Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Luxemburg

Uusin päivitys: 15-02-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Luxemburg

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit ja tavoitteet? 1.
1.a) Maksukyvyttömyyden määritelmä 1.a)
1.b) Menettelyn lajit 1.b)
2. Mitkä ovat kunkin maksukyvyttömyysmenettelylajin aloittamista koskevat edellytykset? 2.
2.a) Perustetta koskevat edellytykset 2.a)
2.b) Julkisuus 2.b)
3. Mikä on eri osallistujien asema kussakin menettelylajissa? 3.
3.a) Konkurssi 3.a)
3.b) Akordi 3.b)
3.c) Maksunlykkäys 3.c)
3.d) Toimitsijamiehen määrääminen 3.d)
3.e) Velkojen kokonaisjärjestely 3.e)
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
5. Mitkä ovat tietyntyyppisiä vaatimuksia koskevat erityissäännöt? 5.
6. Mitkä ovat velkojien etua vahingoittavia tekoja koskevat säännöt? 6.
7. Mitkä ovat vaatimusten esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset? 7.
8. Mitkä ovat saneerausmenettelyä koskevat säännöt? 8.
8.a) Velkojen kokonaisjärjestely 8.a)
8.b) Toimitsijamiehen määrääminen 8.b)
9. Mitkä ovat likvidaatiomenettelyä koskevat säännöt? 9.
10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 10.

 

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit ja tavoitteet?

1.a) Maksukyvyttömyyden määritelmä

Luxemburgin oikeusopissa, joka on saanut vaikutteita Belgian oikeusopista, maksukyvyttömyys määritellään tilanteena, jossa velallisen velkojen määrä ylittää velallisen varat.

1.b) Menettelyn lajit

Luxemburgin suurherttuakunnassa tunnetaan viisi maksukyvyttömyysmenettelyä. Kolme niistä koskee ainoastaan elinkeinonharjoittajia (luonnollisia ja oikeushenkilöitä), yhtä taas sovelletaan yksinomaan luonnollisiin henkilöihin, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia.

Neljäs koskee yksinomaan notaareja (tämä on yhtä ammattiryhmää koskeva erityismenettely eikä sitä esitellä tällä tietosivulla).

Mainittujen menettelyjen ohella Luxemburgin kauppalain 593 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädetään menettelystä, jonka nojalla elinkeinonharjoittaja voi tietyin ehdoin saada maksunlykkäystä.

Toimitsijamiehen määrääminen hoitamaan velallisen omaisuutta (gestion contrôlée) on menettely, jonka avulla sitä pyytävän elinkeinonharjoittajan liiketoiminta järjestetään uudelleen. Tämän menettelyn tuomaa etua voidaan myös pyytää, kun elinkeinonharjoittaja pyrkii realisoimaan omaisuutensa mahdollisimman hyvin tuloksin.

Konkurssimenettelyn (faillite) avulla maksukyvyttömän elinkeinonharjoittajan omaisuus pyritään muuttamaan rahaksi.

Konkurssin estävä akordi (concordat) on menettely, joka on konkurssiedellytykset täyttävän velallisen käytettävissä tietyin ehdoin. Kun akordi toteutetaan luopumalla omaisuudesta, menettelyn tarkoituksena on konkurssin tapaan mahdollistaa elinkeinonharjoittajan omaisuuden muuttaminen rahaksi siitä luopumisen jälkeen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Menettely eroaa kuitenkin konkurssista siinä suhteessa, että elinkeinonharjoittaja välttää konkurssimenettelyn seuraukset.

Notaareja varten on myös perustettu elvytysmenettely, jonka avulla heikentyneen luottokelpoisuuden omaavat notaarit voivat hyötyä erityisjärjestelmästä, jonka tarkoituksena on ammattitoiminnan uudelleen järjestäminen ja omaisuuden realisointi mahdollisimman hyvin tuloksin.

Velkojen kokonaisjärjestely (règlement collectif de dettes) on ainoastaan sellaisten luonnollisten henkilöiden käytettävissä oleva menettely, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia ja jotka ovat maksukyvyttömyystilanteessa. Sen tarkoituksena on auttaa hakijaa selkeyttämään taloudellinen tilanteensa laatimalla velkojen takaisinmaksuohjelma.

2. Mitkä ovat kunkin maksukyvyttömyysmenettelylajin aloittamista koskevat edellytykset?

2.a) Perustetta koskevat edellytykset

Toimitsijamiehen määräämisen edellytykset koskevat hakijaa, jonka on ehdottomasti oltava elinkeinonharjoittaja ja toimittava vilpittömässä mielessä.

Luottokelpoisuuden on oltava heikentynyt.

Heikentyneestä luottokelpoisuudesta huolimatta on oltava mahdollisuus järjestää toiminta uudelleen velkojen vähentämiseksi.

Konkurssimenettelyn edellytyksenä on paitsi että velallisen on oltava elinkeinonharjoittaja myös että velallisen on täytynyt keskeyttää maksunsa ja oltava tilanteessa, jossa luottokelpoisuus on heikentynyt.

Akordimenettelyn edellytykset ovat samat kuin konkurssissa sillä erotuksella, että hakijavelallisen on oltava kestämättömässä tilanteessa ja vilpittömässä mielessä (konkurssin estävästä akordista 14. huhtikuuta 1886 annetun lain 2 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Elinkeinonharjoittajalla, joka ei kykene tavanomaisesta poikkeavien tapahtumien vuoksi suoriutumaan veloistaan, on mahdollisuus pyytää kauppatuomioistuimelta maksunlykkäystä (sursis de paiement).

Maksunlykkäys myönnetään ainoastaan siinä tapauksessa, että elinkeinonharjoittajan tilanne mahdollistaa varojen ja velkojen välisen tasapainon palauttamisen.

Velkojen kokonaisjärjestely on ainoastaan sellaisten luonnollisten henkilöiden käytettävissä oleva menettely, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia ja jotka eivät itse ole järjestäneet itseään maksukyvyttömiksi, ja menettelyyn turvautuvalla velallisella on oltava lupa asua Luxemburgin suurherttuakunnassa.

Toimitsijamiehen määräämistä koskevat menettelyt (maksunlykkäystä, konkurssin estävää akordia ja konkurssia toimitsijamiehen määräämisellä täydentävästä lainsäädännöstä 25. toukokuuta 1935 annetun suurherttuan päätöksen 1 §), akordi (konkurssin estävästä akordista 14. huhtikuuta 1886 annetun lain 3 §), velkojen kokonaisjärjestely ylivelkaisuustapauksessa (ylivelkaisuuden estämisestä ja velkojen kokonaisjärjestelyä koskevan menettelyn käyttöönotosta ylivelkaisuustapauksessa 8. joulukuuta 2000 annetun lain 3 §) ja maksunlykkäysmenettely käynnistetään ainoastaan velallisen hakemuksesta.

Konkurssimenettely voidaan puolestaan aloittaa usealla eri tavalla.

Laki velvoittaa konkurssitilassa olevan velallisen tunnustamaan velkansa alueellisesti toimivaltaisen kauppatuomioistuimen edessä (kauppalain 440 §).

Kauppalain 442 §:n nojalla elinkeinonharjoittajan velkojilla on myös oikeus hakea ensin mainitun asettamista konkurssiin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Saman pykälän nojalla kauppatuomioistuin voi niin ikään viran puolesta asettaa elinkeinonharjoittajan konkurssiin (erityisesti silloin, kun konkurssin estävä akordimenettely on epäonnistunut).

2.b) Julkisuus

Konkurssi-, akordi- ja maksunlykkäysmenettelyn sekä toimitsijamiehen määräämisen yhteydessä on säädetty julkistamistoimenpiteistä.

Toimenpiteissä on kyse julkistamisesta ilmoitustaululla ja/tai sanomalehdissä.

3. Mikä on eri osallistujien asema kussakin menettelylajissa?

3.a) Konkurssi

Kuten kaikissa edellä kerrotuissa menettelyissä, jotka koskevat elinkeinonharjoittajia, toimivaltainen konkurssiasioissa on alueellinen tuomioistuin, jonka tuomiopiiriin kauppaoikeudelliset asiat kuuluvat (jäljempänä ’kauppatuomioistuin’).

Mainittu kauppatuomioistuin julistaa konkurssiinasettamispäätöksen, määrää päivän, jolloin maksut on keskeytettävä, nimittää eri osalliset (juge-commissaire, curateur), vahvistaa saamisten valvontapäivän, ja päivän, jonka jälkeen saamisia ei enää tutkita, ja julistaa konkurssimenettelyn päättyneeksi.

Omaisuuden hoito uskotaan tuomioistuimen nimittämälle uskotulle miehelle (curateur), jonka tehtävänä on muuttaa velallisen omaisuusesineet rahaksi ja jakaa realisoinnnista saatu tulo eri velkojien kesken noudattaen etuoikeusjärjestystä ja esinevakuuksia koskevia sääntöjä.

Uskottu mies hoitaa tehtäviään kauppatuomioistuimen nimittämän valvovan tuomarin (juge-commissaire) alaisena.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun elinkeinonharjoittaja on asetettu konkurssiin, hän ei voi enää määrätä omaisuudestaan eikä suorittaa siihen kohdistuvia maksuja, transaktioita ja muita toimia.

3.b) Akordi

Kun hakemus on esitetty, kauppatuomioistuin valtuuttaa yhden tuomareistaan tutkimaan hakijan tilanteen ja laatimaan siitä selvityksen.

Selvityksen perusteella tuomioistuin voi myöntää määräajan, jonka kuluessa elinkeinonharjoittaja voi tehdä akordiehdotuksensa velkojilleen.

Tuomioistuin voi viime kädessä päättää, vahvistaako se akordin vai ei.

Menettelyn yhteydessä tuomioistuin nimittää yhden jäsenistään, jonka tehtävänä on ensin laatia selvitys velallisen tilanteesta ja toiseksi seurata, että akorditoimet sujuvat moitteettomasti.

Kuten konkurssissa, velallinen ei voi luovuttaa tai kiinnittää omaisuuttaan eikä ryhtyä sitoumuksiin ilman valtuutetun tuomarin suostumusta (14. huhtikuuta 1886 annetun lain 6 §).

3.c) Maksunlykkäys

Kauppatuomioistuin nimittää valvovan tuomarin, jonka tehtävänä on laatia selvitys velallisen tilanteesta ja joka voi myöntää maksunlykkäystä. Tässä tapauksessa nimitetään yksi tai useampi toimitsijamies (commissaire), joiden tehtävänä on valvoa velallisen toimia maksunlykkäyksen aikana.

Mainittuna aikana velallinen ei voi luovuttaa tai kiinnittää omaisuuttaan tai ryhtyä sitä koskeviin sitoumuksiin.

3.d) Toimitsijamiehen määrääminen

Hakemus esitetään alueelliselle kauppatuomioistuimelle, jonka piirissä elinkeinonharjoittajan päätoimipaikka tai yhtiön kotipaikka sijaitsee.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ehtojen täyttyessä tuomioistuin valtuuttaa yhden tuomareistaan laatimaan selvityksen elinkeinonharjoittajan tilanteesta.

Elinkeinonharjoittaja menettää tästä hetkestä alkaen vallan määrätä omaisuudestaan (esim. sitä myymällä tai panttaamalla), ellei hän saa tuomioistuimen valtuuttamalta tuomarilta kirjallista lupaa.

Kun selvitys on esitetty, tuomioistuin voi hylätä tai hyväksyä hakemuksen.

Hylkäämistapauksessa tuomioistuin voi samalla päätöksellä asettaa elinkeinonharjoittajan konkurssiin.

Päinvastaisessa tapauksessa hakijan omaisuuden hoito määrätään yhden tai useamman tuomioistuimen nimittämän toimitsijamiehen valvontaan (toimitsijamiehet eivät ole välttämättä tuomioistuimen tuomareita), ja heidän on laadittava luettelo elinkeinonharjoittajan omaisuudesta ja tase, joka näyttää velkojen ja varojen välisen suhteen.

Tämän jälkeen toimitsijamiehet laativat ohjelman yrityksen saneeraamiseksi tai ohjelman omaisuuden realisoimiseksi.

Ohjelma annetaan tiedoksi elinkeinonharjoittajan velkojille, kanssavelallisille ja takaajille.

Tuomioistuin voi hylätä sille esitetyn suunnitelman (ja asettaa velallisen konkurssiin) tai hyväksyä sen (jolloin se sitoo elinkeinonharjoittajaa sekä tämän takaajia, kanssavelallisia ja velkojia).

3.e) Velkojen kokonaisjärjestely

Menettelyyn osallistuu kahdenlaisia elimiä sen mukaan, onko kyse sopimus- vai tuomioistuinvaiheesta.

Ensin mainitussa tapauksessa menettelyyn osallistuu velkaneuvontaa antava elin Service d’information et de Conseil en surendettement (SIC), joka valmistelee asian ja laatii velallisen ja tämän velkojien kanssa alustavan selvitysohjelman.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun alustava ohjelma on hyväksytty, se toimitetaan välityslautakunnalle (Commission de médiation), joka puolestaan esittää osapuolille (velallinen ja velkojat) selvitysohjelman, johon sisältyy erilaisia toimenpiteitä pelkästä maksujen lykkäämisestä tai uuden velanmaksuaikataulun laatimisesta aina velkojen osittaiseen tai täysimääräiseen mitätöintiin.

Jos sopimusvaihe epäonnistuu, voidaan aloittaa tuomioistuinvaihe.

Se pannaan vireille velallisen kotipaikan rauhantuomioistuimessa (justice de paix).

Osapuolet kutsutaan rauhantuomarin eteen, joka voi vaatia heitä esittämään kaikki asiakirjat tai tiedot velallisen varallisuuden (varat ja velat) selvittämiseksi.

Saamiensa tietojen perusteella tuomari vahvistaa selvitysohjelman, johon sisältyvien toimenpiteiden avulla velallinen pystyy selviytymään sitoumuksistaan.

Tuomarin vahvistama selvitysohjelma on voimassa enintään seitsemän vuotta, ja se voi raueta määrältään rajatuissa tapauksissa (ensinnäkin, jos velallinen ei ole noudattanut velvoitteita, jotka hänelle on selvitysohjelmassa asetettu).

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

Akordi-, konkurssi- ja maksunlykkäysmenettelyissä sekä toimitsijamiestä määrättäessä elinkeinonharjoittajaan ja hänen omaisuuteensa kohdistettu pakkotäytäntöönpano keskeytetään. Sitä vastoin yhdessäkään suurherttuakunnassa voimassaolevista säädösteksteistä ei estetä velkojia saattamasta loppuun toimia, joiden tarkoituksena on säilyttää velallisen omaisuuden koskemattomuus.

Kaikissa menettelyissä velallista kielletään ryhtymästä omaisuuteensa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tietyissä tapauksissa toimet voidaan kuitenkin saattaa loppuun kauppatuomioistuimen (maksunlykkäysasiassa tai toimitsijamiestä määrättäessä) valtuuttaman henkilön luvalla).

Velkojen kokonaisjärjestelyssä velallisen hakemuksen esittäminen SIC:lle keskeyttää oikeusvoimaisesti hänen omaisuuteensa kohdistetut täytäntöönpanotoimet, lukuun ottamatta elatusvelvollisuuksiin perustuvia toimia (8. joulukuuta 2000 annetun lain 3 §).

Jos sopimusvaihe epäonnistuu, asiaa tuomioistuinvaiheessa käsittelevä rauhantuomari voi keskeyttää täytäntöönpanotoimet edellä mainituin edellytyksin.

5. Mitkä ovat tietyntyyppisiä vaatimuksia koskevat erityissäännöt?

Tällä tietosivulla selvitetyt eri menettelyt eivät periaatteessa saa aikaan velallisen sopimusten päättymistä.

Säännöstä on kuitenkin poikkeuksia konkurssiasiassa. Itse asiassa työsopimukset lakkaavat olemasta voimassa tuomioistuimen julistaman konkurssiinasettamispäätöksen seurauksena (työsopimuksista 24. toukokuuta 1989 annetun lain 30 §).

Edellä mainitut eri menettelyt eivät lakkauta velkojien etuoikeuksia akordimenettelyä lukuun ottamatta.

Itse asiassa osallistuessaan akordista äänestämiseen vakuusvelkojat menettävät asemansa etuoikeutettuina velkojina (14. huhtikuuta 1886 annetun lain 10 §).

Konkurssiasiassa ja toimitsijamiestä määrättäessä kaksi velkaa voidaan kuitata keskenään, kunhan ne ovat rahamääräisiä ja erääntyneet ennen konkurssiinasettamista tai toimitsijamiehen määräämistä, tai velkojen välillä on kytkös ja niiden alkuperä on sama (Tribunal d’arrondissement de Luxembourg, 14. toukokuuta 1986, päätösluettelon nro 32046).

Sivun alkuunSivun alkuun

Sopimukseen perustuvat kuittaukset ovat mitättömiä, jos ne on toteutettu konkurssitapauksessa kriittisenä aikana.

Toimitsijamiehen määräämisen jälkeen sekä akordi- ja maksunlykkäysasiassa kuittaukset ovat mitättömiä, jos ne on toteutettu sen ajankohdan jälkeen, jona velallinen menetti vallan määrätä vapaasti oikeuksistaan ja omaisuudestaan.

6. Mitkä ovat velkojien etua vahingoittavia tekoja koskevat säännöt?

Konkurssimenettelyssä, toimitsijamiestä määrättäessä sekä maksunlykkäys- ja akordimenettelyssä, velallinen menettää vapautensa suorittaa tietyntyyppisiä toimia, kuten maksutoimia.

Konkurssia lukuun ottamatta kielto pätee, ellei velallinen ole saanut lupaa tuomioistuimen valtuuttamalta henkilöltä.

Kiellon vastaisesti toteutetut toimet ovat mitättömiä.

Konkurssiasiassa tuomioistuin voi myös mitätöidä velallisen kriittisenä aikana toteuttamat toimet.

Kriittinen aika määritellään ajaksi, joka alkaa päivästä, jona velallinen lakkautti maksunsa. Tänä aikana kaikki velallisen toteuttamat toimet voidaan julistaa mitättömiksi. Jos ne on toteutettu vastikkeellisina, on näytettävä toteen, että velallisen sopimuskumppanit tiesivät tämän lakkauttaneen maksunsa.

7. Mitkä ovat vaatimusten esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset?

Konkurssimenettelyssä konkurssipäätös julkaistaan eri tavoin (sanomalehdet, kauppatuomioistuimen luetteloon merkitseminen), jotta konkurssivelallisen saamamiehet voivat ottaa selvää tilanteesta ja ilmoittautua velkojiksi (kauppalain 472 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkojien on siis ilmoitettava saamisensa kauppatuomioistuimen kirjaajalle ja jätettävä saamistodisteet (kauppalain 496 §).

Saamiset tutkii konkurssin toimitsijamieheksi määrätty uskottu mies, joka voi hylätä ne (kauppalain 500 §).

Akordiasiassa akordihakemuksen tehneen velallisen on mainittava siinä velkojiensa nimet ja osoitteet sekä velkojen määrät (14. huhtikuuta 1886 annetun lain 3 §).

Velkojat saavat tiedon kirjatulla kirjeellä (14. huhtikuuta 1886 annetun lain 8 §). Kirjeellä heidät kutsutaan osallistumaan akordineuvotteluun.

Kutsu julkaistaan myös sanomalehdissä.

Akordineuvottelussa velkojat ilmoittavat saamistensa määrän.

Kuten edellä todettiin, äänestykseen osallistuva vakuusvelkoja menettää asemansa etuoikeutettuna velkojana (14. huhtikuuta 1886 annetun lain 10 §).

Täytäntöönpanon lykkäämisasiassa velallisen on myös liitettävä mukaan luettelo, josta ilmenevät velkojien nimet ja kotipaikat sekä saatavien määrät.

Velkojat kutsutaan kirjatulla kirjeellä (kauppalain 596 §) ja sanomalehti-ilmoituksella.

Kokouksessa, johon velkojat on kutsuttu, heidän on ilmoitettava saamistensa määrät (kauppalain 597 §).

Toimitsijamiehen hoitaessa velallisen omaisuutta velkoja ei tarvitse ilmoittaa eikä hyväksyä. Velallinen ilmoittaa hakemuksessaan tuomioistuimelle velkojiensa tunnistetiedot.

Tuomioistuin ilmoittaa velkojille erikseen saneerausohjelmasta tai omaisuuden realisoinnista, joihin tuomioistuimen nimittämät toimitsijamiehet ovat päätyneet.

8. Mitkä ovat saneerausmenettelyä koskevat säännöt?

8.a) Velkojen kokonaisjärjestely

SIC valmistelee siis asian ja laatii velallisen ja hänen velkojiensa kanssa alustavan selvitysohjelman.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun alustava ohjelma on laadittu, se toimitetaan välityslautakunnalle, joka puolestaan esittää osapuolille (velallinen ja velkojat) selvitysohjelman, johon sisältyy erilaisia toimenpiteitä pelkästä maksujen lykkäämisestä tai uuden velanmaksuaikataulun laatimisesta aina velkojen osittaiseen tai täysimääräiseen mitätöintiin.

Jos selvityksen yksityiskohdista päästään sopimukseen, se hyväksytään kaikkien osapuolten ja lautakunnan puheenjohtajan allekirjoituksin. Poikkeuksia lukuun ottamatta sen yksityiskohtia ei muuteta.

Kun velallisen hakemuksen jättämisestä on kulunut kuusi kuukautta eikä minkäänlaista selvitysohjelmaa ole hyväksytty, SIC ilmoittaa velalliselle sovintomenettelyn epäonnistumisesta.

Tuomioistuinvaiheessa tuomari vahvistaa selvitysohjelman, johon sisältyvien toimenpiteiden avulla velallinen pystyy selviytymään sitoumuksistaan.

Tuomarin vahvistama selvitysohjelma on voimassa enintään seitsemän vuotta, ja se voi raueta määrältään rajatuissa tapauksissa (ensinnäkin, jos velallinen ei ole noudattanut velvoitteita, jotka hänelle on selvitysohjelmassa asetettu).

8.b) Toimitsijamiehen määrääminen

Toimitsijamiehet ryhtyvät laatimaan luetteloa elinkeinonharjoittajan omaisuudesta ja tasetta, josta selviää velallisen varojen ja velkojen suhde.

Tämän jälkeen he laativat yrityksen saneerausohjelman tai yrityksen omaisuuden realisointi- ja jakosuunnitelman.

Realisointisuunnitelmassa on kunnioitettava laissa etuoikeuksille ja kiinnityksille varattua sijaa.

Suunnitelma annetaan aikanaan tiedoksi elinkeinonharjoittajan velkojille, kanssavelallisille ja takaajille.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi hylätä sille esitetyn suunnitelman (ja asettaa velallisen konkurssiin) tai hyväksyä sen (jolloin se sitoo elinkeinonharjoittajaa sekä tämän takaajia, kanssavelallisia ja velkojia).

Suunnitelma on kuitenkin hylättävä, jos enemmistö elinkeinonharjoittajan velkojista vastustaa sitä (enemmistön on ehdottomasti edustettava 50 prosenttia velkojen kokonaismassasta).

Jos saneerausohjelma tai omaisuuden realisointisuunnitelma hyväksytään, elinkeinonharjoittaja voi taas vapaasti käyttää oikeuksiaan.

9. Mitkä ovat likvidaatiomenettelyä koskevat säännöt?

Likvidaatiosäännöt koskevat etupäässä omaisuuden muuttamista rahaksi konkurssitapauksessa. Akordilaissa säädetään kuitenkin, että omaisuudesta luopumisen kautta toteutettavassa akordissa sovelletaan konkurssin likvidaatiosääntöjä.

Konkurssitapauksessa uskottu mies selvittää velallisen varallisuuden ja velat. Hän myy konkurssivelalliselle kuuluvat eri omaisuusesineet.

Uskotun miehen on tämän jälkeen vahvistettava etuoikeutettujen velkojien maksunsaantijärjestys ja jäljelle jäänyt määrä, joka jaetaan niiden velkojien kesken, joilla ei ole etuoikeutta tai vakuuksia. Uskottu mies kutsuu kaikki osapuolet jakotilaisuuteen, jossa heille esitetään konkurssitilitys.

Tilinteon jälkeen uskottu mies voi suorittaa maksut velkojille sen järjestyksen mukaan, joka sisältyy uskotun miehen laatimaan sekä valvovan tuomarin ja kauppatuomioistuimen kirjaajan allekirjoittamaan tilityspöytäkirjaan.

10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

Kun maksut on suoritettu, uskottu mies voi konkurssitapauksessa pyytää menettelyn päättämistä, mitä seuraa konkurssituomio, joka nimensä mukaisesti päättää konkurssimenettelyn.

Akordi- ja maksunlykkäysasiassa sekä toimitsijamiehen määräämisen jälkeen menettely päätetään siten, että tuomari vahvistaa esitetyn toimenpiteen.

Julistettavassa konkurssituomiossa konkurssivelalliselle voidaan määrätä kahdenlaisia seuraamuksia: rikos- ja siviilioikeudellisia seuraamuksia.

Tuomioistuin voi määrätä rikos- ja siviilioikeudellisia seuraamuksia konkurssivelalliselle.

Jos tuomioistuin toteaa, että konkurssi on seurausta konkurssivelallisen syyksi luettavista vakavista laiminlyönneistä, se voi määrätä tälle kiellon harjoittaa liiketoimintaa henkilökohtaisesti tai toisen henkilön välityksellä. Tämä käsittää myös kiellon toimia asemassa, johon liittyy päätösvallan käyttäminen yhtiössä.

Muista siviilioikeudellisista seuraamuksista voidaan mainita mahdollisuus yhtiöiden konkurssissa ulottaa konkurssi koskemaan yhtiön johtoa, mahdollisuudet nostaa kanne siviililain 1382 ja 1383 §:n nojalla (yleinen oikeudellinen vastuu) ja yhtiölain 59 ja 192 §:n nojalla.

Konkurssivelalliseen voidaan kohdistaa myös rikosoikeudellisia seuraamuksia (konkurssirikokset).

« Konkurssi - Yleistä | Luxemburg - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 15-02-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta