Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Latvia

Uusin päivitys: 05-10-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Latvia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä eri maksukyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä ja mitkä ovat niiden tavoitteet? 1.
2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset? 2.
3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä? 3.
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin? 5.
6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin? 6.
7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset? 7.
8. Mitä säännöksiä sovelletaan saneerausmenettelyssä saneerausohjelman osalta? 8.
9. Mitä säännöksiä sovelletaan likvidaatiossa omaisuuden osalta? 9.
10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 10.

 

1. Mitä eri maksukyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä ja mitkä ovat niiden tavoitteet?

Kansallisen lainsäädännön mukaan maksukyvyttömyys on tila, jossa velallinen ei selviydy velkavelvoitteistaan. Maksukyvyttömyys todetaan tuomioistuimen päätöksellä.

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta voi seurata:

  1. Velkasaneeraus. Velallisen maksukyvyttömyystila ratkaistaan panemalla täytäntöön toimenpidesuunnitelma, jolla vältetään konkurssi ja palautetaan velallisen vakavaraisuus eli velallisen mahdollisuus vastata veloistaan.

    Kun velallinen on julistettu maksukyvyttömäksi, vakuusvelkojat eivät saa toteuttaa oikeuksiaan velallisen omaisuuteen, joka on velkojien saatavien vakuutena, ennen kuin saneeraussuunnitelma on hylätty tai – jos saneeraussuunnitelma hyväksytään – ennen kuin saneeraussuunnitelman täytäntöönpano on viety loppuun tai päätetty.
  2. Akordi. Velallisen maksukyvyttömyystila ratkaistaan velkojien ja velallisen välisellä sopimuksella velallisen velvoitteiden täyttämisestä.

    Akordissa velkojat ovat sidottuja akordin ehtoihin ja heidän on noudatettava akordia siinäkin tapauksessa, että ovat äänestäneet sitä vastaan tai eivät ole osallistuneet äänestykseen. Velkojainkokous ei voi tehdä päätöstä velkasaneerauksesta tai konkurssimenettelyn aloittamisesta niin kauan kuin akordi on voimassa.
  3. Konkurssi. Velallisen maksukyvyttömyystila ratkaistaan likvidaatiomenettelyllä, jossa velallisen omaisuus realisoidaan ja velkojien saatavia maksetaan menettelyn kuluessa saaduista varoista.

    Latviassa ei ole käytettävissä ennaltaehkäiseviä, ennen maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamista sovellettavia toimia vakavaraisuuden kohentamiseksi epävirallisia saneeraus- ja uudelleenjärjestelytoimia lukuun ottamatta.

2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset?

Maksukyvyttömyysmenettelyn kohteeksi voivat joutua seuraavanlaiset oikeushenkilöt:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Latvian kaupparekisteriin merkityt yritykset ja yhtiöt,
  2. valtion ja kuntien yritykset ja siirtymävaiheessa olevat yhtiöt.

Luonnollinen henkilö ei voi olla maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena.

Seuraavat henkilöt voivat pyytää tuomioistuinta aloittamaan maksukyvyttömyysmenettelyn jättämällä asiaa koskevan hakemuksen (maksukyvyttömyyshakemus):

  1. velallinen tai velallisen selvitysmies (selvitysmiesten toimikunta),
  2. velkoja tai joukko velkojia,
  3. kyseisen maksukyvyttömyystapauksen pesänhoitaja,
  4. toimivaltaiset valtion ja kunnan viranomaiset.

Kun velallinen on julistettu maksukyvyttömäksi, pesänhoitajan on toteutettava seuraavat toimet:

  1. Kolmen päivän kuluessa siitä, kun velallinen on julistettu maksukyvyttömäksi, pesänhoitajan on toimitettava ilmoitus ja jäljennös tuomioistuimen päätöksestä kaupparekisteriin English - latviešu valoda ja sen paikkakunnan kiinteistörekisterivirastolle English - latviešu valoda, jolla velallisella on kiinteää omaisuutta, ja ilmoitettava asiakirjan liitteessä etu- ja sukunimensä, toimipaikkansa ja puhelinnumeronsa. Kaupparekisteri kirjaa ilmoitetut tiedot kaupparekisterilaissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kiinteistörekisterivirasto vastaa velallisen maksukyvyttömyyttä koskevan kirjauksen tekemisestä kiinteistörekisterin asianmukaiseen osastoon kiinteistörekisterilain mukaisesti
  2. Kolmen päivän kuluessa siitä, kun velallinen on julistettu maksukyvyttömäksi, pesänhoitajan on toimitettava tätä koskeva kuulutus Latvian viralliseen lehteen(Latvijas Vēstnesis) latviešu valoda. Pesänhoitajalla on oikeus toimittaa maksukyvyttömyyttä koskeva tiedoksianto julkaistavaksi muissakin sanomalehdissä.

3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä?

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan vaatimuksen käsittelee sen paikkakunnan toimivaltainen aluetuomioistuin (hovioikeus), jonka tuomiopiirissä velallisen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee.

Sivun alkuunSivun alkuun

Pesänhoitaja on henkilö, jonka tuomioistuin määrää tähän tehtävään valtiollisen maksukyvyttömyysasiain viraston (Maksātnespējas administrācija, jäljempänä 'maksukyvyttömyysvirasto') esityksestä.

Pesänhoitajana voi toimia ainoastaan luonnollinen henkilö, jolla on oikeusalan korkeakoulututkinto tai korkeakoulututkinto taloustieteen, liikkeenjohdon tai rahoituksen alalta tai vähintään kolmen vuoden kokemus työskentelystä yhtiön tai yrityksen valvontaelimissä ja johtotehtävissä ja joka täyttää lisäksi pesänhoitajan erityiset kelpoisuusedellytykset ja on saanut maksukyvyttömyysvirastolta tätä koskevan pätevyystodistuksen.

Pesänhoitajan on varmistettava maksukyvyttömyysmenettelyn lainmukaisuus ja tehokkuus. Hän vastaa velallisen omaisuuden hoidosta ja sen säilymisestä maksukyvyttömyysmenettelyn päättymiseen asti.

Pesänhoitajalla on seuraavat oikeudet, kun velallinen on julistettu maksukyvyttömäksi:

  1. Hän voi päättää, jatketaanko velallisen toimintaa kokonaisvaltaisesti tai osittain.
  2. Hän saa käyttää kaikkia oikeuksia ja valtuuksia, joihin yrityksen hallintoelimillä on oikeus lain, velallisen yhtiöjärjestyksen tai sopimusten perusteella.

Velallinen on yritys tai yhtiö, joka ei selviydy velkavelvoitteistaan. Velallisen edustajia ovat henkilöt, jotka omistavat osuuksia velallisen pääomasta, velallisen hallintoelinten jäsenet ja toimihenkilöt, joilla on velallisen yhtiöjärjestyksen tai sopimusten mukaan oikeus edustaa velallista tai tehdä tätä koskevia päätöksiä.

Velallisen edustajilla on seuraavat velvollisuudet:

  1. Heidän on osallistuttava kaikkiin velkojainkokouksiin ja oikeuskäsittelyihin, joista heille on annettu tieto, ja heitä sitoo tietojenantovelvollisuus.
  2. Heidän on ilmoitettava pesänhoitajalle uusi osoitteensa kolmen päivän kuluessa, jos heidän asuinpaikkansa muuttuu maksukyvyttömyysmenettelyn aikana.
  3. Heidän on toimitettava pesänhoitajan ja velkojainkokouksen pyytämät tiedot 15 päivän kuluessa tietopyynnön lähettämispäivästä.
  4. Heidän on jätettävä maksukyvyttömyyshakemus tuomioistuimelle.

Velkoja voi olla valtio, kunta, oikeushenkilö, luonnollinen henkilö tai sopimukseen sitoutuneiden luonnollisten henkilöiden joukko, jolla on saatavaa velalliselta. Velalliset jaetaan kahteen ryhmään:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. vakuudettomat velkojat – velalliset, joiden saatavia ei ole turvattu vakuuksin,
  2. vakuusvelkojat – velalliset, joiden saatavat on turvattu panttauksella, yrityskiinnityksellä tai kiinteistö- tai alusrekisteriin merkityllä kiinnityksellä.

Velkojalla on oikeus:

  1. osallistua velkojainkokoukseen,
  2. jättää maksukyvyttömyyshakemus tuomioistuimelle,
  3. esittää pesänhoitajalle perusteltuja riitautuksia muiden velkojien saatavien hyväksyttävyyden osalta lukuun ottamatta saatavia, joista on annettu lainvoimainen tuomioistuimen päätös,
  4. valittaa tuomioistuimelle velkojainkokouksen päätöksestä siltä osin kuin se koskee toisen velkojan saatavan hyväksymistä tai velkojan oman saatavan hylkäämistä,
  5. pyytää sääntömääräisen velkojainkokouksen koollekutsumista,
  6. aloittaa vakuusvelkojana velallisen sellaisen omaisuuden myynti, joka on kyseisen vakuusvelkojan saatavan vakuutena (pantattu omaisuus), sen jälkeen kun maksukyvyttömyystilan ratkaisukeinoista (akordi, velkasaneeraus tai konkurssi) on tehty päätös,
  7. ottaa vastaan saataviaan vastaavia maksuja.

Velkojainkokous on kokoonpano, jossa velkojat toimivat kollektiivisesti. Sillä on oikeus:

  1. valita velkojien toimikunnan jäsenet,
  2. valita maksukyvyttömyystilan ratkaisukeino ja määrittää sen keskeiset ehdot,
  3. tutkia ja hyväksyä tai hylätä maksukyvyttömyystilan ratkaisukeinoja koskevat ehdotukset (esimerkiksi ehdotus akordiksi, saneeraussuunnitelma tai konkurssia koskeva päätös) ja yritysten maksukyvyttömyyttä koskevassa laissa säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti maksettavien saatavien maksua koskevat menettelyt,
  4. päättää pesänhoitajan toimista ja velkojen maksamisesta aiheutuvien kustannusten määrästä sekä määrittää ajankohta, jolloin maksukyvyttömyystilan ratkaisukeinoista on päätettävä.

Toimivalta tutkia valituksia

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Pesänhoitajan päätöksistä ja toimista voi valittaa maksukyvyttömyysvirastolle, joka selvittää valituksen tekijän ja pesänhoitajan kannan ja valituksen kohteena olevien oikeustointen lainmukaisuuden ja yrittää ratkaista kyseisen riidan tai auttaa riidan osapuolia pääsemään sovintoon. Tuomioistuin, jossa maksukyvyttömyysmenettely aloitettiin, ratkaisee pesänhoitajien päätöksiä ja toimia koskevat kanteet maksukyvyttömyysviraston toimittaman tutkinta-aineiston pohjalta.
  2. Muiden maksukyvyttömyysmenettelyssä mukana olevien henkilöiden päätöksiä tai toimia koskevat kanteet ratkaisee oikeuden päätöksellä se tuomioistuin, jossa maksukyvyttömyysmenettely aloitettiin.
  3. Jokaisella velkojalla on oikeus valittaa tuomioistuimeen velkojainkokouksen päätöksestä siltä osin kuin kanne koskee toisen velkojan saatavan hyväksymistä tai velkojan oman saatavan hylkäämistä. Kanne voidaan nostaa kahden viikon kuluessa kyseisestä velkojainkokouksesta tai – jos velkoja ei ole osallistunut kokoukseen – päivästä, jolloin velkoja sai tiedon velkojainkokouksen päätöksestä.
  4. Velkoja tai joukko velkojia voi pyytää tuomioistuinta kumoamaan velkojainkokouksen velkasaneerausta koskevan päätöksen, jos kyseinen päätös on saatu aikaan petollisesti tai uhkaamalla tai jos se on seurausta erehdyksestä. 

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

Maksukyvyttömyysmenettelyn alettua ei velkoja saa enää yksin toteuttaa toimia, jotka voivat vahingoittaa velkojien kollektiivista etua. Tuomioistuin toteaa tällaisilla toimilla toteutetut omistusoikeuden siirrot velkojille tai sivullisille pätemättömiksi pesänhoitajan, velallisen, toisen velkojan tai velkojien joukon hakemuksesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Maksukyvyttömyysmenettelyn alettua pesänhoitajan on varmistettava, että velallisen asiakirjoihin lisätään maininta “maksukyvytön” (“maksātnespējīgais”).

Maksukyvyttömyysmenettelyn alettua sen vaikutukset velalliseen ovat seuraavat:

velallinen menettää oikeuden omaisuutensa vallintaan,

velallisen hallintoelinten toiminta keskeytyy,

velallisen maksuihin sovellettavien viivästyssakkojen ja velalliselta olevien saatavien viivästyskorkojen kertyminen päättyy,

velallista vastaan nostetut siviilioikeudenkäynnit keskeytetään,

menettelyt viivästyneitä maksuja koskevien tuomioiden täytäntöönpanemiseksi päättyvät.

5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin?

Sivullisten oikeuksia suojataan seuraavasti:

  1. Luettelo velallisen omaisuudesta, johon velkojat voivat kohdistaa vaatimuksensa, ei saa sisältää velallisen hallinnassa tai määräysvallassa olevaa omaisuutta, joka kuuluu sivullisille.
  2. Pesänhoitaja varmistaa sivullisille kuuluvan omaisuuden säilyttämisen, kunnes se on siirretty omistajalle. Pesänhoitajalla on tällöin oikeus periä kyseisiltä sivullisilta omaisuuden ylläpidosta aiheutuneet kustannukset.
  3. Jos sivullisille kuuluvaa omaisuutta on luovutettu ennen kuin velkojien saatavien valvonnalle asetettu määräaika on päättynyt ja jos omaisuuden omistajat ovat valvoneet saatavansa määräajassa, kyseisen omaisuuden arvo on korvattava täysimääräisesti ennen muiden saatavien maksamista. Korvauksen määrä peritään henkilöltä, joka oli vastuussa sivullisen omaisuutta koskevasta oikeudenvastaisesta oikeustoimesta.

Velallisen velvoitteiden (velkoja koskevat vaatimukset tai velat) osittainen tai täydellinen kuittaus on kielletty.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vahingonkorvaus

  1. Pesänhoitaja vastaa velkojille täysimääräisesti vahingoista, jotka johtuvat hänen virheistään.
  2. Jos pesänhoitaja käyttää asiantuntijoita tai avustajia hoitamaan toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä, pesänhoitaja vastaa myös heidän aiheuttamistaan vahingoista.
  3. Jos toimivaltainen valtion tai kunnan viranomainen on jättänyt perusteettoman tai tarkoituksellisesti väärän maksukyvyttömyyshakemuksen, velalliselle aiheutunut vahinko on korvattava valtion tai asianomaisen kunnan talousarviosta.
  4. Jos kyseessä on velkasaneeraus, saneeraussuunnitelmassa on ilmoitettava korvausmäärät, jotka maksetaan saneerausmenettelyn aikana voimassa olevista vakuusvelkojien oikeuksien rajoituksista, ja tapa, jolla kyseiset korvaukset maksetaan.
  5. Jos pantattu omaisuus tuhoutuu tai jos sen arvo alenee velkasaneerauksen aikana, asianomaiselle vakuusvelkojalle on korvattava pantatun omaisuuden arvo tai sen arvon aleneminen maksukyvyttömyysmenettelyn hallintokuluista. Edellä mainittua pantatun omaisuuden arvon alenemista koskevaa sääntöä ei sovelleta omaisuuden tavanomaiseen kulumiseen.

Työsopimusten irtisanominen

Kun velallinen on julistettu maksukyvyttömäksi, pesänhoitaja voi irtisanoa velallisen ja tämän työntekijöiden väliset työsopimukset.

Irtisanotut työntekijät tulevat velkojan asemaan

  1. siltä osin kuin heille on vielä maksamatta palkkoja tai niihin liittyviä maksuja,
  2. työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvien korvausten osalta koko maksamattoman ajanjakson ajalta ja sellaisten korvausten osalta, joita koskevat maksut on suoritettava kolme vuotta etukäteen valtion sosiaaliturvavakuutusrahastoon, jos työtapaturma on sattunut tai ammattitauti saatu ennen 1. tammikuuta 1997.

Velkojien velvollisuudet

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Vakuusvelkojien on sovittava pesänhoitajan kanssa velallisen pantatun irtaimen omaisuuden mahdollisen vapaaehtoisen huutokaupan ehdoista ja alustavasta hinnasta.
  2. Velkojien on noudatettava akordia siinäkin tapauksessa, että he ovat äänestäneet sitä vastaan tai eivät ole osallistuneet äänestykseen.
  3. Velkasaneerauksessa vakuusvelkojat eivät saa toteuttaa oikeuksiaan velallisen omaisuuteen, joka on velkojien saatavien vakuutena, ennen kuin saneeraussuunnitelma on hylätty tai – jos saneeraussuunnitelma hyväksytään – ennen kuin saneeraussuunnitelman täytäntöönpano on viety loppuun tai päätetty.

Velkojien etuoikeusjärjestystä koskevat säännöt

  1. Maksukyvyttömyysmenettelystä johtuvat pesän hallintokulut katetaan ensin kokonaisuudessaan.
  2. Kun hallintokulut on katettu, jäljelle jäävät varat jaetaan ensisijaisesti seuraavien etusijalla olevien velkojien kesken (ainoastaan velkapääoma ilman korkoja):
    1. työntekijöiden saatavat,
    2. maatiloille, yksittäisille tuottajille, osuuskunnille ja yhtiöitetyille yrityksille suoritettavat maksut jalostettaviksi toimitetuista maataloustuotteista,
    3. sosiaaliturvamaksut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista edeltävältä vuodelta,
    4. valtion takaamien lainojen takaisinmaksua koskevat valtion vaatimukset,
    5. muut maksamattomat verot ja maksut, joille ei ole myönnetty lykkäystä, jäljelle jäävät sosiaaliturvamaksut mukaan lukien.
  3. Kun lakisääteisellä etusijalla olevien velkojien saatavat on maksettu, jäljelle jäävät varat jaetaan muiden eli toissijaisten velkojien kesken.
  4. Kunkin velkojaryhmän saatavat maksetaan vasta kun etuoikeusjärjestyksessä edellisen velkojaryhmän saatavat on maksettu kokonaisuudessaan. Jos velallisen varat eivät riitä kattamaan samalla sijalla olevien velkojien saatavia kokonaan, saatavia maksetaan kyseisen ryhmän kunkin velkojan saatavien suhteessa.

6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin?

Tuomioistuin voi todeta velallisen ja sivullisten väliset kiinteää omaisuutta koskevat oikeustoimet pätemättömiksi seuraavanlaisissa tapauksissa:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Oikeustoimet on tehty maksukyvyttömyyshakemuksen jättöpäivän jälkeen ja velallinen on niiden kautta tietoisesti aiheuttanut vahinkoa velkojille. Merkitystä ei ole sillä, oliko henkilö, jonka kanssa tai jonka puolesta oikeustoimi on tehty, tietoinen velkojille aiheutetusta vahingosta.
  2. Oikeustoimet on tehty maksukyvyttömyyden voimaantulopäivää edeltävien viiden vuoden aikana, velallinen on niiden kautta tietoisesti aiheuttanut vahinkoa velkojille ja henkilö, jonka kanssa tai jonka puolesta oikeustoimi on tehty, oli tietoinen velkojille aiheutetusta vahingosta.
  3. Oikeustoimet on tehty maksukyvyttömyyden voimaantulopäivää edeltävien viiden vuoden aikana ja tuomioistuin, jossa on pantu vireille rikosoikeudenkäynti, on katsonut maksukyvyttömyyden aiheutuneen rikoksesta, ja henkilö, jonka kanssa tai jonka puolesta oikeustoimi on tehty, oli tietoinen rikoksesta.

Jos velallinen on tehnyt oikeustoimia velallisen intressien piiriin kuuluvien henkilöiden kanssa tai heidän hyödykseen ja velkojille on tällöin aiheutettu vahinkoa, tällaisten henkilöiden oletetaan olleen tietoisia aiheutetusta vahingosta, jolleivät he pysty toisin todistamaan.

Jos oikeustoimet, joiden johdosta velkojille on aiheutunut vahinkoa, on tehty maksukyvyttömyyden voimaantulopäivän jälkeen tai kuukauden aikana ennen maksukyvyttömyyden voimaantulopäivää, velallisen katsotaan vahingoittaneen velkojien etuja tietoisesti, jollei pysty toisin todistamaan.

7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset?

Pesänhoitaja toimittaa Latvian viralliseen lehteen (Latvijas Vēstnesis latviešu valoda) kuulutuksen, joka sisältää velkojille osoitetun kehotuksen valvoa velalliselta olevat saatavansa, valvontojen aikaa ja paikkaa koskevat määräykset ja tiedon myöhästymisen seurauksista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkojien on ilmoitettava pesänhoitajille velalliselta olevat saatavansa kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona velallisen maksukyvyttömyyttä koskeva kuulutus julkaistaan virallisessa lehdessä, jollei tuomioistuin ole asettanut lyhyempää määräaikaa. Henkilöiden, jotka tulevat velkojan asemaan määräajan jälkeen, on esitettävä saatavia koskevat vaatimuksensa pesänhoitajalle ennen kuin hallintokulujen ja velkojen maksamiseen sovellettavista menettelyistä on tehty ratkaisu.

Pesänhoitaja tekee koosteen velkojien ilmoittamista velkavaatimuksista, joita vastaavat tiedot ovat velallisen kirjanpidossa, ja laatii vakuusvelkojien saatavista sekä vakuudettomien velkojien saatavista erilliset luettelot, joista ilmenee kunkin vaatimuksen määrä. Pesänhoitaja merkitsee vakuudettomien vaatimusten luetteloon kunkin vakuudettoman velkojan saatavan määrää vastaavan äänimäärän, joka kyseisillä velkojilla on ensimmäisessä velkojainkokouksessa.

Pesänhoitaja ryhmittelee velkojien vaatimukset velkojenmaksussa noudatettavan järjestyksen mukaisesti, tutkii niiden lainmukaisuuden ja pyytää tarvittaessa lisätietoa ja asiakirjoja vaatimuksen esittäjältä. Pesänhoitaja päättää, onko velkojan vaatimus hyväksyttävä vai hylättävä. Pesänhoitaja ei saa hylätä lainvoimaisessa tuomioistuimen päätöksessä vahvistettua vaatimusta.

Kun pesänhoitaja on tarkistanut vakuusvelkojien vaatimusten perusteet, hänen on poistettava kyseisten velkojen vakuutena oleva omaisuus luettelosta, johon sisältyvät erät käytetään velkojien saatavien maksuun.

8. Mitä säännöksiä sovelletaan saneerausmenettelyssä saneerausohjelman osalta?

Latviassa ei ole käytössä maksukyvyttömyysmenettelyä edeltävää erillistä saneerausmenettelyä.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Mitä säännöksiä sovelletaan likvidaatiossa omaisuuden osalta?

Konkurssimenettelyjen pääasiallisena tarkoituksena on maksaa mahdollisimman suuri osuus velkojien saatavista hankkimalla mahdollisimman paljon tuloja velallisen omaisuuden realisoinnista. Velallisen omaisuuden myynti toteutetaan avoimella huutokaupalla, jonka pesänhoitaja on velvollinen järjestämään. Yksittäistapauksissa pesänhoitaja voi velkojainkokouksen suostumuksella käyttää muita velallisen irtaimen omaisuuden luovutuskeinoja.

10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

Tuomioistuin päättää maksukyvyttömyysmenettelyn pesänhoitajan esittämän hakemuksen perusteella, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

  1. Velallinen on täyttänyt velvoitteensa.
  2. Velallinen on täyttänyt kaikki erääntyneet velvoitteensa ja näiden velvoitteiden suorittamisen jälkeen velallisen varat ylittävät jäljelle jäävät velat.
  3. Yksikään velkoja ei ole esittänyt vaatimuksia julkaistun määräajan kuluessa.
  4. Konkurssimenettely on viety päätökseen.

Maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen seuraukset

  1. Jos maksukyvyttömyysmenettely päättyy velallisen maksukyvyn palautumisen vuoksi, pesänhoitajan valtuudet lakkaavat asianomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä, velallisen oikeus hallita omaisuuttaan ja määrätä siitä palautuu ja velallisen hallintoelinten toiminta alkaa uudelleen.
  2. Jos maksukyvyttömyysmenettely päättyy velallisen konkurssin vuoksi, pesänhoitajan valtuudet lakkaavat, kun tuomioistuin on antanut päätöksen konkurssimenettelyn päättymisestä.

Lisätietoja

  • Latvia Courts Portal latviešu valoda
  • Latvia Law Guide English
  • Tulkošanas un terminoloğijas centrs English - latviešu valoda
  • Latvijas Republikas Tieslietu Ministrija English - latviešu valoda
  • Maksātnespējas administrācija English - latviešu valoda
  • Latvijas Republikas uznēmumu Registrs English - latviešu valoda
  • Zemesgramata English - latviešu valoda
  • Latvijas Vēstnesis latviešu valoda

« Konkurssi - Yleistä | Latvia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 05-10-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta