurssivelallinen on luonnollinen henkilö ja hän kuolee konkurssimenettelyn aikana, konkurssivelallisen asema siirtyy hänen perillisilleen konkurssipesän varojen osalta. Jos perillisiä ei ole tai jos perilliset kieltäytyvät ottamasta perinnön vastaan, konkurssivelallisen asema siirtyy valtiolle.

« Konkurssi - Yleistä | Slovakia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-09-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta