Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Espanja

Uusin päivitys: 27-06-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Espanja

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. MITKÄ OVAT MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYN ERI LAJIT JA MIHIN MENETTELYILLÄ PYRITÄÄN? 1.
2. MITKÄ OVAT MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET? 2.
3. MIKÄ ON OSALLISTUJIEN ASEMA VELKAJÄRJESTELYSSÄ? 3.
4. MITKÄ OVAT MENETTELYN ALOITTAMISEN VAIKUTUKSET? 4.
5. MITKÄ OVAT TIETYNTYYPPISIÄ VAATEITA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖT? 5.
6. MITKÄ OVAT VELKOJIEN ETUA VAHINGOITTAVIA TOIMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT? 6.
7. MITKÄ OVAT SAAMISVAATEIDEN ESITTÄMISTÄ, TUNNUSTAMISTA JA SUORITTAMISJÄRJESTYSTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT? 7.
8. MITKÄ OVAT YRITYSSANEERAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT? 8.
9. MITKÄ OVAT LIKVIDAATIOMENETTELYÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT? 9.
10. MITKÄ OVAT MENETTELYN PÄÄTTÄMISEN EDELLYTYKSET? 10.

 

1. MITKÄ OVAT MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYN ERI LAJIT JA MIHIN MENETTELYILLÄ PYRITÄÄN?

Uudella velkajärjestelylailla (Ley concursal 22/2003, annettu 9. heinäkuuta 2003) on luotu yksi ainoa oikeusprosessi yhteisen velallisen maksukyvyttömyydestä johtuvan kriisitilanteen hoitamiseksi, ja se tunnetaan nimellä Concurso de acreedores (velkojain myötävaikutuksella suoritettava järjestely). Velallinen on maksukyvyttömyystilassa tai ‑tilanteessa, kun hän ei pysty suorittamaan säännöllisesti vaadittavia velvoitteitaan.

Velkajärjestely on ainoa menettely, jota sovelletaan sekä yksityisiin velallisiin että elinkeinonharjoittajiin siitä riippumatta, onko velallinen luonnollinen vai juridinen henkilö. Sen päätavoitteena on velkojien saatavien tyydyttäminen mahdollisimman suuressa määrin, vaikka velkajärjestelylaissa suositaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi ratkaisuja, jotka edistävät yrityksen toiminnan jatkumista ja työpaikkojen säilymistä.

Kun velkajärjestelystä on päätetty, menettely jatkuu yhteisellä vaiheella, jonka tarkoituksena on määritellä velallisen varallisuus ja laatia velkojaluettelo asianmukaisesti luokitettuna. Kun omaisuus- ja velkojaluettelo on hyväksytty, voidaan valita jompi kumpi lainmukaisista ratkaisuista:

  • joko velallisen ja tavallisten velkojien kesken neuvotellaan sopimus, jonka perussisältönä on velan mitätöinti enintään 50 prosentin osalta ja/tai enintään viiden vuoden lisämaksuajan myöntäminen; tai
  • turvaudutaan likvidaatiomenettelyyn, jolloin etusijalla on yrityksen tai sen tuotantoyksiköiden myynti velkojien saamisten suorittamiseksi vahvistetussa järjestyksessä.

2. MITKÄ OVAT MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET?

Laissa edellytetään subjektiivisenä edellytyksenä, että velallisella, siis luonnollisella tai juridisella henkilöllä, on oikeushenkilöllisyys. Velkajärjestelyyn eivät voi ottaa osaa laitokset tai elimet, jotka ovat osa valtion julkishallintoa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Objektiivinen edellytys tai taloudellinen tilanne, jossa velallisen on oltava, jotta velkajärjestelystä voitaisiin päättää, on maksukyvyttömyys, jolla ei ymmärretä varojen ja velkojen epätasapainoa, vaan kyvyttömyyttä suoriutua säännöllisesti vaadittavista velvoitteista.

Velkajärjestelyä voivat hakea velallinen, velkojat tai velallisyhtiön veloista henkilökohtaisesti vastaavat osakkaat. Kun velkajärjestelyä hakee velallinen, on kyse vapaaehtoisesta velkajärjestelystä. Kun sitä hakevat muut siihen oikeutetut, on kyse pakollisesta velkajärjestelystä.

Velallinen voi hakeutua itse velkajärjestelyyn paitsi ollessaan maksukyvyttömyystilassa, myös aikaisemmin, kun maksukyvyttömyys on uhkaamassa. Tämä oikeus muuttuu kuitenkin velallisen velvollisuudeksi, kun maksukyvyttömyys on tosiasia, jolloin hänellä on kaksi kuukautta aikaa laatia muodollinen hakemus. Hakemukseen on liitettävä oikeudellinen ja taloudellinen selvitys, omaisuusluettelo, velkojaselvitys ja tilinpäätökset viimeisiltä kolmelta vuodelta, jos kyseessä on elinkeinonharjoittaja. Tuomari tutkii esitetyn aineiston, ja jos maksukyvyttömyys tai uhkaava maksukyvyttömyys on näytetty toteen, määrää velallisen velkajärjestelyyn.

Kun velkajärjestelyä hakevat velkojat, tuomari antaa velalliselle mahdollisuuden tulla kuulluksi, jotta tämä voi halutessaan vastustaa hakemusta. Maksukyvyttömyyden todistamiseksi laissa luetellaan joukko ulkoisia tapahtumia (jotka liittyvät tiettyihin tai useimpiin maksamattomiin velkoihin taikka omaisuuden kätkemiseen tai ulosmittauksen tuloksettomuuteen), jotka yksinään todistavat maksukyvyttömyystilasta. Velallinen voi vastustaa hakemusta paitsi ulkoisen tapahtuman myös sillä perusteella, ettei maksukyvyttömyystila ole todellinen. Jos hakemusta ei vastusteta, tuomari määrää velallisen velkajärjestelyyn. Jos taas hakemusta vastustetaan, pidetään oikeuden istunto näytön esittämiseksi, minkä jälkeen tuomari tekee päätöksen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Espanjan velkajärjestelylaki, joka seurasi maksukyvyttömyysasetusta Reglamento de insolvencia 1346/00, antaa toimivallan velkajärjestelyissä kauppatuomarille, jonka toimivaltaan velallisen pääasialliset intressit keskittyvät. Oikeushenkilöiden kohdalla tämä oletetaan kotipaikaksi. Tässä tarkoituksessa kotipaikan vaihtumisella kuuden viimeisen kuukauden sisällä ei ole kuitenkaan vaikutusta.

Jos haetaan sellaisen velallisen alueellista velkajärjestelyä, jonka pääasialliset intressit keskittyvät ulkomaille, toimivalta kuuluu kauppatuomarille, jonka tuomiopiirissä velallisen toimipaikka on.

Velkajärjestelyyn määräämistä koskevalle päätökselle annetaan yleistä ja rekisterijulkisuutta. Päätös julkaistaan virallisen lehden lisäksi jossakin velallisen maakunnan laajalevikkeisimmistä lehdistä. Se merkitään myös siviili- ja kaupparekisteriin sekä omaisuusrekistereihin, joihin on kirjattu oikeuksia velallisen hyväksi.

3. MIKÄ ON OSALLISTUJIEN ASEMA VELKAJÄRJESTELYSSÄ?

Tuomari on velkajärjestelyä johtava elin. Hänelle kuuluu menettelyn avaaminen ja päättäminen, hän johtaa käsittelyä, valvoo selvittäjien toimia ja ratkaisee kaikki kiistat, syntyivät ne missä vaiheessa tahansa.

Selvittäjillä on monitahoinen tehtävä: He muodostavat teknisen elimen, joka jakaa tiedon ja tekee yhteistyötä tuomarin kanssa mutta joka ajaa myös kaikkien velkojien yleisiä etuja ja valvoo velallisen omaisuuden hoitoa ja käyttöä.

Kun velallinen on määrätty velkajärjestelyyn, velkojien on ilmoitettava saatavansa kuukauden kuluessa kirjallisesti ja liitettävä kirjelmään mukaan saamistodiste. Velkojat voivat tulla paikalle henkilökohtaisesti ja osallistua käsittelyyn, tosin heidän on muodollisesti oltava oikeusavustajan edustamia. Mainittu oikeusavustajan käyttäminen ja kirjallinen asianhoito ei ole kuitenkaan välttämätöntä saamisten ilmoittamiseksi velkojainkokouksessa, joka on kutsuttu koolle sopimuksesta äänestämiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkojainkokous kutsutaan koolle, kun omaisuus- ja velkojaluettelo on hyväksytty ja ne on tarkoitus esittää vahvistettavaksi. Velkojainkokoukseen osallistuvat kaikki tavalliset velkojat, ja se on päätösvaltainen, kun puolta tavallisista saamisista edustavat velkojat ovat paikalla.

Velallinen säilyttää edustusvaltansa velkajärjestelyssä, ja hänen velvollisuutenaan on myötävaikuttaa selvittäjien toimiin, kun häneltä sitä edellytetään.

4. MITKÄ OVAT MENETTELYN ALOITTAMISEN VAIKUTUKSET?

Velkajärjestelyyn määräämisen jälkeen sen piiriin kuuluvat kaikki velallisen nykyiset ja vastaiset omaisuusesineet ja oikeudet, joilla on varallisuusoikeudellista arvoa, lukuun ottamatta esineitä ja oikeuksia, joita ei voi ulosmitata. Velkajärjestelyn aloittaminen merkitään omaisuusrekistereihin, joihin kyseiset esineet ja oikeudet on kirjattu.

Velallisen omaisuuden koskemattomuuden takaamiseksi tuomari voi joko pidättää velallisen määräys- ja käyttövallan omaisuuden suhteen ja korvata velallisen määräysvallan selvittäjillä tai säilyttää määräysvallan velallisella, jonka toimia selvittäjät valvovat.

Velallisen elinkeino- tai ammattitoiminta jatkuu, ellei tuomari määrää sitä lopetettavaksi sillä perusteella, että se johtaa taloudelliseen perikatoon.

Minkä tahansa toimenpiteen hyväksyminen, joka rajoittaa velallisen perusoikeuksia (kuten kirjeenvaihtoon puuttuminen, tiloihin pääsy ja kotietsintä, kotiaresti jne.), on perusteltava, jotta hyväksytty toimenpide olisi välttämätön tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi, ja se pidetään voimassa vain niin kauan kuin se on välttämätöntä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkajärjestelyn piiriin kuuluvat kaikki sen aloitusajankohtaa edeltävät saamiset. Velkojien on ilmoitettava saamisensa, jotta ne voidaan tunnustaa oikeiksi ja luokittaa. Velkajärjestelyyn määräämisen jälkeen massaveloille ei enää kerry korkoa, lukuun ottamatta velkoja, joilla on reaalivakuus.

Mikä tahansa oikeudellinen saamisvaade on esitettävä velkajärjestelystä vastaavalle tuomarille, ja välityssopimusten vaikutus keskeytetään. Aiempien oikeudellisten vaateiden käsittelyä ja vireille pantuja välitysmenettelyitä jatketaan kuitenkin päätöksen tai välitystuomion antamiseen asti, ja niiden täytäntöönpanossa on turvauduttava järjestelymenettelyyn.

Velkajärjestelyn aloittaminen jäädyttää täytäntöönpanon, joka kohdistuu menettelyn piiriin kuuluviin velallisen omaisuusesineisiin ja oikeuksiin, ja estää uusien täytäntöönpanotoimien aloittamisen, joten velkojien on turvauduttava järjestelymenettelyyn saamistensa tyydyttämiseksi. Poikkeuksena ovat jo vireille pannut työ- ja hallintoprosessit, joita voidaan jatkaa, elleivät ne kohdistu omaisuuteen, joka on välttämätöntä velallisen yritys- tai ammattitoiminnan jatkamiseksi.

Velkajärjestelyyn määrääminen ei sinänsä ole syy sopimusten päättämiselle, ja sellainen sopimuslauseke, joka oikeuttaa osapuolet purkamaan sopimuksen mainitulla perusteella, on mitätön. Tämä ei estä sopimusten päättämistä muista syistä, esimerkiksi jos sopimusta ei ole täytetty. Kun velkajärjestely on käynnistynyt, sopimusten päättämistä on kuitenkin mainituissa tapauksissa vaadittava menettelystä vastaavalta tuomarilta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkajärjestelyn aloittaminen ei vaikuta työsopimuksiin, paitsi että valta hyväksyä työvoiman sääntelytoimet ja työehtojen muutokset siirtyy tuomarille. Tuomarilla on myös oikeus alentaa sovittuja korvauksia ylimmän johdon sopimuksia päätettäessä.

5. MITKÄ OVAT TIETYNTYYPPISIÄ VAATEITA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖT?

Velkajärjestely ei periaatteessa vaikuta niihin velkojiin, joiden saamiset on turvattu velallisen omaisuusesineeseen tai oikeuteen kohdistuvin reaalivakuuksin. He voivat osallistua menettelyyn ja säilyttää etuoikeusasemansa tai vaatia suoritusta reaalivakuudesta velkajärjestelyn ulkopuolella. Reaalivakuuteen voidaan kohdistaa täytäntöönpano minä hetkenä tahansa erottamalla esine menettelyn piiriin kuuluvasta varallisuusmassasta.

Jos esinettä kuitenkin käytetään velallisen ammatti- tai yritystoiminnassa, reaalivakuuteen kohdistuva täytäntöönpano jäädytetään, kunnes toisin sovitaan tai käynnistetään likvidaatiomenettely, enintään yhden vuoden ajaksi. Määräajan kuluttua umpeen täytäntöönpano voidaan käynnistää tai aloittaa uudelleen, mutta hakemuksen tutkii likvidaatiomenettelystä vastaava tuomari.

Keskeytystä sovelletaan myös osamaksukaupalla myytyjen tai leasingsopimuksella luovutettujen irtaimien esineiden takaisinsaantia koskeviin vaatimuksiin sekä kiinteistökauppojen purkamisvaatimuksiin, jotka perustuvat maksamattomaan kauppahintaan.

Velkojan ja velallisen keskinäisten saamisten ja velkojen kuittaaminen on kiellettyä.

Velkajärjestelyn käynnistymisen jälkeen saamisille ei enää kerry korkoa, lukuun ottamatta reaalivakuuksin turvattuja saamisia ja palkkasaatavia, tosin viimeksi mainitut ovat toissijaisten velkojen asemassa.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. MITKÄ OVAT VELKOJIEN ETUA VAHINGOITTAVIA TOIMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT?

Laissa asetetaan velkajärjestelyn aloittamista edeltävä kahden vuoden kriittinen aika.

Velallisen tänä aikana toteuttamat oikeustoimet voidaan peräyttää, jos niistä aiheutuu vahinkoa velkojille. Vahingon aiheuttamista koskeva todistustaakka kuuluu yleensä selvittäjille.

Peräyttämisen helpottamiseksi laissa oletetaan kuitenkin vahinkoa syntyneen iuris tantum -, iuris - ja de iure -tapauksissa. Velkojia vahingoittaviksi katsotaan, eikä tätä oletusta voi kumota, kaikki suoritetut lahjoitukset ja vastikkeettomat luovutukset elävien kesken sekä sellaisten saatavien suoritukset, jotka ovat erääntyneet velkajärjestelyn aloittamisen jälkeen. Velkojia vahingoittaviksi katsotaan, jollei toisin näytetä, reaalivakuuden antaminen olemassolevista velvoitteista ja vastikkeellisista kaupoista, jotka on tehty sukulaisten kesken, ja juridisen henkilön tapauksessa juridisen tai tosiasiallisen määräysvallan käyttäjän ja toisaalta asianomaisten osakkaiden tai ryhmän muiden yritysten kesken.

Peräytymisen seurauksena on suoritusten vastavuoroinen palauttaminen, ja jos luovutettua esinettä ei voi palauttaa, sen arvo luovutusajankohtana on korvattava kertyneine korkoineen. Jos luovutuksensaaja on kuitenkin toiminut vilpillisessä mielessä, hänen on korvattava myös haitat ja vahingot.

Peräyttämiskanne on yhdenmukainen muiden takaisinsaantikanteiden kanssa (mitättömyys, kumoaminen, peräytys velkojien petoksen johdosta jne.). Kaikki tällaiset vaatimukset tutkii velkajärjestelystä vastaava tuomari erillisessä käsittelyssä, joka etenee rinnan velkajärjestelyn kanssa. Menettely pitää sisällään vaiheen kirjallisia väitteitä varten (vaade ja sen kiistäminen). Tässä oikeuden istunnossa esitetään ehdotettu ja aiheelliseksi katsottu näyttö, minkä jälkeen tuomari tekee päätöksen. Tätä erillismenettelyä käytetään ratkaistaessa mikä tahansa velkajärjestelyn aikana esiin tullut kiista, ja se etenee rinnan velkajärjestelyn kanssa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lainmukainen oikeus nostaa mainittu kanne kuuluu selvittäjille, ja ainoastaan jos siihen ei ryhdytä, kenellä velkojalla tahansa, joka on ensin kääntynyt selvittäjien puoleen, on oikeus nostaa kanne. Kanne kohdistuu velalliseen ja luovutetun esineen tai oikeuden saajaan. Jos esine on joutunut kolmannen henkilön haltuun ja vaaditaan sen peräyttämistä varallisuusmassaan, on haastettava kyseinen kolmas henkilö ja osoitettava, ettei tämä ollut hyvässä uskossa esineen saadessaan.

7. MITKÄ OVAT SAAMISVAATEIDEN ESITTÄMISTÄ, TUNNUSTAMISTA JA SUORITTAMISJÄRJESTYSTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT?

Selvittäjien on laadittava velkojaluettelo, johon hyväksytään ja jossa asetetaan järjestykseen velallisen saamamiehet, kahden kuukauden kuluessa velkajärjestelyn aloittamisesta. Sitä ennen velkojien on ilmoitettava saamisensa sen kuukauden aikana, joka seuraa velkajärjestelyn yleistä julkistamista. Tätä tarkoitusta varten heidän on osoitettava selvittäjille allekirjoittamansa kirjelmä ja liitettävä mukaan lasku tai asiakirja, josta velka ilmenee. Ilmoituksen viivästyminen voi johtaa siihen, että velka menettää alkuperäisen sijansa ja muuttuu toissijaiseksi velaksi.

Selvittäjät ottavat huomioon paitsi ilmoitetut myös kaikki ne saamiset, jotka he ovat saaneet tietoonsa velallisen kirjanpitoa tarkastellessaan. Jos saaminen on vahvistettu tuomiolla tai viranomaisen todistuksella, sen sija voidaan kiistää, mutta sen olemassaoloa ei.

Laissa tunnetaan kolme saatavien luokkaa: etuoikeutetut, tavalliset ja toissijaiset velat. Etuoikeutettuihin tai toissijaisiin kuulumattomat velat ovat tavallisia velkoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

Etuoikeutettujen velkojen luokassa velkajärjestelylaissa erotetaan erityiset ja yleiset velat. Erityisellä etuoikeussijalla olevilla velkojilla on etuoikeus periä saamisensa määrätystä esineestä tai oikeudesta, eli näillä veloilla on reaalivakuus. Yleisellä etuoikeussijalla olevilla on etuoikeus periä saatavansa velallisen koko varallisuusmassaan kuuluvasta omaisuudesta seuraavassa järjestyksessä:

  1. työsuhdesaatavat tietyin rajoituksin;
  2. veronpidätykset ja sosiaaliturvamaksut, joista velkajärjestelyssä oleva velallinen vastaa lain nojalla;
  3. itsenäisten ammatinharjoittajien työsaatavat ja immateriaalioikeuden hyödyntämisestä johtuvat saatavat;
  4. julkisyhteisöjen ja sosiaaliturvaviranomaisten saatavat, 50 prosenttiin asti niiden määrästä;
  5. sopimukseen perustumattomaan siviilioikeudelliseen vastuuseen perustuvat saatavat; ja
  6. 1/4 sen velkojan saatavasta, joka haki velkajärjestelyä.

Toissijaiset velat suoritetaan vasta kun etuoikeutetut ja tavalliset velat on maksettu. Toissijaisia velkoja ovat: myöhässä ilmoitetut velat, korot, sakot ja seuraamusmaksut sekä velat henkilöille, jotka ovat erityisessä suhteessa velalliseen (luonnollisen henkilön tapauksessa tämän sukulaiset ja juridisen henkilön tapauksessa oikeudellista tai todellista määräysvaltaa käyttävät henkilöt, ryhmän muut yritykset, osakkaat, joiden yhtiöosuus on huomattava jne.).

8. MITKÄ OVAT YRITYSSANEERAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT?

Säännönmukaisesti yrityksen saneeraus liiketoiminnan säilymiseksi ja jatkumiseksi toteutetaan sopimusratkaisuin. Kun yhteinen vaihe on päättynyt ja varat ja velat on vahvistettu, velallinen voi ehdottaa velkojilleen sopimusta, jonka olennaisena sisältönä on velkojen mitätöinti enintään 50 prosentin määrästä ja/tai enintään viiden vuoden lisämaksuaika. Tätä sisältöä voidaan täydentää velkojien esittämillä vaihtoehdoilla muuntaa saatavat yhtiön osakkuuksiksi, realisoida yritys tai osia siitä edellyttäen, että ostaja hyväksyy sopimuksen, tai fuusioida tai jakaa velallisyritys.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sopimus esitetään maksuohjelmana ja yrityksen elinkelpoisuutta koskevana arviona, joka laaditaan selvittäjien antamien tietojen perusteella.

Sopimus esitetään velkojainkokoukseen kutsutuille velkojille, jotka voivat hyväksyä tai hylätä esityksen. Esitys on säännönmukaisesti hyväksyttävä niiden velkojien äänimäärällä, jotka edustavat puolta tavallisista veloista.

Tämän jälkeen tuomari vahvistaa velkojien hyväksymän järjestelyn ja tarkastaa, ettei järjestelyä vastusteta ja ettei sen sisällöllä tai hyväksymistavalla ole rikottu oikeusnormeja.

Sopimuksella hyväksytty velkojen mitätöinti ja/tai lisämaksuaika vaikuttaa tavallisiin ja toissijaisiin velkojiin, mutta ei etuoikeutettuihin velkojiin.

Velkajärjestelyä ei päätetä niin kauan kuin sopimuksen ehdot täytetään, ja vasta ehtojen täyttämättä jättäminen oikeuttaa turvautumaan likvidaatiovaiheeseen.

Tuomarilta voi velkajärjestelyn käsittelyn rinnalla pyytää työsuhteiden päättämistä –­ työsopimusten joukkoirtisanomista tai keskeyttämistä – ja korvausmäärän alentamista, kun se on tarpeen kriisin voittamiseksi. Samoin voidaan pyytää työehtojen olennaista muuttamista, kun se on perusteltua yrityskriisin voittamiseksi.

9. MITKÄ OVAT LIKVIDAATIOMENETTELYÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT?

Likvidaatiomenettely on vaihtoehtoinen ratkaisu velkojien sopimukselle ja luonteeltaan toissijainen. Likvidaatiomenettely käynnistetään vain silloin, kun sitä nimenomaisesti pyydetään ja kun sopimusta ei ole hyväksytty, vahvistettu tai täytetty.

Sivun alkuunSivun alkuun

Likvidaatiomenettely merkitsee velallisyhtiön tai -yhteisön purkamista.

Likvidaatiojärjestelmä on hyvin joustava, ja se voi tarkoittaa joko yrityksen tai tuotantoyksiköiden myyntiä samoin kuin velallisen eri omaisuusesineiden ja oikeuksien realisoimista erikseen tai erissä. Selvittäjät voivat esittää erityisen likvidaatiosuunnitelman, ja sen puuttuessa sovelletaan oikeussääntöjä, joissa suositaan yrityksen tai tuotantoyksiköiden myyntiä, jotta yritys ja työpaikat voidaan säilyttää. Sekä likvidaatiosuunnitelmaan että myynteihin on kaikissa tapauksissa saatava tuomarin lupa.

Ostaja ottaa yrityksen haltuunsa ilman muita velkoja kuin työsuhteista johtuvat velat, tosin palkkaturvarahastosta korvatut velat voidaan tuomarin suostumuksella antaa anteeksi.

Kun on myyty omaisuusesine, joka on erityisessä etuoikeusasemassa olevan velan panttina, myyntituloilla tyydytetään mainittu saatava ennen muita velkoja. Muiden omaisuusesineiden realisointituloilla tyydytetään sitten yleisessä etuoikeusasemassa olevat velkojat edellä mainitussa järjestyksessä. Jäljelle jäävällä määrällä tyydytetään tavalliset velkojat kukin samassa suhteessa, ja jos vielä jotakin jää jäljelle, toissijaiset velkojat.

Edellä mainittujen ohella voi olla muita massavelkoja, jotka ovat syntyneet selvitysmenettelyn aloittamisen jälkeen, jotka on tyydytettävä myynnistä saatavilla tuloilla ja jotka maksetaan käteisvarojen puuttuessa esineiden realisointihetkellä ennen selvitysvelkoja, lukuun ottamatta erityisessä etuoikeusasemassa olevia velkoja, jotka suoritetaan panttina olevan omaisuuden myyntituloilla.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. MITKÄ OVAT MENETTELYN PÄÄTTÄMISEN EDELLYTYKSET?

Velkajärjestely päättyy sopimuksen täydelliseen täyttämiseen tai velallisen omaisuuden ja oikeuksien likvidointiin ja velkojien tyydyttämiseen siitä saatavilla tuloilla. Tässä tapauksessa velkajärjestelyä ei voida päättää niin kauan kuin on omaisuutta tai vastaisia saatavia, jotka voidaan katsoa massaan kuuluviksi esineiksi ja oikeuksiksi. Velkajärjestelyä ei myöskään voida päättää ennen kuin se on arvioitu.

Arvioinnilla tarkoitetaan velkajärjestelyn perusteena olevien syiden tarkastelua. Velkajärjestely voidaan arvioida joko tahattomaksi tai tahalliseksi. Ne ovat toisensa poissulkevia. Velkajärjestely arvioidaan tahalliseksi, kun maksukyvyttömyys on aiheutunut tai pahentunut velallisen ja juridisten henkilöiden kohdalla laillisen tai tosiasiallisen määräysvallan käyttäjien tai selvitysmiesten vilpillisen teon tai vakavan laiminlyönnin vuoksi. Velkajärjestelylaissa säädetään näytön helpottamiseksi käyttäytymisestä, joka oletetaan tahalliseksi ja johon ei voida esittää vastanäyttöä, ja muunlaisesta käyttäytymisestä, johon vastanäyttö sallitaan. Velkajärjestelyn arvioiminen tahalliseksi johtaa siihen, että velallinen tai juridisten henkilöiden tapauksessa laillista tai tosiasiallista määräysvaltaa käyttävät henkilöt tai selvitysmiehet ovat määrätyn ajan kelvottomia harjoittamaan liiketoimintaa tai hoitamaan toisten omaisuutta. Arvioinnin seurauksena nämä henkilöt ja heitä avustaneet menettävät niin ikään velkajärjestelyssä saavuttamansa taloudelliset edut. Laillista tai tosiasiallista määräysvaltaa kahtena velkajärjestelyn aloittamista edeltävänä vuotena käyttäneet henkilöt voidaan vielä tuomita maksamaan kaikki velat, joita likvidaatiolla ei pystytä kattamaan, tai osa niistä.

Arvioinnin tekeminen kuuluu yksinomaan selvittäjille ja syyttäjälaitokselle. Velkojat voivat olla saapuvilla vain käsittelyn alussa väitteiden esittämiseksi. Jos arvioinnin tuloksena on tahallisuus, se annetaan tiedoksi velalliselle ja muille henkilöille, joihin se vaikuttaa, vastaväitteiden esittämiseksi. Jos arvioinnin lopputulos kiistetään, pidetään oikeuden istunto asiaankuuluvan näytön esittämiseksi, minkä jälkeen tuomari tekee päätöksensä.

Velkajärjestely päätetään selvittäjien tilintekoon, jota voidaan moittia, mutta joka voidaan myös oikeudessa vahvistaa.

Jos velkajärjestely on päättynyt realisoitavan varallisuuden puuttumiseen, se voidaan uusien omaisuusesineiden tai oikeuksien ilmetessä vastaisuudessa käynnistää uudelleen. Juridisen henkilön tapauksessa tämä on aina mahdollista. Luonnollisen henkilön tapauksessa se on mahdollista, jos omaisuusesineet tai oikeudet ilmenevät viiden vuoden kuluessa menettelyn päättymisestä.

« Konkurssi - Yleistä | Espanja - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 27-06-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta