Euroopan komissio > EOV > Konkurssi > Itävalta

Uusin päivitys: 28-04-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Konkurssi - Itävalta

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


Viimeisimmät päivitykset ovat saatavilla kieliversioina čeština - Deutsch - eesti keel - latviešu valoda - lietuvių kalba - magyar - Malti - polski - slovenčina - slovenščina
 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit ja tavoitteet? 1.
2. Mitkä ovat kunkin maksukyvyttömyysmenettelylajin aloittamista koskevat edellytykset? 2.
3. Mikä on eri osallistujien asema kussakin menettelylajissa? 3.
4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset? 4.
5. Mitkä ovat tietyntyyppisiä vaateita koskevat erityissäännöt? 5.
6. Mitkä ovat velkojien etua vahingoittavia tekoja koskevat säännöt? 6.
7. Mitkä ovat vaateiden esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset? 7.
8. Mitkä ovat saneerausmenettelyä koskevat säännöt? 8.
9. Mitkä ovat pesänselvitystä koskevat säännöt? 9.
10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset? 10.

 

1. Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn eri lajit ja tavoitteet?

Itävallan oikeudessa erotetaan toisistaan saneerausmenettely (Ausgleichsverfahren) , jota säännellään saneerauslailla (Ausgleichsordnung, AO) , ja konkurssimenettely (Konkursverfahren) , jota säännellään konkurssilailla (Konkursordnung, KO).

Konkurssimenettelyn aloittaminen edellyttää, että velallinen on maksukyvytön. Maksukyvyttömyydestä voidaan olettaa olevan kyse etenkin silloin, kun velallinen keskeyttää laskujensa maksun. Maksukyvyttömyys ei edellytä, että velkojat vaativat laskujen maksua. Vaikka velallinen olisi maksanut tai voisi vielä maksaa joidenkin velkojien saatavat kokonaan tai osittain, tämä ei yksinään riitä osoittamaan, että velallinen on maksukykyinen (KO 66 §). Konkurssimenettely aloitetaan myös yhtiöihin, joissa henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä ei ole luonnollista henkilöä, oikeushenkilöiden omaisuuteen ja kuolinpesään liittyvän ylivelkaantumisen tapauksessa (KO 67 §).

Jos konkurssimenettelyn aloittamisen edellytykset täyttyvät tai velallista uhkaa maksukyvyttömyys, velallinen voi hakea saneerausmenettelyn aloittamista konkurssimenettelyn sijaan (AO 1 §).

Konkurssimenettelyn ensimmäisenä tavoitteena on vastata kaikkien velkojien vaateisiin tasapuolisesti. Kullekin velkojalle maksetaan käytettävissä olevan omaisuuden perusteella samansuuruinen osuus niiden saatavista. Saneerauskelpoisten yritysten toiminnan lopettamista olisi vältettävä mahdollisuuksien mukaan, ja velalliselle olisi annettava tilaisuus yrityksen talouden saneeraukseen. Tämä tavoite asetetaan etusijalle, jos konkurssimenettelyyn kuuluu ns. pakkosaneerausmenettely (Zwangsausgleichsverfahren). Pakkosaneerauksessa konkurssivelallinen vapautetaan jäljellä olevista veloistaan (Restschuldbefreiung) , jos se maksaa kahden vuoden kuluessa vähintään 20 prosenttia veloistaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yksityishenkilöiden konkurssia koskevat erityiset säännöt. Tällöin voidaan yleensä soveltaa vapautusta jäljellä olevista veloista. Vapautuksen perusteet ovat sosiaaliset, sillä toivottomassa taloudellisessa tilanteessa oleville henkilöille halutaan antaa mahdollisuus uuteen alkuun. Sellaisten yksityishenkilöiden konkurssimenettelyä, jotka eivät toimi yrittäjinä, kutsutaan velkajärjestelyksi (Schuldenregulierungsverfahren, KO 25 §).

Saneerausmenettelyssä velallinen voidaan enemmistöpäätöksellä vapauttaa osasta velkojaan, jotta yritys voitaisiin saneerata. Edellytyksenä on kuitenkin, että velallinen suorittaa vähintään 40 prosenttia saatavista kahden vuoden kuluessa.

Tuomioistuimessa käsiteltävän maksukyvyttömyysmenettelyn ohella velallinen voi myös yrittää saneerata yrityksensä tuomioistuinten ulkopuolisessa menettelyssä. Tämän menettelyn haittapuolena on kuitenkin tuomioistuinmenettelyyn verrattuna se, että kaikkien velkojien kanssa on päästävä sovintoon, sillä yksittäisten vastustavien velkojien kantaa ei voi ohittaa enemmistöpäätöksellä. Tämän lisäksi velallisen on KO 69 §:n 2 momentin nojalla esitettävä maksukyvyttömyyshakemus (Insolvenzantrag) 60 päivän kuluessa siitä, kun edellytykset konkurssimenettelyn aloittamiselle täyttyvät.

Jotta maksukyvyttömyystilanne voitaisiin välttää ajoissa toteutetun asianmukaisen saneerauksen avulla, yrityksessä voidaan myös toteuttaa uudelleenjärjestely (Reorganisationsverfahren) yrityksen uudelleenjärjestelystä annetun lain nojalla (Unternehmensreorganisationsgesetz). Edellytyksenä on, että uudelleenjärjestely on tarpeen, mutta yritys on edelleen maksukykyinen. Uudelleenjärjestelyn katsotaan olevan tarpeen, kun yrityksen elinkelpoisuus on vaarassa kielteisen taloudellisen kehityksen vuoksi ja uudelleenjärjestely on välttämätöntä liiketoiminnan jatkamisen mahdollistamiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Mitkä ovat kunkin maksukyvyttömyysmenettelylajin aloittamista koskevat edellytykset?

Konkurssimenettely:

- maksukyvyttömyys tai ylivelkaantuminen (ks. edellä) ;

- omaisuus kattaa kulut pääosin;

- velallisen tai velkojan hakemus.

Saneerausmenettely:

- maksukyvyttömyys, uhkaava maksukyvyttömyys tai ylivelkaantuminen;

- velallisen hakemus ja hyväksyttävä ehdotus saneerausohjelmaksi.

3. Mikä on eri osallistujien asema kussakin menettelylajissa?

Konkurssimenettely:
  • Konkurssituomioistuin (Konkursgericht)

- aloittaa menettelyn ja johtaa sitä;

- nimeää pesänhoitajan (Masseverwalter) ja valvoo tämän toimintaa;

- turvaa konkurssipesän omaisuuden;

- johtaa velkojainkokousta, erityisesti äänestämistä pakkosaneerauksesta tai jakoluettelosta;

- tekee päätöksen muissa avoinna olevissa kysymyksissä;

- lopettaa konkurssimenettelyn.

  • Pesänhoitaja

- vastaa konkurssimenettelyn käytännön toteutuksesta;

- selvittää konkurssivelallisen taloudellisen tilanteen;

- ratkaisee, jatketaanko yrityksen toimintaa tai voidaanko jo toimintansa lopettaneen yrityksen toiminta käynnistää uudelleen;

- selvittää, onko pakkosaneeraus velkojien edun mukaista ja voidaanko se toteuttaa menestyksellisesti;

- laatii pesäluettelon ja realisoi omaisuuden;

Sivun alkuunSivun alkuun

- hallinnoi ja edustaa konkurssipesää;

- käyttää muutoksenhakuoikeutta konkurssipesän puolesta;

- osallistuu velkojen määrittämiseen;

- jakaa konkurssipesän realisoinnista saadut tulot.

Pesänhoitajan nimeäminen ei ole välttämätöntä yksityishenkilöitä koskevissa konkurssimenettelyissä, joissa velallinen ei ole yrittäjä (velkajärjestely). Jos konkurssituomioistuin ei nimeä pesänhoitajaa, tuomioistuimen on hoidettava itse konkurssilain mukaan pesänhoitajalle kuuluvat tehtävät.

  • Velallinen

- velallisella on oikeus jättää konkurssihakemus ja vastustaa oikeustoimin konkurssimenettelyn aloittamista;

- menettää konkurssimenettelyn aloittamisen yhteydessä määräysvallan konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen;

- velallisella on oikeus osallistua velkojainkokoukseen (Gläubigerversammlung) ja konkurssipesän valvojakunnan (Gläubigerausschuss) kokouksiin;

- velallisella on oikeus hakea pakkosaneerauksen lopettamista.

  • Velkoja

- Velkojainkokous

- velkojainkokouksella on tiettyjä aloiteoikeuksia (esim. konkurssipesän valvojakunnan perustamiseksi ja pesänhoitajan vapauttamiseksi tehtävästään) ;

- äänestää pakkosaneerausta koskevasta ehdotuksesta (Zwangsausgleichsvorschlag).

- Konkurssipesän valvojakunta, jonka perustamisesta tuomioistuin voi päättää,

- avustaa pesänhoitajaa ja valvoo tämän toimintaa;

- esittää etukäteen kantansa pesänhoitajan tärkeimmistä toimenpiteistä;

- tietyt asiat edellyttävät valvojakunnan hyväksyntää.

Sivun alkuunSivun alkuun

Saneerausmenettely:
  • Saneeraustuomioistuin (Ausgleichsgericht)

- aloittaa menettelyn ja johtaa sitä;

- nimeää selvittäjän (Ausgleichsverwalter) ja muut elimet ja valvoo näiden toimintaa;

- tekee päätöksen muissa avoinna olevissa kysymyksissä;

- lopettaa saneerausmenettelyn.

  • Selvittäjä

- valvoo velallista ja tämän liikkeenjohtoa;

- selvittää velallisen taloudellisen aseman ja laatii alustavan kirjallisen selvityksen;

- tarkastaa ilmoitetut saatavat;

- tietyt oikeustoimet edellyttävät selvittäjän hyväksyntää.

  • Velallinen

- esittää saneeraushakemuksen, joka sisältää hyväksyttävän saneerausohjelman;

- säilyttää periaatteessa määräämisoikeutensa ja hallitsee edelleen itse omaisuudettaan;

- toimii selvittäjän valvonnassa.

  • Velkoja

- velkojainkokous äänestää saneerausohjelmasta;

- tuomioistuin voi nimittää valvojakunnan (Gläubigerbeirat) avustamaan ja valvomaan selvittäjän toimintaa.

4. Mitkä ovat menettelyn aloittamisen vaikutukset?

Konkurssimenettely:

Konkurssimenettelyn aloittamisesta julkaistaan tiedonanto (Edikt) verkkosivuilla. Konkurssimenettelyn oikeusvaikutukset alkavat tiedonannon julkaisemista seuraavana päivänä. Konkurssimenettelyn aloittaminen merkitään myös virallisiin rekistereihin (mm. kiinnitysrekisteri, kaupparekisteri).

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun konkurssimenettely aloitetaan, konkurssivelallinen menettää vapaan määräämisoikeuden menettelyn piiriin kuuluvaan omaisuuteen, joka on hänen hallussaan kyseisellä hetkellä tai jonka hän saa konkurssimenettelyn aikana (konkurssipesä). Konkurssipesän omaisuus otetaan haltuun ja sitä käytetään konkurssipesän velkojien yhteisen edun mukaisesti (KO 1 §).

Konkurssipesää koskevilla velallisen oikeustoimilla ei ole vaikutusta velkojien oikeuksiin, kun konkurssimenettely on aloitettu (KO 3 §:n 1 momentti).

Konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen konkurssivelallista vastaan ei voi aloittaa eikä jatkaa sellaisen riita-asian käsittelyä, jolla pyritään vahvistamaan tai turvaamaan saatavat konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen voidaan kuitenkin aloittaa ja jatkaa sellaisen riita-asian käsittelyä, joka koskee konkurssipesään kuulumattomiin omaisuuseriin liittyviä etuoikeusvaatimuksia ja erottamisvaateita (KO 6 §:n 1 ja 2 momentti).

Konkurssimenettelyn aloittaminen keskeyttää kaikkien aloitettujen riita-asioiden käsittelyn, joissa konkurssivelallinen on kantajana tai vastaajana, lukuun ottamatta riita-asioita, jotka koskevat konkurssipesään kuulumattomaan omaisuuteen liittyviä vaateita (KO 7 §:n 1 momentti).

Saneerausmenettely:

Myös saneerausmenettelyn aloittamisesta julkaistaan tiedonanto rekisterissä (Ediktsdatei). Saneerausmenettelyn aloittamisen oikeusvaikutukset alkavat tiedonannon julkistamista seuraavasta päivästä (AO 7 §:n 1 momentti). Saneerausmenettelyn aloittaminen merkitään myös virallisiin rekistereihin (mm. kiinnitysrekisteri, kaupparekisteri).

Sivun alkuunSivun alkuun

Saneeraushakemuksen jättämispäivän ja menettelyn aloittamisen välisenä aikana velallinen ei saa myydä tai kiinnittää kiinteistöjään, sopia etuoikeusasemasta omaisuuteensa, antaa takauksia eikä luovuttaa vastikkeetta omaisuuttaan. Tämäntyyppiset oikeustoimet eivät ole päteviä suhteessa velkojiin. Menettelyn aloittamisen jälkeen velallisen on saatava saneeraustuomioistuimen lupa lopettaa yrityksensä toiminta tai käynnistää se uudelleen. Lisäksi velallinen tarvitsee selvittäjän luvan tiettyihin muihin oikeustoimiin. Saneerausmenettelyn aikana velallinen saa itse käyttää käytettävissä olevista varoista vain sen määrän, joka on välttämätön velallisen ja tämän perheen toimeentulon turvaamiseksi (AO 8 §).

Saatavan ilmoittaminen saneerausmenettelyn aikana keskeyttää vanhentumisajan (AO 9 §).

Saneerausmenettelyn aloittamisen jälkeen velalliselle kuuluvaan omaisuuteen ei voi enää saada panttioikeutta tai saataviin kohdistuvaa etuoikeutta (AO 10 §)

5. Mitkä ovat tietyntyyppisiä vaateita koskevat erityissäännöt?

Konkurssimenettely:
Omaisuuden erottamisoikeus

Erottamisoikeus koskee velallisen hallussa olevaa omaisuutta, johon velallisella ei ole omistusoikeutta (KO 44 §). Koska konkurssipesään kuuluu vain konkurssivelallisen omaisuus, konkurssimenettely ei periaatteessa vaikuta omaisuuden erottamisoikeuteen.

Etuoikeudet

Etuoikeudet ovat konkurssitilanteessa päteviä tiettyihin konkurssivelallisen omaisuuseriin liittyviä vaateita, jotka suoritetaan etuoikeusasemassa muihin vaateisiin nähden. Etuoikeutettujen velkojien saatavat maksetaan ennen muiden konkurssipesän velkojien saatavia, jos saatavat on katettu vakuuksin (esim. pantilla). Realisointituloista mahdollisesti kertyvät voitot lisätään konkurssipesän yhteiseen omaisuuteen (KO 48 §). Konkurssimenettelyn aloittaminen ei periaatteessa vaikuta etuoikeuksiin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Konkurssisaatavat

Konkurssisaatavilla tarkoitetaan sellaisten velkojien saatavia, joilla on varallisuusoikeudellisia vaateita konkurssivelalliselta konkurssimenettelyn aloittamisen aikaan (KO 51 §). Konkurssisaatavia eivät ole konkurssimenettelyn aloittamisesta kertyneet konkurssisaatavien korot, konkurssimenettelyyn osallistumisesta aiheutuvat kulut, rangaistavista toimista seuraamuksena määrätyt sakot ja lahjoituksia koskevat vaateet (KO 58 §).

Konkurssisaataviin sovelletaan tasa-arvoisuusperiaatetta. Konkurssimenettelyssä ei suosita julkisia viranomaisia eikä työntekijöitä. Huonommassa etuoikeusasemassa ovat kuitenkin osakkaiden saatavat, jotka liittyvät oman pääoman korvaavan osakaslainan takaisinmaksuun.

Kuittaus

Saatavia, jotka olivat jo konkurssimenettelyn alkaessa kuittauskelpoisia, ei tarvitse erikseen ilmoittaa konkurssimenettelyssä (KO 19 §:n 1 momentti). Tämä merkitsee sitä, että velkoja, joka on myös velkaa konkurssivelalliselle, saa etuoikeusasemassa olevan velkojan aseman. Velkojalle aiheutuu kuitenkin saatavia, jos velkojan omat konkurssisaatavat ovat suuremmat kuin sen velat konkurssivelalliselle. Tällöin velkoja voi ilmoittaa erotuksen saatavakseen konkurssipesästä. Kuittausvaatimusta koskevista yksityiskohtaisista edellytyksistä on säädetty konkurssilaissa (KO 20 §) , johon voi tutustua Bundeskanzleramtin verkkosivuilla (Bundeskanzleramtswebseite).

Massasaatavat

Massasaatavat ovat konkurssipesän omaisuuteen kohdistuvia vaateita, jotka on suoritettava ennen konkurssipesän velkojien saatavia (KO 47 §:n 1 momentti). Merkittävimpiä massasaatavia ovat (KO 46 §:n 1 momentti)

Sivun alkuunSivun alkuun

- konkurssimenettelyn kulut;

- konkurssipesän haltuunottoon, hallintaan ja hoitoon liittyvät menot;

- kaikki konkurssipesään liittyvät julkiset menot, jos ne aiheutuvat konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeisestä tapahtumasta;

- työntekijöiden palkkasaatavat konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeiseltä ajalta;

- pesänhoitajan tekemiin kahdenvälisiin sopimuksiin liittyvät vaateet;

- pesänhoitajan toteuttamiin oikeustoimiin liittyvät vaateet;

- konkurssipesän perusteettomasti saamiin tuloihin liittyvät vaateet;

- sellaisen työsuhteen päättymiseen liittyvät vaateet, josta pesänhoitaja on sopinut konkurssimenettelyn aikana.

Massasaatavia ei tarvitse ilmoittaa konkurssimenettelyssä. Jos pesänhoitaja kieltäytyy perusteltujen massasaatavien maksusta, velkoja voi viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Konkurssivelallisen sopimukset
  • Tarjoukset: Myöhemmälle konkurssivelalliselle tehdyt tarjoukset pysyvät periaatteessa voimassa. Pesänhoitaja voi valita, hyväksyykö hän tarjouksen. Jos tarjous hyväksytään, sopimuspuolen vaateista tulee massasaatavia (KO 26 §:n 2 momentti). Myöhemmän konkurssivelallisen esittämät tarjoukset eivät sido pesänhoitajaa (KO 26 §:n 3 momentti).
  • Kahdenväliset sopimukset: Jos konkurssivelallinen ei ole vielä kokonaan tai osittain toteuttanut kahdenvälistä sopimusta, pesänhoitaja voi joko toteuttaa sopimuksen (kokonaisuudessaan) konkurssivelallisen puolesta ja vaatia toteutusta toiselta osapuolelta tai peruuttaa sopimuksen (KO 21 §:n 1 momentti).
  • Vuokrasopimukset: Konkurssimenettelyn alkaminen ei aluksi vaikuta vuokrasuhteeseen. Kun vuokralle ottaja on maksukyvytön, sekä pesänhoitajalla että vuokralle antajalla on oikeus irtisanoa sopimus lakisääteistä irtisanomisaikaa tai sovittua lyhyempää irtisanomisaikaa noudattaen (KO 23 §).
  • Työsopimukset: Jos konkurssivelallinen on työnantaja ja työsuhde on jo alkanut, työntekijä voi irtisanoutua ennenaikaisesti työsuhteesta tai pesänhoitaja voi päättää työsuhteen lakisääteistä, työehtosopimusten mukaista tai yhdessä sovittua lyhyempää irtisanomisaikaa noudattaen ja lakisääteiset irtisanomisrajoitukset huomioon ottaen kuukauden kuluessa päätöksen julkaisemisesta, jolla yrityksen tai liiketoimialan sulkemisesta määrätään, jolla se hyväksytään tai vahvistetaan.
Saneerausmenettely
Saneeraussaatavat

Saneeraussaatavilla tarkoitetaan saatavia, joihin ei liity etuoikeuksia ja joista suoritetaan vain määrätty osuus. Velallisen on vahvistettava tai kiistettävä ilmoitetut saneeraussaatavat tietyn määräajan kuluessa. Ilmoitetut saatavat vaikuttavat velkojien äänioikeuksiin saneerausohjelmaa käsittelevässä velkojainkokouksessa (Ausgleichstagsatzung). Jos saneerausohjelma hyväksytään ja tuomioistuin vahvistaa sen ja edellyttäen, että velallinen toteuttaa saneerauksen, saneeraussaatavia supistetaan määrätyn osuuden verran. Tämä koskee myös ilmoittamattomia saatavia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Omaisuuden erottamisoikeus ja etuoikeudet

Konkurssimenettelyä vastaavalla tavalla saneeraus ei periaatteessa vaikuta omaisuuden erottamisoikeuteen eikä etuoikeuksiin. Niiden täytäntöönpano voi kuitenkin lykkäytyä.

Kuittaus

Kuittaussäännöt (AO 19 ja 20 §) ovat vastaavat kuin konkurssimenettelyssä.

Sopimukset

Saneerausmenettely ei aluksi vaikuta sellaisia kahdenvälisiä sopimuksia koskeviin saataviin, joita kumpikaan ei ole toteuttanut kokonaisuudessaan saneerausmenettelyn alkaessa. Velallinen voi kuitenkin valita, edellyttääkö se sopimuspuolen toteuttavan sopimuksen vai purkaako se sopimuksen (AO 20b §). Sopimuksen purkaminen edellyttää selvittäjän lupaa. Selvittäjä voi antaa hyväksyntänsä vain silloin, kun sopimuksen toteuttaminen tai toteuttamisen jatkaminen voisi vaarantaa saneerauksen toteuttamisen tai yrityksen toiminnan jatkamisen (AO 20b §). Vuokra- ja työsopimuksiin sovelletaan erityisiä sääntöjä.

  • Vuokrasopimukset: Jos velallinen on ottanut omaisuutta vuokralle, se voi selvittäjän luvalla irtisanoa sopimuksen lakisääteistä tai sovittua irtisanomisaikaa noudattaen kuukauden kuluessa menettelyn aloittamista koskevan päätöksen julkaisemisesta (AO 20c §:n 2 momentti).
  • Työsopimukset: Jos konkurssivelallinen on työnantaja, se voi selvittäjän luvalla irtisanoa työsuhteen lakisääteistä, työehtosopimusten mukaista tai yhdessä sovittua lyhyempää irtisanomisaikaa noudattaen ja lakisääteiset irtisanomisrajoitukset huomioon ottaen kuukauden kuluessa menettelyn aloittamista koskevan päätöksen julkaisemisesta.

6. Mitkä ovat velkojien etua vahingoittavia tekoja koskevat säännöt?

Ennen konkurssimenettelyä aloitetuista konkurssivelallisen omaisuutta koskevista oikeustoimista voi valittaa tuomioistuimeen, kun perusteena on ollut haitan aiheuttaminen velkojille tai omaisuuden hukkaaminen (KO 28 §) , suosiminen (KO 30 §) tai tieto maksukyvyttömyydestä (KO 31 §). Lisäksi voi valittaa lahjoituksista ja vastaavista vastikkeettomista omaisuuden luovutuksista (KO 29 §). Muutoksenhakuoikeutta koskevat yksityiskohtaiset edellytykset on esitetty lainsäädännössä, johon voi tutustua Bundeskanzleramtin verkkosivuilla (Bundeskanzleramtswebseite).

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Mitkä ovat vaateiden esittämistä ja hyväksyttävyyttä koskevat edellytykset?

Ks. kysymykseen 5 annettu vastaus.

8. Mitkä ovat saneerausmenettelyä koskevat säännöt?

Pakkosaneerausmenettely (Zwangsausgleichsverfahren)

Pakkosaneeraus ei ole erillinen maksukyvyttömyysmenettely, vaan sitä voidaan pitää konkurssimenettelyyn sisältyvänä saneerauksena. Myös tällöin pakkosaneerauksen toteuttaminen ja päättäminen johtavat siihen, että velallinen vapautetaan jäljellä olevista veloista. Konkurssivelallinen maksaa pakkosaneerausmenettelyn mukaisen osuuden veloista, ja vapautetaan tämän perusteella konkurssisaatavien maksusta.

Pakkosaneerausmenettely voidaan aloittaa ainoastaan vilpittömässä mielessä toimivan konkurssivelallisen hakemuksesta (velallista ei ole tuomittu konkurssirikoksesta, ilmeisestä viivytysyrityksestä jne.). Konkurssivelallisen on samalla laadittava ehdotus siitä, miten se aikoo täyttää tai varmistaa velkojien vaateet (KO 140 §:n 1 momentti). Hakemusta ei hyväksytä, jos konkurssipesän velkojille ei tarjota maksettavaksi lakisääteistä 20 prosentin vähimmäisosuutta konkurssisaatavista kahden vuoden kuluessa. Yritystoimintaa harjoittamattomille yksityishenkilöille voidaan myöntää enintään 5 vuotta maksuaikaa. Jos maksuaika on yli 2 vuotta, määräosuuden on oltava vähintään 30 prosenttia (KO 141 § 3 momentti). Sellaisten velkojien vaateisiin ei voida vaikuttaa, joilla on omaisuuden erottamisoikeus tai etuoikeuksia, massavelkojien vaateet on suoritettava kokonaisuudessaan ja konkurssipesän velkojia on periaatteessa kohdeltava tasa-arvoisesti (KO 149f §). Lisäksi konkurssipesän velkojien oikeuksia suhteessa takaajiin, yhteisvelalliseen tai takautumisoikeudesta johtuviin sitoumuksiin ei voida rajoittaa ilman oikeudenhaltijoiden erillistä suostumusta (KO 151 §). Pakkosaneerausta käsittelevään velkojainkokoukseen osallistuvien äänioikeutettujen konkurssipesän velkojien enemmistön on hyväksyttävä pakkosaneeraus. Lisäksi puoltavien velkojien saatavien yhteenlasketun määrän on oltava vähintään kolme neljäsosaa kokoukseen osallistuvien velkojien kokonaissaatavista (KO 147 §:n 1 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tuomioistuin vahvistaa myöhemmin pakkosaneerauksen, konkurssivelallinen vapautetaan määräosuuden ylittävältä osalta jäljellä olevista veloistaan konkurssipesän velkojille (KO 156 §).

Velkajärjestely (Schuldenregulierungsverfahren)

Jos velkajärjestely ei johda pakkosaneeraukseen, velkojan omaisuus realisoidaan. Veloista voi vapautua myös maksuohjelman tai vaihtoehtoisesti ulosottoon perustuvan velkojen lyhentämismenettelyn (Abschöpfungsverfahren) kautta. Maksuohjelma on pakkosaneerauksen erityismuoto. Merkittävin eroavuus on, että suoritettavia saatavia koskeva lakisääteinen vähimmäisosuus puuttuu ja pisin sallittu maksuaika on 7 vuotta. Maksuohjelman hyväksyminen edellyttää velkojien yhtä suuren enemmistön hyväksyntää kuin saneeraus- ja pakkosaneeraustilanteessa.

Jos velkojat eivät hyväksy maksuohjelmaa, tuomioistuin päättää velallisen hakemuksesta ulosottoon perustuvan velkojen lyhentämismenettelyn toimeenpanosta, ja velallinen vapautetaan jäljellä olevista veloista (KO 200 §:n 1 momentti). Tämä ei edellytä velkojien hyväksyntää. Menettely koskee pääasiassa tulojen ulosottokelpoista osaa. Velallisen on siirrettävä velkojien edunvalvojalle vastaavat (palkka) saatavat 7 vuoden ajan. Menettely katsotaan onnistuneeksi, jos velallinen pystyy suorittamaan konkurssipesän realisoinnista saatujen tulojen ja ulosottoon perustuvan menettelyn perusteella kolmen vuoden kuluessa vähintään 50 prosenttia tai 7 vuoden kuluessa vähintään 10 prosenttia velkojien saatavista. Tällöin tuomioistuin julistaa ulosottoon perustuvan velkojen lyhentämismenettelyn päättyneeksi ja vapauttaa velallisen jäljellä olevista veloista (KO 213 §). Vaikka maksutavoitetta ei saavutettaisi 7 vuoden jälkeen, tuomioistuin voi kuitenkin vapauttaa velallisen jäljellä olevista veloista, lykätä tuomiota tai jatkaa ulosottoon perustuvaa velkojen lyhentämismenettelyä korkeintaan 3 vuoden ajan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Saneerausmenettely (Ausgleichsverfahren)

Jos velallinen on maksukyvytön tai ylivelkaantunut (ks. vastaus kysymykseen 1) tai velallista uhkaa maksukyvyttömyys, hän voi hakea saneerausmenettelyn aloittamista. Velallisen on liitettävä saneeraushakemukseen monia asiakirjoja (omaisuusluettelo, velkoja- ja velallisluettelo, viimeisen kolmen vuoden taseet, saneerausohjelma jne.). Saneerauksen hyväksymisen edellytyksenä ovat velallisen vilpittömän mielen lisäksi ehdotus lakisääteisen vähimmäisosuuden maksamiseksi – eli 40 prosenttia velkojien saatavista – kahden vuoden kuluessa saneerausohjelman hyväksymisestä.

Yleensä saneeraus on aloitettava 90 vuorokauden kuluessa menettelyn käynnistämisestä (AO 67 §:n 1 momentin 2 kohta). Enemmistövaatimukset vastaavat pakkosaneeraustilannetta (ks. edellä). Tuomioistuimen on vahvistettava saneerausmenettely. Tuomioistuimen päätös menettelyn vahvistamisesta julkaistaan maksukyvyttömyysrekisterissä (Insolvenzdatei) (AO 49 §:n 3 momentti).

Menettely voidaan päättää kolmella eri tavalla: menettely lopetetaan ilman velallisen valvontaa, menettely lopetetaan ja velallista valvomaan asetetaan toimitsijamies (Sachwalter) tai saneerausmenettelyä jatketaan ja sitä valvoo selvittäjä (Ausgleichsverwalter).

9. Mitkä ovat pesänselvitystä koskevat säännöt?

Pesänhoitajan tehtävänä on realisoida konkurssipesään kuuluva omaisuus tuomioistuinmenettelyn ulkopuolella, yleensä myymällä omaisuutta markkinahintaan. Jos konkurssituomioistuin pesänhoitajan hakemuksesta niin päättää, ainoastaan poikkeustapauksissa turvaudutaan menettelyyn, jossa tuomioistuin huutokauppaa omaisuuden täytäntöönpanolain nojalla (Exekutionsordnung).

Sivun alkuunSivun alkuun

Pesänhoitajan on ennen merkittävien järjestelyjen toteuttamista saatava lausunto konkurssipesän valvojakunnalta (KO 114 §:n 1 momentti). Tämän lisäksi pesähoitajan on ilmoitettava konkurssituomioistuimelle tietyistä oikeustoimista, joiden arvo ylittää 100 000 euroa, vähintään 8 vuorokautta ennen niiden toteuttamista. Tuomioistuin voi kieltää näiden toimien toteuttamisen (KO 116 §: akordeista päättäminen, erottamisoikeutta, etuoikeutta ja kuittaamista koskevien riitautettujen vaateiden sekä riitautettujen massasaatavien tunnustaminen, muutoksenhaku jne.). Tietyt oikeustoimet edellyttävät niiden arvosta riippumatta konkurssipesän valvojakunnan ja konkurssituomioistuimen hyväksyntää (KO 117 §).

Konkurssipesän valvojakunta voi päättää konkurssituomioistuimen luvalla, että saatavat, joiden maksun tyydyttävä toteutuminen on epätodennäköistä, ja arvoltaan vähäiset omaisuuserät olisi annettava konkurssivelallisen vapaaseen hallintaan (KO 119 §:n 5 momentti).

Massavelkojien vaateet on täytettävä heti kun ne on vahvistettu ja kun ne erääntyvät riippumatta menettelyvaiheesta (KO 124 §:n 1 momentti). Jos konkurssipesän omaisuus ei riitä massasaatavien maksamiseen, pesänhoitajan on ilmoitettava asiasta välittömästi konkurssituomioistuimelle eikä hän voi maksaa massavelkojien saatavia. Tällaista tilannetta kutsutaan ”konkurssipesän konkurssiksi” (KO 124a §).

Konkurssipesän velkojien saatavien maksaminen voidaan aloittaa vasta velkojainkuulustelun (Prüfungstagsatzung) jälkeen. Pesänhoitajan on maksettava jako-osuudet konkurssipesän valvojakuntaa kuultuaan ja konkurssituomioistuimen hyväksymän jakoluettelon perusteella. (KO 128–130 §). Riitautettujen (KO 131 §) ja myöhässä ilmoitettujen saatavien (KO 134 §) käsittelyyn sekä etuoikeusasemassa oleviin konkurssipesän velkojiin (KO 132 §) sovelletaan erityissääntöjä.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Mitkä ovat menettelyn päättämisen edellytykset?

Konkurssimenettely

Konkurssimenettely lopetetaan, kun konkurssituomioistuin on saanut vahvistuksen jako-osuuksien maksusta. Pakkosaneerausmenettely (KO 139 §:n 1 momentti) päätetään, kun saneerausohjelma on lainvoimainen ja kun erottamisoikeutta ja etuoikeuksia koskevat vaateet sekä konkurssipesän velkojien vaateet on täytetty tai niiden täyttäminen varmistettu (KO 157 §:n 1 momentti). Konkurssimenettely lopetetaan myös silloin kun maksuohjelma (KO 196 §:n 1 momentti) tai ulosottoon perustuva velkojen lyhentämismenettely on lainvoimainen (KO 200 §:n 4 momentti).

Konkurssimenettely päätetään myös silloin, kun kaikki massa- ja konkurssisaatavien velkojat hyväksyvät konkurssimenettelyn lopettamisen (KO 167 §:n 1 momentti) tai jos konkurssimenettelyn aikana ilmenee, että konkurssipesän omaisuus ei riitä kattamaan konkurssimenettelystä aiheutuvia kustannuksia (KO 166 §).

Konkurssin lopullisella päättämisellä on erityisesti seuraavat vaikutukset:

- Entinen konkurssivelallinen saa täyden määräysvallan omaisuuteensa (KO 59 §) , ja pesänhoitajan toimivaltuudet raukeavat.

- Entinen konkurssivelallinen saa jälleen rajoittamattoman oikeuden toimia kantajana tai vastaajana tuomioistuinmenettelyissä. Kesken käsittelyn olevissa oikeusasioissa asianosaiseksi siirtyy konkurssipesän sijaan entinen konkurssivelallinen.

- Konkurssipesän velkojat voivat jälleen periä ulosoton kautta saataviaan entiseltä konkurssivelalliselta, jotta ne saisivat konkurssissa suoritetun määräosuuden ylittävän osan saatavistaan.

Konkurssivelallinen voi toimia eräillä toimialoilla uudelleen elinkeinonharjoittajana vain tiettyjä hallinto-oikeudellisia (esim. elinkeinotoimintaa koskevan lain nojalla (Gewerbeordnung) ) tai työoikeudellisia rajoituksia (esim. asianajotoimintaa koskevan lain nojalla (Rechtsanwaltsordnung) ) noudattaen. Tahallisen haitan aiheuttamisesta velkojille voi aiheutua rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Saneerausmenettely

Menettelyn lopettaminen merkitsee sitä, että saneerauslain mukaiset rajoitukset velallisen määräysvaltaan päättyvät.



« Konkurssi - Yleistä | Itävalta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 28-04-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta