Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Englanti ja Wales

Uusin päivitys: 02-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Englanti ja Wales

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


Englanti ja Wales



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit ja tavoitteet? 1.
2. Mitkä ovat kunkin maksukyvyttömyysmenettelylajin aloittamista koskevat edellytykset? 2.
3. Mikä on eri osallistujien asema kussakin menettelylajissa? 3.
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
5. Mitkä ovat tietyntyyppisiä vaatimuksia koskevat erityissäännöt? 5.
6. Mitkä ovat velkojien etua vahingoittavia tekoja koskevat säännöt? 6.
7. Mitkä ovat vaatimusten esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset? 7.
8. Mitkä ovat saneerausmenettelyä koskevat säännöt? 8.
9. Mitkä ovat toiminnan lopettamismenettelyä koskevat säännöt? 9.
10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 10.

 

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit ja tavoitteet?

Maksukyvyttömyys määritellään joko varojen riittämättömyytenä kaikkien velkojen suorittamiseksi tai kyvyttömyytenä suoriutua veloista niiden erääntyessä.

”Maksukyvyttömyyttä edeltävä” menettely

Yritykset ja yksityishenkilöt voivat sopia muodollisista järjestelyistä velkojiensa kanssa, jotka tyytyvät vähempään kuin täyteen suoritukseen saatavistaan, ja tällaiset järjestelyt sitovat kaikkia velkojia, jotka ovat saaneet niistä tiedon.

Yritykset ja yksityishenkilöt voivat sopia vapaamuotoisista järjestelyistä velkojiensa kanssa, jotka tyytyvät vähempään kuin täyteen suoritukseen saatavistaan, ja tällaiset järjestelyt eivät ole sitovia.

Yrityksen maksukyvyttömyysmenettely

Selvittäjän määrääminen (Administration)

Menettelyn periaatteellisena tarkoituksena on pelastaa yritys tai saada velkojille parempi suoritus, kuin mitä toiminnan lopettamisen kautta voitaisiin saavuttaa. Selvittäjän on toimittava kaikkien velkojien etujen mukaisesti.

Pesänhoitajan nimittäminen (AdministrativeReceivership)

Hallinnasta vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä, jonka nimittää floating charge ‑kiinnityksen (vastaa lähinnä yrityskiinnitystä) haltija. Kiinnitykseltä edellytetään, että se kattaa yrityksen kaiken tai olennaisen omaisuuden. Floating charge -kiinnitys ei anna kiinnityksenhaltijalle välitöntä esineoikeutta kiinnityksen kohteena olevaan varallisuuteen. Yritys voi määrätä vapaasti kiinnitetystä varallisuudesta, kunnes kiinnitys aktualisoituu (crystallises). Pesänhoitajan (administrative receiver) tehtävänä on realisoida mainittu omaisuus kiinityksenhaltijan lukuun, ja hän on pääasiallisesti vastuussa ainoastaan hänet nimittäneelle floating charge -kiinnityksen haltijalle.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Selvitystila (yhtiön purkaminen)

Tässä on kyse yhtiön omaisuuden realisoimisesta ja jakamisesta ja tavallisesti liiketoiminnan lopettamisesta. Selvitysmenettelyjä on kolme lajia:

  • pakollinen menettely: tuomioistuin antaa tavallisesti velkojan hakemuksesta määräyksen toiminnan lopettamisesta,
  • velkoja-aloitteinen vapaaehtoinen menettely: yhtiö on maksukyvytön ja päättää itse lopettaa toimintansa ja
  • osakasaloitteinen vapaaehtoinen menettely: yhtiö on maksukykyinen ja päättää itse lopettaa toimintansa.

Yksityishenkilön maksukyvyttömyysmenettely

Konkurssi

Menettelyssä on kyse yksityishenkilön omaisuuden realisoimisesta ja jakamisesta ja tavallisesti liiketoiminnan lopettamisesta. Tuomioistuin asettaa henkilön konkurssiin velkojan tai henkilön itsensä hakemuksesta.

2. Mitkä ovat kunkin maksukyvyttömyysmenettelylajin aloittamista koskevat edellytykset?

Yrityksen maksukyvyttömyysmenettely

Selvittäjän määrääminen

Yhtiön on oltava kykenemätön tai yhtiö on todennäköisesti tulossa kykenemättömäksi suoriutumaan veloistaan siten kuin Insolvency Act 1986 -säädöksen (insolvenssisäädös vuodelta 1986) 123 pykälässä määritellään. Kun kyseessä on kvalifioivan floating charge -kiinnityksen haltija, ainoa edellytys on, että kiinnityksen pitää olla täytäntöönpanokelpoinen.

Seuraavat tahot voivat hakea oikeudelta selvittäjän määräämistä:

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

  • yhtiö,
  • yhtiön johto,
  • yksi tai useampi yhtiön velkojista,
  • magistrate’s courtin (lähinnä rikos- ja perheoikeusasioita käsittelevä alioikeus) puheenjohtaja,
  • jotkut edellä mainituista yhdessä,
  • yhtiöaloitteisen vapaaehtoisen velkajärjestelyn valvoja ja
  • yhtiön selvitysmies (liquidator).

Kvalifioivan floating charge -kiinnityksen haltija ja yhtiö tai sen johto voivat nimittää selvittäjän (administrator) ilmoittamalla asiasta tuomioistuimelle.

Kun selvittäjä on nimitetty, hänen on annettava tieto nimittämisestä usealla eri tavalla, kuten ilmoittamalla asiasta sopivimmassa sanomalehdessä ja London Gazettessa (Englannin ja Walesin virallinen lehti) ja lähettämällä tieto nimittämisestä yhtiörekisterille sekä kaikille tunnetuille velkojille.

Pesänhoitajan nimittäminen

Floating charge - kiinnityksen yhtiön omaisuuteen on oltava täytäntöönpanokelpoinen.

Pesänhoitajan nimittämisedellytykset säännellään vakuusasiakirjoissa. Vakuusasiakirja on mikä tahansa asiakirja, joka antaa velkojalle vakuusoikeuden yrityksen tai yksityishenkilön omaisuuteen. Vakuuden kohde voi olla yksilöity tiettyinä omaisuusesineinä tai yrityksen tapauksessa vaihtuva, siten kuin kysymykseen 1 annetussa vastauksessa selostetaan.

Kun pesänhoitaja on nimitetty, hän on annettava tieto nimittämisestään usealla tavalla, kuten laatimalla ilmoitus sopivimpaan sanomalehteen ja London Gazetteen ja toimittamalla tieto nimittämisestä kaikille tunnetuille velkojille.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Selvitystila (yhtiön purkaminen)

a) Pakollinen

Olosuhteet, joissa oikeus voi määrätä yhtiön purettavaksi, selvitetään Insolvency Act 1986 - säädöksen 122 §:ssä, ja useimmat puretut yhtiöt ovat kykenemättömiä suoriutumaan veloistaan, siten kuin mainitun säädöksen 123 §:ssä määritellään.

Kopio oikeuden määräyksestä on toimitettava yhtiörekisterille, ja määräyksen antamisesta on ilmoitettava sopivassa sanomalehdessä ja London Gazettessa.

Kun maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä nimitetään selvitysmieheksi virallisen pesänhoitajan sijaan, kopio nimittämiskirjasta on talletettava tuomioistuimeen. Kun selvitysmies on nimitetty, hän on annettava tieto nimittämisestään usealla tavalla, riippuen nimittämismenettelystä, kuten laatimalla ilmoitus sopivimpaan sanomalehteen ja London Gazetteen ja toimittamalla tieto nimittämisestä yhtiörekisterille ja kaikille tunnetuille velkojille.

b) Vapaaehtoinen

Olosuhteet, joissa yhtiö voidaan purkaa vapaaehtoisesti, selvitetään InsolvencyAct 1986 -säädöksen 84 §:ssä.

c) Velkoja-aloitteinen

Velkoja-aloitteisessa vapaaehtoisessa selvitysmenettelyssä yhtiö päättää ylimääräisessä yhtiökokouksessa, ettei se voi jatkaa liiketoimintaansa vastuidensa vuoksi ja että on suositeltavaa purkaa yhtiö.

Yhtiön on neljäntoista päivän kuluessa kokouksesta julkaistava päätöstä koskevat tiedot London Gazettessa.

Yhtiön on kutsuttava koolle velkojien kokous pidettäväksi neljäntoista päivän kuluessa yhtiökokouksen päätöksestä harkitsemaan selvitysmiehen nimittämistä.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun selvitysmies on nimitetty, hänen on annettava tieto nimittämisestään laatimalla ilmoitus sopivimpaan sanomalehteen ja London Gazetteen ja toimittamalla tieto nimittämisestä yhtiörekisterille.

d) Osakasaloitteinen

Velkoja-aloitteisen ja toisaalta osakasaloitteisen vapaaehtoisen selvitysmenettelyn ero on siinä, että osakasaloitteisessa menettelyssä yhtiön on oltava maksukykyinen.

Yhtiön on neljäntoista päivän kuluessa kokouksesta julkaistava päätöstä koskevat tiedot London Gazettessa.

Kun selvitysmies on nimitetty, hänen on annettava tieto nimittämisestään laatimalla ilmoitus sopivimpaan sanomalehteen ja London Gazetteen ja toimittamalla tieto nimittämisestä yhtiörekisterille ja kaikille tunnetuille velkojille.

Yksityishenkilön maksukyvyttömyysmenettely

Konkurssi

Oikeus voi asettaa yksityishenkilön konkurssiin, jos henkilö ei kykene suoriutumaan veloistaan.

Tieto konkurssiinasettamispäätöksestä toimitetaan ylimmälle kiinteistörekisterin pitäjälle (Chief Land Registrar), ja siitä ilmoitetaan sopivassa sanomalehdessä ja London Gazettessa.

Kun maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä nimitetään uskotuksi mieheksi virallisen pesänhoitajan sijaan, kopio nimittämiskirjasta on talletettava tuomioistuimeen. Kun uskottu mies on nimitetty, hän on annettava tieto nimittämisestään usealla tavalla, riippuen nimittämismenettelystä, kuten laatimalla ilmoitus sopivimpaan sanomalehteen ja toimittamalla tieto nimittämisestä kaikille tunnetuille velkojille.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Mikä on eri osallistujien asema kussakin menettelylajissa?

Tuomioistuin

Tuomioistuimen asema ja tehtävät riippuvat menettelylajista.

Selvittäjän määrääminen

Kyseessä on tuomioistuinprosessi, jossa selvittäjä on oikeuden viranhaltija, joka voi pyytää oikeudelta toimintaohjeita. Tuomioistuin voi tutkia selvittäjän toimet, ja velkojat voivat vedota tuomioistuimeen, jos he katsovat selvittäjän toimivan tai aikovan toimia tavalla, joka oikeudettomasti haittaa heidän etujaan.

Pesänhoitajan nimittäminen

Kyseessä ei ole tuomioistuinprosessi.

Selvitystila (yhtiön purkaminen)

Pakollinen

Kyseessä on tuomioistuinprosessi, jossa yhtiö asetetaan pakolliseen selvitystilaan oikeuden määräyksellä. Selvitysmies voi pyytää oikeudelta toimintaohjeita.

Vapaaehtoinen

Kyseessä ei ole tuomioistuinprosessi, mutta oikeudelle voidaan esittää hakemus selvitysmiehen korvaamiseksi toisella henkilöllä tai kiistanalaisten asioiden ratkaisemiseksi.

Yksityishenkilön maksukyvyttömyysmenettely

Konkurssi

Tämä on tuomioistuinprosessi, jossa yksityishenkilö asetetaan konkurssiin oikeuden määräyksellä. Uskottu mies voi pyytää oikeudelta toimintaohjeita.

Maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät

Voidakseen olla toimitsijamiehenä maksukyvyttömyysmenettelyssä henkilön on oltava ministerin tai yhden seitsemästä tunnustetusta ammattiyhteisöstä hyväksymä maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Toimitsijamiehen valtuudet administration- sekä selvitys- ja konkurssimenettelyssä määritellään Insolvency Act 1986 -säädöksessä, minkä lisäksi selvittäjien on toimissaan noudatettava hyviä käytänteitä ja eettisiä ohjeita.

Administrative receivership -menettelyn pesänhoitajan valtuudet määritellään ensisijassa asiaankuuluvissa vakuusasiakirjoissa.

Velkojat

Administration - sekä selvitys- ja konkurssimenettelyssä on otettava huomioon kaikkien velkojien edut. Administrative receivership -menettelyssä toimitsijamiehen ensisijaisena velvollisuutena on toimia hänet nimittäneen kiinnityksenhaltijan edun mukaisesti.

Yritysjohto

Kaikissa maksukyvyttömyysmenettelyn muodoissa yritysjohdolla on lakisääteinen velvollisuus myötävaikuttaa ja antaa tietoja toimitsijamiehelle ja pakollisessa selvitysmenettelyssä viralliselle pesänhoitajalle.

Konkurssivelalliset

Konkurssivelallisella on lakisääteinen velvollisuus myötävaikuttaa ja antaa tietoja viralliselle pesänhoitajalle ja uskotulle miehelle.

Muutoksenhaku

Maksukyvyttömyysmenettelyä koskeva muutoksenhaku selvitetään vuoden 1986 insolvenssisääntöjen Insolvency Rules 1986 säännöissä 7.47–7.50. Vaikka sääntö 7.47 koskee yhtiön purkamista, tuomioistuimet ovat tulkinneet sen kattavan myös administration ‑menettelyn.

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

Varoilla tarkoitetaan kaikkia yritykselle tai velalliselle kuuluvia omaisuuseriä, jotka voidaan käyttää velkojen suorittamiseen.

Yrityksen maksukyvyttömyys

Omistusoikeus varoihin pysyy yrityksellä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeenkin.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Yksityishenkilön maksukyvyttömyys

Omistusoikeus konkurssivelallisen varoihin siirtyy automaattisesti uskotulle miehelle.

Vaatimukset

erilaiset velkavaatimukset voidaan ryhmitellä seuraavasti:

  • vakuusvelat, joissa vakuuden kohteena olevat esineet eivät vaihdu tai voivat vaihtua (floating charge yrityksissä),
  • etuoikeutetut velat, 15. syyskuuta 2003 alkaen kyseeseen tulevat pääasiassa työntekijöiden saatavat,
  • vakuudettomat velat.

Väliaikainen velanmaksukielto jne.

Kun selvittäjä määrätään tai sitä esitetään, väliaikainen velanmaksukielto tulee voimaan, millä estetään muun muassa velkojia ryhtymästä toimenpiteisiin yhtiötä vastaan.

Kun yhtiö määrätään purettavaksi, yhtiöön tai sen varallisuuteen ei saa kohdistaa kannetta tai prosessia tai aloitettua menettelyä ei saa jatkaa, ellei tuomioistuin anna siihen lupaa.

Kun konkurssiinasettamismääräys on annettu tai hakemus on esitetty, tuomioistuin voi pysäyttää minkä tahansa yksityishenkilöön kohdistetun oikeudellisen toimenpiteen.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 21 ja 22 artikla

Englannissa ja Walesissa ei ole annettu erityistä lainsäädäntöä näiden artiklojen täytäntöönpanemiseksi. Kun selvitysmies tekee asetuksen mukaisen pyynnön, olisi kuitenkin noudatettava säädöksien Insolvency Act 1986 ja Insolvency Rules tavanomaisia menettelytapoja.

5. Mitkä ovat tietyntyyppisiä vaatimuksia koskevat erityissäännöt?

Esineoikeudet

Velkojilla, joilla on esinevakuus yrityksen tai yksityishenkilön omaisuuteen, on oikeus näiden omaisuusesineiden realisointituottoon ennen muita velkojia.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuittaaminen

Insolvenssilainsäädännössä on säännöksiä ennen selvittäjän määräämistä, selvitystilaa tai konkurssia suoritettavasta kuittaamisesta silloin, kun kolmansien osapuolten ja yrityksen tai yksityishenkilön välillä on keskinäisiä liiketoimia.

Omistusoikeuden pidättäminen

Velkojilla, jotka ovat toimittaneet tavaroita omistuksenpidätysehdon sisältävällä sopimuksella, on oikeus tietyin edellytyksin saada tavaransa takaisin maksukyvyttömyysmenettelyn toimitsijalta.

Työsopimukset

Maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutus työntekijöihin riippuu menettelylajista. Esimerkiksi administration ja administrative receivership -menettelyssä toimitsijamiehellä on neljätoista päivää aikaa päättää pidetäänkö kaikki tai jotkut työntekijät palveluksessa. Sen sijaan pakollisessa selvitysmenettelyssä työntekijöiden työsopimukset irtisanotaan automaattisesti oikeuden antaessa määräyksen.

Työntekijöiden saatavilla on etuoikeus, ja ne maksetaan ennen tavallisia vakuudettomia velkoja.

Velkojen maksujärjesys

Yleisesti velkojen maksujärjestys on seuraava:

  • esinevakuuden haltijat,
  • etuoikeutetut velkojat, 15. syyskuuta 2003 alkaen kyseeseen tulevat pääasiassa työntekijöiden saatavat,
  • floating charge - kiinnityksen haltijat ja
  • vakuudettomat velkojat.

6. Mitkä ovat velkojien etua vahingoittavia tekoja koskevat säännöt?

Laissa on useita säännöksiä, joita sovelletaan selvittäjän toimintaan, selvitystilaan ja konkurssiin ja joiden nojalla toimitsijamies voi vedota tuomioistuimeen omaisuuden takaisinsaamiseksi velkojien hyväksi. Tärkeimmät säännökset ovat:

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Luovutus alihintaan

Selvittäjän määrääminen ja selvitystilaan asettaminen

Jos toimitsijamiehellä on näyttöä siitä, että yhtiön omaisuutta on siirretty vastikkeetta tai hinnasta, joka alittaa huomattavasti sen arvon, oikeudelle voidaan tehdä hakemus sellaisen määräyksen saamiseksi, jolla asiantila palautetaan siksi kuin se olisi ollut, jos luovutusta ei olisi tapahtunut.

Jotta tätä säännöstä voidaan soveltaa, luovutuksen on täytynyt tapahtua enintään kaksi vuotta ennen määräpäivää, joka on selvitystilan alkamispäivä tai päivä, jona selvittäjän määräämistä koskeva hakemus tai tieto aikomuksesta nimetä selvittäjä annettiin oikeudelle, tai jos nimeämisaikomusta koskevaa tietoa ei ole annettu, selvittäjän määräämispäivä.

Asiakirjojen jättämisen tuomioistuimelle ja toisaalta selvittäjän määräämisen tai yhtiön purkamisen välisenä aikana toteutetut luovutukset kuuluvat myös soveltamisen piiriin.

Konkurssi

Jos toimitsijamiehellä on näyttöä siitä, että yhtiön omaisuutta on siirretty seuraavissa olosuhteissa: vastikkeetta, hinnasta, joka alittaa huomattavasti sen arvon, tai avioliiton solmimisen yhteydessä, oikeudelle voidaan tehdä hakemus sellaisen määräyksen saamiseksi, jolla asiantila palautetaan siksi kuin se olisi ollut, jos kyseistä luovutusta ei olisi tapahtunut.

Jotta tätä säännöstä voidaan soveltaa, luovutuksen on täytynyt tapahtua enintään viisi vuotta ennen päivää, jona konkurssimääräystä haettiin.

Suosiminen

Selvittäjän märääminen ja selvitystilaan asettaminen

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos toimitsijamiehellä on näyttöä siitä, että kolmas osapuoli, velkoja tai velan takaaja on saatettu parempaan asemaan kuin jos oikeustointa ei olisi toteutettu, tuomioistuimelta voidaan hakea määräystä aseman palauttamiseksi sellaiseksi kuin se olisi ollut, jos yhtiö ei olisi suosinut kysyistä tahoa.

Jotta tätä säännöstä voidaan soveltaa, suosimisen on täytynyt tapahtua läheisen henkilön tapauksessa enintään kaksi vuotta ennen määräpäivää, joka on selvitystilan alkamispäivä tai päivä, jona selvittäjän määräämistä koskeva hakemus tai tieto aikomuksesta nimetä selvittäjä annettiin oikeudelle, tai jos nimeämisaikomusta koskevaa tietoa ei ole annettu, selvittäjän määräämispäivä. Muissa tapauksissa määräaika on kuusi kuukautta.

Asiakirjojen jättämisen tuomioistuimelle ja toisaalta selvittäjän määräämisen tai yhtiön purkamisen välisenä aikana toteutetut luovutukset kuuluvat myös soveltamisen piiriin.

Konkurssi

Jos uskotulla miehellä on näyttöä siitä, että kolmas osapuoli, velkoja tai velan takaaja on saatettu parempaan asemaan kuin jos oikeustointa ei olisi toteutettu, tuomioistuimelta voidaan hakea määräystä aseman palauttamiseksi sellaiseksi kuin se olisi ollut, jos henkilö ei olisi suosinut kysyistä tahoa.

Jotta tätä säännöstä voidaan soveltaa, suosimisen on täytynyt tapahtua yhtiökumppanin tapauksessa enintään kaksi vuotta ennen päivää, jona konkurssimääräystä haettiin. Muissa tapauksissa määräaika on kuusi kuukautta.

7. Mitkä ovat vaatimusten esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset?

Kaikkien maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien on annettava tietoja vakuudettomille velkojille, ja tietojenantovelvollisuuksien yksityiskohdat sisältyvät säädöksiin Insolvency Act 1986 ja Insolvency Rules 1986.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Administrative receivership -menettelyn pesänhoitaja ei suorita jako-osuuksia vakuudettomille velkojille, joten näiden vaatimusten toteen näyttämisestä ei ole säännöksiä.

Kaikkien muiden sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä koskevien maksukyvyttömyysmenettelyjen osalta on annettu paljolti samat säännöt vaatimusten esittämisestä toimitsijamiehelle, ja nämä säännökset sisältyvät InsolvencyRules 1986 ‑ säädökseen. Säännöissä on myös määräykset siitä, millä perusteilla toimitsijamies voi hyväksyä vaatimukset.

Etuoikeutettujen ja vakuudettomien velkojien ryhmissä kaikki velkojat ovat samalla sijalla omassa luokassaan ja saavat osuuden jaettavissa olevista varoista saamistensa suhteessa.

Jos yrityksellä on enemmän kuin yksi velkoja, jolla on on vakuutena floating charge ‑kiinnitys, näiden saamiset suoritetaan maksunsaantijärjestyksessä, jonka määrää joko panttioikeuden syntymispäivä tai etuoikeussopimuksessa määrätty järjestys.

8. Mitkä ovat saneerausmenettelyä koskevat säännöt?

Yritykset

Elinkelpoiset yritykset, jotka joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin, voivat yrittää pelastautua selvittäjän määräämisen tai yrityksen vapaaehtoisen velkajärjestelyn (companyvoluntary arrangement, CVA) avulla. Monet yritysten pelastamisoperaatiot, joissa käytetään selvittäjän määräämistä, suoritetaan CVA-menettelynä. CVA:n käynnistämiseksi vähintään 75 prosenttia velkojista on hyväksyttävä johdon tai, jos yritys on selvittäjän vallinnassa, tämän tekemät ehdotukset. Kun järjestely on hyväksytty, se sitoo kaikkia velkojia, jotka saivat tiedon ehdotuksista.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

CVA-menettelyä ja administration -menettelyä koskevat säännökset sisältyvät Insolvency Act 1986 -säädöksen I ja II osaan ja Insolvency Rules 1986 - säädöksen 1 ja 2 osaan.

Yksityishenkilöt

Taloudellisissa vaikeuksissa olevat yksityishenkilöt voivat välttää konkurssin yksityishenkilön vapaaehtoisen velkajärjestelyn avulla (individual voluntaryarrangement, IVA). IVA:n käynnistämiseksi vähintään 75 prosenttia velkojista on hyväksyttävä velallisen tekemät ehdotukset. Kun järjestely on hyväksytty, se sitoo kaikkia velkojia, jotka saivat tiedon ehdotuksista.

IVA-menettelyä koskevat säännökset sisältyvät Insolvency Act 1986 -säädöksen VIII osaan ja Insolvency Rules 1986 - säädöksen 5 osaan.

9. Mitkä ovat toiminnan lopettamismenettelyä koskevat säännöt?

Toiminnan lopettamismenettelyä koskevat säännökset sisältyvät Insolvency Act 1986 ‑säädöksen IV osaan ja Insolvency Rules 1986 - säädöksen 4 osaan. Säännös, joka antaa selvitysmiehelle oikeuden myydä yhtiön omaisuutta, sisältyy Insolvency Act 1986 -säädöksen liitteessä 4 olevaan 6 kohtaan. Velkojien jako-osuuksia koskevat säännökset sisältyvät Insolvency Rules1986 - säädöksen 4 osan 14 lukuun ja 11 osaan.

10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

Administration -menettelyn, selvitystilan ja konkurssin päättämistä koskevat säännökset sisältyvät säädöksiin Insolvency Act 1986 ja Insolvency Rules 1986.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Administrative receivership -menettelyn päättämistä koskevia edellytyksiä säännellään vakuusasiakirjoilla.

Epäonnistumisen leima

Vuoden 2002 yrityssäädöksellä Enterprise Act 2002 pyritään vähentämään epäonnistumisen leimaa ja rohkaisemaan pelastamisoperaatioita.

Julkisvalta tunnustaa sen, ettei taloudellinen epäonnistuminen ole aina velallisen syytä. Säädöksen tavoitteena on varmistaa, että jokaista konkurssia tarkastellaan erikseen yrittämättä sovittaa niitä samaan muottiin. Konkurssin kesto on lyhentynyt tavanomaisesta kolmesta vuodesta korkeintaan vuoteen. Tämän vastapainoksi on otettu käyttöön uusi liiketoimintarajoitusten säännöstö (Bankruptcy Restrictions Orders), jonka seurauksena henkilöiden, jotka ovat aiheuttaneet konkurssin tahallaan tai piittaamattomuuttaan, liiketoiminnan aloittamista voidaan rajoittaa kahdesta viiteentoista vuodella. Nämä säännökset tulevat voimaan 1. huhtikuuta 2004.

Enterprise Act -säädös on tuonut muutoksia yritysten velkaselvitykseen ja tehnyt menettelystä nopeamman, oikeudenmukaisemman ja elvyttävän. Tavoitteena on rohkaista enemmän elinkelpoisia yrityksiä, jotka joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin, hakemaan apua varhaisvaiheessa, jolloin ne voidaan vielä pelastaa toiminnan lopettamisen sijasta. Mainitut säännökset tulivat voimaan 15. syyskuuta 2003.

Seuraamukset

Johtoon kuuluviin henkilöihin, jotka käyttävät väärin rajoitetun vastuun etuoikeutta, voidaan kohdistaa siviili- ja rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Siviilioikeudelliset seuraamukset

Kun yhtiö määrätään selvittäjän tai pesänhoitajan vallintaan taikka selvitystilaan, ja yhtiön johtoon kuuluva on toiminut asemalleen soveltumattomalla tavalla, hänet voidaan erottaa yhtiön johto- tai hallintotehtävistä kahdesta viiteentoista vuoden ajaksi.

Oikeus voi myös määrätä selvitysmenettelyssä yhtiön johtoon kuuluvan korvaamaan yhtiön omaisuutta, jos oikeus on vakuuttunut siitä, että kyseinen johtaja on antanut yhtiön liiketoiminnan jatkua velkojien vahingoksi, vaikka hän tiesi yhtiön olevan maksukyvytön.

Rikosoikeudelliset seuraamukset

Insolvency Act 1986 - säädöksessä mainitaan joukko erityisiä rangaistavia tekoja, joista selvitystilassa olevan yhtiön johtoon kuuluva voidaan asettaa syytteeseen. Tämän lisäksi on mahdollista ryhtyä syytetoimenpiteisiin johtoa vastaan yhtiölain rikkomisesta ja muista toteen näytettävistä rikoksista, kuten Theft Act -säädöksessä tarkoitetuista teoista (varkausrikokset).

Lisätietoja

« Konkurssi - Yleistä | Yhdistynyt kuningaskunta - Yleistä »

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-08-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta