Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Belgia

Uusin päivitys: 31-05-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Belgia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit ja tavoitteet? 1.
2. Mitkä ovat kunkin maksukyvyttömyysmenettelylajin aloittamista koskevat edellytykset? 2.
3. Mikä on eri osallistujien asema kussakin menettelylajissa? 3.
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
5. Mitkä ovat tietyntyyppisiä vaateita koskevat erityissäännöt? 5.
6. Mitkä ovat velkojien etua vahingoittavia tekoja koskevat säännöt? 6.
7. Mitkä ovat vaatimusten esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat säännöt? 7.
8. Mitkä ovat selvitysmenettelyä koskevat säännöt? 8.
9. Mitkä ovat toiminnan lopettamismenettelyä koskevat säännöt? 9.
10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 10.

 

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit ja tavoitteet?

Kiinnityksiä koskevan lain 8 §1:ssä todetaan, että velallisen varallisuus on hänen velkojiensa yleisvakuutena ja varallisuudesta saatu kauppahinta jaetaan tasapuolisesti velkojien kesken, lukuun ottamatta tiettyjä lain mukaan etusijalla olevia velkojia.

Maksukyvyttömyys tarkoittaa sitä, että velallinen ei pysty maksamaan velkojaan saamamiehilleen. Jotta velallisen sitoumukset saamamiehiä kohtaan eivät mitätöityisi, on säädetty oikeudellisista menettelyistä, joiden avulla velkoja voi saada täyden tai osasuorituksen.

Tärkeimmät maksukyvyttömyysmenettelyt ovat velkasaneeraus, konkurssi ja velkojen kokonaisjärjestely.

Belgian oikeusjärjestelmässä tehdään ero elinkeinonharjoittajien ja muiden kuin elinkeinonharjoittajien välillä. Elinkeinonharjoittaja on henkilö, joka harjoittaa liiketoimintaa pää- tai sivutoimisesti. Liiketoiminnan tunnusmerkkinä on voiton tuottaminen. Ainoastaan elinkeinonharjoittajat voivat hakeutua velkasaneeraukseen ja ainoastaan heidät voidaan asettaa konkurssiin.

Konkurssimenettelystä säädetään 8. elokuuta 1997 annetussa laissa (B.S., 28. lokakuuta 1997, err. ja B.S., 7. helmikuuta 2001) ainoastaan toiminnan lopettamismenettelynä. Heinäkuun 17. päivänä 1997 annetussa laissa (B.S., 28. lokakuuta 1997, err. ja B.S., 4. joulukuuta 1997) säädetään velkasaneerauksesta konkurssia edeltävänä vaiheena. Velkasaneerauksen aikana velallinen saa suojaa velkojiltaan eikä kukaan voi hakea velallista konkurssiin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkojen kokonaisjärjestelystä (collectieve schuldenregeling) säädetään siviililaissa (Gerechtelijk Wetboek) muiden kuin elinkeinonharjoittajien osalta. Kuka tahansa Belgiassa asuva luonnollinen henkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja, voi hakea velkojen kokonaisjärjestelyä, jos hän ei pysyvästi kykene suoriutumaan veloistaan eikä ole aikonut ilmoittaa olevansa maksukyvytön (siviililain 1675 §:n 2 momentin 1 kohta).

2. Mitkä ovat kunkin maksukyvyttömyysmenettelylajin aloittamista koskevat edellytykset?

Velkasaneeraus

Velkasaneerausta (gerechtelijk akkoord) voi hakea kuka tahansa velallisena oleva elinkeinonharjoittaja, joka on toiminut moitteettomasti, mutta ei pysty suoriutumaan veloistaan eräpäivänä, tai jonka on suhteellisen lyhytkestoisten vaikeuksien vuoksi lykättävä maksuja, mikä vaarantaa liiketoiminnan jatkumisen (velkasaneerauslain 9 §:n 1 momentti). Lisäedellytyksenä on, että yrityksen elinkelpoisuus ja kannattavuus voidaan palauttaa (velkasaneerauslain 9 §:n 2 momentti).

Velallinen voi hakea velkasaneerausta kirjallisesti kauppatuomioistuimelta (velkasaneerauslain 11 §:n 1 momentti). Yleinen syyttäjä voi myös käynnistää menettelyn haasteella (velkasaneerauslain 11 §:n 2 momentti).

Kauppatuomioistuimen kirjaamo säilyttää hyödyllisiä tietoja maksuvaikeuksissa olevista elinkeinonharjoittajista. Tietoihin saavat tutustua ainoastaan yleinen syyttäja ja asianomainen elinkeinonharjoittaja (velkasaneerauslain 5 §). Laissa tätä kutsutaan tiedonkeruuksi.

Konkurssi

Elinkeinonharjoittaja on konkurssitilassa (staat van faillissement) kahden edellytyksen täyttyessä: hän on pysyvästi lakkauttanut maksunsa ja luottokelvoton (konkurssilain 2 §:n 1 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

Konkurssimenettely voidaan aloittaa kauppatuomioistuimessa joko velallisen itsensä jättämällä hakemuksella tai yhden taikka useamman velkojan, syyttäjäviraston, oikeuden määräämän selvittäjän tai uskotun miehen toimittamalla haasteella Euroopan unionin kansainvälisen, alueellisen maksukyvyttömyysmenettelyn tapauksessa (konkurssilain 6 §). Tuomioistuin ei voi enää viran puolesta asettaa henkilöä konkurssiin.

Tuomioistuimen ei tarvitse asettaa henkilöä konkurssiin suoralta kädeltä. Se voi lykätä päätöstään enintään 15 päivällä, jotta elinkeinonharjoittaja tai syyttäjävirasto voi hakea velkasaneerausta (konkurssilain 7 §).

Konkurssilain 10 §:ssä säädetään, että velallisen hakemukseen on liitettävä tase, tilikirjat, henkilöstöluettelo ja luettelo asiakkaiden ja tavaran toimittajien nimistä ja osoitteista.

3. Mikä on eri osallistujien asema kussakin menettelylajissa?

Velkasaneeraus

Aineellisoikeudellisesti toimivaltainen oikeusistuin on kauppatuomioistuin. Alueellisesti toimivaltainen oikeusistuin on sen oikeuspiirin tuomioistuin, jossa velallisen päätoimipaikka tai yhteisön tapauksessa pääkonttori sijaitsi hetkellä, jolloin velkasaneeraus aloitettiin (velkasaneerauslain 53 §). Tuomioistuin määrää velkasaneerauksen soveltamisesta (velkasaneerauslain 14 §), antaa luvan väliaikaiseen maksujen lykkäämiseen (velkasaneerauslain 15 §:n 1 momentin 1 kohta), nimittää yhden tai useampia selvittäjiä (velkasaneerauslain 15 §:n 1 momentin 2 kohta) ja tarpeen vaatiessa määrää lopullisesta maksujen lykkäyksestä (velkasaneerauslain 33 §:n 1 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

Selvittäjällä on ratkaiseva rooli. Hänen tehtävänään on auttaa velallista omaisuuden hoidossa tuomioistuimen valvonnassa (velkasaneerauslain 19 §:n 1 momentti). Hän antaa selvityksen olosuhteiden sitä edellyttäessä ja aina kun tuomioistuin sitä vaatii (velkasaneerauslain 19 §:n 1 momentti). Selvittäjältä edellytetään puolueettomuutta ja riippumattomuutta, liikkeenjohdon ja laskentatoimen kokemusta sekä ammattieettisten sääntöjen noudattamista (velkasaneerauslain 19 §:n 2 momentti).

Selvittäjän erityistehtävinä on auttaa velallista viemään läpi tervehdyttämis- tai maksuohjelma (velkasaneerauslain 29 §:n 1 momentin 2 kohta), ohjata ja seurata ohjelmaa ja saneerausmenettelyä (velkasaneerauslain 36 §:n 1 momentti), antaa tuomioistuimelle tietoja ohjelman ja velkasaneerauksen toteuttamisesta (velkasaneerauslain 36 §:n 2 momentti) ja antaa tuomioistuimelle selonteko saneerausmenettelyn päätyttyä (velkasaneerauslain 40 §:n 1 momentti). Selvittäjän on velallisen avustamana tutkittava kaikki velkojien ilmoittamat saamisvaateet (velkasaneerauslain 26 §).

Velallisen tehtävänä on laatia tervehdyttämis- tai maksuohjelma (velkasaneerauslain 29 §). Hänet voidaan asettaa rikossyytteeseen, jos hän tarkoituksella salaa, liioittelee tai vähättelee osaa varallisuudestaan tai veloistaan taikka jos hän tietoisesti antaa vääriä tietoja (velkasaneerauslain 46 §). Velallinen ei saa syyllistyä minkäänlaiseen vilppiin. Hän ei saa myöskään osallistua hallintoon tai päätöksentekoon ilman selvittäjän lupaa (velkasaneerauslain 15 §:n 1 momentin 3 kohta).

Velkojalla on oikeus tulla kuulluksi oikeudessa (velkasaneerauslain 13 §), tutustua maksutta asiakirja-aineistoon ja saada siitä jäljennös oikeuden kirjaamoon suoritettavaa maksua vastaan (velkasaneerauslain 18 §:n 2 momentti), pyytää maksujen lykkäystä peruutettavaksi, jos hänen saataviaan ei suoriteta (velkasaneerauslain 37 §:n 1 momentin 2 kohta) ja vaatia ohjelmaa muutettavaksi, jos hän pystyy osoittamaan, että sen toteuttaminen tuottaa hänelle huomattavaa haittaa (velkasaneerauslain 38 §:n 2 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

Konkurssi

Aineellisoikeudellisesti toimivaltainen oikeusistuin on kauppatuomioistuin. Alueellisesti toimivaltainen oikeusistuin on sen oikeuspiirin tuomioistuin, jossa velallisen päätoimipaikka tai yhteisön tapauksessa sen pääkonttori sijaitsi konkurssimenettelyn aloittamishetkellä (konkurssilain 115 §). Konkurssiinasettamispäätöksellä tuomioistuin määrää yhden tai useampia uskottuja miehiä konkurssipesänhoitajiksi (konkurssilain 11 §:n 1 momentti).

Valvova tuomari on vastuussa erityisesti konkurssihallinnon ja pesänselvittämisen ohjaamisesta sekä kaikkien tarvittavien toimenpiteiden suorittamisesta. Hän saattaa kaikki konkurssista johtuvat erimielisyydet tuomioistuimen tietoon (lukuun ottamatta vastuisiin merkittäviä vaatimuksia koskevia erimielisyyksiä). Hän määrää kiireellisistä toimenpiteistä, joita tarvitaan konkurssipesän varallisuuden turvaamiseksi ja johtaa puhetta velkojainkokouksissa (konkurssilain 35 §).

Uskottujen miesten on oltava asiaan perehtyneitä asianajajia, jotka varmistavat erityisesti toiminnan lopettamismenettelyjen luotettavuuden (konkurssilain 27 §:n 2 momentti). He toimittavat vuosittain valvovalle tuomarille täyden selonteon konkurssitilanteesta (konkurssilain 34 §:n 1 momentti). Uskotut miehet hoitavat konkurssipesää valvovan tuomarin ohjauksessa (konkurssilain 40 §) ja laativat pesäluettelon (konkurssilain 43 §:n 1 momentti). He edustavat velkojia niin kutsuttuja separatisteja lukuun ottamatta (pantin- ja kiinnityksenhaltijat sekä etuoikeutetut velkojat).

Velallisen on konkurssilain 9 §:n mukaisesti ilmoitettava kauppatuomioistuimen kirjaajalle, että hän on lakkauttanut maksunsa. Hän on automaattisesti jäävi hoitamaan konkurssipesää (konkurssilain 16 §:n 1 momentti), joka on uskottujen miesten vallinnassa. Laissa säädetään kuitenkin nimenomaisesti, että tietyt omaisuusesineet eivät kuulu konkurssin piiriin, kuten ammatinharjoittamisessa käytetyt esineet ja prosessilain mukaan konkurssin ulkopuolelle jäävät määrät ja esineet.

Sivun alkuunSivun alkuun

Uskottujen miesten edustamilla velkojilla eli vakuudettomilla ja yleisellä etusijalla olevilla velkojilla on oikeus yhtäläiseen osuuteen konkurssipesän varoista sen jälkeen kun pesän hallintokustannukset ja suoritukset etuoikeutetuille velkojille on vähennetty (konkurssilain 99 §). Separatistit toimivat omasta puolestaan vaateidensa tyydyttämiseksi (ks. jäljempänä).

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

5. Mitkä ovat tietyntyyppisiä vaateita koskevat erityissäännöt?

Velkasaneeraus

Velkasaneeraus saa ensiksi aikaan väliaikaisen maksujen keskeyttämisen kuuden kuukauden harkinta-ajaksi (velkasaneerauslain 15 §:n 1 momentin 1 kohta). Velallinen voi siis olla osittain maksukyvytön; missä määrin, sen harkitsee tuomioistuin kussakin tilanteessa vallitsevien olosuhteiden perusteella. Selvittäjälle ei voida kuitenkaan siirtää omaisuuden täyttä vallintaa ja määräysvaltaa. Selvittäjälle voidaan antaa ainoastaan avustajan ja/tai ohjaajan tehtävä.

Velkojien täytäntäntöönpano-oikeudet keskeytyvät niin ikään: aloitettuja täytäntöönpanotoimia ei voida jatkaa eikä yksikään velkoja voi ryhtyä uusiin toimenpiteisiin. Takavarikko- ja ulosottotoimia ei voida suorittaa harkinta-aikana (velkasaneerauslain 22 §).

Oikeusopissa velkojat ryhmitellään eri luokkiin, ja pääjaottelu on jako tavallisiin velkojiin ja velkojiin, jotka voivat toteuttaa oikeutensa konkurssista riippumatta (separatistit). Tavalliset velkojat ovat vakuudettomina velkojina yleisellä etuoikeussijalla. Separatisteihin kuuluvat erityisellä etuoikeussijalla olevat velkojat sekä kiinnityksen- ja pantinhaltijat.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tervehdyttämis- ja maksuohjelma sitoo tavallisia velkojia, joiden on siihen tyydyttävä, kun taas separatistit ovat ohjelmaan sidottuja vain jos heidät on nimenomaisesti ja kukin erikseen siihen sisällytetty. Separatistit eivät voi ryhtyä enää täytäntöönpanotoimiin: nämä toimet keskeytetään. He voivat kuitenkin vaatia lisävakuuksia, jos he pystyvät osoittamaan, että olemassaolevan vakuuden arvo saattaa alentua huomattavasti.

Konkurssi

Konkurssivelallinen menettää kaiken määräysvallan omaisuuteensa hetkellä, jona kauppatuomioistuin antaa konkurssiinasettamismääräyksen (konkurssilain 16 §:n 1 momentti). Uskotut miehet saavat määräysvallan konkurssipesään sen selvittämistä varten.

Selvittäminen pitää sisällään pesän omaisuuden rahaksimuuttamisen konkurssivelkojien vaateiden tyydyttämiseksi. Kun velkojia on useita, heitä kutsutaan kilpaileviksi velkojiksi. Periaatteessa heillä kaikilla on oikeus yhtäläiseen kohteluun (kiinnityksiä koskevan lain 8 §:n nojalla), ellei ole laillisia perusteita antaa jollekulle etusijaa. Laillisia etusijaperusteita ovat pantit ja kiinnitykset. Omistuksenpidätystä koskevat lausekkeet tyydyttämättömien velkojien hyväksi ja panttien kaltaiset esinevakuudet saattavat velkojan eräitä muita velkojia parempaan asemaan.

Oikeusopissa velkojat ryhmitellään eri luokkiin, ja pääjaottelu on jako tavallisiin velkojiin ja velkojiin, jotka voivat toteuttaa oikeutensa konkurssista riippumatta (separatistit). Tavalliset velkojat ovat vakuudettomia velkojia (joihin sovelletaan yhtäläisen jako-osuuden sääntöä) ja yleisellä etuoikeussijalla olevia velkojia, joita uskottu mies edustaa. Konkurssipesän varoja jaettaessa heidän vuoronsa tulee separatistien jälkeen. Separatistien on itse esitettävä vaatimuksensa, eikä uskottu mies edusta heitä. Heihin kuuluvat erityisellä etuoikeussijalla olevat velkojat sekä kiinnityksen- ja pantinhaltijat.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tavallisten velkojien yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi on mahdotonta, että joku heistä voisi käyttää keinoja asemansa parantamiseksi, sen jälkeen kun heidän oikeutensa on turvattu velkajärjestelyllä. Näin ollen he eivät voi hakea konkurssivelallisen omaisuutta takavarikkoon väliaikaisesti tai ulosmittauttaa sitä (ks. konkurssilain 24–25 §).

Separatisteihin sovelletaan periaatetta, jonka mukaan kaikki heidän vaateidensa tyydyttämiseen tähtäävät täytäntöönpanotoimet säännönmukaisesti keskeytetään (konkurssilain 26 §).

Ilman suoritusta jääneet irtaimen omaisuuden myyjät voivat turvautua omistuksenpidätykseen, jos kyseinen omaisuus kuuluu vielä sellaisenaan pesään eikä se ole liittämisen kautta tullut osaksi kiinteää omaisuutta (konkurssilain 101 §).

Maksukyvyttömyysasetuksen 21 §:n mukaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan määräyksen pääkohdat ja uskotun miehen henkilöllisyys ilmoitetaan Belgian virallisessa lehdessä aina silloin, kun maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan vieraassa valtiossa ja velallisella on toimipaikka Belgiassa (konkurssilain 3 §:n 2 momentti).

Konkurssiin asettamista, konkurssin peruuttamista tai päättämistä, konkurssivelallisen suojaamista tai suojaamattomuutta ja konkurssivelallisen taloudellisen toimintakyvyn palauttamista (rehabilitaatio) koskevat tuomiot merkitään yritysrekisteriin (yritysrekisterin perustamisesta, kaupparekisterin uudistamisesta, yrityspalvelukeskusten perustamisesta ja erinäisten määräysten säätämisestä 16.1.2003 annetun lain 23 §:n 1 momentin 12 kohta).

6. Mitkä ovat velkojien etua vahingoittavia tekoja koskevat säännöt?

Velkasaneeraus

Lainsäädännössä ei määritellä kriittistä aikaa velkasaneerauksen kestäessä. Väliaikaiseen maksujen keskeyttämiseen sisältyy harkinta-aika (velkasaneerauslain 15 §:n 1 momentti). Tämä aika ei saa pääsääntöisesti ylittää kuutta kuukautta, mutta se voidaan uudistaa kerran kolmeksi kuukaudeksi (velkasaneerauslain 23 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Konkurssi

Kriittisestä ajasta säädetään konkurssilain 12 §:n 6 momentissa. Se on periaatteessa konkurssiinasettamispäätöstä edeltävä enintään kuuden kuukauden jakso. Aika alkaa kulua hetkestä, jolloin elinkeinonharjoittaja ei voi enää maksaa velkojaan tai ei saa enää luottoa, ja jatkuu päivään, jona kauppatuomioistuin asettaa hänet konkurssiin. Maksujen lakkauttamisajankohta voidaan ennakoida ainoastaan, jos on vakavia objektiivisia seikkoja, joista käy varauksettoman selväksi, että maksut lakkautetaan ennen konkurssiin määräämistä.

Konkurssin uhkaama elinkeinonharjoittaja voi olla taipuvainen tekemään sellaista, mihin hän ei muutoin olisi ryhtynyt. Uskottu mies voi tällöin vaatia oikeustoimien julistamista mitättömiksi. Tämän jälkeen hän voi vaatia takaisin konkurssivelallisen luovuttamia tai alihintaan myymiä omaisuusesineitä. Tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman hyvin kaikkien uskotun miehen edustamien velkojien yhtäläinen kohtelu.

7. Mitkä ovat vaatimusten esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat säännöt?

Velkasaneeraus

Harkinta-ajan kestäessä selvittäjän on myös tutkittava velallisen esittämät vaatimukset. Tässä asiassa hänen on noudatettava velkasaneerauslain 26 §:ää ja sitä seuraavia pykäliä.

Niin kauan kuin kiistetystä vaatimuksesta ei ole tehty päätöstä, se otetaan väliaikaisesti järjestelyn piirin selvittäjän esityksestä ja tuomioistuimen vahvistamasta määrästä ja vaatimus otetaan huomioon ohjelmaa laadittaessa (velkasaneerauslain 27 §:n 3 momentti).

Konkurssi

Velkojien on ilmoitettava vaatimuksensa viimeistään konkurssiinasettamispäätöksessä määrättynä päivänä. Velkojille annetaan tieto päivästä Belgian virallisessa lehdessä julkaistavalla ilmoituksella, johon liitetään ote konkurssiinasettamispäätöksestä, ja kiertokirjeellä, jonka uskottu mies laatii heti kun velkojat ovat tiedossa (konkurssilain 62 §). Uskottu mies tarkastaa vaatimusten oikeellisuuden konkurssivelallisen läsnäollessa tai ainakin sitten, kun velallinen on kutsuttu paikalle (konkurssilain 65 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Vakuudettomien velkojien ja yleisellä etuoikeussijalla olevien velkojien on odotettava vuoroaan, kunnes erityisellä etuoikeussijalla olevat velkojat sekä kiinnityksen- ja pantinhaltijat ovat saaneet jako-osuutensa konkurssipesästä.

8. Mitkä ovat selvitysmenettelyä koskevat säännöt?

Velkasaneeraus

Harkinta-aikana irtaimeen tai kiinteään omaisuuteen ei voi kohdistaa tai soveltaa mitään täytäntöönpanotoimia. Tämä keskeytys koskee kaikkia velkojia vakuudesta riippumatta ja kaikkia sellaisen velkojan vastavaatimuksia, joka omistaa kyseisen esineen. Keskeytys ei ole voimassa kanssavelallisten tai velallisen takaajien hyväksi (velkasaneerauslain 21 §:n 1 momentin 1 kohta).

Laissa säädetään, että tuomioistuin voi esineen omistavien velkojien, erityisellä etuoikeussijalla olevien velkojien, kiinnityksen- ja pantinhaltijoiden, jotka pystyvät osoittamaan, että heidän vakuutensa tai omaisuutensa on tosiasiallisesti tai todennäköisesti kärsimässä vakavan arvonalennuksen, hakemuksesta myöntää heille vaadittuun määrään perustuvan lisävakuuden (velkasaneerauslain 21 §:n 1 momentin 2 kohta).

Harkinta-aikana ei voida myöskään määrätä takavarikosta tai ulosotosta. Ennen maksujen keskeyttämistä annetut takavarikkomääräykset pysyvät voimassa väliaikaistoimina, mutta kauppatuomioistuin voi olosuhteiden niin vaatiessa keskeyttää toimituksen kuultuaan asiassa velallista, velkojaa ja selvittäjää (velkasaneerauslain 22 §).

Toimituksen keskeyttävä määräys peruuntuu ja velkojat pääsevät jälleen täysiin oikeuksiinsa, jos velkasaneerauksen alkamisen jälkeiseltä ajalta saataville kertyneitä korkoja ja kuluja ei suoriteta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Väliaikaisen keskeytyksen määräävä päätös ei lakkauta ennen kyseistä päivää tehtyjä sopimuksia (velkasaneerauslain 28 §).

Jos yrityksen siirtäminen auttaa tyydyttämään velkojat ja liiketoiminta ja työpaikat voidaan näin säilyttää, tuomioistuin voi valtuuttaa selvittäjän siirtämään yrityksen kokonaisuudessaan tai osan siitä (velkasaneerauslain 41 §:n 1 momentti).

Kun selvittäjä on neuvotteluvaiheen päätyttyä tutkinut eri haltuunottoehdotukset ja keskustellut niistä yrityksen johtoelinten ja työntekijöiden edustajien kanssa (velkasaneerauslain 41 §:n 2 momentti), hän tekee tuomioistuimelle ehdotuksen koko yrityksen tai sen osan siirtämisen hyväksymiseksi. Ennen päätöksen antamista tuomioistuin kuulee johdon ja työntekijöiden edustajia.

Jos koko yrityksen siirtämistä ehdotetaan, tuomioistuin voi sen hyväksyä ainoastaan, jos yli puolet vaatimuksensa ilmoittaneista ja äänestykseen osallistuneista velkojista, joiden saamiset edustavat yli puolta kaikkien saamisten arvosta, siihen suostuvat. Velkojien kuulemisesta johtuu, että koko yrityksen siirtäminen on toteutettavissa vasta sitten, kun kaikkien ilmoitettujen vaatimusten oikeellisuus on tarkastettu.

Konkurssi

Konkurssimenettelyn ainoa tarkoitus on likvidoida konkurssipesän varallisuus velkojien hyväksi. Konkurssiin mennyt yritys lakkaa olemasta olemassa taloudellisessa ja jurididisessa mielessä.

9. Mitkä ovat toiminnan lopettamismenettelyä koskevat säännöt?

Velkasaneeraus

Velkasaneerauksen tarkoituksena on varmistaa, että vaikeuksissa oleva yritys saa ajallista suojaa ja voi siten välttää konkurssin. Velkasaneerausmenettelyn kestäessä toimintaa ei voida lopettaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Konkurssi

Koko konkurssimenettelyn tarkoituksena konkurssiinasettamispäätöksestä lähtien on likvidoida konkurssipesän varallisuus. Näin ollen kaikki mitä konkurssista on tässä kerrottu pätee automaattisesti ja vääjäämättä toiminnan lopettamiseen.

Erityisesti voidaan mainita seuraavat säännöt. Uskotut miehet antavat vuosittain ja ensimmäisen kerran 12 kuukauden kuluttua toimeksisaannistaan valvovalle tuomarille yksityiskohtaisen selonteon konkurssitilanteesta (konkurssilain 34 §). Valvova tuomari ilmoittaa myös konkurssissa syntyneistä erimielisyyksistä ja määrää tarvittaessa kiireellisiä toimia pesän varallisuuden turvaamiseksi (konkurssilain 35 §).

Valvova tuomari haastaa konkurssivelallisen antamaan uskottujen miesten läsnäollessa lausuntonsa siitä, miten varallisuus olisi parhaiten käytettävä. Kuulemistilaisuudesta laaditaan virallinen pöytäkirja. Uskotut miehet myyvät velallisen kiinteän omaisuuden, kauppatavarat ja irtaimen omaisuuden valvovan tuomarin ohjauksen alaisena sekä 51 §:ää ja 52 §:ää noudattaen ilman, että heillä olisi velvollisuutta haastaa konkurssivelallista erikseen kutakin tapausta varten (konkurssilain 75 §:n 1 momentti).

Konkurssivelallisen liiketoiminnan lopettamisen yhteydessä tuomioistuin voi uskottujen miesten sitä vaatiessa hyväksyä yrityksen siirtämisen osapuolten asettamin ehdoin edellyttäen, että uskotut miehet ottavat huomioon kaikki sellaiset henkilöt, joilla on asiassa intressiä konkurssin päättymisen jälkeen (konkurssilain 75 §:n 4 momentti).

Valvova tuomari määrää soveltuvissa tapauksissa velkojien jako-osuuksista ja niiden määristä. Valvovan tuomarin määräyksestä tai suostumuksin suoritetut maksut vapauttavat uskotut miehet vastuusta (konkurssilain 77 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

Velkasaneeraus

Jos kauppatuomioistuin hyväksyy lopullisen maksujen keskeyttämisen, velallinen vapautetaan lopullisesti kaikista tervehdyttämis- ja maksuohjelmaan kirjatuista vastuista, kun se on pantu kaikilta osin täytäntöön (velkasaneerauslain 35 §:n 3 momentti). Näin velallinen voi aloittaa puhtain paperein ja, jos kyseessä on yritys, se voi jatkaa toimintaansa.

Jos kauppatuomioistuin ei hyväksy lopullista maksujen keskeyttämistä, se voi samassa tuomiossa asettaa velallisen konkurssiin kuultuaan tämän lausunnon konkurssin edellytyksistä (velkasaneerauslain 33 §:n 1 momentti).

Konkurssi

Konkurssimenettely on ainoastaan keino lopettaa toiminta. Ensin tuomioistuin ratkaisee tilejä koskevat riidat ja oikaisee tilit mahdollisuuksien mukaan. Sitten se määrää valvovan tuomarin esityksestä konkurssin päättyneeksi. Valvova tuomari antaa jaostokäsittelyssä selonteon velkojaneuvotteluista, jotka koskevat konkurssin tehneen suojaamista ja konkurssin edellytyksiä (konkurssilain 80 §).

Kun konkurssi on päättynyt, on yleisenä sääntönä, että konkurssin tehneellä on oikeus suojaan, jos hän on luonnollinen henkilö (ei siis yhteisö), hänellä ei ole rikosrekisteriä ja hän on toiminut täysin moitteettomasti vastuuntuntoisen henkilön tavoin. Suojan vaikutuksena on, että kaikki hänen velkansa mitätöidään lopullisesti ja luonnolliset henkilöt, jotka ovat antaneet konkurssin tehneelle takauksensa maksutta, vapautetaan sitoumuksistaan. Konkurssin tehneelle luonnolliselle henkilölle myönnetty vapautus pätee myös hänen puolisoonsa, jos tämä on suostunut kanssavelalliseksi (konkurssilain 81–82 §).

Suojaan oikeutetulla konkurssin tehneellä henkilöllä on nyt mahdollisuus aloittaa uusi liiketoiminta, ja hänen taloudellisen toimintakykynsä katsotaan palautuneen (konkurssilain 110 §). Konkurssin tehnyt, jolta on evätty oikeus suojaan, voi hakea rehabilitointia, jos hän on suorittanut kaikki hänen maksettavakseen määrätyt summat (konkurssilain 109 §:n 1 momentti).

Kirjaaja ilmoittaa konkurssivelalliselle konkurssimenettelyn päättäneestä tuomiosta. Tuomioistuin voi myös määrätä, että ote konkurssimenettelyn päättäneestä tuomiosta julkaistaan Belgian virallisessa lehdessä. Tuomio on julkaistava, jos tuomioistuin toteaa konkurssin tehneen oikeutetuksi suojaan (konkurssilain 80 §).

Konkurssin lopettaminen päättää samalla uskottujen miesten tehtävät, lukuun ottamatta lopettamisen voimaan saattamisen edellyttämiä toimia, ja se merkitsee heille yleistä vastuusta vapauttamista.

Lisätietoja

1 Luettavissa sivustolla www.just.fgov.be Deutsch - français - Nederlands kohdassa "geconsolideerde wetgeving"; vrt. siviililain 2091 §.

« Konkurssi - Yleistä | Belgia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 31-05-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta