Konkurssi - Alankomaat

SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä eri maksukyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä ja mitkä ovat niiden tavoitteet?  2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset?  3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä?  4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?  5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin?  6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin?  7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset?  8. Mitä säännöksiä sovelletaan saneerausmenettelyssä saneerausohjelman osalta?  9. Mitä säännöksiä sovelletaan likvidaatiossa omaisuuden osalta (realisointi ja varojenjako)?  10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

 

1. Mitä eri maksukyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä ja mitkä ovat niiden tavoitteet?

Konkurssilaissa tunnetaan kolme erilaista maksukyvyttömyysmenettelyä: konkurssi, maksunlykkäys ja velkasaneeraus.

Kaikki kolme Alankomaiden maksukyvyttömyysmenettelyä on sisällytetty maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 liitteisiin A, B ja C (EYVL L 160) (muutettu tammikuussa 2005, KOM(2004)827).

Eri maksukyvyttömyysmenettelyt

Konkurssissa velallisen (yritys tai yksityishenkilö) tilanne on sellainen, että hän on lopettanut velkojensa maksamisen (konkurssilain 1 §).

Maksunlykkäys tulle kyseeseen, kun velallinen tietää, että hän ei kohta pysty enää maksamaan erääntyneitä velkojaan (konkurssilain 214 §). Maksunlykkäysmenettely koskee vain yrittäjiä.

Luonnollisten henkilöiden velkasaneeraus tulee kyseeseen (ks. konkurssilain 284 §):

• jos on todennäköistä, että henkilö ei enää pysty maksamaan velkojaan,
• tai henkilö on lopettanut velkojensa maksamisen.

Tavoitteet

Konkurssimenettelyn ainoa tavoite on realisoida omaisuus ja jakaa saadut varat velkojien kesken.

Maksunlykkäysmenettelyssä pyritään saneeraukseenjärjestelemään yrittäjän velkoja, jotta realisoinnilta voitaisiin välttyä.

Velkasaneerausmenettelyllä on kaksi tavoitetta: omaisuuden realisointi ja velkojen saneeraus.

2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset?

Milloin?

• Konkurssi: velallisen tilanteen täytyy olla sellainen, että hän on lopettanut velkojensa maksun. Tämä edellyttää vähintään yhtä erääntynyttä velkaa ja sitä koskevaa saamisoikeutta (konkurssilain 6 §).

Konkurssilaissa ei edellytetä mitään edeltäviä menettelyjä (tuomioistuimessa tai tuomioistuimen ulkopuolella). Tuomioistuimelle on kuitenkin tehtävä perusteltu hakemus.

Sivun alkuun

• Maksunlykkäys voi tulla kyseeseen, kun velallinen tietää, että hän ei kohta pysty enää maksamaan erääntyneitä velkojaan (konkurssilain 214 §).
• Velkasaneerausjärjestelyyn sovelletaan useita kriteerejä.

Velkasaneerausjärjestelyä koskevan hakemuksen tekemistä edeltää lain mukaan pakollinen tuomioistuimen ulkopuolinen vaihe. Kunnalta on saatava vakiomuotoinen todistus, josta käy ilmi, että sovintoratkaisuun on pyritty. Todistuksesta on myös käytävä ilmi, miksi tässä ei ole onnistuttu. Paikallinen velkaneuvontapalvelu auttaa tässä ns. sovinnollisessa vaiheessa.

Velkasaneerauksessa:

1. Velkataakan on oltava ylivoimainen, toisin sanoen sen takaisinmaksumahdollisuuksia ei ole näköpiirissä.
2. Velallisen on liitettävä velkasaneeraushakemukseen kunnan viranomaisten täyttämä vakiomuotoinen todistus, jonka velallinen allekirjoittaa, ja tehtävä lisäksi hakemus tuomioistuimelle konkurssilain 285 §:n mukaisesti.
3. Velkojen on täytynyt syntyä tai jäädä maksamatta vilpittömässä mielessä. Tuomioistuin tulkitsee kunkin tilanteen harkintansa mukaan. Rikoksen yhteydessä syntyneiden velkojen ei katsota syntyneen vilpittömässä mielessä. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännön ja lainkäyttöä koskevien direktiivien mukaisesti on tärkeää, että velkojien asemaa ei ole pyritty heikentämään. Lisäksi on tärkeää, että velat eivät ole syntyneet tai jääneet maksamatta aivan äskettäin ja että velkaa on koko ajan lyhennetty mahdollisuuksien mukaan. Toisin sanoen velallisella ei ole tapana toistuvasti ottaa velkaa ilman merkkejä tilanteen parantumisesta.

Kenelle?

• Konkurssiin voidaan asettaa sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä.
• Maksunlykkäystä ei voida myöntää luonnolliselle henkilölle, joka ei ole itsenäinen ammatinharjoittaja tai yrittäjä, eikä vakuutuksenantajalle.
• Vain luonnolliset henkilöt voivat päästä velkasaneeraukseen.
• Käytännössä tämä tarkoittaa, että velkasaneeraukseen voivat hakea kaikki luonnolliset henkilöt sekä yritykset, jotka eivät ole yhtiöitä (esim. yhden henkilön yritykset).
• Konkurssia voi hakea velallinen itse (oma hakemus) tai velkoja tai yleisen edun nimissä yleinen syyttäjä.
• Velallinen, joka ei ole luonnollinen henkilö, voi hakea maksunlykkäystä. Velkojat eivät voi tehdä maksunlykkäyshakemusta.
• Luonnollinen henkilö, jonka velat ovat niin suuret, että mahdollisuutta maksaa ne takaisin ei ole näköpiirissä, ja jonka tuomioistuin katsoo toimineen vilpittömässä mielessä, voi tehdä tuomioistuimelle velkasaneeraushakemuksen. Velkojat eivät voi tehdä velkasaneeraushakemusta.

Tuomioistuimen kirjaaja julkaisee Alankomaiden virallisessa lehdessä pääkohdat tuomioistuimen päätöksestä, jolla konkurssi-, maksunlykkäys- tai velkasaneerausmenettely aloitetaan. Julkaistavia tietoja ovat mm. velallisen nimi ja osoite, asian käsittelyyn määrätyn tuomarin nimi ja pesänhoitajan nimi.

Sivun alkuun

3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä?

Tuomioistuin tekee konkurssissa ja velkasaneerausmenettelyssä kaikkein tärkeimmät päätökset, kuten menettelyn aloittamista tai epäämistä koskevat päätökset, velkasaneerauksessa velkojen mitätöintiä koskevat päätökset, konkurssin raukeamista koskevat päätökset tai velkasaneerauksen väliaikaista keskeyttämistä koskevat päätökset. Tuomioistuin voi myös erottaa pesänhoitajan tai selvittäjän, jos he laiminlyövät lakimääräisiä tehtäviään.

Tuomioistuin nimittää tuomarin, joka tekee pesän hallinnointia koskevat päätökset ja valvoo pesän hoitoa menettelyn aikana. Tämä määrätty tuomari valvoo pesänhoitajaa tai selvittäjää, antaa luvan tiettyihin oikeustoimiin ja tekee päätökset asianosaisten mahdollisista valituksista.

Kun tuomioistuin on aloittanut maksukyvyttömyysmenettelyn, se nimittää määrätyn tuomarin ja selvittäjän (konkurssissa) tai pesänhoitajan (maksunlykkäyksessä ja velkasaneerauksessa). Lain mukaan selvittäjän ja pesänhoitajan tehtävänä on valvoa, että velallinen noudattaa lakimääräisiä velvoitteitaan, ja huolehtia pesän hallinnoinnista ja selvittämisestä. Tehtävät ovat samat siitä riippumatta, onko velallinen yksityishenkilö vai yritys.

Maksunlykkäysjärjestelyssä pesänhoitajan on hoidettava pesää yhdessä velallisen kanssa.

• Konkurssiin asettamista voi hakea velallinen, mutta yleensä hakemuksen tekee velkoja. Jos hakemus hylätään, velkoja voi hakea päätökseen muutosta. Jos tämä velkojan muutoshakemus hyväksytään, velallinen voi puolestaan hakea siihen muutosta. Selvittäjä voi velkojien nimissä mitätöidä velkojien asemaa heikentäviä velallisen oikeustoimia, jotka on tehty konkurssia edeltävän vuoden aikana, esim. arvokkaan omaisuuden myynnin selvästi alle markkina-arvon. Velkojilla on mahdollisuus esittää vaatimuksensa velkojainkokouksessa. Velkojat voivat valittaa selvittäjän toimista asian käsittelyyn määrätylle tuomarille (konkurssilain 68 §).

Sivun alkuun

Velvollisuus pyrkiä velanmaksuun velkasaneerauksessa: velkasaneeraukseen hyväksytyn velallisen on kolmen vuoden ajan velvollinen tekemään parhaansa, että pesään kertyisi mahdollisimman paljon varoja. Kolmen vuoden ajan hänen on maksukykynsä mukaan maksettava velkojille enimmillään määrä, jonka suoritettuaan velalliselle jää 95 prosenttia vahvistetusta toimeentulotasosta.

Tiedottamisvelvollisuus konkurssissa ja velkasaneerauksessa: velallisen on ilmoitettava selvittäjälle tai pesänhoitajalle kattavasti ja täsmällisesti kaikesta, minkä hän tietää tai olettaa olevan tärkeää, jotta menettely voidaan hoitaa asianmukaisesti.

• Velkoja ei voi hakea muutosta päätökseen, jolla velallinen hyväksytään velkasaneeraukseen. Velkoja voi kuitenkin hakea tuomioistuimelta menettelyn väliaikaista keskeyttämistä (konkurssilain 350 §), esim. jos velkasaneerauksen aikana syntyy uusia velkoja tai jos on merkkejä siitä, että velallinen yrittää heikentää velkojien asemaa. Velkoja voi myös esittää näkemyksensä velkojainkokouksessa tai tehdä asiain hoidosta valituksen asian käsittelyyn määrätylle tuomarille. Velkojien on myös mahdollista hakea muutosta päätökseen, jonka mukaan velallinen voi aloittaa velkasaneerauksen päätyttyä "puhtaalta pöydältä" (konkurssilain 355 §). Velkojan on noudatettava tällaista päätöstä, vaikka se ei olisikaan ollut mukana velkasaneerausmenettelyssä (konkurssilain 358 §).

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

Konkurssilain 20 ja 295 §:n mukaan kaikki omaisuus, joka velallisella on, kun hänet hyväksytään järjestelyyn, ja kaikki omaisuus, jonka hän saa konkurssin tai velkasaneerauksen aikana, kuuluu konkurssi- tai velkasaneerauspesään. Kohtuullinen määrä irtaimistoa ja konkurssilain 21 §:ssä ja 295 §:n 4 momentissa tarkoitetut tavarat jäävät pesän ulkopuolelle.

Sivun alkuun

Sekä konkurssiin että velkasaneeraukseen sovelletaan muuttumattomuusperiaatetta menettelyn alettua: kaiken pesässä olevan omaisuuden oikeudellinen asema pysyy muuttumattomana.

Kun velallinen asetetaan konkurssiin tai hyväksytään velkasaneeraukseen, hän menettää omaisuutensa hallintaoikeuden ja omaisuus kuuluu pesään, jota hoitaa selvittäjä tai pesänhoitaja. Hän menettää myös oikeuden tehdä ja sallia tätä omaisuutta koskevia oikeustoimia. Hänen on luovutettava kaikki pesään kuuluva omaisuus selvittäjän tai pesänhoitajan pyynnöstä. Velallisen on saatava joihinkin oikeustoimiin, kuten luottotoimiin, selvittäjältä tai pesänhoitajalta lupa.

Velkojat eivät ole velvollisia esittämään kaikkia saataviaan pesänhoitajalle tai selvittäjälle. Jokaisen, joka haluaa osansa pesän varoista, jotka maksetaan tiedossa oleville velkojille jakoluettelon perusteella, on syytä esittää saatavansa.

Jos velallinen vapautetaan kaikista veloistaan velkasaneerauksen päättyessä, vapautus koskee myös sellaisten velkojien saatavia, jotka eivät ole esittäneet saataviaan pesänhoitajalle. Tähän on kuitenkin merkittävä poikkeus: velkasaneeraus koskee vain sellaisia saatavia, jotka olivat olemassa silloin, kun tuomioistuin teki päätöksen velallisen hyväksymisestä velkasaneeraukseen (konkurssilain 299 §, muuttumattomuusperiaate). Velkasaneerauspäätöksen tekemisen jälkeen syntyneet saatavat ovat uusia velkoja, jotka eivät kuulu velkasaneerauksen piiriin, eikä niitä myöskään voida antaa anteeksi kyseisessä saneerausmenettelyssä.

Konkurssin käsittelyyn määrätty tuomari voi kunkin asianosaisen pyynnöstä lykätä kolmansien regressioikeuden käyttöä enintään kuukaudella. Kyseessä on ns. harkinta-aika, ja sitä voidaan jatkaa enintään kuukaudella. Tänä aikana pesänhoitaja voi muodostaa käsityksen pesästä. Harkinta-aikaa koskeva päätös voi siis koskea myös kiinnityksen haltijaa tai pantin haltijaa tai henkilöä, jolla on omistusoikeus omistuksenpidätysehdon alaiseen omaisuuteen.

Sivun alkuun

Velkasaneerausjärjestelyyn voidaan hyväksyä myös väliaikaisesti ennen kuin tuomioistuin on tehnyt asiasta lopullisen päätöksen. Tuomioistuimet käyttävät tätä lain suomaa mahdollisuutta harvoin, ainoastaan hätätilanteissa, esim. jos velallista uhkaa häätö.

Kun velkasaneerauksen aloittamisesta on väliaikaisesti tai lopullisesti päätetty, kaikkien velkojien saatavien maksamista lykätään. Jo suoritetut takavarikoinnit peruutetaan ja käynnistetyt ulosotot keskeytetään. Myös lakisääteisen tai sopimukseen perustuvan koron kertyminen lakkaa. Myös velkasaneerauksessa asian käsittelyyn määrätty tuomari voi kunkin asianosaisen pyynnöstä määrätä harkinta-ajan.

Kaikki käynnissä olevat maksukyvyttömyysmenettelyt rekisteröidään Haagissa sijaitsevassa oikeusneuvostossa (Raad voor de Rechtspraak) maksukyvyttömyysmenettelyjen keskusrekisteriin (Centraal Insolventie Register, CIR). Sen verkkosivut ovat osoitteessa www.rechtspraak.nl/registers  - .

5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin?

• Omistuksenpidätysehdon alaiset omaisuuserät eivät kuulu konkurssi- tai velkasaneerauspesään (ks. konkurssilain 20 ja 295 §), mutta niihin voidaan soveltaa oikeuden päätöstä, jossa määrätään harkinta-ajasta (ks. jäljempänä).
• Konkurssiasian käsittelyyn määrätty tuomari voi jonkun asianosaisen pyynnöstä määrätä harkinta-ajan, jota sovelletaan pesään kohdistuvaan kolmansien regressioikeuteen.
• Myös yrityksiä voidaan periaatteessa hyväksyä velkasaneerausjärjestelyyn, jos ne eivät ole oikeushenkilöitä. Periaatteessa myös tällaisen yrityksen omaisuus realisoidaan velkasaneerauksessa lain mukaisesti. Konkurssilain 311 §:ssä tarkoitettu ammatin harjoittamisen tai yritystoiminnan jatkaminen ei näin ollen ole velkasaneerauksessa kovin nopeasti mahdollista. Vakiomenettelynä on, että selvittäjä tai pesänhoitaja irtisanoo kaikki velallisen yrityksessä voimassa olevat työsopimukset, jotta pesän velat eivät kasvaisi liian suuriksi.
• Velkojien oikeuksia käsitellään vastauksessa kysymykseen numero 2.
• Etuoikeutettujen ja etuoikeudettomien velkojien maksunsaantijärjestys (etuoikeusjärjestys) on velkasaneerausjärjestelyssä erilainen kuin konkurssissa. Konkurssissa etuoikeutettu velkoja on paremmassa asemassa kuin velkasaneerauksessa. Konkurssilain 349 §:n 2 momentin mukaan konkurssissa etuoikeutetut velkojat saavat kaksi kertaa niin suuren osuuden saatavistaan kuin muut velkojat. Velkasaneerauksessa ei ole etuoikeutettujen ja etuoikeudettomien velkojien maksunsaantijärjestyksestä niin tarkkoja säännöksiä kuin konkurssissa.

Velkasaneerausjärjestelyä ei periaatteessa sovelleta saataviin, joiden vakuutena on pantti tai kiinnitys. Myös konkurssissa pantin- tai kiinnityksenhaltija voi menetellä aivan kuin konkurssia ei olisikaan (ks. konkurssilain 57, 58 ja 59 §, joita sovelletaan myös velkasaneeraukseen).

Sivun alkuun

6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin?

Jos velallinen on ennen konkurssia tai velkasaneerausta tehnyt vapaaehtoisesti oikeustoimia, joiden hän tiesi tai joiden hänen olisi pitänyt tietää vahingoittavan velkojia, selvittäjä tai pesänhoitaja voi vaatia oikeustoimien peruuttamista (actio pauliana) ja niiden kohteen palauttamista pesään (konkurssilain 42 ja 43 §).

Velallinen (tai velkoja tai pesänhoitaja) voi hakea tuomioistuimelta velkasaneerauksen väliaikaista keskeyttämistä. Tästä on säännökset konkurssilain 350 §:ssä. Väliaikaisen keskeyttämisen yleisimpiä syitä ovat kohtuuttoman suurien uusien velkojen syntyminen tai se, että velallinen pyrkii heikentämään velkojiensa asemaa tai antaa pesänhoitajalle vääriä tai puutteellisia tietoja. Tästä on oikeudellisena seurauksena velallisen asettaminen välittömästi konkurssiin.

Konkurssin kestoa ei ole laissa määritetty. Useimmat konkurssit raukeavat varojen puutteessa puolentoista vuoden kuluessa yleensä yksinkertaistetussa menettelyssä ilman velkojainkokousta. Monimutkaiset suuremmat konkurssit kestävät usein kauemmin. Asian käsittelyyn määrätty tuomari valvoo selvittäjien työn etenemistä, jotta menettely saadaan päätökseen kohtuullisessa ajassa, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksessa edellytetään.

Velkasaneeraus kestää yleensä kolme vuotta. Poikkeustapauksissa aika voi olla pidempi, muttei koskaan yli viittä vuotta. Velkasaneeraus voi poikkeuksellisesti kestää myös lyhyemmän ajan, lyhyimmillään yhden vuoden, jos tuomioistuin ei pidä velkojainkokousta tarpeellisena. Viimeksi mainittua menettelyä kutsutaan myös yksinkertaistetuksi velkasaneeraukseksi. Se soveltuu tapauksiin, joissa todetaan, että velkojat eivät tule saamaan juuri mitään.

Sivun alkuun

7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset?

• Tuomioistuimen kirjaaja julkaisee Alankomaiden virallisessa lehdessä konkurssin tai velkasaneerausmenettelyn alkamisesta kuulutuksen, jossa mainitaan selvittäjän tai pesänhoitajan nimi, velallisen nimi ja asian käsittelyyn määrätyn tuomarin nimi sekä velkojainkokouksen ajankohta.
• Jokaisen konkurssi-, maksunlykkäys- ja velkasaneerausmenettelyn keskeiset seikat merkitään julkiseen rekisteriin. Konkurssit merkitään maksukyvyttömyysmenettelyjen keskusrekisteriin (Centraal Insolventieregister, CIR) www.rechtspraak.nl/registers  -  ja velkasaneerausmenettely Den Boschin oikeusapuneuvoston (Raad vor Rechtsbijstand) velkasaneerausrekisteriin (Landelijk Register Schuldsanering, LRS) www.wsnp.rvr.org .
• Konkurssi- ja velkasaneerausmenettelyssä ei aina järjestetä velkojainkokousta. Tuomioistuin ratkaisee - yleensä selvittäjän tai pesänhoitajan pyynnöstä -onko velkojainkokous pesän tilanteen perusteella tarpeellinen vai voidaanko noudattaa yksinkertaistettua menettelyä. Ks. lisätietoja kysymykseen numero 5 annetussa vastauksessa.
• Jos velkojainkokous päätetään kutsua koolle, selvittäjä tai pesänhoitaja ilmoittaa asiasta kaikille tiedossa oleville velkojille. Velkojat voivat esittää tälle saatavansa ja niihin liittyvät todisteet. Saatavien valvonta tapahtuu, sekä velkasaneerauksessa että konkurssissa, konkurssilain 110-116 §:n mukaisesti. Saatavat, joiden olemassaolo ja määrä hyväksytään, otetaan hyväksyttyjen saatavien luetteloon.
• Velkasaneerausjärjestelyssä tehdään ero ainoastaan etuoikeutettujen ja etuoikeudettomien saatavien välillä. Näiden kahden saatavaryhmän sisällä ei määritetä maksunsaantijärjestystä, toisin kuin konkurssissa (ks. konkurssilain 349 §:n 2 momentti).

8. Mitä säännöksiä sovelletaan saneerausmenettelyssä saneerausohjelman osalta?

Yritystoiminnan uudelleen aloittaminen on konkurssimenettelyn yhteydessä mahdollista. Selvittäjä irtisanoo työsopimukset (konkurssilain 40 §), koska pesän velkaantumista on vältettävä ja koska tavanomaista irtisanomissuojaa ei sovelleta yrityksen mennessä konkurssiin (toisin kuin maksunlykkäyksessä). Selvittäjä voi jatkaa konkurssin tehneen yritystoimintaa, jos se on pesän etujen mukaista.

Sivun alkuun

Maksunlykkäyksen tarkoituksena on yrityksen uudelleenorganisointi. Maksunlykkäys kestää enintään puolitoista vuotta, ja sen kestoa voidaan jatkaa. Velallinen tarvitsee pesänhoitajalta luvan pesän hallinnointia tai käyttöä koskeviin toimiin. Velallista ei voida velvoittaa maksamaan velkojaan maksunlykkäyksen aikana. Etuoikeudettomiin saataviin kohdistuvat takavarikot raukeavat. Maksunlykkäys ei koske etuoikeutettuja saatavia.

Velkasaneerausmenettelyn ydin on velallisen, joka on luonnollinen henkilö, velkojen täydellinen uudelleenjärjestely. Kun tuomioistuin tekee päätöksen velkasaneeraukseen hyväksymisestä, velkojat eivät voi enää käyttää oikeuksiaan. Jo määrätyt takavarikoinnit peruutetaan ja käynnistetyt ulosotot keskeytetään (konkurssilain 301 §). Myös lakisääteisen tai sopimukseen perustuvan koron kertyminen lakkaa (konkurssilain 303 §). Jos velallinen maksaa kolmen vuoden jakson aikana mahdollisimman suuren osan veloistaan, jäljellä olevat velat voidaan muuttaa tuomioistuimen päätöksellä ns. ”luonnollisiksi sitoumuksiksi” (konkurssilain 358 §). Tämä tarkoittaa, että velkoja ei voi oikeusteitse vaatia jäljellä olevien velkojen maksamista.

Konkurssissa selvittäjä hoitaa uudelleenjärjestelyn ja yritystoiminnan uudelleen aloittamisen. Maksunlykkäyksessä velallinen ja pesänhoitaja tekevät tämän yhdessä. Konkurssin kestoa ei ole määritetty, mutta maksunlykkäys kestää periaatteessa puolitoista vuotta. Uudelleenjärjestelyllä on konkurssissa yleensä paremmat onnistumismahdollisuudet kuin maksunlykkäyksessä, koska lakisääteistä irtisanomissuojaa ei sovelleta. Kaikissa tapauksissa tuomioistuin hyväksyy saneerausohjelman.

Sivun alkuun

Velkasaneeraus kestää kolme vuotta, mikä vahvistetaan saneerausohjelmassa (konkurssilain 343 §). Teoriassa tuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman velallisen tekemään luonnokseen perustuvan mallin pohjalta. Saneerausohjelma sisältää velallisen velvollisuudet. Käytännössä useimmat velkasaneerausjärjestelyt hoidetaan ilman saneerausohjelmaa, koska menettelyä pidetään raskaana. Myös lakia ollaan tältä osin muuttamassa niin, että saneerausohjelma jätetään menettelystä pois (lakiesitys 29 942).

9. Mitä säännöksiä sovelletaan likvidaatiossa omaisuuden osalta (realisointi ja varojenjako)?

Sekä konkurssimenettelyssä että velkasaneerauksessa keskitytään omaisuuden realisointiin. Maksunlykkäyksessä sen sijaan keskitytään omaisuuden säilyttämiseen, ja periaatteessa sen tarkoituksena on yrityksen tilapäisten maksuongelmien ratkaiseminen.

Konkurssissa selvittäjä voi lykätä kohtuullisen ajan pantin- tai kiinnityksenhaltijan oikeuksien käyttöä.

Konkurssissa pääsääntönä on julkinen huutokauppa, ellei asian käsittelyyn määrätty tuomari anna lupaa yksityiseen kauppaan (konkurssilain 176 §). Selvittäjällä on valtuudet suorittaa realisointi (konkurssilain 68 §). Velkasaneerauksessa sen sijaan pesänhoitaja tarvitsee periaatteessa aina asian käsittelyyn määrätyltä tuomarilta luvan realisointiin, mutta julkista huutokauppaa ei yleensä tarvita. Omaisuuden realisointi voidaan konkurssissa tai velkasaneerauksessa toteuttaa myös tekemällä akordi.

Säännösten mukaan selvittäjä tai pesänhoitaja suorittaa velkojille maksun ainoastaan yhden kerran, menettelyn lopussa. Muodollisesti velkasaneeraus ja konkurssi päättyy, kun lopullisesta jakoluettelosta tulee sitova. Selvittäjä tai pesänhoitaja ilmoittaa tästä velkojille, jotka voivat valittaa luettelosta (muutoksenhakumahdollisuus).

Sivun alkuun

Sekä konkurssissa että velkasaneerauksessa voidaan noudattaa myös yksinkertaistettua menettelyä. Niissä velkojainkokousta ei kutsuta koolle. Konkurssissa edellytyksenä on, että pesän varat eivät riitä kattamaan etuoikeudettomia velkoja.

10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

Keskeinen konkurssin ja velkasaneerauksen välinen ero on, että konkurssin rauettua jäljellä olevat saatavat ovat edelleen voimassa ja velkojat voivat periä niitä (konkurssilain 195 §). Tämä tapahtuu, kun lopullisesta jakoluettelosta tulee sitova eli kun velkojien ei ole enää mahdollista valittaa siitä. Konkurssi päättyy akordin tekemiseen tai yksinkertaistetun menettelyn päättymiseen (raukeaminen varojen puutteessa) tai jakamalla omaisuuden realisoinnista saadut varat niiden velkojien kesken, joiden saatavat on hyväksytty.

Maksunlykkäys päättyy joko velallisen peruuttamana tai tuomioistuimen vahvistamalla akordilla.

Velkasaneeraus päättyy joko positiivisesti tai negatiivisesti:

• Jos velallinen noudattaa asianmukaisesti velkasaneerausvelvoitteitaan (antaa pesänhoitajalle tietoja, tuo kolmen vuoden ajan pesään mahdollisimman paljon rahaa, käy töissä), tuomioistuin vapauttaa hänet veloistaan lopullisessa tuomiossa. Tämä merkitsee sitä, että velkojien ei ole enää mahdollista oikeusteitse vaatia jäljellä olevien velkojen maksamista (ks. konkurssilain 358 §).
• Jos velallinen ei noudata velkasaneerausvelvoitteitaan, velkasaneeraus voidaan väliaikaisesti keskeyttää vapauttamatta velallista veloistaan. Tällöin velallinen asetetaan lain nojalla konkurssiin (ks. konkurssilain 350 §). Näin voi tapahtua esimerkiksi, jos velallinen velkaantuu kohtuuttomasti velkasaneerauksen aikana tai yrittää heikentää velkojiensa asemaa.

Konkurssista, maksunlykkäyksestä ja velkasaneerauksesta säilyy jonkin aikaa merkintä Tielin luottorekisteritoimiston (Bureau Krediet Registratie, BKR) ja Haagin oikeusneuvoston (Raad voor de Rechtspraak) maksukyvyttömyysmenettelyjen keskusrekisterissä (www.rechtspraak.nl/registers  - ). Luotonantajat tulkitsevat merkinnän riskitekijäksi. Yritystoiminnan uudelleen aloittamiselle ei ole lain mukaan esteitä. Onnistuneen velkasaneerausmenettelyn jälkeen yksityishenkilön taloudelliset näkymät ovat hyvät, kun velkataakka on poistunut.

Selvittäjä voi saattaa yrittäjän, joka on merkittävästi vaikuttanut konkurssiin joutumiseen hoitamalla yritystä ilmeisen epäasianmukaisesti, vahingonkorvausvastuuseen. Rikoslaissa on säännöksiä konkurssipetoksesta. Laissa ei ole säädetty seuraamuksista henkilöyrityksille, jotka eivät noudata velkasaneerausvelvoitteitaan.

« Konkurssi - Yleistä | Alankomaat - Yleistä »

Sivun alkuun

Uusin päivitys: 06-07-2007