Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Kreikka

Uusin päivitys: 29-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Kreikka

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä eri maksykyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä ja mitkä ovat niiden tavoitteet? 1.
2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset? 2.
3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä? 3.
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin? 5.
6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin? 6.
7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset? 7.
8. Mitä säännöksiä sovelletaan saneerausmenettelyssä saneerausohjelman osalta? 8.
9. Mitä säännöksiä sovelletaan likvidaatiossa omaisuuden osalta? 9.
10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 10.

 

1. Mitä eri maksykyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä ja mitkä ovat niiden tavoitteet?

Maksukyvyttömyys on tilanne, jossa henkilöllä on velkoja enemmän kuin omaisuutta eikä hän pysty maksamaan niitä velkojille. Maksukyvyttömyysmenettelyjä edeltävissä (ehkäisevissä) menettelyissä määrätään turvaamistoimista ja maksamismääräyksistä. Muodolliset menettelyt ovat konkurssi, selvitystila, tilapäinen hallinto, yhtiön asettaminen velkojien hallintaan ja yhtiön asettaminen konkurssipesän hallintoon niin, että velkojien kanssa voidaan päästä sovitteluratkaisuun.

2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset?

Sekä yksilöt että yhtiöt voidaan asettaa konkurssiin, mutta vain yhtiöt voidaan asettaa selvitystilaan, velkojien tilapäiseen hallintoon tai konkurssipesän hallintoon. Konkurssiin asettaminen edellyttää, että liikemies on lopettanut yhtiön velkojen maksamisen tai ilmoittanut, että maksut on keskeytetty ja että on annettu tuomioistuimen päätös. Hakemuksen voi jättää jokainen velkoja, joka esittää saatavistaan kirjalliset todisteet. Yhtiö voidaan asettaa selvitystilaan ainoastaan, jos sitä hakee 51 prosenttia velkojista, joiden saatavat on ilmoitettu yhtiön kirjoissa. Erityisen selvitysmenettelyn aloittamisen edellytyksenä on, että yhtiö on keskeyttänyt tai lopettanut liiketoiminnan ja lopettanut maksujen maksamisen, sen on oltava konkurssissa tai velkojien hoidon ja hallinnan alaisena tai sen on oltava tilapäisessä hallinnossa tai selvitystilassa, ellei yhtiön perusomaisuus ja tuottava omaisuus ole huutokaupattu ja yhtiö ole selvästi kykenemätön maksamaan erääntyneitä velkojaan. Yhtiö voidaan asettaa selvitystilaan samoin edellytyksin, jos sitä hakee 20 prosenttia velkojista. Tässä tapauksessa nimitetään erityinen uskottu mies. Samoin edellytyksin velkojat, joiden saatavat on ilmoitettu yhtiön kirjoissa ja viimeisen tilivuoden tilinpäätöksessä tai yhtiö itse voi myös hakea konkurssipesän pesänhoitajan asettamista, jotta velkojien ja yhtiön välillä päästään sopimukseen velkojen järjestelystä tai rajoittamisesta. Päätös yhtiön asettamisesta sen velkojien hallintaan, voidaan tehdä, jos voidaan osoittaa, että maksujen maksaminen on lopetettu, hakemuksen on jättänyt 55 prosenttia kirjoihin merkityistä velkojista ja Kreikan Pankkiin on perustettu erityinen komitea. Tilapäinen uskottu mies ryhtyy tarvittaviin toimiin liiketoimien jatkamiseksi ja kutsuu osakkaat kokoukseen ratkaisun tekemiseksi yhtiön asettamisesta velkojien hoidon ja hallinnon alaiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä?

Kun päätös konkurssista on julkistettu, määrätään sovittelija, joka valvoo työskentelyä, ja lakimies, joka toimii tilapäisenä uskottuna miehenä. Nimitys vahvistetaan velkojien kokouksen hyväksynnällä ja uskottu mies edustaa tämän jälkeen konkurssipesää ja kyseistä ryhmää. Uskottu mies vahvistaa konkurssivelallisen omaisuuden ja velat ja edustaa tätä konkurssipesää koskevissa käsittelyissä. Konkurssimenettelyjen päätyttyä uskottu mies myy ja jakaa konkurssipesän omaisuuden velkojille, jotka osallistuvat yleiskokoukseen ja ilmoittavat saatavansa, jotka merkitään luetteloon. Jos sovittelijan selvityksen mukaan omaisuutta ei ole, tuomioistuin julistaa asian käsittelyn päätetyksi. Konkurssimenettelyjen aikana konkurssivelallisella ei ole oikeutta hallinnoida konkurssipesää, mutta se voi toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä, jos uskottu mies ei toimi. Yhtiö asetetaan selvitystilaan ja muutoksenhakutuomioistuin määrää selvitysmiehet. Se määrää myös pesänhoitajan ja vahvistaa sopimuksen velkojien pyynnöstä. Kun päätökset on julkistettu, yhtiötä eivät enää johda yhtiöjärjestyksen määräämät elimet. Jos sovelletaan 46 §:ää, selvitysmies myy omaisuuden yksitellen tai yhtenä eränä pakkohuutokaupassa, jotta voidaan maksaa korvaukset rekisteröidyille velkojille. Jos sovelletaan 46 §:n a momenttia, yhtiö myydään yhtenä eränä julkisessa huutokaupassa ja selvitysmies laatii myyntisopimuksen, kerää tuotot ja jakaa ne luettelon mukaisesti. Jos yhtiö asetetaan tilapäiseen hallintoon, uskottu mies ryhtyy toimiin yhtiön omaisuuden suojelemiseksi toimimalla sen puolesta ennen tuomioistuinta ja viranomaisia ja laatimalla tavaraluettelon ja taseen, kutsuu velkojat esittämään saatavansa, laatii luettelon ja pyytää osakkaita antamaan luvan sille, että yhtiö jatkaa liiketoimintaa velkojien johdon ja hallinnon alaisuudessa. Sen jälkeen velkojat asettavat johtoryhmän, joka kasvattaa osakepääomaa laskemalla liikkeeseen osakkeita, jotka jaetaan heille suhteessa kunkin saataviin. Kolme vuotta myöhemmin velkojat voivat valtuuttaa johtoryhmän purkamaan yhtiön tai asettamaan sen selvitystilaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

Kun päätös on julkistettu, konkurssivelallinen menettää varojensa hallinnan. Tätä ei sovelleta saataviin, jotka eivät ole ulosoton alaisia, siirtämättömiin oikeuksiin tai omaisuuteen, joka on muodostettu konkurssin jälkeen. Konkurssipesän velkojat jaetaan etuoikeudettomiin, etuoikeutettuihin ja yleisen etuoikeuden omaaviin velkojiin. Etuoikeudettomien ja yleisen etuoikeuden omaavien velkojien henkilökohtaiset kanteet keskeytetään, kun taas yhteisvelkojien, konkurssin jälkeen tulevien ja etuoikeutettujen tai erityisen etuoikeuden omaavien velkojien kanteet säilyvät. Rauhantuomari sinetöi ja laatii pesäluettelon 24 tunnin kuluessa konkurssiin asettamisesta. Tavarat luovutetaan uskotulle miehelle ja varat valtion kassaan. Kun pesänhoitaja on määrätty ja päätös julkistettu, yksittäiset täytäntöönpanotoimet keskeytetään. Tämä ei koske oikeudenkäyntejä tai oikeussuojakeinoja. Omaisuus jaetaan ja yhtiöjärjestystä muutetaan pesänhoitajan suostumuksella. Tuomioistuimen vahvistama sopimus sitoo velkojia, jotka eivät ole sopimuksen osapuolia. Jos yhtiö asetetaan selvitystilaan, täytäntöönpano, kieltomääräykset ja konkurssiin asettamiset kielletään hakemuksen jättämisen jälkeisenä päivänä. Kun päätös konkurssipesän hoidosta ja hallinnosta on julkistettu, se siirtyy erityisen selvitysmiehen käsiin. Jos yhtiö asetetaan tilapäiseen hallintoon tai velkojien hoitoon ja hallintaan, niin heti kun hakemus on jätetty, täytäntöönpano, kieltomääräykset ja konkurssiin asettaminen kielletään ennen hakemusta kertyneiden velkojen osalta. Yhtiön hallinto annetaan aluksi uskotun miehen haltuun ja sitten se siirretään velkojien hallintokomitealle.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin?

Konkurssimenettelyt koskevat konkurssipesää sellaisena kuin se on konkurssin julistamishetkellä. Omistaja voi vaatia itselleen kaikki konkurssipesän pidättämät tai hallussaan pitämät tavarat. Konkurssipesän sopimuspuolet eivät ole velvollisia panemaan ensin täytäntöön täyttämättömiä kahdenvälisiä sopimuksia. Työsopimuksia ei peruuteta eivätkä konkurssipesän työnantajat, joilla on erääntyneitä saatavia, vapaudu hyväksymästä annettuja palveluja tai palkkojen maksamista. Vuokrasopimukset eivät peruunnu kiinteistön vuokraajien tai vuokraisäntien konkurssin vuoksi. Osakkaan konkurssi johtaa yhteenliittymän tai kumppanuuden purkamiseen, ellei sen säilyttämisestä ole sovittu jäljelle jääneiden osakkaiden kesken. Osakeyhtiöt puretaan konkurssissa, mutta ne säilyttävät kaupallisen asemansa ja oikeushenkilöytensä selvitystilan aikana, eikä osakkaan konkurssi aiheuta niiden purkamista. Toimeksiannot peruutetaan, käyttötilit suljetaan ja lainasopimukset peruuntuvat automaattisesti. Sopimuksen mukaiset yksipuoliset hyvitykset ovat pätemättömiä. Yhtiön asettaminen selvitystilaan ei aiheuta sen purkamista tai vaikuta sen täyttämättömiin sopimuksiin, paitsi jos osapuolet pyrkivät molemminpuoliseen luottamukseen tai jonkin osapuolen henkilökohtaisen aseman parantamiseen. Selvitystila aiheuttaa voimassa olevien työsopimusten peruuntumisen, vaikka tuomioistuin saattaa määrätä velkojien pyynnöstä joidenkin työntekijöiden pitämisestä tilapäisesti, jos se on yhtiön edun mukaista. Ajoneuvojen, koneiden tai muun laitteiston vuokrasopimukset peruutetaan, samoin kaikki sopimukset, joiden mukaisesti kolmas osapuoli pitää niitä omistuksessaan tai hallussaan tai käyttää niitä. Kolmatta osapuolta koskevat takuut tai turvallisuus eivät heikenny. Selvitysmies voi maksaa erääntyneitä velkoja ja hyvittää yhtiön saatavia kolmannen osapuolen saatavia vastaan tai myydä ne. Jos yhtiö asetetaan pesänhoitajan valvontaan, takuut, kiinnitykset, pantit tai muut satunnaiset esineoikeudet tai oikeudet, jotka eivät turvaa saatavaa ja siihen kohdistuvia etuoikeuksia, säilytetään. Jos yhtiö asetetaan tilapäiseen hallintoon tai velkojien hoitoon ja hallintoon, se jatkaa liiketoimintaa tavanomaiseen tapaan, mutta omaisuutta ei saa myydä tai kiinnittää eikä yli vuoden kestäviä liiketoimia saa aloittaa ilman tuomioistuimen lupaa. Kiinnitykset, pantit tai erioikeudet pysyvät kunnes pantinhaltija, kiinnityksen haltija tai etuoikeutetut velkojat ovat saaneet maksunsa eikä takuita ole heikennetty.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin?

Kriittisenä aikana toteutettavat konkurssivelallisen oikeustoimet, jotka heikentävät konkurssipesää, peruutetaan. Kaikki yksipuoliset oikeustoimet, jotka heikentävät konkurssipesää, käteismaksut, myönnytyksillä, myynnillä, hyvityksellä tai muulla tavoin kuin käteisellä tai tavaravekselillä suoritettavat maksut, jotka eivät ole vielä erääntyneet, ja kaikki oikeustoimet, joilla vahvistetaan aikaisemmat velat, ovat pätemättömiä velkojaan nähden, jos velallinen panee ne täytäntöön aikana, jolloin maksujen maksaminen oli lopetettu, tai kymmenen päivää sitä ennen.

7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset?

Velkojille ilmoitetaan konkurssista julkistamalla päätös, jossa määrätään sovittelija ja uskottu mies ja vahvistetaan osakkaiden yleiskokouksen aika ja paikka. Velkojat ilmoittautuvat esittämällä osakekirjat ja muistiot aluksi sovittelijalle tai, jos uskottu mies asetetaan tehtäväänsä lopullisesti, tälle tai sovittelijalle. Velkojille, jotka eivät ilmoittaudu, ilmoitetaan henkilökohtaisesti, ja asiasta ilmoitetaan myös lakimiesten eläkekassan tiedotuslehdessä. Saatavat tutkitaan ja sovittelija laatii selvityksen. Jos saatava hyväksytään, velkoja vannoo sen olevan paikkansapitävä ja totuudenmukainen. Velkojat, jotka eivät esitä saataviaan, voivat jättää takaisinsaantihakemuksen selvitystilan tuoton lopulliseen jakamiseen asti ja heidät otetaan mukaan jakoon, jos se hyväksytään. Yhteisvelkojien saatavat hyvitetään ennen konkurssin velkojia ja omaisuuden jakoa yleisen etuoikeuden omaavien velkojien, erityisen etuoikeuden omaavien velkojien, kiinnityksenhaltijoiden ja pantinhaltijoiden jälkeen. Jos yhtiö asetetaan selvitystilaan, velkojat tekevät selvityksen selvitysmiehelle, joka laatii luettelon. Tämä menettely sisältää saatavat, jotka kerääntyivät ennen kuin yrityssaneerauksista vastaava virasto asetti yhtiön saneeraukseen, hakemus yhtiön asettamisesta selvitystilaan jätettiin ja yhtiö asetettiin selvitystilaan. Selvitystila ja jatkuvat liiketoimintakustannukset, konkurssia edeltävät hallintokulut ja täytäntöönpanokustannukset eivät sisälly mukaan eikä niitä ilmoiteta. Tämän jälkeen laaditaan luokitustaulukko. Epäilyttävät tai virheellisesti luokitellut saatavat luokitellaan sattumanvaraisesti tai ehdollisesti. Jos yhtiö likvidoidaan 46 §:n a momentin mukaisesti, selvitysmies julkistaa kutsun, jolla velkojia kehotetaan ilmoittautumaan, ja sovelletaan 46 §:n mukaisia luokittelua koskevia sääntöjä. Jos yhtiö asetetaan selvitystilaan velkojien hoidon ja hallinnon alaisena, saatavat luokitellaan siviiliprosessilain 975 ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti sekä valtion tulojen keräämistä koskevan lakikokoelman 61 §:n mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Mitä säännöksiä sovelletaan saneerausmenettelyssä saneerausohjelman osalta?

Saneerausmenettelyt koskevat velkojien suorittamaa yhtiön hoitoa ja hallintoa, yrityksen saneerausta ja 44–45 §:n mukaisia menettelyjä. Jos yhtiö on asetettu velkojien hallintaan, täytäntöönpano, turvaamistoimet ja konkurssin julistamiset kielletään hakemuksen jättämisen jälkeen. Hallintokomitea hallinnoi yhtiötä, valvoo luottoja, kasvattaa pääoman osuutta ja jakaa osakkeita koskevat osakekirjat. Kolme vuotta hakemuksen jättämisen jälkeen 3/5 velkojista voi pyytää yhtiön purkamista tai asettamista selvitystilaan. Yhtiö tai velkojat voivat hakea yhtiön saattamista ministerin päätöksellä saneerausmenettelyyn, jossa yrityssaneerauksista vastaava virasto määrätään tilapäiseksi hallinnoijaksi, ja sopimus velkojien kanssa laaditaan. Erääntyneiden velkojen maksaminen, täytäntöönpanotoimet, korko ja saatavien rajoittaminen keskeytetään. Osakkaiden, velkojien ja yrityssaneerauksesta vastaavan viraston välinen sopimus ei vaikuta takuihin, kiinnityksiin, pantteihin tai muihin erityisiin etuoikeuksiin, joiden perusteella pienennetään saatavia tai myönnetään sopimisen määräajat. Tilapäinen hallinto lakkaa ja yksittäisten saatavien keskeytys ja muut toimenpiteet lopetetaan ministerin hyväksynnällä, joka julkaistaan virallisessa lehdessä. Velkojien ja yhtiön välinen sopimus sitoo niitäkin velkojia, jotka eivät ole sopimuksen osapuolia, ja sillä annetaan määräaika saatavien selvittämiseksi, pienennetään saatavan määrää (jäännöksen menetyksen vuoksi), rajoitetaan maksettavaksi sovitun summan vakuutta ja takuita ja peruutetaan konkurssi. Kun päätös yhtiön asettamisesta konkurssipesän hallintoon julkistetaan, keskeytetään täytäntöönpanotoimet, oikeus turvaamistoimiin ja korot. Pesänhoitajan tehtävänä on laatia velkojien ja yhtiön välinen sopimus, joka sitoo velkojia, jotka eivät ole sopimuksen osapuolia, ja rajoittaa maksettavaksi sovitun summan vakuutta ja takuita.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Mitä säännöksiä sovelletaan likvidaatiossa omaisuuden osalta?

Jos sovitteluratkaisuun ei päästä, velkojat toimivat liittona. Tehtävän työn tavoitteena on selvittää omaisuus ja jakaa tuotto. Uskottu mies myy irtaimen ja kiinteän omaisuuden. Jos selvitystoimet ovat mahdottomia tai kannattamattomia, tuomioistuin määrää pyynnöstä sovittelijan työn lopetettavaksi. Jos omaisuutta on riittävästi, irtain omaisuus myydään julkisessa huutokaupassa tai sopimuksella ja kiinteä omaisuus sovittelijan luvalla. Raha talletetaan julkiseen luottolaitokseen ja ennen sen jakamista etuoikeudettomien velkojien kesken, tuomioistuimen ja konkurssihallinnon kustannukset, taloudellinen apu konkurssipesää ja sen perhettä varten, yleisen etuoikeuden omaavien velkojien saatavat, yhteiset saatavat ja vakuudella turvatut velat vähennetään ja jako-osa pidätetään niitä velkojia varten, joiden saatavat on tilapäisesti hyväksytty, jotka eivät voineet ilmoittaa saamisistaan ajoissa ja jotka jättivät takaisinsaantihakemuksen ja hakemuksen saataviensa tarkistamiseksi, jotka asuvat maan ulkopuolella (jos heidän vaatimuksensa ilmoitetaan taseessa) ja joilla on jakoa suoritettaessa ehdollisia vaatimuksia. Sovittelija kutsuu koolle velkojien kokouksen, jossa uskottu mies ilmoittaa, saivatko velkojat konkurssista täyden hyvityksen tuotosta. Velkojien hoidon ja hallinnon alainen yhtiö asetetaan selvitystilaan tuomioistuimen päätöksellä ja maksujen lakkauttamista koskeva päivämäärä vahvistetaan. Uskottu mies myy kaiken irtaimen ja kiinteän omaisuuden huutokaupassa. Jos eniten tarjoavaa ei ole, huutokauppa siirretään ja siihen mennessä toteutettu menettely jää siihen. Jaossa annetaan etusija kiinnityksenhaltijoille, etuoikeutetuille ja yleisen etuoikeuden omaaville velkojille kiinnityksen, pantin tai etuoikeuden järjestyksen mukaisesti. Jos 44–45 §:ssä tarkoitettuja sopimuksia ei noudateta, vetoomustuomioistuin määrää selvityksen tekemisestä 46 §:n mukaisesti. Selvitysmies myy omaisuuden yksittäin tai yhtenä eränä pakkohuutokaupassa. Jos tarvitaan 46 §:n a momentissa tarkoitettua erityistä selvitystä, selvitysmies julkistaa kutsun, jonka mukaan kiinnostuksesta yhtiön ostamiseen tehdään kirjallinen ilmoitus, laatii tarjousmuistion, antaa jokaiselle jäljennöksen ja julkaisee ilmoituksen julkisesta huutokaupasta 35 päivää ennen huutokauppaa ja enintään 60 päivää päätöksen jälkeen. Tarjoukset avataan, selvitysmies laatii arviointiraportin, jossa ehdotetaan eniten tarjonneen tarjouksen hyväksymistä, ja se annetaan velkojien hyväksyttäväksi. Jos kirjallista päätöstä ei esitetä kuukauden kuluessa, ehdotus katsotaan hyväksytyksi ja sopimus, jonka mukaan omaisuus siirretään voittajalle, allekirjoitetaan ja voittaja maksaa hinnan, joka talletetaan Kreikassa laillisesti liiketoimintaa harjoittavan pankin tilille. Tämän jälkeen poistetaan kiinnitykset. Jos laillista tarjousta ei esitetä tai jos velkojat pitävät esitettyjä tarjouksia riittämättöminä tai kannattamattomina, selvitysmies pitää velkojien pyynnöstä uuden huutokaupan samoin muodollisuuksin. Jos toinen huutokauppa ei tuota tuloksia, muutoksenhakutuomioistuin määrää omaisuuden myymisestä yksitellen huutokaupassa tai kolmas huutokauppa pidetään tai hakemus jätetään muutoksenhakutuomioistuimelle, jotta se määräisi yhtiön asettamista selvitystilaan koskevan päätöksen kumoamisesta. Kun omaisuus on siirretty, selvitysmiehellä on 15 päivää aikaa julkaista kutsu, jossa ilmoitetaan luetteloon sisällytetyistä saatavista, ja tuotto jaetaan.

10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

Konkurssimenettelyt päätetään a) kun on laadittu sovitteluratkaisu, konkurssivelallisen tarpeelliset kompromissiehdotukset ja velkojien yhtiökokouksen hyväksymispäätös, ellei konkurssivelallista syytetä väärinkäyttönä pidettävästä maksukyvyttömyydestä, ja tuomioistuin vahvistaa ne, b) kun velkojien liitto on lopetettu, sovittelija kutsuu heti omaisuuden ja velkojen selvittämisen jälkeen koolle velkojien kokouksen, jossa uskottu mies antaa selonteon ja päättää, voidaanko konkurssia perustella, joskin lopullisen päätöksen tekee tuomioistuin. Selvitystilan tapauksessa menettely päätetään a) kun kaikki uudet osakkeita koskevat osakekirjat on merkitty, b) kun yhtiön ja sen velkojien kanssa on päästy sovitteluratkaisuun ja c) kun voitto on jaettu. Lain 1386/83 mukaiset menettelyt päättyvät a) kun ministeri hyväksyy yhtiön elinkelpoisuutta koskevan sopimuksen ja se julkaistaan virallisessa lehdessä, b) kun selvitetään ja jaetaan voitto. 44–45 §:n mukaiset menettelyt päättyvät muutoksenhakutuomioistuimen päätöksellä, jolla vahvistetaan velkojien ja yhtiön välinen sopimus. Selvitysmenettely päättyy voiton jakoon.

« Konkurssi - Yleistä | Kreikka - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 29-08-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta