Euroopan komissio > EOV > Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot > Ruotsi

Uusin päivitys: 06-07-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Ruotsi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot – Yleistä -sivulta saa yleiskatsauksen vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä.

Tällä sivulla annetaan käytännön tietoa vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta Ruotsissa.



 

SISÄLLYSLUETTELO

Millaisia vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä Ruotsissa on? Millaisia vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä Ruotsissa on?
Yleistä Yleistä
Tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisumenettelyt Tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisumenettelyt
Sääntelyn piiriin kuuluvat menettelyt Sääntelyn piiriin kuuluvat menettelyt
Sääntelyn ulkopuoliset menettelyt Sääntelyn ulkopuoliset menettelyt
Sovittelu ja välitys tuomioistuinmenettelyn yhteydessä Sovittelu ja välitys tuomioistuinmenettelyn yhteydessä
Useimmissa tilanteissa on käytettävissä vaihtoehtoisia ratkaisumenettelyjä. Seuraavassa esitetään lisätietoa eri tilanteista. Useimmissa tilanteissa on käytettävissä vaihtoehtoisia ratkaisumenettelyjä. Seuraavassa esitetään lisätietoa eri tilanteista.
Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riidat Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riidat
Elinkeinonharjoittajien väliset riidat Elinkeinonharjoittajien väliset riidat
Työntekijän ja työnantajan väliset riidat Työntekijän ja työnantajan väliset riidat
Perhesuhteisiin liittyvät riidat Perhesuhteisiin liittyvät riidat
Yhteistyöneuvottelut Yhteistyöneuvottelut
Perheneuvonta Perheneuvonta
Yksityishenkilöiden väliset riidat Yksityishenkilöiden väliset riidat
Muita erityistilanteita Muita erityistilanteita
Huoneen- ja maanvuokralautakunnan toiminta Huoneen- ja maanvuokralautakunnan toiminta
Tietyt tekijänoikeusriidat Tietyt tekijänoikeusriidat

 

Millaisia vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä Ruotsissa on?

Yleistä

Ruotsissa on useita vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä. Monet näistä ovat täysin tuomioistuinten ulkopuolisia. Tietyillä riidanratkaisumenettelyillä on tuomioistuinten ulkopuolisiin menettelyihin liittyviä piirteitä, mutta puhtaan muodollisesti niiden katsotaan olevan osa tuomioistuinvalvontaa (sovittelu ja välitys).

Tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisumenettelyt

Tietyt tuomioistuinten ulkopuoliset menettelyt kuuluvat sääntelyn piiriin, mutta toiset perustuvat kahden tai useamman yksityisoikeudellisen yhteisön tai henkilön väliseen sopimukseen.

Sääntelyn piiriin kuuluvat menettelyt

Sääntelyn piirin kuuluvista menettelyistä ehkä tavallisin on valituksen tekeminen yleiseen kuluttajavalituslautakuntaan (Allmänna reklamationsnämnden eli ARN). ARN tutkii ainoastaan elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiä riita-asioita kuluttajan tehtyä valituksen. Menettely kattaa myös rajat ylittävät riita-asiat, ja se on kirjallinen ja osapuolille maksuton. ARN esittää osapuolille suosituksen riidan ratkaisemisesta.

Tietyntyyppisissä riita-asioissa on mahdollisuus pyytää välitystä. Näin voidaan menetellä palkkatyötä, maan- ja huoneenvuokrausta, asumisoikeutta ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa sekä puolisoiden välisissä ristiriidoissa. Jäljempänä on lisätietoja tapauksista, joissa välitystä voidaan hakea.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sääntelyn ulkopuoliset menettelyt

Useilla eri aloilla on yksityisistä aloitteista perustettu erityisiä lautakuntia. Tämä on hyvin tavallista esimerkiksi vakuutusalalla. Lautakuntien toimialat vaihtelevat hieman mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa, että useimmiten niiden tehtävänä on myötävaikuttaa siihen, että riidat esimerkiksi vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välillä voidaan ratkaista sujuvasti ja puolueettomasti. Useiden vakuutusalan lautakuntien tehtävänä on myös auttaa löytämään yhdenmukaisia ratkaisuja vakuutusasioissa, mikä vähentää riitojen määrää. Lautakuntia on pääasiassa perustettu eri yritysten välisillä sopimuksilla, mutta ne ovat toiminnassaan täysin riippumattomia. Lautakunnat käsittelevät pääsääntöisesti elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiä riitoja. Isoilla vakuutusyhtiöillä on usein myös omia asiakasasiamiehiä, joiden puoleen vakuutuksenottajat voivat kääntyä ollessaan tyytymättömiä päätökseen, jonka yritys tekee jossakin vahingonkorvausasiassa. Yritys nimittää asiakasasiamiehen, joka kuitenkin on yrityksestä riippumaton. Esimerkkeinä tällaisista lautakunnista voidaan mainita onnettomuus- ja sairausvakuutuslautakunta (Olycksfalls- och Sjukförsäkringsnämnd), henkivakuutusehtolautakunta (Livförsäkringens Villkorsnämnd) ja vastuuvakuutusten henkilövahinkolautakunta (Ansvarsförsäkringens Personskadenämnd).

Menettely on kirjallinen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Mikään ei estä osapuolia käyttämästä kirjallisessa menettelyssä asiamiestä tai avustajaa. Asiamiehen tai avustajan osalta ei esitetä mitään erityisiä vaatimuksia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yksityiset riidanratkaisumenettelyt ovat yleensä maksuttomia, vaikka joissakin yksittäisissä poikkeustapauksissa voidaankin vaatia pienehkö hakemus- tai kirjaamismaksu. Kuluista vastaa järjestelmään liittynyt elinkeinonharjoittaja tai yritys. Toimintakustannukset jaetaan järjestelmään liittyneiden yritysten kesken yleensä suhteessa lautakunnan tarjoamien palveluiden käyttöön. Asiamiespalveluista aiheutuneisiin kustannuksiin on mahdollista saada korvausta kyseisestä vakuutuksesta.

Riita-asian ratkaisu tapahtuu yleensä tekemällä neuvoa-antava päätös, joka ei ole sitova (suositus). Elinkeinonharjoittaja on saattanut etukäteen suhteessaan toimialajärjestöönsä sitoutua noudattamaan annettuja suosituksia.

Päätöstä ei voi panna täytäntöön pakkokeinoin, toisin kuin tuomioistuimen tekemää päätöstä. Vaikka elinkeinonharjoittaja olisi suhteessaan toimialajärjestöönsä sitoutunut noudattamaan tehtyjä päätöksiä, tällä ei ole vaikutusta täytäntöönpanoon, sillä elinkeinonharjoittajan sitoumus koskee vain suhdetta toimialajärjestöön. Vaikka päätöksestä ei voi olla erityisiä oikeudellisia seurauksia, elinkeinonharjoittajaan voi kohdistua siviilioikeudellisia seuraamuksia, jos hän on suhteessaan toimialajärjestöönsä sitoutunut noudattamaan tehtyjä päätöksiä, sillä hänet voidaan erottaa järjestöstä.

Koska tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisu on Ruotsissa vaihtoehto tavanomaiselle tuomioistuinvalvonnalle, päätöksestä ei voi valittaa tuomioistuimeen. Tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen tekemä päätös ei kuitenkaan estä asian saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi, minkä vuoksi asiasta on mahdollista nostaa kanne yleisessä tuomioistuimessa vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn aikana tai sen jälkeen. Jos kanne nostetaan sen jälkeen, kun tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin on tehnyt päätöksensä, riidanratkaisuelimen päätös yleensä otetaan oikeuskäsittelyssä jollakin tavalla huomioon.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sovittelu ja välitys tuomioistuinmenettelyn yhteydessä

Asian ollessa vireillä voidaan käyttää kahta riidanratkaisukeinoa, joilla on tuomioistuinmenettelyn ulkopuolisia piirteitä. Nämä ovat sovittelumenettely (förlikning) ja välitysmenettely (medling). Molempia menettelyjä säännellään Ruotsin oikeudenkäymiskaaressa. Erityisesti sovittelumenettelyä käytetään hyvin yleisesti siviiliasioissa yleisissä tuomioistuimissa.

Kun tuomioistuin siviiliasiassa on antanut haasteen, aloitetaan asian suullinen tai kirjallinen valmistelu. Yhtenä valmisteluvaiheen tavoitteena on selvittää, onko sovitteluun edellytyksiä asiassa. Jos sovitteluun voidaan turvautua, tuomioistuimen tehtävänä on edistää sovitteluratkaisua siinä määrin kuin se on mahdollista asian luonne ja muut seikat huomioon ottaen. Tuomioistuimen tehtävänä on siis tehdä aloite sovittelun käynnistämiseksi osapuolten välillä, jos tuomioistuin katsoo sen soveltuvaksi. Oikeuden puheenjohtajana toimiva tuomari johtaa sovitteluneuvotteluja. Sovittelumenettely ei ole sidottu tiettyyn muotoon. Se ei ole myöskään pakollinen. Osapuolet voivat siis ilmoittaa, etteivät ne ole kiinnostuneita sovitteluneuvotteluista ilman että tämä johtaa seuraamuksiin. Jos sovitteluneuvotteluissa ei päästä sovintoon osapuolten välillä, tuomioistuinmenettely jatkuu tavanomaiseen tapaan. Sovitteluneuvotteluihin osallistuvan tuomarin on huolehdittava siitä, ettei hän toimi puolueellisesti menettelyn aikana. Sovittelumenettely on ilmainen, kuten koko tuomioistuinmenettelykin. Asian saattamisesta tuomioistuimen käsiteltäväksi on kuitenkin maksettava hakemusmaksu (nykyisin noin 50 euroa).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos asian luonteen takia on tarkoituksenmukaisempaa turvautua erityiseen välitysmenettelyyn, tuomioistuin voi osoittaa erityisen välittäjän johtamaan sovitteluneuvotteluja. Välittäjä ei siis ole asiaa käsittelevä tuomari, vaan ulkopuolinen henkilö. Ennen kuin oikeus määrää välitysmenettelystä, osapuolia yleensä kuullaan. Osapuolten on maksettava erityisen välittäjän osoittamisesta aiheutuvat kulut.

Useimmissa tilanteissa on käytettävissä vaihtoehtoisia ratkaisumenettelyjä. Seuraavassa esitetään lisätietoa eri tilanteista.

Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riidat

Kuten Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot – Yleistä -sivulla kerrotaan, komissio on julkaissut verkkosivuillaan luettelon useista kuluttajariitoja ratkaisevista elimistä jäsenvaltioissa. Luettelossa on käytännön tietoja sen selvittämiseksi, mitä riidanratkaisukeinoa voisi käyttää, esimerkiksi tietoa riidanratkaisuelimen rakenteesta, menettelyn soveltamisalasta, itse menettelystä, aiheutuvista kuluista ja muista yksityiskohdista.

Joskus voi joutua turvautumaan jossakin muussa jäsenvaltiossa olevaan riidanratkaisuelimeen. Tällaisista organisaatioista saa tietoa EEJ-verkon verkkosivuilta .

tai,

jos riita koskee rahoituspalveluita, FIN-NET-verkkosivuilta .

Sivun alkuunSivun alkuun

Ruotsissa kuluttaja voi ennen kaikkea kääntyä yleisen kuluttajavalituslautakunnan (ARN) puoleen. Lisätietoa ARN:sta saa komission verkkosivuilta edellä mainitusta osoitteesta.

Elinkeinonharjoittajien väliset riidat

Ruotsissa sovellettavat vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt on ensisijaisesti suunnattu elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisiin riitoihin välimiesmenettelyä ja oikeudenkäynteihin sisältyviä menettelyjä lukuun ottamatta. Katso kuitenkin jäljempänä otsikko ”Muita erityistilanteita”.

Työntekijän ja työnantajan väliset riidat

Jos keskinäisessä sopimussuhteessa oleva työnantaja ja työntekijä riitaantuvat, heidän on pyrittävä ratkaisuun neuvottelemalla tai viime kädessä nostettava kanne työtuomioistuimessa (Arbetsdomstolen). Tällaisissa riita-asioissa ei voida käyttää vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja. Tietynlaisissa muissa riita-asioissa välitysmenettely voi tulla kysymykseen. Ruotsissa on välitysinstituutti (Medlingsinstitut), jonka toimintaa säännellään lainsäädännöllä. Välitysinstituutti toimii välittäjänä työnantaja- ja työntekijäosapuolen välisissä riita-asioissa, jotka koskevat neuvotteluja palkoista ja yleisistä palkkausehdoista, sekä jos yritys kieltäytyy tekemästä työehtosopimusta jonkin työntekijäjärjestön kanssa. Välitysinstituutti nimittää välittäjän osapuolten pyynnöstä. Välitysinstituutti voi nimittää välittäjän myös ilman tällaista pyyntöä esimerkiksi, jos toinen osapuolista on ilmoittanut konfliktista, ja välitysinstituutti katsoo, että välitysmenettelystä olisi apua riidan ratkaisussa. Menettely on maksuton.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perhesuhteisiin liittyvät riidat

Jos vanhemmat riitautuvat keskenään, he voivat turvautua kahteen vaihtoehtoon eli yhteistyöneuvotteluihin tai perheneuvontaan sen sijaan, että saattaisivat asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Perheneuvontaan voivat hakeutua myös lapsettomat pariskunnat. Menettelyjä kuvataan tarkemmin seuraavassa.

Yhteistyöneuvottelut

Yhteistyöneuvotteluja käydään asiantuntijoiden johdolla ja tavoitteena on, että vanhemmat pääsivät yhteisymmärrykseen lasten huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Tavoitteena on löytää sovintoratkaisu. Vaikka tähän ei päästäisikään, neuvottelut voivat saada vanhemmat ymmärtämään paremmin toisestansa näkemyksiä ja oppimaan, kuinka käsitellä ristiriitatilanteita lapsia vahingoittamatta.

Kaikki Ruotsin kunnat järjestävät yhteistyöneuvotteluja. Jos vanhemmilla on vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen lasten huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta ja he haluavat aloittaa yhteistyöneuvottelut, he voivat ottaa yhteyttä kuntaan. Jos lasten huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeva asia on jo vireillä tuomioistuimessa, tuomioistuin voi tehdä aloitteen yhteistyöneuvottelujen käynnistämiseksi. Neuvottelut ovat maksuttomia.

Jos vanhemmat pääsevät yhteisymmärrykseen, he voivat sopia huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Sopimus on pätevä, jos se on kirjallinen ja sosiaalilautakunta hyväksyy sen. Kun sopimus on pätevä, se rinnastetaan tuomioistuimen tuomioon. Tämä merkitsee mm. sitä, että sopimus voi olla täytäntöönpanon perusteena.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perheneuvonta

Perheneuvonnalla pyritään keskustelemalla selviämään parisuhteen ja perhe-elämän kriisitilanteista. Neuvontaan voi hakeutua ennen eroa, sen aikana tai sen jälkeen. Jos pariskunnalla on lapsia, perheneuvonnalla voidaan auttaa lieventämään konfliktitilanteita niin, että vanhemmilla olisi mahdollisuus kantaa yhdessä vastuu vanhemmuudesta myös eron jälkeen. Perheneuvontaan hakeutuminen on vapaaehtoista ja tapahtuu omasta aloitteesta. Jotta perheneuvonta voisi tapahtua luottamuksellisessa ilmapiirissä ja täyttää tehtävänsä, perheneuvontaan hakeutuvan täytyy pystyä luottamaan siihen, että keskusteluissa esille tulevat usein arkaluonteiset tiedot eivät päädy ulkopuolisten tietoon. Tämän vuoksi perheneuvontaa koskevat erityiset tiukat salassapitosäännöt. Perheneuvontaan voi myös hakeutua nimettömänä.

Kaikilla kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota perheneuvontaa joko kunnallisena tai tehtävään soveltuvan ulkopuolisen asiantuntijan tarjoamana palveluna. Perheneuvojat ovat sosionomeja, jotka ovat saaneet jatkokoulutusta suhteiden hoidossa. Jos haluaa hakeutua perheneuvontaan, voi ottaa yhteyttä kuntaan. Kunnalla on oikeus veloittaa perheneuvonnasta.

Myös esimerkiksi seurakunnat tarjoavat perheneuvontaa.

Yksityishenkilöiden väliset riidat

Jos yksityishenkilö joutuu riitatilanteeseen, hän voi kääntyä tuomioistuimen puoleen ja turvautua oikeudenkäynteihin sisältyviin vaihtoehtoisiin riidanratkaisukeinoihin, ks. edellä otsikko ”Sovittelu ja välitys tuomioistuinmenettelyn yhteydessä”. Edellä on myös selostettu perhesuhteisiin liittyvissä riidoissa sovellettavia menettelyjä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Muita erityistilanteita

Huoneen- ja maanvuokralautakunnan toiminta

Maanvuokra-, asumisoikeus- ja huoneenvuokrariidoissa välittäjäksi voi ryhtyä huoneen- tai maanvuokralautakunta.

Jos vuokranantaja ja vuokralainen eivät pääse yksimielisyyteen jostakin vuokrasuhteeseen liittyvästä kysymyksestä tai jos asumisoikeusyhdistys ja asumisoikeuden haltija eivät pääse yksimielisyyteen jostakin oikeuden luovutukseen liittyvästä kysymyksestä, jompikumpi tai molemmat osapuolista voivat kääntyä huoneenvuokralautakunnan puoleen avun saamiseksi riidan ratkaisussa. Jompikumpi tai molemmat pyytävät tällöin lautakuntaa ryhtymään riidassa välittäjäksi. Huoneenvuokralautakunta voi toimia välittäjänä kaikissa huoneenvuokra- tai asumisoikeusriidoissa. Tavallisesti huoneenvuokralautakunta tekee ehdotuksen sopimuksesta, jos osapuolet eivät itse pääse sopuun lautakunnan kanssa järjestetyssä tapaamisessa. Joissakin tapauksissa välitysmenettely on pakollinen. Tämä koskee tiettyjä huoneenvuokrariitoja. Jos esimerkiksi vuokranantaja on irtisanonut vuokrasopimuksen ja vuokralainen ei halua lähteä asunnosta korvauksetta, vuokralaisen on saatettava riita-asia välitysmenettelyyn huoneenvuokralautakuntaan. Jos vuokralainen ei tee näin, hän menettää oikeutensa korvaukseen. Huoneenvuokralautakunta voi välitysmenettelyn kuluessa antaa lausunnon esimerkiksi asunnon markkinavuokrasta. Tällaisella lausunnolla on huomattava merkitys asiaan liittyvän korvausriidan käsittelyssä.

Vaikka välitystä ei haettaisikaan, huoneenvuokralautakunta voi yrittää edistää osapuolten välistä sovintoratkaisua, kun kyseessä on riita-asia, jota lautakunnan kuuluisi käsitellä sen perusteella, mitä alueella on sovittu asiajaosta yleisen tuomioistuimen ja huoneenvuokralautakunnan välillä, esimerkiksi jos riita-asia liittyy vuokrasopimuksen jatkamiseen asianmukaisen irtisanomisajan jälkeen. Jos osapuolet eivät pääse sovintoratkaisuun jommankumman osapuolen ehdotuksen perusteella, huoneenvuokralautakunta voi tehdä esityksen sovintoratkaisusta, jollei ole selvää, ettei edellytyksiä ratkaisun löytämiseksi ole. Jos osapuolet eivät hyväksy sovitteluehdotusta, lautakunnan on ratkaistava riita.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yleinen tuomioistuin voi myös siirtää siellä vireillä olevan asian huoneenvuokralautakuntaan välitysmenettelyyn. Jos välitys ei onnistu, tuomioistuin ratkaisee asian.

Huoneenvuokralautakunta ei peri osapuolilta maksua. Kumpikin osapuoli vastaa omista kuluistaan, esimerkiksi asiamieskuluista tai asian käsittelyn vuoksi aiheutuneista ansionmenetyksistä. Joissakin tapaukissa osapuolille voidaan myöntää oikeusapua. Menettely huoneenvuokralautakunnassa on julkinen.

Menettely maanvuokralautakunnassa on samanlainen kuin huoneenvuokralautakunnassa.

Tietyt tekijänoikeusriidat

Välitysmenettelyä käytetään myös joissakin tekijänoikeusriidoissa. Välityksen tarkoituksena on helpottaa sellaisten kollektiivisten sopimusten tekemistä, joiden perusteella sovelletaan tiettyjä tekijänoikeuslain säännöksiä. Ennen kaikkea tällöin on kyse käyttölupiin johtavista sopimuksista. Menettely ei näin ollen ole vaihtoehto tavanomaiselle tuomioistuinvalvonnalle.

Menettely on vapaaehtoinen, ja sen tarkoituksena on auttaa osapuolia pääsemään yhteisymmärrykseen. Välityksestä tehdään pyyntö hallitukselle, joka myös nimittää välittäjän (medlare tai förlikningsman). Jos välitysmenettely epäonnistuu, välittäjä voi ehdottaa välimiesmenettelyä (skiljeförfarande), mutta osapuolet eivät ole velvollisia osallistumaan siihen. Välittäjä voi myös ilmoittaa hallitukselle välitysmenettelyn epäonnistumisesta. Hallituksen on tällöin pohdittava mahdollisia toimenpiteitä. Menettely on luottamuksellinen.

Välittäjällä on oikeus saada palkkio työstään. Palkkion maksaa välitystä hakenut osapuoli, jos asiasta ei toisin sovita.

« Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 06-07-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta