Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Ranska

Uusin päivitys: 28-04-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Ranska

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit? 1.
2. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamista koskevat edellytykset? 2.
3. Mikä on eri osallistujien asema? 3.
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
5. Mitkä ovat tietyntyyppisiä vaateita koskevat erityissäännöt? 5.
6. Mitkä ovat velkojien etua vahingoittavia tekoja koskevat säännöt? 6.
7. Mitkä ovat vaateiden esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset? 7.
8. Mitkä ovat saneerausmenettelyä koskevat säännöt? 8.
9. Mikä on toiminnan lopettamismenettely? 9.
10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 10.

 

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit?

Jos maksukyvyttömyys määritellään tilanteeksi, jossa velat ovat varoja suuremmat, kyse on käsitteestä, jota ei käytetä yleistäytäntöönpanomenettelyitä (procédures collectives) koskevassa Ranskan lainsäädännössä. Ranskan lainsäädännössä käytetään suppeampaa maksujen lakkauttamisen (cessation des paiements) käsitettä, jolla tarkoitetaan velallisen kyvyttömyyttä vastata erääntyvistä veloistaan käytettävissään olevilla varoilla.

Maksukyvyttömyyttä edeltävät ennaltaehkäisevät menettelyt ovat seuraavat:
  • varoitusmenettely (procédure d’alerte) : Havaittuaan seikkoja, jotka voivat vaarantaa yrityksen toiminnan jatkumisen, tilintarkastaja ilmoittaa niistä yrityksen hallintoneuvoston puheenjohtajalle tai johtajalle. Jos tilintarkastaja ei saa tiedusteluihinsa tyydyttävää vastausta, hän pyytää hallintoneuvostoa käsittelemään asiaa ja ilmoittaa pyynnöstään kauppatuomioistuimen (tribunal de commerce) puheenjohtajalle. Hallintoneuvoston päätös annetaan tiedoksi yritysneuvostolle. Jos vaikeudet jatkuvat, tilintarkastaja laatii asiasta selvityksen, joka esitellään seuraavassa yhtiökokouksessa. Jos yrityksen toiminnan jatkumista ei voida varmistaa myöskään yhtiökokouksen päätöksellä, tilintarkastaja tiedottaa asiasta toistamiseen kauppatuomioistuimen puheenjohtajalle.
  • tilapäinen toimeksianto (mandat ad hoc) : Kauppatuomioistuimen puheenjohtajan on nimitettävä kenen tahansa asianosaisen pyynnöstä tilapäinen toimeksisaaja ja määritettävä toimeksisaajan tehtävien tavoite ja kesto.
Vapaamuotoinen uudelleenjärjestely- ja saneerausmenettely:
  • sovintoratkaisu (règlement amiable) : Jos yritys kohtaa vaikeuksia tai sillä ilmenee tarpeita, joita ei voida kattaa sen maksukykyyn mukautetulla rahoituksella, yritys voi hakea sovittelumenettelyn aloittamista. Kauppatuomioistuimen puheenjohtaja nimittää tuolloin sovittelijan (conciliateur) , jonka enintään neljä kuukautta jatkuvaan toimeksiantoon kuuluu yrityksen toiminnan edistäminen ja sovintoratkaisun löytäminen velkojien kanssa. Kauppatuomioistuimen puheenjohtaja voi keskeyttää erillisperintämenettelyt sovittelijan toimeksiannon ajaksi. Velallinen ei voi maksaa aiemmin esitettyjä vaateita eikä toteuttaa luovutustoimia (acte de disposition) ilman kauppatuomioistuimen puheenjohtajan lupaa. Jos puheenjohtaja hyväksyy sopimuksen, erillisperintä keskeytetään sopimuksen täytäntöönpanon ajaksi. Jos sopimusta ei noudateta, tuomioistuin, jolta haetaan myöhempänä ajankohtana saneeraus- (redressement judiciaire) tai selvitystilamenettelyn (liquidation judiciaire) aloittamista, voi katsoa kauppatuomioistuimen puheenjohtajan näkemyksen vastaisesti, että yrityksen maksut oli lakkautettu, kun sovintoratkaisumenettely aloitettiin.
Viralliset maksukyvyttömyysmenettelyt pesänselvitystä (administration) tai selvitystilaan asettamista varten ovat seuraavat:
  • saneeraus, jonka tarkoituksena on yrityksen pelastaminen, sen toiminnan jatkaminen ja työpaikkojen säilyttäminen sekä vapauttaminen veloista; tuomioistuin vahvistaa yrityksen saneeraussuunnitelman (plan de redressement) , jonka mukaan yrityksen toimintaa joko jatketaan (jolloin velkojien on hyväksyttävä tietyt määräajat) tai se luovutetaan (yritys ja sen keskeiset sopimukset myydään kolmannelle, jonka on annettava tietyt sitoumukset) ;
  • yritys asetetaan selvitystilaan, kun saneerausmenettely on mitä ilmeisimmin mahdoton; yrityksen toiminta lopetetaan tai yritys luovutetaan kolmannelle saneerausmenettelyä joustavammin järjestelyin.

2. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamista koskevat edellytykset?

Ranskan lainsäädännössä säädetään kahdesta eri järjestelmästä maksukyvyttömyystilanteiden varalta:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Liikkeenharjoittajiin, maanviljelijöihin, käsityöläisiin ja oikeushenkilöihin (asuntoyhtiöitä lukuun ottamatta) sovelletaan edellä mainittuja saneeraus- ja selvitystilamenettelyitä, joita kuvaillaan jäljempänä. Näitä menettelyitä ei voida soveltaa vapaita ammatteja harjoittaviin luonnollisiin henkilöihin. Menettelyt aloitetaan, kun velallisen maksut on lakkautettu eli kun velallinen ei kykene vastaamaan erääntyvistä veloistaan käytössään olevilla varoilla.
  2. Kun on kyse luonnollisesta henkilöstä, jolla on muusta kuin elinkeinotoiminnasta aiheutuneita velkoja (dettes non professionnelles, joihin sisältyy myös yrityksen vakuussitoumuksesta aiheutuva velka, jos vakuus ei koske nimenomaan kyseistä velkaa) , menettelyn aloittamisen edellytyksinä ovat vilpitön mieli ja ilmeinen kyvyttömyys vastata kaikista veloista. Tällöin noudatetaan seuraavaa menettelyä:

Luonnollinen henkilö vie asian hallintotoimikuntaan (commission administrative) , joka laatii velkaluettelon velkojien esittämien huomautusten perusteella. Hallintotoimikunta voi hakea tuomioistuimelta perintämenettelyn keskeyttämistä. Hallintotoimikunta pyrkii löytämään sovitteluratkaisun osapuolten välille ja ehdottaa suunnitelmaa, joka sisältää velanmaksun siirtämistä sekä velkojen uudelleenjärjestelyä ja peruuttamista koskevia toimenpiteitä. Jos sovitteluratkaisua ei löydetä, hallintotoimikunta suosittelee joitakin näistä toimenpiteistä toteutettaviksi kymmenen vuoden ajan tai pidempään, jos toimenpiteet koskevat ensisijaisen asunnon hankkimiseksi otettujen lainojen takaisinmaksua. Jos hallintotoimikunta toteaa, ettei yrityksellä ole ulosottokelpoisia varoja eikä omaisuuseriä, joilla voitaisiin selvittää osa veloista, toimikunta suosittelee velkojen perintäkelpoisuuden lykkäämistä. Tuomioistuin käsittelee näitä suosituksia vastaan nostetut kanteet.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos henkilö voi todistaa vilpittömässä mielessä toimimisen lisäksi myös sen, että hänen tilanteensa on heikentynyt peruuttamattomasti eli että hän ei kykene toteuttamaan edellä mainittuja toimenpiteitä, hän voi hakea tuomioistuimelta henkilökohtaista vararikkoa koskevan menettelyn (procédure de rétablissement personnel) aloittamista: velkojat luetteloidaan ja omaisuuserät arvioidaan. Tuomioistuin asettaa velallisen henkilökohtaisen omaisuuden selvitystilaan. Tuomioistuin nimittää selvitysmiehen (liquidateur) , joka jakaa velallisen omaisuuseristä saadut tulot velkojien kesken niiden keskinäisen luokittelun mukaan. Jos kaikkia velkoja ei kyetä maksamaan, tuomioistuin määrää menettelyn päättyneeksi varojen riittämättömyyden vuoksi, minkä jälkeen velallinen vapautetaan muusta kuin elinkeinotoiminnasta aiheutuvista veloistaan lukuun ottamatta vakuuden turvin maksettavia velkoja.

Kauppaoikeudellisten menettelyiden osalta asian saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi voi tapahtua velallisen, velkojan tai syyttäjän toimesta. Tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväksi myös omasta aloitteestaan.

Menettelyn aloittamisesta annettu tuomio mainitaan kaupparekisterissä tai tarvittaessa elinkeinonharjoittajien yhdistysrekisterissä, johon käsityöläiset rekisteröidään. Päätös julkaistaan lisäksi kahdessa oikeudellisia ilmoituksia sisältävässä virallisessa lehdessä.

3. Mikä on eri osallistujien asema?

Toimivaltainen tuomioistuin on elinkeinonharjoittajien ja yritysten tapauksessa kauppatuomioistuin, jonka jäsenet on valittu alan edustajien keskuudesta. Poikkeuksellisesti joissakin departementeissa ei ole kauppatuomioistuinta, jolloin asia käsitellään alioikeudessa (tribunal de grande instance) , joka koostuu kolmesta ammattituomarista. Elsassin alueen ja Mosellen departementin alioikeuden kaupallinen osasto koostuu sen puheenjohtajana toimivasta ammattituomarista ja kahdesta alan edustajien keskuudesta valitusta tuomarista (neuvosmiesjärjestelmä eli échevinage). Maanviljelijöiden tapauksessa toimivaltainen tuomioistuin on alioikeus. Elinkeinonharjoittajiin kuulumattomien velallisten osalta toimivaltaa käyttää täytäntöönpanotuomioistuin (juge de l'exécution) , jossa toimii yksi ammattituomari.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin tutkii, voidaanko yritys saneerata. Jos näin on, tuomioistuin vahvistaa saneeraussuunnitelman, joka voi olla joko toiminnan jatkamista koskeva suunnitelma (jolloin velkojien on hyväksyttävä tietyt määräajat ja yritys jatkaa toimintaansa saman velallisen johdolla) tai luovutussuunnitelma (jolloin yritys myydään kolmannelle ja myyntihinta käytetään velkojien vaateiden maksamiseen). Jos yritys ei ole saneerauskelpoinen, tuomioistuin asettaa sen selvitystilaan. Tällöin yrityksen omaisuus myydään yhtenä kokonaisuutena tai osina.

Menettelyn aloittaneesta tuomioistuimesta nimitettävän konkurssinvalvojan (juge-commissaire) tehtävänä on huolehtia menettelyn nopeasta sujumisesta ja eri etunäkökohtien suojaamisesta. Konkurssinvalvoja käsittelee erityisesti

- riitautukset, jotka perustuvat kolmansien vireille panemiin omaisuuden palauttamista koskeviin kanteisiin;

- tuomioistuimen nimittämän oikeudenkäyntiedustajan toimista tehdyt kantelut;

- saatavien riitauttamistapaukset;

- velallisen tai konkurssipesänhoitajan hakemukset, joilla haetaan lupaa joidenkin toimien toteuttamiseen menettelyn aikana;

- selvitystilan tapauksessa omaisuuserien myyntiä koskevat ehdot.

Konkurssinvalvojan päätöksiin voidaan hakea muutosta tuomioistuimelta.

Kun on kyse saneerausmenettelystä:

1) Tuomioistuimen nimittämä konkurssipesänhoitaja (administrateur judiciaire, jonka nimittäminen on vapaaehtoista muiden kuin yli 50 työntekijää työllistävien ja liikevaihdoltaan yli 3,1 miljoonan euron yritysten tapauksessa) nimitetään valtuutettujen elinkeinonharjoittajien luettelon perusteella. Konkurssipesänhoitaja laatii selvityksen yrityksen saneerausmahdollisuuksista sekä tilanteesta riippuen hallinnoi yritystä tai avustaa yrityksen johtajaa, jota ei ole kielletty hallinnoimasta yritystä, hallinnoinnissa menettelyn aloittamisen ja saneerausta tai selvitystilaan asettamista koskevan päätöksen välisenä aikana. Kun yritys on määrätty luovutettavaksi, konkurssipesänhoitaja panee määräyksen täytäntöön.

Sivun alkuunSivun alkuun

2) Velkojien edustaja, jonka tuomioistuin nimittää toisen elinkeinonharjoittajien luettelon perusteella, ilmoittaa velkojille menettelyn aloittamisesta, ottaa vastaan näiden saatavia koskevat ilmoitukset ja ehdottaa konkurssinvalvojalle vaateiden hyväksymistä tai hylkäämistä. Ainoastaan velkojien edustaja voi toteuttaa velkojien yhteisen edun mukaisia toimia.

3) Suunnitelman täytäntöönpanon valvojan (commissaire à l’exécution du plan) tehtävänä on valvoa suunnitelman moitteetonta täytäntöönpanoa, suorittaa velkojille tulevat maksut ja hakea tuomioistuimelta suunnitelman purkamista, jos se on jätetty panematta täytäntöön.

Jos yritys asetetaan selvitystilaan, toisen pätevien elinkeinonharjoittajien luettelon perusteella nimitettävä selvitysmies realisoi yrityksen omaisuuden ja suorittaa velkojille tulevat maksut.

Jos on kyse yksityishenkilön hakemasta henkilökohtaista vararikkoa koskevasta menettelystä, selvitysmies luetteloi velkojat, laatii selvityksen velallisen taloudellisesta tilanteesta, myy velallisen omaisuuden ja maksaa yrityksen velat.

Velallisen velvollisuudet:

Kun on kyse saneerausmenettelystä, tuomioistuin voi määrätä konkurssipesänhoitajan. Tuomioistuin määrittelee konkurssipesänhoitajan toimeksiannon, johon voi sisältyä velallisen avustaminen tai kokonaisvastuu yrityksen hallinnoinnista. Velallinen käyttää edelleen omaisuuteensa liittyviä oikeuksia ja toteuttaa toimet, jotka eivät kuulu konkurssipesänhoitajan toimeksiantoon. Velallisen yksin hoitamat juoksevat asiat katsotaan päteviksi suhteessa vilpittömässä mielessä toimiviin kolmansiin. Velallinen ei kuitenkaan joudu maksamaan aiempia vaateita (paitsi korvauksena vaateisiin liittyvistä velvoitteista).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tuomioistuin ei määrää konkurssipesänhoitajaa, velallinen hallinnoi yritystä yksin ja laatii saneeraussuunnitelmaluonnoksen.

Jos yritys asetetaan selvitystilaan, velallinen menettää oikeudet omaisuutensa hallintaan ja hallussapitoon, kunnes menettely on saatettu päätökseen. Selvitysmies käyttää kyseisiä oikeuksia velallisen asemasta. Velallinen voi käyttää ainoastaan yksityisiä oikeuksiaan, kuten muita kuin omistusoikeuksia.

Henkilökohtaista vararikkoa koskevassa menettelyssä velallinen menettää oikeudet omaisuutensa hallintaan ja hallussapitoon, kunnes menettely on saatettu päätökseen. Selvitysmies käyttää kyseisiä oikeuksia velallisen asemasta.

Velkojien oikeudet ja muutoksenhaku:

Velkojien on ilmoitettava saatavansa velkojien edustajalle. Ennen menettelyn aloittamista aloitetut erillisperintämenettelyt lopetetaan oikeutetusti.

Jokainen velkoja voi hakea muutosta vaateensa hylkäävään päätökseen. Ainoastaan kantajana oleva velkoja voi kuitenkin hakea muutosta tuomioon, jolla aloitetaan menettely tai kieltäydytään menettelyn aloittamisesta.

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

  • Menettelyn aloittamisen seurauksena aiempiin vaateisiin perustuvat erillisperintää koskevat menettelyt keskeytetään, kyseisten vaateiden maksaminen kielletään ja voimassa olevien sopimusten täytäntöönpanoa jatketaan edellyttäen, että tulevia määräaikoja noudatetaan. Irtisanomisiin on saatava konkurssinvalvojan lupa.
  • Välittömästi menettelyn aloittamisen jälkeen aloitetaan velallisen omaisuuden inventointi. Sellaisen omaisuuden omistajat, joka oli pelkästään yrityksen hallussa, voivat vaatia viipymättä omaisuutensa palautettavaksi.
  • Kun on kyse saneerausmenettelystä, velallinen jatkaa omaisuutensa hallussapitoa ja hallintaa. Jos yritys asetetaan selvitystilaan, selvitysmies käyttää velallisen oikeuksia, puhtaasti yksityisiä oikeuksia lukuun ottamatta.
  • Kaikki vaateet on esitettävä. Tästä ovat ainoana poikkeuksena työsopimukseen perustuvat vaateet.
  • Erityisiä väliaikaisia toimenpiteitä ei ole edellä ensimmäisessä kohdassa mainittuja toimenpiteitä lukuun ottamatta. Turvaamistoimien eli vakuustakavarikon ja pakkotoimenpiteiden (kiinnitykset, liikearvon panttaus, kantaosakkeiden ja arvopaperien panttaus jne.) seurauksena takavarikoitu omaisuus poistetaan käytöstä. Turvaamistoimet on julistettava mitättömiksi, jos velallinen on toteuttanut ne maksujen lakkauttamisen jälkeen.
  • Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen ei vaikuta valtionkassan varoja hallussaan pitäville kolmansille antamiin ilmoituksiin eikä ulosottotoimenpiteisiin.
  • Menettelyihin, jotka koskevat luonnollisille henkilöille muusta kuin elinkeinotoiminnasta aiheutuneita velkoja, sovelletaan samoja sääntöjä.
  • Vaikka Ranskassa ei ole vielä annettu yksityiskohtaisia sääntöjä toisissa jäsenvaltioissa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta 22. toukokuuta 2000 annetun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan nojalla tehtyjen päätösten julkaisemisesta, kyseisten päätösten julkistaminen on pakollista mainitun asetuksen välittömien oikeusvaikutusten perusteella. Asetusluonnoksessa säädetään, että vastuu julkaisemisesta kuuluu kaupparekisterin kirjaajalle.

5. Mitkä ovat tietyntyyppisiä vaateita koskevat erityissäännöt?

  • Sivullisten esineoikeuksia koskevat erityissäännöt: Kaikkien velkojien, joilla on esineoikeuksia (ts. kiinnityksiä tai panttioikeuksia, jotka antavat etuoikeuden esineen myyntihintaan nähden ja/tai oikeuden jälleenmyyntikorvaukseen) , on esitettävä vaateensa; perintämenettelyt keskeytetään.
  • Kuittaamiseen liittyvät säännöt: Kyseisiä sääntöjä sovelletaan, kun kaksi henkilöä ovat velkasuhteessa toisiinsa. Kuittauksessa vastakkaiset velat lakkaavat siltä osin kuin ne kattavat toisensa. Velkoja voi aloittaa kuittaamisen omasta aloitteestaan joutumatta hakemaan siihen lupaa. Tämä koskee kuitenkin vain toisiinsa liittyviä velkoja.
  • Omistuksenpidätyslauseke: Tämä myyjän ja ostajan kesken sovittava lauseke lykkää omistusoikeuden siirtymistä, kunnes koko hinta on maksettu. Lausekkeeseen voidaan vedota yleistäytäntöönpanomenettelyssä.
  • Työsopimukset (ks. jäljempänä 7 kohta) : Palkansaajat eivät joudu esittämään vaateitaan.
  • Erityisestä palkkaturvajärjestelmästä (Fonds national de garantie des salaires) maksetaan ennakkoa palkkasaatavista erittäin lyhyissä määräajoissa riippuen palkkasaatavan luonteesta ja syntyajankohdasta (ennen menettelyn aloittamista tai sen jälkeen). Fonds national de garantie des salaires turvaa ennen menettelyn aloittamista kertyneet palkkarästit muttei menettelyn aloittamisen ja saneeraussuunnitelman hyväksymisen välisenä aikana kertyneitä palkkarästejä. Jos yritys asetetaan selvitystilaan, palkkarästit turvataan periaatteessa vain selvitystilaan asettamista seuraavien 15 päivän ajalta. Irtisanomiskorvaukset turvataan vain, jos työsopimus irtisanotaan 15 päivän kuluessa selvitystilaan asettamisesta tai kuukauden kuluessa saneeraussuunnitelman vahvistamisesta.

6. Mitkä ovat velkojien etua vahingoittavia tekoja koskevat säännöt?

Seurantajakso (période suspecte) alkaa päivänä, jona maksut lakkautetaan, ja päättyy päivänä, jona menettely aloitetaan. Tuomioistuin voi määrätä sen pituudeksi enintään 18 kuukautta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kaikki kyseisen jakson aikana toteutetut vastikkeelliset toimet voidaan peruuttaa, jos sopimuspuoli oli tietoinen siitä, että yrityksen maksut oli lakkautettu. Tuomioistuin voi käyttää harkintavaltaa määrittääkseen, onko peruutukseen aihetta.

Tietyt laissa tyhjentävästi luetellut toimet on peruutettava, jos ne on toteutettu seurantajakson aikana, riippumatta siitä, oliko sopimuspuoli tietoinen yrityksen maksujen lakkauttamisesta. Tämä koskee erityisesti sopimuksia, joissa määrätyt velallisen velvollisuudet menevät huomattavasti toisen osapuolen velvollisuuksia pidemmälle, maksuja, jotka on suoritettu muulla kuin yleisesti hyväksytyllä maksutavalla, aiempaa velkakiinnitystä tai kaikkia vastikkeettomia toimia.

7. Mitkä ovat vaateiden esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset?

1) Vaateiden tarkastaminen:

Velkojien edustaja kehottaa tiedossa olevia velkojia ilmoittamaan vaateensa kyseiselle edustajalle. Velallisen on toimitettava velkojien edustajalle luettelo velkojista.

Palkansaajia lukuun ottamatta kaikkien velkojien on esitettävä vaateensa kahden kuukauden kuluessa menettelyn aloittamista koskevan tuomion julkaisemisesta. Kyseisen määräajan päätyttyä velkojien, jotka voivat todistaa jättäneensä vaateen ilmoittamatta ilman omaa syytään, on haettava vapautusta seuraamuksista.

Vaateet, jotka on jätetty ilmoittamatta ja joiden perusteella ei ole myönnetty vapautusta seuraamuksista, kuoletetaan.

Velkojien edustaja suorittaa vaateiden ensimmäisen tarkastuksen ja ehdottaa konkurssinvalvojalle vaateen hyväksymistä tai hylkäämistä. Aikoessaan ehdottaa vaateen hylkäämistä konkurssinvalvoja ilmoittaa siitä kyseiselle velkojalle. Velkojalla on halutessaan 30 päivää aikaa riitauttaa velkojien edustajan ehdotus.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kaikki asianomaiset osapuolet voivat hakea muutosta konkurssinvalvojan päätökseen.

Velkojien edustaja tarkastaa ja vahvistaa palkkasaatavat kokoamiensa tietojen perusteella. Edustaja ilmoittaa palkansaajille palkkasaatavatilanteen, josta nämä voivat jättää valituksen työtuomioistuimeen (conseil de prud’hommes) kahden kuukauden kuluessa.

2) Maksunsaantijärjestys:

Se, että vaade on etuoikeutettu, merkitsee, että vaateen esittäjä on etuoikeusasemassa, joka kattaa velallisen koko omaisuuden tai osan siitä (esimerkiksi vain irtaimen omaisuuden tai pantatun omaisuuden).

Etuoikeudettomat vaateet maksetaan sen sijaan vasta etuoikeutettujen velkojien vaateiden jälkeen. Etuoikeutettu vaade voidaan julkaista tai jättää julkaisematta (esimerkiksi palkansaajien erityisetuoikeudet). Yleistäytäntöönpanomenettelyssä sovelletaan etuoikeudettomien velkojien tasavertaisuuden periaatetta, joka merkitsee, että kun yleistäytäntöönpanomenettely aloitetaan, velkojat asetetaan tasavertaiseen asemaan eivätkä ne enää voi toimia itsenäisesti ja kilpailla keskenään. Etuoikeutetut velkojat ovat sen sijaan perinteisesti suojatussa asemassa yleistäytäntöönpanomenettelyssä.

Menettelyn aloittamista koskevan tuomion antamisen jälkeen syntyneet velat asetetaan periaatteessa etusijalle suhteessa velkoihin, jotka ovat syntyneet ennen tuomion antamista, vaikka nämä olisivatkin etuoikeutettuja.

Tästä on useita poikkeuksia:

- oikeudenkäyntikulut ja menettelyn aloittamista edeltävän 60 päivän jakson ajalta maksettavat palkat asetetaan menettelyn lopputuloksesta riippumatta etusijalle suhteessa velkoihin, jotka ovat syntyneet menettelyn aloittamisen jälkeen;

Sivun alkuunSivun alkuun

- jos yritys asetetaan menettelyn tuloksena selvitystilaan, myös vakuudelliset velat asetetaan etusijalle suhteessa menettelyn aloittamisen jälkeen syntyneisiin velkoihin.

8. Mitkä ovat saneerausmenettelyä koskevat säännöt?

Yrityksen saneeraus voidaan toteuttaa yrityksen toiminnan jatkamisen tai yrityksen myynnin muodossa.

- Toiminnan jatkaminen:

Suunnitelmassa vahvistetaan yhdenmukaiset maksuajat, joiden kesto voi olla yli kymmenen vuotta. Tuomioistuin vahvistaa suunnitelman konkurssipesänhoitajan ehdotuksen perusteella. Velkojia kuullaan, mutta niillä ei ole oikeutta riitauttaa suunnitelmaa. Velkojia ei voida pakottaa antamaan anteeksi velkaansa.

- Yrityksen myyminen:

Ostotarjouksen voi tehdä kuka tahansa henkilö, joka ei ole yrityksen johtaja eikä johtajan sukulainen.

Tarjous voi koskea koko yritystä tai vain joitakin toimialoja. Tarjousta koskevia tietoja ei luovuteta kolmansille.

Tuomioistuin hyväksyy tarjouksen, joka tarjoaa parhaat mahdollisuudet työpaikkojen säilyttämiseen ja velkojien saatavien maksamiseen.

Hyväksyessään myyntisuunnitelman tuomioistuin mainitsee ostajan antamat sitoumukset, jotka koskevat yrityksen tulevaa toimintaa sekä sen toiminnan jatkumista ja velkojen maksamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä.

Suunnitelmassa ilmoitetaan niiden palkansaajien lukumäärä, jotka yrityksestä on lupa irtisanoa, ja toiminta ja ammattiryhmät, joita irtisanomiset koskevat.

Toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömät sopimukset siirretään ostajalle.

Ostajan on maksettava myyntihinta. Yrityksen velkoja ei periaatteessa siirretä ostajalle lukuun ottamatta erityisesti suunnitelmaan sisältyviä erääntyneitä maksuja, jotka koskevat vakuutena olevan omaisuuden rahoitusta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi myöhemmin päättää tehdä huomattavia muutoksia suunnitelmassa esitettyihin menetelmiin ja tavoitteisiin.

9. Mikä on toiminnan lopettamismenettely?

Kun omaisuuseristä koostuu tuotantoyksikkö (joka on määritelty oikeuskäytännössä taloudellisen toiminnan jatkamisen tai aloittamisen mahdollistavien aineellisten ja henkilöstöresurssien muodostamaksi kokonaisuudeksi) , ne voidaan myydä yhtenä kokonaisuutena. Selvitysmies pyytää tarjouksia, joihin kuka tahansa asianomainen osapuoli voi tutustua. Konkurssinvalvoja valitsee varteenotettavimmalta vaikuttavan tarjouksen, joka tarjoaa parhaat edellytykset työpaikkojen kestävään säilyttämiseen ja velkojien saatavien maksamiseen.

Yksittäiset omaisuuserät, jotka eivät ole tuotantoyksikön osatekijöitä, myydään konkurssinvalvojan päätöksellä suoraa sopimusmenettelyä käyttäen tai huutokaupalla.

Selvitysmies huolehtii omaisuuden myyntituoton jakamisesta. Selvitysmiehen on yhdistettävä joillekin velkojille annetut vakuudet, erityisesti kiinteistövakuudet, yleisiin etuoikeuksiin, jotka liittyvät oikeudenkäyntikuluihin ja Fonds national de garantie des salaires -palkkaturvajärjestelmään (joka maksaa palkansaajille ennakkoa palkkasaatavista ja jolla on oikeus saada korvauksia näistä ennakkomaksuista). Etuoikeudettomien velkojien vaateet maksetaan vasta sen jälkeen, kun vakuuksiin ja etuoikeuksiin oikeutetut velkojat ovat saaneet kaikki saamisensa.

10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

Menettely määrätään päätettäväksi, kun yrityksellä ei ole enää vastuusitoumuksia tai kun selvitystilamenettelyä ei enää voida jatkaa varojen riittämättömyyden vuoksi. Asia voidaan saattaa milloin tahansa tuomioistuimen käsiteltäväksi tai tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväksi omasta aloitteestaan. Selvitysmies laatii selvityksen, jossa annetaan yksityiskohtainen kuvaus yrityksen omaisuuden realisoinnista ja tuoton jakamisesta. Velallinen voi riitauttaa selvityksen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velallisena oleva luonnollinen henkilö saa periaatteessa takaisin täyden toimintakykynsä ja voi aloittaa minkä tahansa uuden liiketoiminnan selvitystilamenettelyn päättämistä koskevan tuomion jälkeen. Näin ei kuitenkaan tapahdu, jos tuomioistuin päättää määrätä velalliselle liiketoimintakiellon tai asettaa velallisen henkilökohtaiseen konkurssiin (jonka kesto on vähintään viisi vuotta, ilman ylärajaa) tämän syyllistyttyä hallinnointivirheisiin tai toteutettua laissa tarkoitettuja velkojien etuja vahingoittavia toimia (esimerkiksi tappiollisen toiminnan jatkaminen, varojen väärinkäyttö, vahingolliset varainhankintakeinot, maksujen suorittaminen velkojalle maksujen lakkaamisen jälkeen, kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönti jne.).

Velkojat eivät periaatteessa voi enää periä saataviaan velalliselta selvitystilamenettelyn päättämisen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa silloin, kun tuomioistuin on määrännyt velalliselle liiketoimintakiellon tai asettanut velallisen konkurssiin taikka kun velkoja esittää todisteita velallisen harjoittamasta petollisesta toiminnasta (kun velallinen on esimerkiksi jättänyt ilmoittamatta selvitysmiehelle vaateen olemassaolosta) tai vetoaa muiden kuin elinkeinotoimintaan liittyvien seikkojen perusteella nostettuun rikossyytteeseen.

Velkojat voivat joka tapauksessa periä saataviaan velallisen antamien vakuuksien perusteella.

HUOMAUTUKSIA

Yleistäytäntöönpanomenettelyä koskevaa lainsäädäntöä tullaan todennäköisesti muuttamaan, sillä hallitus on antanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle (Conseil d’État) keskeisen lakiesityksen, jonka pääkohdat ovat seuraavat:

- Velallinen, joka esittää näyttöä oikeaksi todistetuista tai ennakoitavissa olevista vaikeuksista taikka jonka maksut lakkautetaan, voi pyytää tuomioistuinta nimittämään sovittelijan, jonka tehtävänä on neuvotella pääasiallisten velkojien kanssa yrityksen toiminnan jatkuvuuden takaavista toimenpiteistä. Tuomioistuimen sopimukselle antama hyväksyntä estää sopimuksen kyseenalaistamisen siinä tapauksessa, että yritys asetetaan saneeraus- tai selvitystilamenettelyyn.

- Velallinen, joka esittää näyttöä vaikeuksista, joiden seurauksena yrityksen maksut todennäköisesti lakkautetaan, voi pyytää tuomioistuinta aloittamaan pelastamismenettelyn, jonka myötä erillisperintämenettelyt keskeytetään ja yritykselle laaditaan toiminnan jatkamista koskeva suunnitelma. Toiminnan jatkamista koskevassa suunnitelmassa, jonka tuomioistuin vahvistaa pelastamis- tai saneerausmenettelyssä, luottolaitokset tai tavarantoimittajat voidaan määrätä peruuttamaan velkansa, jos suurin osa luottolaitoksista tai toimittajista ja tuomioistuin hyväksyvät peruutuksen.

- Saneerausmenettely ei voi enää johtaa yrityksen myyntiin, vaan myynnistä voidaan määrätä ainoastaan selvitystilamenettelyssä.

- Vapaita ammatteja harjoittavat luonnolliset henkilöt voidaan asettaa maksukyvyttömyysmenettelyyn.

- On selvää, että tässä esitetty kuvaus lakiesityksestä ei estä parlamenttia tekemästä jatkossa mahdollisia muutoksia esitykseen.



« Konkurssi - Yleistä | Ranska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 28-04-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta