Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Slovenia

Uusin päivitys: 03-09-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Slovenia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä eri maksukyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä ja mitkä ovat niiden tavoitteet? 1.
2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset? 2.
3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä? 3.
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin? 5.
6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin? 6.
7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset? 7.
8. Mitä säännöksiä sovelletaan velkajärjestelymenettelyssä? 8.
9. Mitä säännöksiä sovelletaan konkurssimenettelyssä? 9.
10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 10.

 

1. Mitä eri maksukyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä ja mitkä ovat niiden tavoitteet?

Maksukyvyttömyyden määritelmä Slovenian oikeusjärjestyksessä

Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan velallisen pitkään jatkunutta kykenemättömyyttä maksaa velkojaan.

Maksukyvyttömyysmenettelyä edeltävät menettelyt Slovenian oikeusjärjestyksessä

Slovenian oikeusjärjestyksessä ei tunneta mitään erityisiä maksukyvyttömyysmenettelyä edeltäviä virallisia menettelyjä, joilla pyrittäisiin poistamaan tai estämään maksukyvyttömyys.

Epäviralliset yritysten uudelleenjärjestelymenettelyt Slovenian oikeusjärjestyksessä

Slovenian oikeusjärjestyksessä ei tunneta mitään virallisesta maksukyvyttömyysmenettelystä irrallaan toteutettavia uudelleenjärjestely- ja rakenneuudistusmenettelyjä.

Viralliset maksukyvyttömyysmenettelyt Slovenian oikeusjärjestyksessä

Maksukyvyttömyysmenettelyistä säädetään laissa velkajärjestelystä, konkurssista ja yrityksen purkamisesta (Zakon o prisilni poravnavi, stečaju in likvidaciji, Slovenian virallinen lehti nro 67/93 ja seuraavat).

2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset?

Aineelliset edellytykset

Velkajärjestelymenettelyn ja konkurssimenettelyn aineellinen edellytys on konkurssiperusteen olemassaolo (velallisen maksukyvyttömyys tai ylivelkaantuminen).

Henkilöt ja elimet, joita maksukyvyttömyysmenettelyt koskevat

Slovenian oikeusjärjestyksessä maksukyvyttömyysmenettelyä voidaan soveltaa ainoastaan velalliseen, joka on liikeyritys, osuuskunta tai yksityisyrittäjä, ja yleensä myös laitoksiin ja julkisiin yrityksiin sekä luonnollisiin henkilöihin, jotka toimivat yksityisyrittäjinä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuka voi pyytää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista?

Ainoastaan velallinen voi tehdä hakemuksen velkajärjestelyn aloittamisesta.

Konkurssimenettelyn aloittamista voi hakea kuka tahansa velkoja, velallinen, henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies ja työtarkastaja (inšpektor za delo).

Kuinka maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta tiedotetaan?

Tuomioistuimen on viran puolesta laitettava ilmoitustaululleen tieto maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta, julkaistava asiasta kuulutus Slovenian virallisessa lehdessä ja merkittävä tieto kaupparekisteriin ja muihin virallisiin rekistereihin.

3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä?

Tuomioistuimen toimivalta ja tehtävät

Useammasta tuomarista muodostuva jaosto päättää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta, asian vireillepanosta, selvittäjän nimittämisestä ja erottamisesta, velallisen myynnistä (jos oikeushenkilö), konkurssipesän varojen jakamista koskevan jakoluetteloehdotuksen vahvistamisesta ja jakoluetteloa koskevan päätöksen tekemisestä jne.

Selvittäjien nimittäminen ja valtuudet

Velkajärjestelymenettelyssä voidaan nimittää selvittäjä. Konkurssimenettelyssä selvittäjän nimittäminen on pakollista. Kummassakin menettelyssä selvittäjä nimitetään päätöksessä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta.

Velkajärjestelyn ja konkurssin selvittäjän päätehtäviä ovat velallisen varallisuuden ja liiketoiminnan tilan selvittäminen, ilmoitettuja vaatimuksia koskevan velkoja- ja velallisluettelon tarkastaminen, ilmoitettujen vaatimusten uskottavuuden selvittäminen ja perusteettomasti ilmoitettujen vaatimusten torjuminen. Lisäksi selvittäjä käyttää konkurssimenettelyssä yrityksen johtoelinten ja omistajan oikeuksia konkurssimenettelyn tarpeiden mukaan sekä hoitaa liiketoimintaa ja edustaa velallista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velallisten velvollisuudet

Velallisen on jätettävä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskeva hakemus hyvissä ajoin, annettava tuomarijaoston puheenjohtajalle kaikki tarvittavat tiedot ja luovutettava tälle kaikki asiaankuuluvat asiakirjat.

Velkojien oikeudet ja oikeussuojakeinot

VELKAJÄRJESTELYMENETTELY

  1. Velkojatoimikunta
  2. Velkajärjestelymenettelyssä tuomioistuin nimittää velkojien etujen suojaamiseksi velkojatoimikunnan, jolla on oikeus selvittää velallisen liiketoiminnan ja talouden tila ja tehdä ehdotuksia ja esittää näkemyksiä velkojien suojaamiseksi menettelyssä.

  3. Yksittäisen velkojan oikeussuojakeinot
  4. Velkojalla on oikeus hakea muutosta päätökseen velkajärjestelyn hyväksymisestä tai hylkäämisestä kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu tuomioistuimen ilmoitustaululla. Tämän lisäksi kuka tahansa velkoja voi siihen saakka, kun velkajärjestelystä äänestetään, tietyin ehdoin esittää myös velkajärjestelymenettelyn keskeyttämistä.

    Velkoja, jonka saatava on pienentynyt velkajärjestelyn hyväksymisen vuoksi, voi kuuden kuukauden kuluessa hyväksytyn velkajärjestelyn täytäntöönpanosta vaatia tuomioistuinta kumoamaan hyväksytyn velkajärjestelyn, jos velkoja katsoo, että velallinen kykenee täyttämään velvoitteensa kokonaisuudessaan, koska tämän taloudellinen tilanne on kohentunut. Lisäksi velkojat voivat vaatia velkajärjestelyn kumoamista myös nostamalla kanteen tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa siitä, kun velkajärjestelyn hyväksymispäätös on saanut lain voiman, jos velkajärjestely on hyväksytty vilpillisesti.

KONKURSSIMENETTELY

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Velkojatoimikunta
  2. Konkurssimenettelyssä perustetaan yleensä aina velkojatoimikunta velkojien etujen suojaamiseksi, paitsi jos konkurssipesä on kooltaan vähäinen tai jos se lisäisi konkurssimenettelyn kustannuksia huomattavasti.

VELKOJIEN OIKEUSSUOJAKEINOT KUMMASSAKIN MENETTELYSSÄ

Yleisesti ottaen velkojilla on kummassakin maksukyvyttömyysmenettelyssä oikeus hakea muutosta kaikkiin tuomioistuimen päätöksiin paitsi selvittäjän työtä koskeviin päätöksiin, joista voidaan valittaa tai esittää vastalause kyseiselle tuomioistuimelle.

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

Konkurssipesän muodostaminen

Jos velallinen on oikeushenkilö, konkurssipesään kuuluu kaikki omaisuus, joka velallisella on menettelyn alkaessa tai jonka tämä saa ennen menettelyn päättymistä, sekä henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen omaisuus lukuun ottamatta esineitä, jotka tämä välttämättä tarvitsee perustarpeidensa tyydyttämiseen.

Velallisen elinkeinotoiminnan rajoittaminen

Velkajärjestelymenettelyssä velallisen mahdollisuutta harjoittaa elinkeinotoimintaa rajoitetaan laissa säädetyllä tavalla.

Konkurssimenettelyssä velallisen johtoelinten, edustajien ja hallintoelinten valtuudet lakkaavat ja siirtyvät selvittäjälle menettelyn alkaessa.

Ilmoitettavat saatavatyypit

VELKAJÄRJESTELY

Velkajärjestelymenettelyssä velkojien on yleensä ilmoitettava kaikki saatavansa laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

KONKURSSIMENETTELY

Konkurssimenettelyssä velkojien on ilmoitettava kaikki saatavansa siitä riippumatta, onko heillä saatavaan liittyvää esineoikeutta vai ei. Jos saatavaan liittyy esineoikeus, siitä on nimenomaisesti mainittava ilmoituksessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Väliaikaiset turvaamistoimet, aloitetun siviilioikeudenkäynnin keskeyttäminen ja täytäntöönpanomenettelyjen kieltäminen

Konkurssimenettelyssä tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä tai poikkeuksellisesti myös oma-aloitteisesti sen jälkeen, kun menettelyn aloittamista koskeva hakemus on esitetty, tehdä erityisen päätöksen turvaamistoimista eli antaa väliaikaisen määräyksen, jolla rajoitetaan velallisen edustajien mahdollisuutta tehdä oikeustoimia, määrätään lopettamaan maksut velallisen tililtä tai velvoitetaan hyväksyttämään tuomioistuimella ennakolta kaikki velallisen elinten päätökset, jotka koskevat velallisen omaisuuden käyttöä.

Mihin ulkomainen selvittäjä voi jättää pyynnön maksukyvyttömyysmenettelyn kuuluttamisesta tai merkitsemisestä rekisteriin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 21 ja 22 artiklan mukaisesti?

Toisessa EU:n jäsenvaltiossa vireille pannussa maksukyvyttömyysmenettelyssä nimitetyt selvittäjät voivat pyytää tiedon merkitsemistä Slovenian kaupparekisteriin Slovenian 11 piirituomioistuimesta siinä, jonka alueella velallisella on kotipaikka.

Tuomioistuin julkaisee kaikki kaupparekisteriin tehtävät merkinnät merkinnän kohteen kustannuksella Slovenian virallisessa lehdessä. Virallisen lehden osoite: Uradni list Republike Slovenije d.o.o., Slovenska cesta 9, 1001 Ljubljana, Slovenija; http://www.uradni-list.si slovenšcina.

5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin?

VELKAJÄRJESTELYMENETTELY

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Kuittaus
  2. Velkajärjestelymenettelyn alkamispäivästä kaikki velkojien saatavat, jotka eivät ole Slovenian tolareissa ilmaistuja rahamääräisiä saatavia, voidaan lain nojalla muuntaa tolareissa ilmaistuiksi rahamääräisiksi saataviksi laissa säädetyllä tavalla. Saatavat katsotaan lain nojalla kuitatuiksi, jos ne on menettelyn alkamispäivänä voitu kuitata velallisen vastasaatavilla.

KONKURSSIMENETTELY

  1. Saatavien kuittaus
  2. Konkurssimenettelyn alkamispäivästä kaikki velkojien saatavat, jotka eivät ole Slovenian tolareissa ilmaistuja rahamääräisiä saatavia, voidaan lain nojalla muuntaa tolareissa ilmaistuiksi rahamääräisiksi saataviksi.

    Saatavat katsotaan lain nojalla kuitatuiksi, jos ne on menettelyn alkamispäivänä voitu kuitata velallisen vastasaatavilla. Velkojien, joiden saatavat on lain nojalla mahdollista kuitata, on saatettava tämä konkurssin selvittäjän tietoon tai he joutuvat vastaamaan vahingosta ja kustannuksista, joita laiminlyönti aiheuttaa.

  3. Keskinäiset maksusopimukset
  4. Tuomioistuin voi velallisen pyynnöstä sallia poikkeamisen keskinäisestä maksusopimuksesta, jos jompikumpi osapuoli ei ole velkajärjestelyn alkaessa täyttänyt velvollisuuksiaan kaikilta osin.

  5. Leasingsopimukset (vuokrasopimukset)
  6. Velkajärjestelyn alkaminen ei vaikuta oikeuteen irtisanoa leasingsopimus (vuokrasopimus).

    Konkurssipesän selvittäjä voi irtisanoa leasingsopimuksen laissa säädetyistä tai sovituista määräajoista riippumatta kunkin kuukauden ensimmäisenä päivänä 30 päivän irtisanomisajalla. Vuokralaisella on tässä tapauksessa oikeus vahingonkorvaukseen konkurssipesän velkojana.

    Sivun alkuunSivun alkuun

  7. Omistusoikeuden pidättäminen, pidätysoikeus
  8. Konkurssimenettelyn tai velkajärjestelymenettelyn alkaminen ei vaikuta omistusoikeuksien pidättämiseen eikä pidätysoikeuksiin.

  9. Pysäyttämisoikeus
  10. Konkurssimenettelyssä myyjä voi estää kaupan kohteen luovuttamisen, jos koko kauppahintaa ei ole vielä maksettu ja kaupan kohde on lähetetty ostajalle muualta ennen konkurssimenettelyn alkua eikä se ole vielä saapunut määräpaikkaan tai ostaja ei ole vielä ottanut sitä haltuunsa.

  11. Etuoikeutetut saatavat
  12. Velkajärjestely ja konkurssi eivät vaikuta velkojien saataviin, jotka ovat lain mukaan etuoikeutettuja (esim. palkkasaatavat). Konkurssimenettelyssä etuoikeutetut saatavat maksetaan samassa järjestyksessä kuin konkurssimenettelyn kustannukset. Jos pesän varat eivät riitä saatavien maksamiseen kokonaisuudessaan, ne maksetaan suhteellisin osuuksin.

  13. Sivullisen esineoikeudet
  14. Velkajärjestelymenettely ei vaikuta sivullisten esineoikeuksiin.

    Konkurssimenettelyn aloittaminen ei vaikuta sivullisten esineoikeuksiin, jos ne on tuotu esiin ajoissa. Laissa on säädetty poikkeuksista edellä mainittuihin sääntöihin.

  15. Työsopimukset
  16. Selvittäjä voi irtisanoa hyväksytyssä velkajärjestelyssä 30 päivän irtisanomisajalla ja konkurssimenettelyssä 15 päivän irtisanomisajalla enintään niin monta työntekijää kuin taloudellisen uudelleenjärjestelyn vuoksi toteutettavassa työsuhteiden purkamisohjelmassa esitetään. Jos työntekijöitä aiotaan irtisanoa enemmän, selvittäjän on annettava asiasta tieto työpaikan ammattiliitoille ja Slovenian työvoimatoimistolle (Zavod Republike Slovenije za zaposlovanje).

    Sivun alkuunSivun alkuun

6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin?

Riitauttamisen edellytykset

Velkojilla ja konkurssin selvittäjällä on oikeus riitauttaa velallisen toteuttama oikeustoimi. Kanne nostetaan sitä henkilöä vastaan, jolle riitautettu oikeustoimi tuo etua.

Riitauttaa voi minkä tahansa oikeustoimen (myös laiminlyönnin), jonka seurauksena konkurssipesän velkojien jako-osuudet eivät ole oikeasuhteisia tai ne pienenevät tai tietty velkoja saa muita edullisemman aseman (velkojan suosiminen).

Kantajan on osoitettava, että vastapuoli, jolle riitautettu oikeustoimi tuo etua, tiesi tai tämän olisi täytynyt tietää, että velallisen taloudellinen tilanne on huono (riitauttamisen subjektiivinen elementti). Laissa säädetään olettamista, joiden perusteella tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän, ja tilanteista, joissa oikeustoimea ei ole mahdollista riitauttaa.

Riitauttamisaika

Konkurssimenettelyssä voidaan riitauttaa oikeustoimia, jotka on toteutettu konkurssimenettelyn alkamista edeltävän vuoden aikana edellyttäen, että kanne nostetaan kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus konkurssimenettelyn aloittamisesta julkaistaan Slovenian virallisessa lehdessä tai ennen jako-osuuksien suorittamista, jos jakopäivä on jo määrätty.

7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset?

VELKAJÄRJESTELYMENETTELY

Velkajärjestelymenettelyssä saatavien valvonta on edellytys velkojan prosessitoimille. Saatavat on esitettävä tuomioistuimelle 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus menettelyn aloittamisesta on julkaistu Slovenian virallisessa lehdessä. Valvonnan laiminlyönnin tai myöhästymisen seurauksena velkoja ei menetä oikeuttaan saatavaansa, mutta menettää oikeutensa äänestää velkojainkokouksessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

KONKURSSIMENETTELY

Konkurssimenettelyssä velkojien on esitettävä saatavansa tuomioistuimelle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus menettelyn aloittamisesta on julkaistu Slovenian virallisessa lehdessä. Velkojille ei ilmoiteta henkilökohtaisesti menettelyn aloittamisesta vaan he saavat tiedon ainoastaan virallisen lehden ja tuomioistuimen ilmoitustaulun välityksellä.

Valvotut saatavat (ja esineoikeudet) katsotaan hyväksytyiksi, jos konkurssin selvittäjä ne vahvistaa eikä kukaan läsnä olevista velkojista riitauta niitä saatavien selvittämisajan päättymiseen mennessä. Tuomioistuin ilmoittaa velkojalle, jonka saatava on riitautettu, että menettely riitautetun saatavan olemassaolon toteamiseksi alkaa siviilituomioistuimessa 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.

8. Mitä säännöksiä sovelletaan velkajärjestelymenettelyssä?

Konkurssimenettelyn tarkoituksena on konkurssipesän realisointi ja velkojien saatavien maksaminen. Yleensä konkurssipesään kuuluva velallisen omaisuus myydään julkisessa huutokaupassa, ellei tuomioistuin määrää velkojatoimikuntaa kuultuaan toisenlaista myyntitapaa.

Ennen kuin velkojien saatavia aletaan maksaa, konkurssipesästä erotetaan summa, joka tarvitaan konkurssimenettelyn kustannusten kattamiseen. Velkojat saavat maksun seuraavassa järjestyksessä: ensin velkojat, joilla on esineoikeus myytyyn omaisuuteen, sitten etuoikeutetut velkojat ja lopuksi muut velkojat. Saatavat maksetaan laissa säädetyssä järjestyksessä.

Päätös konkurssipesän varojen jakamisesta annetaan konkurssin selvittäjälle tiedoksi ja julkaistaan tuomioistuimen ilmoitustaululla. Selvittäjä maksaa varojen jakamista koskevan päätöksen perusteella velkojille heidän osuutensa 15 päivän kuluessa siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Velallisen myöhemmin saamia varoja voidaan edelleen käyttää maksamattomien jako-osuuksien kattamiseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Mitä säännöksiä sovelletaan konkurssimenettelyssä?

Konkurssimenettelyn tarkoituksena on konkurssipesän realisointi ja velkojien saatavien maksaminen. Yleensä konkurssipesään kuuluva velallisen omaisuus myydään julkisessa huutokaupassa, ellei tuomioistuin määrää velkojatoimikuntaa kuultuaan toisenlaista myyntitapaa.

Ennen kuin velkojien saatavia aletaan maksaa, konkurssipesästä erotetaan summa, joka tarvitaan konkurssimenettelyn kustannusten kattamiseen. Velkojat saavat maksun seuraavassa järjestyksessä: ensin velkojat, joilla on esineoikeus myytyyn omaisuuteen, sitten etuoikeutetut velkojat ja lopuksi muut velkojat. Saatavat maksetaan laissa säädetyssä järjestyksessä.

Päätös konkurssipesän varojen jakamisesta annetaan konkurssin selvittäjälle tiedoksi ja julkaistaan tuomioistuimen ilmoitustaululla. Selvittäjä maksaa varojen jakamista koskevan päätöksen perusteella velkojille heidän osuutensa 15 päivän kuluessa siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Velallisen myöhemmin saamia varoja voidaan edelleen käyttää maksamattomien jako-osuuksien kattamiseen.

10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

Menettelyn päättämisen oikeusvaikutukset

VELKAJÄRJESTELY

Tuomioistuin vahvistaa velkajärjestelyn, jos äänioikeutetut velkojat, joiden osuus saatavista on enemmän kuin 60 %, äänestää sen puolesta. Jos näin ei käy, tuomioistuin tekee päätöksen velkajärjestelymenettelyn raukeamisesta. Velkajärjestelyn vahvistamisen oikeudellisena seurauksena velallisen maksuvelvollisuus pienenee tai maksuaika pitenee.

Sivun alkuunSivun alkuun

KONKURSSIMENETTELY

Kun kaikki konkurssimenettelyn vaiheet on suoritettu, konkurssipesän selvittäjä laatii menettelystä selvityksen ja esittää tuomioistuimelle menettelyn päättämistä. Tuomioistuin julkaisee päätöksen konkurssimenettelyn päättämisestä Slovenian virallisessa lehdessä.

Lainvoimainen päätös konkurssimenettelyn päättämisestä merkitään myös kaupparekisteriin. Tällöin velallinen lakkaa olemasta oikeushenkilö.

Leimautuuko velallinen maksukyvyttömyysmenettelyssä? Voiko hän aloittaa liiketoiminnan uudelleen?

Yhtiölain (Zakon o gospodarskih družbah) mukaan yrityksen toimitusjohtajaksi, yrityksen johdon jäseneksi tai hallintoneuvoston jäseneksi ei saa nimittää henkilöä, joka on ollut toimitusjohtajana, johdon jäsenenä tai hallintoneuvoston jäsenenä yrityksessä, jota koskevassa konkurssimenettelyssä henkilö on laissa säädetyistä syistä tuomittu maksamaan velkojille vahingonkorvausta.

Maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyvät seuraamukset

SIVIILIOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

Yleisen vahingonkorvausvelvollisuuden lisäksi yritysten talousjohtoa koskevassa laissa (Zakon o finančnem poslovanju podjetij) säädetään myös tiettyjen henkilöiden (hallintoneuvoston jäsenet, yhtiömiehet, osakkeenomistajat, perustajat) erityisestä vahingonkorvausvelvollisuudesta, joka tulee kysymykseen ainoastaan maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä.

RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

Rikoslainsäädännössä on säädetty seuraamuksista i) henkilölle, joka tarkoituksenaan laiminlyödä maksuvelvollisuus uskottelee taloudellisen tilansa tai toisen velallisen taloudellisen tilan heikentyneen tai heikentää sitä tosiasiallisesti aiheuttaen konkurssin, ii) henkilölle, joka liiketoimintaa harjoittaessaan tietää olevansa maksukyvytön tai että joku toinen on maksukyvytön ja jatkaa silti velkojensa maksamista tai muutoin tahallaan asettaa jonkun velkojan edullisempaan asemaan, sekä iii) henkilölle, joka tietää olevansa maksukyvytön tai että joku toinen velallinen on maksukyvytön ja velkojia harhauttaakseen myöntää olemattoman saatavan, laatii valheellisen sopimuksen tai jollakin muulla vilpillisellä teolla aiheuttaa velkojille suurta taloudellista vahinkoa.

Rikoksen tekijän lisäksi rikoksesta joutuu vastuuseen myös oikeushenkilö, jonka nimissä, lukuun tai hyväksi rikos on tehty. Oikeushenkilölle voidaan rikoksen seurauksena määrätä sakko, sen omaisuutta voidaan takavarikoida ja sen oikeushenkilöys kumota.

« Konkurssi - Yleistä | Slovenia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 03-09-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta