Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Portugali

Uusin päivitys: 09-01-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Portugali

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit ja tavoitteet? 1.
2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelylajien aloittamisen edellytykset? 2.
3. Mikä on eri osapuolten asema kussakin menettelylajissa? 3.
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin? 5.
6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin? 6.
7. Mitkä ovat vaateiden esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset? 7.
8. Mitkä ovat saneerausmenettelyä koskevat säännöt? 8.
9. Mitkä ovat pesänselvitystä koskevat säännöt? 9.
10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 10.

 

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit ja tavoitteet?

Portugalin lainsäädännössä maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa velallinen ei pysty maksamaan erääntyneitä velkojaan.

Yhteisöjen ja erillisten omaisuusmassojen, joiden veloista kenelläkään luonnollisella henkilöllä ei ole rajatonta henkilökohtaista vastuuta, katsotaan olevan maksukyvyttömiä, kun niiden velat ylittävät selvästi varat.

Potentiaalinen maksukyvyttömyystilanne realisoituu, kun velkoja hakee tuomioistuimelta velallisen asettamista konkurssiin.

Lainsäädäntö tarjoaa mahdollisuuden myös tuomioistuimen ulkopuolisen sovittelumenettelyn käyttöön konkurssin uhkaamien tai vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien yritysten elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Tästä sovittelumenettelystä vastaa Portugalissa Instituto de Apoio às Pequenas e Médias Empresas e ao Investimento -viranomainen (IAPMEI).

Sovittelumenettelyn tarkoituksena on tehdä yrityksen ja sen kaikkien tai joidenkin velkojien välillä sopimus (akordi), joka perusteella yrityksen elinkelpoisuuden palauttaminen voi alkaa.

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen tuomioistuimessa ei estä sovittelua. Jos yritystä ei ole vielä asetettu konkurssiin, tuomioistuin voi lykätä virallismenettelyä yrityksen tai muun asianosaisen pyynnöstä.

Sovittelumenettelyssä saatu ratkaisu on esitettävä kirjallisena, ja eräissä tapauksissa lainsäädännössä edellytetään, että se on erikseen vahvistettava.

Portugalin konkurssi- ja yrityssaneerauslainsäädännössä (Código da Insolvência e da Recuperação de Empresas) säädetään vain yhdestä menettelymuodosta, jota noudatetaan sekä yrityssaneerauksessa että konkurssissa. Velkojien on arvioitava yrityksen elinkelpoisuutta ja päätettävä velkojainkokouksessa, onko yritys saneerauskelpoinen vai onko sen toiminta lopetettava ja millä ehdoin. Lainsäädännössä säädetään lisäksi erillisestä likvidaatiokäsittelystä ja velkojien mahdollisuudesta hyväksyä suunnitelma, johon ei sisälly likvidaatiota.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelylajien aloittamisen edellytykset?

Portugalissa sovelletaan vain yhdenlaista maksukyvyttömyysmenettelyä.

Jotta menettely voidaan aloittaa, ensin on osoitettava, että velallinen ei pysty maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Yhteisöjen tai erillisten omaisuusmassojen tapauksessa on osoitettava, että velat ovat selvästi varoja suuremmat.

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa, kun jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

  1. kaikkien erääntyvien velkojen maksu on keskeytetty;
  2. yhtä tai useampaa sellaista velkaa ei makseta, jonka suuruus tai maksun laiminlyönti osoittaa, että velallinen ei yleisesti pysty vastaamaan veloistaan;
  3. yrityksen omistaja tai velallisen johto katoaa tai jättää yrityksen päätoimipaikan tai tilat, jossa liiketoimintaa on pääasiassa harjoitettu, maksukyvyttömyyden vuoksi ja nimittämättä asianmukaista seuraajaa;
  4. omaisuuden hävittäminen, hylkääminen tai pikainen tai selvästi kannattamaton realisointi ja tekaistujen saatavien esittäminen;
  5. velallisella ei ole riittävästi ulosmittauskelpoista omaisuutta, jotta tämä voisi maksaa täytäntöönpanomenettelyssä vahvistetut ulosmittausvelkojan velat;
  6. jo aloitetussa maksukyvyttömyysmenettelyssä hyväksytyn selvityssuunnitelman tai maksuohjelman mukaisten velkojen maksamatta jättäminen;
  7. viimeiset kuusi kuukautta kestänyt yleinen kyvyttömyys maksaa verot ja sosiaaliturvamaksut, työsopimuksista tai niiden rikkomisesta tai lopettamisesta aiheutuvat maksut, erilaiset vuokrat (myös rahoitusleasing), ostohinnan takaisinmaksuerät ja kiinnelainojen lyhennykset, joissa velkojan liiketila, päätoimipaikka tai asuinkiinteistö on vakuutena;
  8. edellisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä velat ylittävät selvästi varat tai tilinpäätöksen laatiminen ja hyväksyminen on viivästynyt yli yhdeksän kuukautta, jos tilinpäätöksen laadintavelvollisuudesta on säädetty lailla ja kyseinen velallinen on yhteisö tai erillinen omaisuusmassa.

3. Mikä on eri osapuolten asema kussakin menettelylajissa?

Tuomioistuin

Maksukyvyttömyysmenettely on pantava vireille velallisen päätoimipaikan tai kotipaikan tuomioistuimessa tai kuolinpesän maksukyvyttömyystapauksessa sen paikan tuomioistuimessa, jossa vainajan kotipaikka oli kuolinpäivänä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Konkurssihakemus voidaan jättää myös sen paikan tuomioistuimeen, jossa velallisella on pääasialliset intressinsä. Tällä tarkoitetaan paikkaa, jossa velallinen yleensä hoitaa liikeasioitaan ja joka on myös kolmansien tiedossa.

Tuomioistuin on keskeisessä asemassa maksukyvyttömyysmenettelyä sääntelevien normien noudattamisen valvojana. Se vastaa erityisesti konkurssihakemuksen alustavasta arvioinnista ja arvioi myös sen, voidaanko velkojien hyväksymän selvityssuunnitelman ja maksuohjelman lainmukaisuus vahvistaa.

Tuomioistuimen on myös arvioitava velallisen väitettyä maksukyvyttömyyttä menettelyssä ilmenevien tosiseikkojen perusteella. Tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin, jos se on tosiseikkojen nojalla perusteltua. Tuomioistuimen ei kuitenkaan tarvitse ottaa kantaa siihen, voidaanko yrityksen kannattavuus palauttaa.

Tuomari vastaa velkojavaateiden vahvistamisesta ja asettamisesta etuoikeusjärjestykseen, hän voi myös nimittää edunvalvojan oikeustoimikelvottomille henkilöille ja määrätä keskeytettäväksi konkurssipesän realisoinnin ja tulojen jakamisen velkojien kesken.

Tuomioistuin antaa myös määräyksen, jolla menettely todetaan päättyneeksi.

Pesänhoitaja

Tuomioistuin nimeää pesänhoitajan, mutta ottaa valinnassa huomioon velallisen tai mahdollisesti perustetun velkojatoimikunnan ehdotukset. Velkojat voivat kuitenkin äänestää velkojainkokouksessa tuomioistuimen nimeämän pesänhoitajan korvaamisesta toisella.

Pesänhoitaja vastaa velkojatoimikunnan kanssa yhteistyössä ja sen valvonnassa seuraavista tehtävistä:

  1. valmistelee maksukyvyttömän osapuolen velkojen maksua konkurssipesän varoilla (velallisen omaisuudesta), erityisesti pesänhoitajan realisoimasta omaisuudesta saaduista tuloista peräisin olevilla varoilla;
  2. suojaa maksukyvyttömän osapuolen oikeuksia ja mahdollistaa oikeuksien käyttämisen, sekä tarvittaessa mahdollistaa yrityksen liiketoiminnan jatkamisen ja pyrkii välttämään maksukyvyttömän osapuolen taloudellisen tilanteen heikkenemisen.
Velkojatoimikunta

Velkojatoimikunta on valinnainen elin, joka voidaan perustaa velkojainkokouksen päätöksen perusteella. Velkojainkokous myös vahvistaa velkojatoimikunnan jäsenet. Velkojainkokous voi vapauttaa tuomioistuimen määräämän toimikunnan tehtävistään tai määrätä toimikunnan perustamisesta, jos tuomioistuin ei ole sitä tehnyt. Se voi molemmissa tapauksissa päättää toimikunnan jäsenten vaihtamisesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuimen ei tarvitse määrätä velkojatoimikuntaa, jos se pitää tätä perusteltuna konkurssipesän vähäisen omaisuuden, realisoinnin yksinkertaisuuden tai velkojien vähäisen määrän vuoksi.

Jos velkojatoimikunta on perustettu, kaikki maksukyvyttömyysmenettelyn kannalta merkittävät prosessivaiheet edellyttävät toimikunnan hyväksymistä.

Velallinen

Velallisen on jätettävä konkurssihakemuksensa 60 päivän kuluessa siitä, kun velallinen toteaa olevansa maksukyvytön tai kun se olisi pitänyt todeta. Poikkeuksena ovat luonnolliset henkilöt, jotka eivät ole yrityksen omistajia yrityksen ajautuessa maksukyvyttömäksi.

Jos velallinen on yrityksen omistaja, omistajan katsotaan lain mukaan olevan tietoinen maksukyvyttömyystilanteesta, kun yritys ei ole kolmeen kuukauteen pystynyt vastaamaan verojen, sosiaaliturvamaksujen, työsopimusten tai vuokrasopimusten aiheuttamista maksuistaan.

Menettelyn aikana maksukyvyttömän velallisen on:

  1. toimitettava kaikki pesänhoitajan, velkojainkokouksen, velkojatoimikunnan tai tuomioistuimen pyytämät relevantit tiedot,
  2. tultava tuomarin tai pesänhoitajan pyynnöstä henkilökohtaisesti paikalle tuomioistuimeen, ellei tähän ole perusteltua estettä tai ellei velallinen ole pyytänyt erikseen asiamiesedustusta, sekä
  3. toimittava yhteistyössä pesänhoitajan kanssa, kun se on tarpeen tämän tehtävien hoitamiseksi.
Velkoja

Ylintä päätösvaltaa maksukyvyttömyysmenettelyssä käyttää velkoja.

Velkojalla on oikeus hakea velallisen asettamista konkurssiin, ja velkoja voi myös peruuttaa hakemuksen tai luopua menettelystä ennen lopullisen tuomion antamista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tuomioistuin hylkää konkurssihakemuksen, velkoja voi hakemuksen esittäjänä valittaa päätöksestä ylempään oikeusasteeseen.

Velkoja voi osallistua velkojainkokoukseen, jossa velkojalla on oikeus päättää täysin vapaasti yrityksen tulevaisuudesta eli siitä, saneerataanko vai realisoidaanko yritys ja millä ehdoin.

Velkoja voi hyväksyä tai hylätä maksuohjelman, jos velallinen sellaisen esittää.

Velkojalla on oikeus vaatia osana edellä selostettuja velkojatoimikunnan valtuuksia tuomioistuimen määräämän pesänhoitajan korvaamista toisella.

Muutoksenhakuoikeus on rajattu vain seuraavaan oikeusasteeseen eli päätöksestä voi valittaa vain ylioikeuteen (tribunal da Relação). Poikkeuksena on muutoksenhaku sellaisista asioista annettuihin tuomioihin, joiden osalta ei ole yhdenmukaista oikeuskäytäntöä.

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

Konkurssipesän määritelmä

Jollei toisin säädetä, konkurssipesä sisältää velallisen koko omaisuuden päivänä, jolloin tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin, sekä kaikki omaisuuserät ja oikeudet, jotka velallinen hankkii menettelyn aikana.

Ulosmittauskelvoton omaisuus sisältyy konkurssipesään vain velallisen niin erikseen päättäessä ja jos ulosmittauskelvottomuus ei ole lain mukaan ehdotonta.

Lainsäädännössä erotetaan toisistaan ennen konkurssiin asettamista syntyneet velat ja konkurssipesän velat (massavelat).

Ensin mainitut velat ovat siis syntyneet ennen kuin velallinen on julistettu konkurssiin. Tähän ryhmään kuuluvat myös velat, jotka ovat muodostuneet maksukyvyttömyysmenettelyn aikana.

Sivun alkuunSivun alkuun

Massavelat ovat menettelyn aikana syntyneitä konkurssipesän velkoja ja niihin sisältyvät esim. oikeudenkäyntimaksut ja pesänhoitajan palkkio.

Vaikutukset velallisen omaisuuteen

Konkurssiin asettamisesta seuraa, että velallinen menettää välittömästi joko henkilökohtaiset tai yrityksensä johdon oikeudet konkurssipesään sisältyvän omaisuuden hallintaan ja luovuttamiseen. Tästä vaiheesta alkaen nämä oikeudet siirtyvät pesänhoitajalle, joka edustaa velallista kaikissa konkurssipesään liittyvissä taloudellisissa asioissa.

Pääsääntönä on, että toimet, jotka velallinen on toteuttanut tämän järjestelyn vastaisesti, ovat pätemättömiä.

Konkurssiin asettamisesta seuraa, että kaikki velallisen velvoitteet erääntyvät, ellei niihin sovelleta lykkäävää ehtoa.

Saatavat

Konkurssisaatavat voidaan jakaa neljään ryhmään: vakuudelliset, etuoikeutetut, etuoikeusasemaltaan huonommat ja etuoikeutta vailla olevat saatavat.

Vakuudelliset saatavat ovat saatavia, joilla on konkurssipesän omaisuuteen kohdistuva esinevakuus. Vakuuksien arvo voi enimmillään vastata omaisuuden arvoa. Vakuudelliset saatavat sisältävät myös erityisten etuoikeutettujen velkojien saatavat. Saatavien lisäksi katetaan niille kertyneet korot.

Etuoikeutetut saatavat ovat etuoikeutettujen velkojien yleisiä saatavia konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Niiden määrä vastaa enimmillään etuoikeuden kohteena olevan omaisuuden arvoa, jos saamisoikeus ei raukea konkurssiin asettamisen myötä.

Etuoikeusasemaltaan huonommat saatavat maksetaan vasta sen jälkeen, kun etuoikeutta vailla olevat saatavat on maksettu.

Sivun alkuunSivun alkuun

Etuoikeusasemaltaan huonompia saatavia ovat seuraavat (ellei niihin liity velkojien etuoikeutta tai laillista kiinnitystä, joka ei raukea konkurssiin asettamisen perusteella):

  1. erityisessä suhteessa velalliseen olevien henkilöiden saatavat (esim. velallisen puolison, jälkeläisten, vanhempien tai isovanhempien tai sisarusten saatavat, kun kyse on luonnollisesta henkilöstä; tai osakkaiden, yhtiökumppaneiden tai henkilöiden, jotka ovat olleet määräysvallassa tai samassa yhtymässä velallisen kanssa, kun kyse on yhteisöstä) ja sellaisten henkilöiden saatavat, joille saatavat on siirretty kahden maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltävän vuoden aikana;
  2. muille kuin etuoikeusasemaltaan huonommille saataville konkurssiin asettamisen jälkeen kertyneet korot, lukuun ottamatta esinevakuudellisia saatavia ja etuoikeutettujen velkojien saatavia kyseessä olevan omaisuuden arvoon asti;
  3. saatavat, joiden huonommasta etuoikeusasemasta on sovittu osapuolten välillä;
  4. saatavat, jotka liittyvät velallisen korvauksetta tarjoamaan palveluun;
  5. vilpillisessä mielessä toimineiden kolmansien saatavat konkurssipesästä, jotka johtuvat konkurssipesää hyödyttävästä päätöksestä;
  6. etuoikeusasemaltaan huonommille saataville konkurssiin asettamisen jälkeen kertyneet korot;
  7. osakaslainoista johtuvat saatavat.

Etuoikeutta vailla olevat saatavat ovat edellä mainittujen velkaryhmien ulkopuolelle jääviä saatavia.

Väliaikaistoimet

Jos on perusteltua epäillä huonoa hallinnointia, tuomioistuin voi määrätä omasta aloitteestaan tai hakijan aloitteesta turvaamistoimia, jotka ovat välttämättömiä tai asiaankuuluvia estämään velallisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen ennen tuomion antamista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Nämä toimet voivat sisältää mm. tilapäisen toimitsijamiehen nimittämisen, jolla on yksinomaiset valtuudet hoitaa velallisen omaisuutta tai auttaa velallista omaisuutensa hoidossa.

5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin?

Konkurssiin asettamisen yhteydessä raukeavat:

  1. valtion, paikallisviranomaisten ja sosiaaliturvaviranomaisten yleiset etuoikeudet konkurssipesän omaisuutta koskeviin saataviin, jotka ovat syntyneet yli 12 kuukautta ennen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista;
  2. valtion, paikallisviranomaisten ja sosiaaliturvaviranomaisten erityiset etuoikeudet konkurssipesän omaisuutta koskeviin saataviin, jotka ovat erääntyneet yli 12 kuukautta ennen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista;
  3. konkurssipesän omaisuutta koskevat lailliset kiinnitykset, joita koskeva kirjaamishakemus on pitänyt tehdä kaksi kuukautta ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäivää ja joissa kiinnityksenhaltijana on valtio, paikallisviranomaiset tai sosiaaliturvaviranomaiset;
  4. kirjaamista edellyttävät esinevakuudelliset saatavat konkurssipesään kuuluvasta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta, kun ne liittyvät konkurssisaataviin ja ovat jo syntyneet, mutta niitä ei ole vielä kirjattu tai niistä ei ole vielä tehty kirjaamishakemusta;
  5. sellainen esinevakuus konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen, joka kohdistuu etuoikeusasemaltaan huonompiin saataviin.

6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin?

Lain mukaan kaikki oikeustoimet, jotka on toteutettu maksukyvyttömyysmenettelyä edeltävien neljän vuoden aikana, voidaan pääsääntöisesti peräyttää, jos ne vähentävät, haittaavat, vaikeuttavat, estävät, vaarantavat tai viivästyttävät velkojien saatavien maksua.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tämä edellyttää kuitenkin yleensä sitä, että kolmas on toiminut vilpillisessä mielessä. Vilpillistä tarkoitusta ei tarvitse näyttää toteen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltävien kahden vuoden ajalta sellaisten oikeustoimien toteuttamisen tai laiminlyönnin yhteydessä, joissa on ollut osapuolena tai joista on hyötynyt maksukyvyttömään velalliseen erityissuhteessa oleva henkilö, vaikka tätä suhdetta ei olisi tuolloin ollut.

Kun konkurssipesää vahingoittavat oikeustoimet on takautuvasti kumottu, on palautettava tilanne, joka olisi vallinnut, jos oikeustointa ei olisi toteutettu tai toteuttamista laiminlyöty.

7. Mitkä ovat vaateiden esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset?

Konkurssiin asettamisesta annetussa päätöksessä asetetaan enintään 30 vuorokautta kestävä määräaika, jonka kuluessa velkojien on valvottava velkansa. Tuomioistuimen tiedossa olevien velkojien tapauksessa määräaika alkaa tiedoksiantamisesta. Muiden velkojien tapauksessa määräaikaa jatketaan viidellä vuorokaudella ja se alkaa viimeisen ilmoituksen julkaisemisesta Portugalin virallisessa lehdessä (Diário da República) tai jossakin laajalevikkisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä.

8. Mitkä ovat saneerausmenettelyä koskevat säännöt?

Portugalin lainsäädännön mukaan velkojien on päätettävä velkojainkokouksessa, saadaanko saatavat parhaiten perittyä velallisen koko omaisuuden realisoinnin kautta vai saneeraamalla yritys ja jatkamalla sen toimintaa joko velallisen tai kolmansien omistuksessa. Velkojien päätös on esitettävä velkojainkokouksen hyväksyntää edellyttävässä selvityssuunnitelmassa.

Jos velkojat valitsevat yrityksen saneerauksen, he voivat vapaasti valita asianmukaiset keinot sen toteuttamiseksi.

9. Mitkä ovat pesänselvitystä koskevat säännöt?

Kun velkojainkokous kutsutaan koolle arvioimaan pesänselvittäjän laatimaa selvitystä konkurssiin asettamisen jälkeen, se päättää samalla, onko konkurssipesään sisältyvän velallisen yrityksen/yritysten toimintaa syytä jatkaa vai onko se syytä lopettaa.

Pesänhoitaja voi kuitenkin lopettaa velallisen yrityksen toiminnan ennen päivää, jolloin velkojainkokouksen on tarkoitus käsitellä selvitystä, jos velkojatoimikunta hyväksyy lopettamisen, jos – vaikka velkojatoimikunnan hyväksyntää ei olisi – velallinen ei vastusta lopettamista tai jos velallinen vastustaa mutta tuomioistuin hyväksyy lopettamisen.

Jos velkojainkokous antaa pesänhoitajan tehtäväksi selvityssuunnitelman laatimisen, se voi päättää konkurssipesän realisoinnin ja omaisuuden jaon lykkäämisestä. Tämä lykkäyspäätös kumoutuu, jos selvityssuunnitelmaa ei esitetä seuraavien 60 päivän kuluessa tai jos sitä ei hyväksytä.

10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

Maksukyvyttömyysmenettely voidaan päättää heti tuomioistuimen asettua velallisen konkurssiin, jos vaikuttaa siltä, että yrityksen omaisuus ei riitä kattamaan menettelyn aiheuttamia kustannuksia ja konkurssipesän ennakoituja velkoja.

Lisätietoja

Tämä tietosivu on esitetty kokonaisuudessaan Internet-sivustolla http://www.redecivil.mj.pt/ português.

Lisätietoja saa seuraavilta Internet-sivustoilta:

  • http://www.stj.pt English - français - português - Supremo Tribunal de Justiça (korkein oikeus)
  • http://www.conselhosuperiordamagistratura.pt/ English - português - Conselho Superior da Magistratura (yleinen oikeusneuvosto)
  • http://www.tribunalconstitucional.pt/ português - Tribunal Constitucional (perustuslakituomioistuin)
  • http://www.mj.gov.pt/ English - português - Ministério da Justiça (oikeusministeriö)
  • http://trl.pt/ português - Tribunal da Relação de Lisboa (Lissabonin ylioikeus)
  • http://www.trc.pt/ português - Tribunal da Relação de Coimbra (Coimbran ylioikeus)
  • http://www.tre.pt English - français - português - Tribunal da Relação de Évora (Évoran ylioikeus)
  • http://www.trp.pt português - Tribunal da Relação do Porto (Porton ylioikeus)
  • http://www.pgr.pt/ português - Procuradoria Geral da República (tasavallan syyttäjälaitos)
  • http://www.itij.mj.pt português - Bases de dados jurídicos (oikeudellinen tietokanta)
  • http://www.cej.pt/ English - français - português - Centro de Estudos Judiciários (tuomareiden koulutuksesta vastaava laitos)
  • http://www.dgsj.pt português - Direcção-Geral da Administração da Justiça (oikeushallinnon keskusvirasto; antaa mm. tuomioistuinten yhteystiedot, tietoa niiden alueellisista toimivallasta ja antaa käyttäjätunnukset Oficiais de Justiça -kotisivulle)
  • http://www.gplp.mj.pt/ English - português - Gabinete de Política Legislativa e Planeamento do Ministério da Justiça (oikeusministeristeeriön lainsäädäntöpolitiikan suunnitteluyksikkö)
  • http://www.dgrn.mj.pt português - Direcção-Geral dos Registos e do Notariado (kirjaamo- ja notariaattitoiminnasta vastaava virasto)
  • http://www.asjp.pt/ português - Associação Sindical dos Juízes Portugueses (Portugalin tuomareiden ammattiyhdistys)
  • http://www.smmp.pt/ português - Sindicato dos Magistrados do Ministério Público (syyttäjien ammattiyhdistys)
  • http://www.oa.pt/ português - Ordem dos Advogados (asianajajaliitto)
  • http://dre.pt/ português -Lainsäädäntö verkossa
  • http://www.solicitador.net/ português - Câmara dos Solicitadores (toimistoasianajajien liitto)
  • http://www.sfj.pt/ português - Sindicato dos Funcionários Judiciais (oikeuden kansliahenkilökunnan liitto)
  • correio@lisboa.tcom.mj.pt - Tribunal de Comércio de Lisboa (kauppatuomioistuin) - Rua do Ouro, 49 - 2º, 110-060 Lisboa, Portugal
  • correio@lisboa.sgciveis.mj.pt - Tribunal Cível de Lisboa (siviilituomioistuin) - Rua Marquês da Fronteira, Palácio da Justiça, 1098-001 Lisboa, Portugal.

« Konkurssi - Yleistä | Portugali - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 09-01-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta