Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Suomi

Uusin päivitys: 17-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Suomi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä eri maksukyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä ja mitkä ovat niiden tavoitteet? 1.
2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset? 2.
2.1. Konkurssi 2.1.
2.2. Yrityssaneeraus 2.2.
2.3. Yksityishenkilön velkajärjestely 2.3.
3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä? 3.
3.1. Konkurssi 3.1.
3.2. Yrityssaneeraus 3.2.
3.3. Yksityishenkilön velkajärjestely 3.3.
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
4.1. Konkurssi 4.1.
4.2. Yrityssaneeraus 4.2.
4.3. Yksityishenkilön velkajärjestely 4.3.
5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin? 5.
5.1. Konkurssi 5.1.
5.2. Yrityssaneeraus 5.2.
5.3. Yksityishenkilön velkajärjestely 5.3.
6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin? 6.
7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset? 7.
7.1. Konkurssi 7.1.
7.2. Yrityssaneeraus 7.2.
7.3. Yksityishenkilön velkajärjestely 7.3.
8. Mitä säännöksiä sovelletaan saneerausmenettelyssä saneerausohjelman osalta (laatiminen, sisältö ja vaikutukset)? 8.
9. Mitä säännöksiä sovelletaan likvidaatiossa omaisuuden osalta (realisointi ja varojenjako)? 9.
10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 10.
10.1. Konkurssi 10.1.
10.2. Yrityssaneeraus 10.2.
10.3. Yksityishenkilön velkajärjestely 10.3.

 

1. Mitä eri maksukyvyttömyysmenettelyjä on käytettävissä ja mitkä ovat niiden tavoitteet?

Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Maksukyvyttömyysmenettelyllä tarkoitetaan tässä menettelyä, joka koskee samanaikaisesti kaikkia velallisen velkoja.

Suomessa on kolme erillistä maksukyvyttömyysmenettelyä: konkurssi, yrityssaneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely. Konkurssia sääntelee konkurssilaki (120/2004), joka tuli voimaan 1.9.2004. Yrityksen saneerauksesta (47/1993) ja yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) annetut lait ovat tulleet voimaan 8.2.1993. Yrityksen saneerauksesta annettua lakia on muutettu 1.6.2007 voimaan tulleella lailla (247/2007). 

Konkurssi on likvidaatiomenettely, jonka tarkoituksena on muuttaa velallisen omaisuus rahaksi ja jakaa varat velkojille. Yrityssaneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely ovat tervehdyttämismenettelyjä, joiden tarkoituksena on antaa velalliselle mahdollisuus selviytyä taloudellisista vaikeuksistaan.

Velallinen voi myös sopia velkojensa maksusta ja muista järjestelyistä velkojiensa kanssa virallisten maksukyvyttömyysmenettelyjen ulkopuolella. Vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestelyjä ei ole säännelty.

2. Mitkä ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisen edellytykset?

Kaikkien kolmen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen yleinen edellytys on velallisen maksukyvyttömyys.

2.1. Konkurssi

Konkurssin soveltamisala on yleinen, joten konkurssiin voidaan asettaa niin luonnollinen henkilö kuin oikeushenkilökin. Konkurssiin asettamista voi hakea velallinen tai velkoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

Konkurssiin asettamisen yleinen edellytys on velallisen maksukyvyttömyys. Konkurssilaissa on säädetty todistelua helpottavista oletuksista, joiden täyttyessä velallisen katsotaan olevan maksukyvytön, jollei toisin osoiteta.

Oletukset maksukyvyttömyydestä:

  1. jos velallinen ilmoittaa olevansa maksukyvytön eikä ilmene erityisiä syitä olla hyväksymättä velallisen ilmoitusta;
  2. jos velallinen on lakkauttanut maksunsa;
  3. ulosotossa konkurssihakemuksen tekemistä edeltävän kuuden kuukauden aikana ilmennyt, ettei velalliselta kerry varoja saatavan täydeksi suorittamiseksi; tai
  4. velallinen, joka on tai on viimeisenä vuonna ennen konkurssihakemuksen tekemistä ollut liiketoiminnassaan kirjanpitovelvollinen, ei viikon kuluessa velkojan maksukehotuksen saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Velkojan on tehtävä konkurssihakemus kolmen kuukauden kuluessa maksukehotuksessa velan maksulle asetetun määräajan päättymisestä.
Kun konkurssia hakee velkoja, velkojan saatavan on perustuttava tuomioon tai muuhun täytäntöönpanoperusteeseen tai oltava muutoin selvä. Saatavan ei tarvitse olla erääntynyt. Konkurssiin hakemista vähäisen saatavan perusteella on rajoitettu.

Tuomioistuin huolehtii, että konkurssin alkamisesta julkaistaan viivytyksettä kuulutus virallisessa lehdessä. Kuulutus voidaan julkaista myös jossakin päivälehdessä. Pesänhoitajan tehtävänä on ilmoittaa konkurssin alkamisesta velkojille. Konkurssin alkamisesta tehdään merkintä muun muassa konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin, kaupparekisteriin, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, alusrekisteriin, alusrakennusrekisteriin, ilma-alusrekisteriin, yrityskiinnitysrekisteriin, ajoneuvoliikennerekisteriin sekä arvo-osuusrekisteriin.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.2. Yrityssaneeraus

Yrityssaneerauksen kohteena voi olla mikä tahansa yritystoimintaa harjoittava yritys samoin kuin yksityinen elinkeinonharjoittaja. Saneerausmenettelyn ulkopuolelle on kuitenkin rajattu eräitä yrityksiä, kuten erityissääntelyn ja –valvonnan alaiset luotto- ja vakuutuslaitokset. Yrityssaneerausta voi hakea velallinen tai velkoja. Valtaosa hakemuksista on velallisten tekemiä.

Saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos velallinen on maksukyvytön eikä menettelyn aloittamiselle ole laissa säädettyä estettä. Este on muun muassa se, ettei maksukyvyttömyyttä voida poistaa saneerausohjelman avulla tai, etteivät velallisen varat riitä menettelystä aiheutuviin kustannuksiin. Saneerausmenettely voidaan aloittaa myös, jos velallista uhkaa maksukyvyttömyys. Velkoja voi tällä perusteella saada menettelyn aloitetuksi vain erityistapauksissa. Lisäksi saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos vähintään kaksi velkojaa, joiden yhteenlasketut saatavat edustavat vähintään viidennestä velallisen tunnetuista veloista tekevät velallisen kanssa yhdessä hakemuksen tai ilmoittavat puoltavansa velallisen hakemusta.

Tuomioistuin julkaisee saneerausmenettelyn aloittamispäätöksestä kuulutuksen virallisessa lehdessä. Selvittäjän tehtävänä on antaa tieto menettelyn alkamisesta velkojille. Saneerausmenettelyn alkamisesta tehdään merkintä muun muassa konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin, kaupparekisteriin, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin sekä arvo-osuusrekisteriin.

2.3. Yksityishenkilön velkajärjestely

Velkajärjestelyä voi hakea vain luonnollinen henkilö. Velkajärjestelyssä voidaan järjestellä myös jo päättyneeseen yritystoimintaan liittyviä velkoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkajärjestelyn aloittaminen edellyttää, että velallinen on maksukyvytön eikä kykene kohtuudella parantamaan maksukykyään veloista selviytyäkseen. Merkitystä on myös maksukyvyttömyyden syillä (mm. sairaus, työttömyys) samoin kuin kokonaisvelkamäärällä ja velallisen maksukyvyllä. Myös elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö voi määrätyin edellytyksin hakea velkajärjestelyä. Velkajärjestelylle ei saa olla laissa mainittua estettä (esim. rikokseen perustuva tai ilmeisen kevytmielinen velkaantuminen).

Velkajärjestelyn aloittaminen annetaan tiedoksi velalliselle ja velkojille. Tiedoksiantamisesta huolehtii tuomioistuin, jollei tuomioistuin ole määrännyt tehtävää selvittäjälle. Tuomioistuimen tulee lisäksi ilmoittaa velkajärjestelyn alkamisesta velallisen kotipaikan ja velallisen kiinteistön sijaintipaikkakunnan ulosottoviranomaiselle.

3. Mikä on eri osapuolten asema ja tehtävät eri maksukyvyttömyysmenettelyissä?

3.1. Konkurssi

Konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin. Toimivaltainen on yleinen alioikeus (käräjäoikeus). Tuomioistuin päättää myös konkurssin raukeamisesta tai muusta ennenaikaisesta päättämisestä. Se määrää pesänhoitajan, vahvistaa saatavia koskevan jakoluettelon sekä ratkaisee saatavia koskevat riitautukset. Tuomioistuimen ratkaisuihin voidaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta hakea muutosta.

Ylintä päätösvaltaa konkurssipesässä käyttävät velkojat. Keskeisin päätöksentekoelin on velkojainkokous. Velkojan äänivalta määräytyy saatavan suuruuden mukaan. Velkojien päätöksistä voidaan valittaa tuomioistuimeen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Pesänhoitajalla on keskeinen asema konkurssipesän asioiden hoidossa. Pesänhoitajan tehtävänä on muun muassa edustaa konkurssipesää ja hoitaa sen juoksevaa hallintoa, laatia pesäluettelo ja velallisselvitys, ottaa vastaan saatavien valvonnat ja laatia saatavien perusteella jakoluetteloehdotus. Pesänhoitaja huolehtii myös konkurssipesään kuuluvan omaisuuden hoidosta ja myynnistä sekä varojen jakamisesta. Pesänhoitajaksi määrättävän henkilön on täytettävä laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset ja oltava riippumaton sekä velallisesta että velkojista.

Velallinen on velvollinen myötävaikuttamaan konkurssipesän selvittämiseen. Velallisen tulee antaa pesänhoitajalle tietoja pesäluettelon laatimiseksi ja vahvistaa pesäluettelo oikeaksi. Velallisella on oikeus saada konkurssipesästä tietoja ja osallistua velkojainkokouksiin sekä ilmaista kantansa päätettävänä oleviin asioihin. 

3.2. Yrityssaneeraus

Yrityssaneerauksen alkamisesta päättää tuomioistuin. Tuomioistuin määrää myös selvittäjän ja asettaa tarvittaessa velkojatoimikunnan. Lisäksi se vahvistaa saneerausohjelman. Yrityssaneerausta koskevat asiat on keskitetty määrättyihin alioikeuksiin. Tuomioistuimen ratkaisuihin voidaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta hakea muutosta.

Selvittäjä laatii selvityksen velallisen varoista ja veloista sekä ehdotuksen saneerausohjelmaksi. Hän myös valvoo velallisyrityksen toimintaa. Selvittäjäksi määrättävän henkilön tulee täyttää laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset ja olla riippumaton sekä velallisesta että velkojista.

Velkojatoimikunta edustaa velkojia sekä avustaa selvittäjää neuvoa-antavana elimenä. Toimikuntaa ei aseteta, jos se on tarpeeton velkojien pienen lukumäärän tai muun syyn vuoksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkojilla on oikeus tulla kuulluksi menettelyn eri vaiheissa. Selvittäjän laatima saneerausohjelmaehdotus toimitetaan velkojille lausumaa varten. Jolleivät kaikki velkojat suostu saneerausohjelmaehdotuksen vahvistamiseen, lopullisesta saneerausohjelmasta äänestetään. Äänestyksessä velkojat jaetaan ryhmiin, ja ohjelma voidaan vahvistaa ryhmäenemmistöjen suostumuksella.

Velallisella on velvollisuus antaa tietoja tuomioistuimelle ja selvittäjälle sekä myötävaikuttaa saneerausmenettelyn toteuttamiseen. Velallisella on oikeus esittää oma ehdotuksensa saneerausohjelmaksi.

3.3. Yksityishenkilön velkajärjestely

Yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamisesta päättää tuomioistuin. Tuomioistuin määrää tarvittaessa selvittäjän. Myös maksuohjelman vahvistaminen kuuluu tuomioistuimen tehtäviin. Tuomioistuimen ratkaisuihin voidaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta hakea muutosta.

Selvittäjän tehtävänä on laatia maksuohjelmaehdotus sekä suorittaa muut tuomioistuimen määräämät tehtävät. Esimerkiksi velallisen omaisuuden rahaksimuutto voidaan antaa selvittäjän tehtäväksi. Selvittäjän on täytettävä laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset ja oltava riippumaton sekä velallisesta että velkojista.

Jos selvittäjää ei ole määrätty, velallinen laatii maksuohjelmaehdotuksen itse. Velallisella on velvollisuus antaa tietoja tuomioistuimelle, selvittäjälle ja velkojille sekä myötävaikuttaa siihen, että velkajärjestely voidaan toteuttaa asianmukaisesti. Velallinen saa apua kunnallisesta talous- ja velkaneuvonnasta.

Velkojille varataan tilaisuus lausua velallisen hakemuksesta ja maksuohjelmaehdotuksesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

4.1. Konkurssi

Konkurssipesään kuuluu kaikki se omaisuus, joka velallisella on konkurssin alkaessa ja jonka velallinen saa ennen konkurssin päättymistä. Luonnollisen henkilön konkurssipesään ei kuitenkaan kuulu hänen konkurssin alkamisen jälkeen saamansa omaisuus tai ansaitsemansa tulo.

Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvaltansa konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteensa. Määräysvalta siirtyy konkurssipesälle (velkojille).

Konkurssin aikana velalliseen voidaan määrätyin edellytyksin kohdistaa henkilökohtaisen vapauden rajoituksia (esim. maastapoistumiskielto). Myös velallisen toimimiskelpoisuutta on eräissä suhteissa rajoitettu. Velallinen ei voi konkurssin aikana esimerkiksi toimia osakeyhtiön hallituksen jäsenenä. Näillä rajoituksilla on merkitystä lähinnä silloin, kun velallinen on luonnollinen henkilö.

Konkurssilla ei ole veloista vapauttavaa vaikutusta. Velallinen jää vastuuseen niistä veloista, joille ei kertynyt konkurssissa suoritusta. Velkavastuulla on käytännössä merkitystä vain, kun velallinen on luonnollinen henkilö, koska konkurssi johtaa yleensä oikeushenkilön purkautumiseen. Velallisella on kuitenkin mahdollisuus vapautua maksukykynsä ylittävistä veloistaan yksityishenkilön velkajärjestelyssä.

Konkurssin alkaminen estää konkurssisaatavien erillistäytäntöönpanon eli ulosoton eräitä poikkeuksia, kuten panttisaatavia, lukuun ottamatta

Maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 mukaan selvittäjä voi vaatia, että konkurssin alkamisesta julkaistaan kuulutus toisessa jäsenvaltiossa (21 artikla) ja että siitä tehdään merkintä toisessa jäsenvaltiossa pidettävään rekisteriin (22 artikla). Toisessa jäsenvaltiossa aloitettu konkurssi kuulutetaan Suomessa virallisessa lehdessä selvittäjän pyynnöstä. Kuuluttamisesta huolehtii Oikeusrekisterikeskus (www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/).

Sivun alkuunSivun alkuun

Toisessa jäsenvaltiossa aloitettu konkurssi merkitään selvittäjän pyynnöstä Suomessa muun ohella lainhuuto-ja kiinnitysrekisteriin, kaupparekisteriin, yrityskiinnitysrekisteriin, alusrekisteriin, alusrakennusrekisteriin, ilma-alusrekisteriin, ajoneuvoliikennerekisteriin sekä arvo-osuusrekisteriin. Merkinnän tekee asianomaisen rekisterin ylläpitäjä.

Lainhuuto-ja kiinnitysrekisteriin merkitsemistä haetaan siltä käräjä- oikeudelta, jonka alueella kiinteistö sijaitsee (www.oikeus.fi/).

Kaupparekisterin ja yrityskiinnitysrekisterin ylläpitäjä on Patentti- ja rekisterihallitus (www.prh.fi/).

Alus- ja alusrakennusrekisterin ylläpitäjä on Merenkulkulaitos

(www.fma.fi/palvelut/alusrekisteri/).

Ilma-alusrekisterin ylläpitäjä on Ilmailuhallinto

(www.ilmailuhallinto.fi/)

Ajoneuvoliikennerekisterin ylläpitäjä on Ajoneuvohallintokeskus

(www.ake.fi/).

Arvo-osuusrekisterin ylläpitäjä on Suomen Arvopaperikeskus Oy

(www.apk.fi/).

Kuuluttamista tai rekistereihin merkitsemistä ei ole säädetty pakolliseksi, vaikka velallisella olisi Suomessa toimipaikka.

4.2. Yrityssaneeraus

Yrityssaneeraushakemuksen vireillä ollessa velallista ei voida asettaa konkurssiin. Hakemuksen tultua vireille tuomioistuin voi määrätä väliaikaisen maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellon jo ennen menettelyn alkamista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yrityssaneerausmenettelyn aikana on voimassa maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokielto. Kielto koskee kaikkia ennen saneeraushakemuksen vireilletuloa syntyneitä velkoja, myös panttivelkoja.

Saneerausmenettelyssä velallinen ei menetä määräysvaltaansa. Yrityksen toiminta jatkuu, mutta selvittäjän valvonnassa. Määrättyihin toimiin velallisen on saatava selvittäjän suostumus.

Saneerausmenettelyssä velalliselle vahvistetaan saneerausohjelma, joka voi käsittää erilaisia toimia velallisen toiminnan tervehdyttämiseksi. Kyse voi olla velkojen järjestelystä, jossa voidaan puuttua ennen saneeraushakemuksen vireilletuloa syntyneiden velkojen, myös panttivelkojen, ehtoihin. Toimet voivat koskea myös yrityksen muotoa, toimintaa, johtoa, organisaatiota, henkilöstöä tai pääomarakennetta. Kun velallinen täyttää saneerausohjelmassa vahvistetun maksuvelvollisuutensa, velallinen vapautuu maksamasta velkojaan siltä osin kuin ne ylittävät ohjelmassa vahvistetun määrän.

Toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa aloitetun yrityssaneerauksen kuuluttamisesta Suomessa ja merkitsemisestä Suomessa pidettyihin rekistereihin, ks. kohdat 2.2 ja 4.1.

4.3. Yksityishenkilön velkajärjestely

Velkajärjestelyhakemuksen vireillä ollessa velallista ei voida asettaa konkurssiin. Väliaikainen maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokielto voidaan tuomioistuimen päätöksellä määrätä voimaan jo ennen velkajärjestelyn alkamista.

Velkajärjestelyn aikana on voimassa maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokielto. Kielto koskee kaikkia ennen menettelyn alkamista syntyneitä velkoja, myös panttivelkoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkajärjestelyssä velalliselle vahvistetaan hänen todellista maksukykyään vastaava maksuohjelma. Maksuohjelma on määräaikainen, yleensä viiden vuoden pituinen. Maksuohjelma koskee kaikkia ennen menettelyn alkua syntyneitä velkoja, myös panttivelkoja. Kun velallinen täyttää maksuohjelmassa vahvistetut maksuvelvoitteensa, hän vapautuu loppuosasta velkojaan.

Velkajärjestelyssä realisoidaan velallisen muu kuin perusturvaan kuuluva omaisuus. Määrätyin edellytyksin velallinen voi säilyttää omistamansa asunnon.

5. Mitä erityissäännöksiä sovelletaan tiettyihin saatavatyyppeihin?

5.1. Konkurssi

Konkurssi ei lähtökohtaisesti vaikuta panttivelkojan oikeuteen muuttaa pantti rahaksi. Konkurssipesällä on kuitenkin oikeus kieltää panttiomaisuuden (esim. kiinteä omaisuus) myynti määräajaksi, jos tämä on konkurssipesän etujen turvaamiseksi tarpeen. Lisäksi konkurssipesällä on oikeus myydä määrätyin edellytyksin tuomioistuimen luvalla panttiomaisuus. Myös panttivelkojan on ilmoitettava panttisaatavansa pesänhoitajalle. Tarkoituksena on helpottaa pesän selvitystä. Panttivelkoja voi osallistua konkurssipesän hallintoon koko saatavansa määrällä.

Yritysvelallisen irtain omaisuus voi olla yrityskiinnityksen kohteena. Yrityskiinnitys tuottaa määrätynlaisen etuoikeuden maksunsaantiin. Velkojan saatavalle maksetaan 50 prosenttia kiinnitetyn omaisuuden arvosta. Loput saatavat ovat niiden vakuudeksi vahvistetuista yrityskiinnityksistä huolimatta etuoikeudettomia.

Jos velallinen on hankkinut omaisuutta omistuksenpidätysehdoin, ehto sitoo määrätyin edellytyksin myös konkurssipesää. Konkurssipesällä on oikeus tulla sopimuksen osapuoleksi velallisen sijaan ja näin säilyttää omaisuus hallinnassaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkojalla on oikeus kuitata velalliselta oleva saatavansa velalliselle konkurssin alkaessa olevaa velkaansa vastaan. Luottolaitoksen kuittausoikeutta on rajoitettu, kun velallisella on luottolaitoksessa tili, jota voidaan käyttää maksuliikenteen hoitamiseen. Muutoin kuittausoikeutta on rajoitettu lähinnä sellaisilla perusteilla, jotka tähtäävät kuittausoikeuden väärinkäytön estämiseen.

Velallisyrityksen työntekijät irtisanotaan yleensä heti konkurssin alettua. Pesänhoitajan on selvitettävä työntekijöiden saatavat ja se, miltä osin ne voidaan maksaa palkkaturvana.

5.2. Yrityssaneeraus

Saneerauksessa yritys jatkaa liiketoimintaansa. Saneerausmenettelyn alkaminen ei vaikuta velallisen jo tekemiin sitoumuksiin, ellei toisin ole säädetty.

Yrityssaneerauksen onnistumisen turvaamiseksi saneeraus vaikuttaa myös panttivelkojien asemaan. Maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokielto koskee myös panttivelkojaa. Saneerausohjelmassa voidaan puuttua tietyin rajoituksin myös panttivelan ehtoihin.

Velkojalla on eräin poikkeuksin yrityssaneerauksessa kuittausoikeus.

Saneeraustoimenpiteenä voidaan joutua toteuttamaan henkilöstöä koskevia järjestelyjä.

5.3. Yksityishenkilön velkajärjestely

Velkajärjestelyssä voidaan järjestellä tietyin rajoituksin myös panttivelkoja. Maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokielto koskee myös panttivelkoja.

6. Mitä säännöksiä sovelletaan velkojia vahingoittaviin oikeustoimiin?

Oikeustoimen peräyttämistä koskee vuonna 1992 voimaan tullut laki takaisinsaannista konkurssipesään (758/1991). Oikeustoimi voidaan peräyttää paitsi konkurssissa myös yrityssaneerauksessa ja yksityishenkilön velkajärjestelyssä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Takaisinsaannissa velallisen ennen konkurssia tekemä sinänsä pätevä oikeustoimi peräytetään. Takaisinsaanti on siten erillinen niistä siviilioikeudellisista keinoista, joilla oikeustoimi voidaan katsoa mitättömäksi tai julistaa pätemättömäksi.

Takaisinsaannin perusteet jaetaan subjektiivisiin ja objektiivisiin. Subjektiivinen takaisinsaantiperuste edellyttää sitä, että velallinen on menetellyt velkojiaan kohtaan sopimattomasti ja oikeustoimen toinen osapuoli on ollut vilpillisessä mielessä. Se on käytettävissä kaikenlaisiin oikeustoimiin.

Objektiivisilla takaisinsaantiperusteilla voidaan peräyttää sellaiset oikeustoimet, jotka ovat tyypillisesti sopimattomia ja velkojia vahingoittavia. Vilpillistä tarkoitusta ei siten tarvitse näyttää toteen. Objektiivisia perusteita sovelletaan määrättyihin oikeustoimiin, kuten velan maksuun ja vakuuden antamiseen, jotka on tehty takaisinsaantiaikana, joka on normaalisti kolmen kuukauden aika ennen määräpäivää. Esimerkiksi konkurssissa määräpäivä on päivä, jona konkurssihakemus tehtiin tuomioistuimelle.

7. Mitkä ovat saatavien valvonnan ja hyväksymisen edellytykset?

7.1. Konkurssi

Konkurssissa jako-osuutta voi saada velkoja, jolla on velalliselta ennen konkurssin alkamista syntynyt saatava (konkurssisaatava). Velkoja on velvollinen valvomaan saatavansa. Valvonta ei kuitenkaan ole tarpeen, jos pesänhoitaja ottaa selvänä pitämänsä konkurssisaatavan huomioon ilman valvontaa.

Valvonta on tehtävä kirjallisesti. Valvontakirjelmässä on muun muassa mainittava saatavan määrä ja peruste sekä saatavalle vaadittava etuoikeus ja sen peruste. Asiakirja, johon velkoja perustaa vaatimuksensa, on yksilöitävä kirjelmässä, jollei asiakirjaa toimiteta pesänhoitajalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkojan on toimitettava valvontakirjelmänsä pesänhoitajalle viimeistään valvontapäivänä. Valvontapäivän määrää pesänhoitaja, joka myös huolehtii valvontaa koskevan kuulutuksen julkaisemisesta sekä ilmoittaa valvonnasta velkojille. Velkoja voi valvoa saatavansa vielä valvontapäivän jälkeenkin, mutta tällöin velkojan tulee suorittaa konkurssipesälle jälkivalvontamaksu.

Pesänhoitaja tarkastaa valvonnat ja laatii ehdotuksen siitä, miten konkurssipesän varat on jaettava velkojien kesken (jakoluetteloehdotus). Jakoluetteloehdotuksen vahvistaa tuomioistuin. Valvottu saatava, jota ei ole riitautettu, katsotaan konkurssissa hyväksytyksi.

Velkojat saavat suorituksen velallisen varoista velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (1578/1992) mukaisesti. Etuoikeutettuja saatavia on vähän. Niitä ovat lähinnä panttisaatavat, yrityksen saneerauksen yhteydessä syntyneet saatavat ja elatusavut. Muutoin velallisen varat jaetaan saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa.

7.2. Yrityssaneeraus

Yrityssaneeraus koskee kaikkia velkoja, jotka ovat syntyneet ennen saneeraushakemuksen vireilletuloa. Selvittäjän tehtävänä on selvittää velallisen velkojat ja velat. Velkojalla on mahdollisuus korjata saatavaansa koskevat tiedot määräaikana. Velkojat saavat suorituksen tuomioistuimen vahvistaman saneerausohjelman mukaisesti.

Saneerausohjelman vahvistaminen merkitsee eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta tuntemattomaksi jääneiden saneerausvelkojen lakkaamista.

7.3. Yksityishenkilön velkajärjestely

Velkajärjestely koskee kaikkia velkoja, jotka ovat syntyneet ennen menettelyn alkamista. Velallisen on ilmoitettava kaikki velkansa. Valvontavelvollisuutta ei ole. Maksuohjelmaehdotuksen laatii velallinen tai selvittäjä. Velkojille varataan tilaisuus antaa lausumansa maksuohjelmaehdotuksesta. Velallinen suorittaa maksuja velkojille tuomioistuimen vahvistaman maksuohjelman mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Mitä säännöksiä sovelletaan saneerausmenettelyssä saneerausohjelman osalta (laatiminen, sisältö ja vaikutukset)?

Ks. vastaukset kohdista 3.2, 3.3, 4.2, 4.3, 5.2, 5.3, 7.2. ja 7.3.

9. Mitä säännöksiä sovelletaan likvidaatiossa omaisuuden osalta (realisointi ja varojenjako)?

Konkurssissa konkurssipesään kuuluva omaisuus muutetaan rahaksi pesän kannalta edullisimmalla tavalla niin, että siitä saadaan mahdollisimman hyvä myyntitulos. Myyntitapaa ei ole määrätty, vaan se on konkurssivelkojien päätettävissä. Pantattua omaisuutta koskevat erityissäännökset (ks. kohta 5.1). Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus on muutettu rahaksi, jäljellä olevat varat jaetaan velkojille viivytyksettä tuomioistuimen vahvistaman jakoluettelon mukaisesti.

10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

10.1. Konkurssi

Pesänhoitaja laatii lopputilityksen, kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus on muutettu rahaksi. Konkurssi katsotaan päättyneeksi, kun velkojat ovat hyväksyneet lopputilityksen.

Konkurssi voi päättyä myös tuomioistuimen päätöksellä konkurssin raukeamiseen, jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannuksiin tai jos konkurssimenettely muutoin ei ole tarkoituksenmukainen. Konkurssia ei kuitenkaan voida määrätä raukeamaan, jos tuomioistuin konkurssiasiamiehen esityksestä päättää, että konkurssi jatkuu julkisselvityksenä. Syynä julkisselvitykselle voivat olla muun muassa pesän varojen vähäisyys tai velalliseen kohdistuvat selvitystarpeet. Julkisselvityksen kustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin konkurssipesän varat eivät riitä niihin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Konkurssi voidaan lisäksi päättää sovintoon, jota kannattavat velallinen ja pääosa velkojista.

Konkurssi voidaan myös määrätä peruuntumaan pätevästä syystä kahdeksan päivän kuluessa konkurssiin asettamisesta.

Konkurssista seuraavat velallisen toimimiskelpoisuuden rajoitukset (ks. kohta 4.1) ovat voimassa, kunnes velallinen on vahvistanut pesäluettelon, enintään kuitenkin neljä kuukautta konkurssin alkamisesta. Tämän jälkeen velallinen voi esimerkiksi aloittaa uuden elinkeinon harjoittamisen.

Velallisen konkurssiin johtaneeseen toimintaan mahdollisesti liittyvät väärinkäytökset voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön (esimerkiksi kirjanpitorikos, velallisen epärehellisyys). Velallinen tai tämän edustaja voi syyllistyä rikokseen myös konkurssin aikana (esimerkiksi velallisen petos). Lisäksi on mahdollista, että velallinen tai velallisen edustaja määrätään liiketoimintakieltoon. Edellytyksenä on, että hän on olennaisesti laiminlyönyt liiketoimintaan liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksiaan tai on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä. Liiketoimintakielto on määräaikainen (3-7 vuotta) ja se merkitään julkiseen rekisteriin. Liiketoimintakieltoon määrätty ei saa mm. harjoittaa itse tai toista välikätenä käyttäen sellaista liiketoimintaa, josta on säädetty kirjanpitovelvollisuus eikä olla yhteisön perustajana tai vastuuhenkilönä.

10.2. Yrityssaneeraus

Saneerausohjelma on voimassa, kunnes ohjelmassa määrätyt velvollisuudet on täytetty. Saneerausohjelma voidaan tuomioistuimen päätöksellä määrätä raukeamaan, jos velallinen rikkoo ohjelmaa eikä rikkomus ole vähäinen. Saneerausohjelma raukeaa myös, jos velallinen asetetaan konkurssiin ennen ohjelman päättymistä. Lisäksi tuomioistuin voi määrätä ohjelmaan sisältyvän tiettyä velkojaa koskevan velkajärjestelyn raukeamaan muun muassa, jos velallinen on olennaisesti laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa tälle velkojalle.

10.3. Yksityishenkilön velkajärjestely

Velallinen vapautuu loppuosasta velkojaan, kun maksuohjelmassa määrätyt velvollisuudet on täytetty. Maksuohjelma voidaan kuitenkin määrätä raukeamaan tuomioistuimen päätöksellä, jos velallinen on olennaisesti laiminlyönyt maksuohjelman noudattamisen ilman hyväksyttävää syytä tai velallinen laiminlyö myötävaikutusvelvollisuutensa. Ohjelma raukeaa myös, jos velallinen asetetaan konkurssiin maksuohjelman aikana. Ohjelman raukeamisen seurauksena velkojen alkuperäiset ehdot palautuvat.

« Konkurssi - Yleistä | Suomi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 17-08-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta