Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Italia

Uusin päivitys: 05-12-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Italia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä eri maksukyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä? 1.
2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset? 2.
3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä? 3.
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin? 5.
6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin? 6.
7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset? 7.
8. Mitä säännöksiä sovelletaan saneerausmenettelyyn? 8.
9. Mikä on likvidaatiomenettely? 9.
10. Mitkä ovat likvidaatiomenettelyn päättämisen edellytykset? 10.

 

1. Mitä eri maksukyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä?

  • Jos elinkeinonharjoittaja ei pysty hoitamaan tavanomaisia velvoitteitaan, se on maksukyvytön.

    Italian lain mukaan maksukyvyttömyys on asiaintila, jonka seurauksena velallinen voidaan julistaa konkurssiin tai voidaan käynnistää muita menettelyjä, joiden tarkoituksena on omaisuuden erottaminen velallisen määräysvallasta ja sen muuttaminen rahaksi, jotta velat voidaan maksaa.

  • Italian oikeusjärjestelmässä tunnetaan kaksi ennaltaehkäisevää menettelyä. Toisessa niistä velallinen ja velkojat tekevät oikeudenkäyntimenettelyn ulkopuolella sopimuksen, jonka nojalla yritystoimintaa voidaan jatkaa, jos esimerkiksi osa omaisuudesta luovutetaan velkojille ja/tai jos velallinen saa velkojilta maksuihin lykkäystä tai velkojat luopuvat kokonaan tai osittain saatavistaan ja/tai niiden koroista.

    Toisesta menettelystä säädetään konkurssilaissa ja se on nimeltään 'ennaltaehkäisevä sopimus' (concordato preventivo) eli akordi. Velallinen ehdottaa velkojille akordia saneeraussuunnitelman tai velkojen uudelleenjärjestelyä koskevan suunnitelman perusteella. Yrityksen päätoimipaikan tuomioistuin tutkii ehdotuksen ja hyväksyy menettelyn päätöksellään tai kieltäytyy ottamasta asiaa tutkittavaksi ja asettaa yrityksen konkurssiin. Jos akordimenettely hyväksytään, velallinen saa pitää omaisuutensa hallinnassaan ja harjoittaa toimintaansa pesänhoitaja (comissario giudiziale) valvonnassa.

    Maksukyvyttömyydestä seuraavat viralliset menettelyt ovat konkurssi, akordi ja hallinnollinen pakkoselvitystila. Viimeksi mainittua sovelletaan tiettyihin yrityksiin, jotka on yleisen merkittävyytensä vuoksi suljettu pois konkurssilain soveltamisalasta (esim. luottolaitokset, suuret vakuutusyhtiöt).

    Sivun alkuunSivun alkuun

2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset?

Kaikkien menettelyjen ainoa aineellinen edellytys on maksukyvyttömyys.

  • Velkojat, yleinen syyttäjä tai velallinen voivat hakea kaupallista toimintaa harjoittavan henkilön tai yhtiön konkurssiin. Hallinnolliseen pakkoselvitystilaan asettamista voivat hakea kaikki edellä mainitut sekä yritystä valvovat henkilöt ja viranomaiset. Ainoastaan velallinen voi pyytää akordin tekemistä.

Konkurssiin asettamista koskeva tuomio annetaan tiedoksi kaikille osapuolille, ja se julkistetaan merkitsemällä se elinkeinonharjoittajan kotipaikan kaupparekisteriin. Kaikki halukkaat saavat tietoja rekisteristä, myös sähköisessä muodossa.

Päätös akordimenettelyn hyväksymisestä julkaistaan tuomioistuimen ilmoitustaululla ja merkitään kaupparekisteriin, ja, jos velallinen omistaa julkista rekisteröintiä edellyttäviä kiinteistöjä, tieto merkitään kyseisiin julkisiin rekistereihin. Lisäksi tuomioistuin voi julkaista päätöksen yhdessä tai useammassa valitsemassaan sanomalehdessä.

Tuomioistuin voi päätöksessään määrätä myös muista julkaisutavoista.

3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä?

Konkurssimenettelyyn osallistuvat  tuomioistuin, määrätty tuomari, selvittäjä (curatore) ja velkojainkokous.

Tuomioistuin antaa tuomion, jos kyseessä on konkurssiin tai pakkoselvitystilaan asettaminen, ja tekee päätöksen akordimenettelyä koskevan hakemuksen hyväksymisestä. Tuomioistuin on myös konkurssiviranomainen, osallistuu pakkoselvitystilamenettelyyn ja vahvistaa akordin laissa säädettyjen toimivaltuuksien mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

Määrätty tuomari valvoo menettelyn oikeellisuutta.

Selvittäjä hoitaa menettelyn käytännöllistä puolta ja suorittaa omaisuuden muuttamisen rahaksi.

Velkojainkokous valvoo selvittäjän toimia ja antaa niihin luvan sekä antaa lausuntoja laissa säädetyissä tapauksissa tai tuomioistuimen tai määrätyn tuomarin pyynnöstä.

Kun tuomio konkurssiin asettamisesta on annettu, velallinen ei saa suorittaa maksuja yksittäisille velkojille ja sen on luovutettava omaisuutensa ja siitä myöhemmin saatu tuotto selvittäjän haltuun. Lisäksi velallisen on ilmoitettava selvittäjälle osoitteenmuutoksista, jotta hänet voidaan kutsua antamaan määrätylle tuomarille, selvittäjälle tai velkojainkokoukselle menettelyn kannalta tarpeellisia tietoja tai selvityksiä. Velallisen on myös annettava selvittäjälle konkurssiin liittyviä talous- ja omaisuussuhteita koskeva kirjeenvaihto. Jos velallisen ja hänen perheensä sallitaan asua velallisen omistamassa asunnossa, asuntoa ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen.

Jokaisella velkojalla on oikeus hakea maksukyvytön elinkeinonharjoittaja (joka on sen velallinen) oikeusteitse konkurssiin. Ns. etuoikeutetut velkojat eli sellaiset, joiden saatavilla on etusija (pantti, kiinnitys tai muu lakisääteinen etuoikeus), nauttivat tiettyjä etuja saataviensa maksamisen suhteen laissa yksityiskohtaisesti säädetyllä tavalla.

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

  • Selvittäjä inventoi velallisen omaisuuden.
  • Velallinen säilyttää omistusoikeuden omaisuuteen, mutta menettää sen vallintaoikeuden. Sillä on oikeus valvoa luovuttamansa omaisuuden hoitoa ja sitä, että pesäluettelo on laadittu oikein.
  • Velkojilla on oikeus saada saatavansa velallisen omaisuuden myynnistä kertyneestä tuotosta. Laissa on säännökset velkojien etuoikeusjärjestyksen laatimisesta.
  • Määrätty tuomari voi toteuttaa itse tai pyytää toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan kiireellisiä toimenpiteitä omaisuuden säilyttämiseksi. Näitä ovat mm. takavarikointi turvaamistoimena ja muut Italian siviiliprosessilaissa säädetyt erityistoimenpiteet sekä pilaantuvien tavaroiden välitön myynti.

5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin?

  • Selvittäjä ilmoittaa maksukyvyttömyysmenettelystä kolmansille, joilla on esineoikeuksia konkurssin tehneen irtaimeen tai kiinteään omaisuuteen, ja nämä voivat tehdä tuomioistuimelle hakemuksen, joka koskee kyseisten omaisuuserien palauttamista tai niiden kirjaamista konkurssipesän veloiksi.

Velkojat voivat konkurssin yhteydessä kuitata velkansa konkurssin tehneelle saataviaan vastaan, kunhan vaateet ovat syntyneet viimeistään vuotta ennen konkurssiin asettamista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vahingonkorvauksista ei ole erityisiä säännöksiä. Kun velallinen asetetaan konkurssiin, saataville ei enää kerry korkoa.

Jos omaisuutta on myyty omistuksenpidätysehdolla, myyjän konkurssi ei ole pätevä syy sopimuksen purkamiseen.

Kiinteistön vuokrasopimus ei raukea, jos vuokranantaja tekee konkurssin, vaan konkurssin selvittäjä tulee vuokranantajan sijaan sopimuksen osapuoli. Viimeksi mainittu voi kuitenkin milloin tahansa sanoa sopimuksen irti, jolloin hänen on maksettava vuokralaiselle sopiva korvaus sopimuksen ennenaikaisesta irtisanomisesta. Jos osapuolet eivät pääse asiasta sopimukseen, konkurssiasialle määrätty tuomari päättää vahingonkorvauksen suuruudesta osapuolia kuultuaan.

Jos konkurssin tehneen yrityksen toiminta lakkaa, työsopimukset päättyvät. Jos koko konkurssin tehnyt yritys tai osa sitä myydään kolmansille, voidaan erityisellä menettelyllä siirtää osa yrityksen työntekijöistä uuden omistajan palvelukseen tai muuttaa aiempia työsuhteen ehtoja.

Velkojien oikeuksista on yksityiskohtaisia säännöksiä konkurssilaissa. Erityisen suojan saavat saatavat, joilla on lakiin perustuva etusija, ja - takaisinsaannin avulla - saatavat, joiden suhteen velallinen on toteuttanut velkojalle vahingollisia oikeustoimia.

Velkojien on konkurssipäivästä lukien pidättäydyttävä erillisistä kanteista saatavien perimiseksi tai tulevien saatavien turvaamiseksi.

Velkojat, joilla on etuoikeus tiettyyn irtaimeen omaisuuteen, voivat saada saatavansa myös konkurssimenettelyn kuluessa, jos kyseiset saatavat on kirjattu etuoikeutetuiksi.

6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin?

  • Velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin sovelletaan konkurssilain säännöksiä takaisinsaannista, vastikkeettomien toimien peräyttämisestä sekä vastikkeellisten toimien, kuten velallisten suorittamien maksujen tai velallisen konkurssivaiheessa omalle omaisuudelleen asettamien vakuuksien, peräyttämisestä. Konkurssilaissa on säädetty, millä edellytyksillä edellä mainitut oikeustoimet voidaan peräyttää.
  • Toimia voidaan peräyttää siltä ajalta ennen konkurssiin asettamista, jolloin velallisen talousvaikeuksien oletetaan olleen näkyvissä, minkä vuoksi on toteutettu velkojille vahingollisia toimia.

7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset?

  • Selvittäjän on lähetettävä velkojille postitse, sähköpostitse tai faksilla tieto siitä, millä tavoin näiden on esitettävä saataviensa kirjaamista konkurssipesän veloiksi.
  • Saatavien tarkistaminen ja hyväksyminen tapahtuu oikeuskäsittelyssä, jossa vahvistetaan konkurssipesän velat, päätetään velkojien vaateiden hyväksymisestä ja velkojen etuoikeusjärjestyksestä.

8. Mitä säännöksiä sovelletaan saneerausmenettelyyn?

Konkurssilaissa on säännöksiä saneeraussuunnitelmista akordia (concordato preventivo) koskevan menettelyn yhteydessä. Velallinen liittää saneeraussuunnitelman tuomioistuimelle esittämäänsä hakemukseen. Siinä on oltava lähtökohtana velkojen saneeraus ja saatavien maksaminen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velallinen voi myös tehdä velkojien kanssa tuomioistuimen ulkopuolella sovinnon ennen kuin akordista tehdään päätös.

Velallinen voi kutsua koolle kokouksen, jossa se voi esittää tällaisen sovintoehdotuksen, jos velkojat, joiden osuus saatavista on vähintään 60 prosenttia, hyväksyvät menettelyn. Samalla on esitettävä asiantuntijalausunto sovintoratkaisun toteutettavuudesta.

Velallisen saneeraussuunnitelmassa tai sovintoratkaisussa voidaan määrätä maksujen ja täytäntöönpanotoimien väliaikaisesta keskeyttämisestä tai saatavien anteeksiantamisesta.

9. Mikä on likvidaatiomenettely?

Konkurssimenettelyssä selvittäjä muuttaa saatavat rahaksi, myy omaisuutta ja vahvistaa velat velkojien ilmoitusten perusteella.

Tällä tavoin saadut varat jaetaan velkojien kesken etuoikeusjärjestyksen mukaan. Jos velat ovat suuremmat kuin varat, velkojilla on oikeus saada maksu myös menettelyn päätyttyä, ellei tuomioistuin päätä vapauttaa velallista jäljellä olevista veloista. Näin voidaan tehdä konkurssilakiin äskettäin tehdyn velkavapautusta (esdebitazione) koskevan muutoksen nojalla, jos velallinen on tehnyt konkurssimenettelyssä yhteistyötä.

10. Mitkä ovat likvidaatiomenettelyn päättämisen edellytykset?

Likvidaatiomenettelyn päättämisen edellytykset konkurssissa ovat: velkojen maksaminen kokonaisuudessaan, realisoidun omaisuuden jakaminen velkojien kesken etuoikeusjärjestyksessä tai - jos velkojat eivät ole saaneet saataviaan - varmistuminen siitä, että jäljellä olevia saatavia ei saada katettua konkurssimenettelyä jatkamalla.

Konkurssiin asetetun kannalta konkurssin seuraukset ovat seuraavat:

  1. Omaisuuden hallintaoikeuden ja määräysvallan menettäminen. Konkurssiin asetetun oikeustoimet omaisuuden suhteen ovat pätemättömiä.
  2. Konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta koskeviin varallisuusoikeudellisiin riitoihin liittyvän asianosaiskelpoisuuden menettäminen. Konkurssimenettelyn alkaessa tällaiset oikeusprosessit keskeytyvät. Selvittäjä voi kuitenkin tulla oikeudenkäynnissä konkurssiin asetetun sijaan.
  3. Holhousasioita käsittelevä tuomioistuin voi selvittäjää ja velkojainkokousta kuultuaan myöntää konkurssiin asetetun tai hänen perheensä toimeentuloon avustuksen.

Konkurssilain taannoisen uudistamisen yhteydessä poistettiin aiemmat rajoitukset, jotka koskivat konkurssivelallisen mahdollisuutta aloittaa konkurssimenettelyn päätyttyä yritystoiminta uudelleen. Näin ollen yritystoiminta on mahdollista aloittaa konkurssin jälkeen uudelleen, kunhan yrittäjä ei ole tehnyt konkurssirikosta, jonka vuoksi hänet on tuomittu liiketoimintakieltoon tai häneltä on kielletty toimiminen yrityksen johdossa.

Konkurssilaissa säädetään useista rikoksista (velallisen huolimattomuus, velallisen petollisuus, luoton väärinkäyttö, tekaistujen velkojien ilmoittaminen ja muiden velallisen velvollisuuksien laiminlyönti), joista konkurssiin asetetuille yksittäisille yrittäjille tai konkurssiin asetettujen yhtiöiden johtajille voidaan tuomita vapausrangaistuksia ja edellä mainittuja yritystoiminnan harjoittamista koskevia seuraamuksia.

Myös selvittäjän tai kolmansien tekemistä rikoksista on säännöksiä.

« Konkurssi - Yleistä | Italia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 05-12-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta