Euroopan komissio > EOV > Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot > Slovenia

Uusin päivitys: 02-11-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Slovenia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


Tietosivulla ”Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Yleistä” on yleisesitys vaihtoehtoisista riidanratkaisukeinoista

Tämän uuden tietosivun tarkoituksena on antaa käytännön tietoa vaihtoehtoisista riidanratkaisukeinoista Sloveniassa.



 

SISÄLLYSLUETTELO

Mitä eri keinoja Sloveniassa on käytettävissä riitojen vaihtoehtoiseen ratkaisemiseksi? Mitä eri keinoja Sloveniassa on käytettävissä riitojen vaihtoehtoiseen ratkaisemiseksi?
Minkälaisia riitoja näiden vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen avulla on mahdollista ratkaista? Minkälaisia riitoja näiden vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen avulla on mahdollista ratkaista?
Onko vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttö lain tai oikeusjärjestyksen mukaan pakollista? Onko vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttö lain tai oikeusjärjestyksen mukaan pakollista?
Säännelläänkö vaihtoehtoista riidanratkaisua lailla? Säännelläänkö vaihtoehtoista riidanratkaisua lailla?
Sopimusehdoissa voi olla lausekkeita, joiden mukaan sopimukseen liittyvät riidat on alistettava välimiesmenettelylle ennen oikeudenkäynnin vireillepanoa. Ovatko tälläiset vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja koskevat sopimuslausekkeet osapuolia sitovia? Sopimusehdoissa voi olla lausekkeita, joiden mukaan sopimukseen liittyvät riidat on alistettava välimiesmenettelylle ennen oikeudenkäynnin vireillepanoa. Ovatko tälläiset vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja koskevat sopimuslausekkeet osapuolia sitovia?
Kuinka varmistetaan, että valitun vaihtoehtoisen riidanratkaisukeinon luotettavuus on oikeudenhoidon vaatimalla tasolla? Entä kuinka neuvottelujen luottamuksellisuus taataan? Kuinka varmistetaan, että valitun vaihtoehtoisen riidanratkaisukeinon luotettavuus on oikeudenhoidon vaatimalla tasolla? Entä kuinka neuvottelujen luottamuksellisuus taataan?
Onko oikeudellinen neuvonta tarpeen? Mikä on asianajajien rooli vaihtoehtoisissa riidanratkaisukeinoissa? Onko oikeudellinen neuvonta tarpeen? Mikä on asianajajien rooli vaihtoehtoisissa riidanratkaisukeinoissa?
Voiko vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja käyttää poissaolevana esimerkiksi sähköisin välinein? Voiko vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja käyttää poissaolevana esimerkiksi sähköisin välinein?
Onko vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttö ilmaista? Jos ei ole, miten kustannukset jakautuvat? Onko mahdollista saada ilmaista oikeusapua? (Ks. kohta ”Oikeusapu”.) Onko vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttö ilmaista? Jos ei ole, miten kustannukset jakautuvat? Onko mahdollista saada ilmaista oikeusapua? (Ks. kohta ”Oikeusapu”.)
Onko kuitenkin mahdollista kääntyä tuomioistuimen puoleen, jos riitaa ei onnistuta ratkaisemaan valitulla vaihtoehtoisella keinolla? Vaikuttaako vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttö asian vireillepanon määräaikaan tuomioistuimessa? Onko kuitenkin mahdollista kääntyä tuomioistuimen puoleen, jos riitaa ei onnistuta ratkaisemaan valitulla vaihtoehtoisella keinolla? Vaikuttaako vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttö asian vireillepanon määräaikaan tuomioistuimessa?
Minkälainen sopimus tehdään, jos riita ratkaistaan käyttämällä vaihtoehtoista riidanratkaisukeinoa? Mitä tapahtuu, jos sopimusta ei panna vapaaehtoisesti täytäntöön? Voidaanko käyttää tavanomaista täytäntöönpanomenettelyä? Onko enää mahdollista viedä asia tuomioistuimeen? Minkälainen sopimus tehdään, jos riita ratkaistaan käyttämällä vaihtoehtoista riidanratkaisukeinoa? Mitä tapahtuu, jos sopimusta ei panna vapaaehtoisesti täytäntöön? Voidaanko käyttää tavanomaista täytäntöönpanomenettelyä? Onko enää mahdollista viedä asia tuomioistuimeen?

 

Mitä eri keinoja Sloveniassa on käytettävissä riitojen vaihtoehtoiseen ratkaisemiseksi?

Vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen avulla on mahdollista ratkaista riita ilman tuomioistuinkäsittelyä tai ainakin ilman tuomioistuimen ratkaisua pääasiassa. Tärkeimmät Sloveniassa käytössä olevat vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot ovat välimiesmenettely, sovittelu ja laajemmin ymmärretty tuomioistuimen toiminta, jolla pyritään sovinnon tekemiseen tuomioistuimessa.

Välimiestuomioistuin on ei-valtiollinen tuomioistuin, joka muodostuu yhdestä tai useammasta henkilöstä, joiden nimittämisestä osapuolet sopivat. Osapuolet uskovat sille asian ratkaisemisen yhteisymmärryksessä ja vapaaehtoisesti sopimuksen perusteella. Lain mukaan tällainen ratkaisu vastaa tavallisen tuomioistuimen lainvoimaista tuomiota. Kun osapuolet tekevät sopimuksen välimiesmenettelystä, tavallisten tuomioistuinten ei ole mahdollista käyttää toimivaltaansa.

Sovittelussa riidan ratkaisemisessa on apuna puolueeton kolmas henkilö, joka ei voi antaa sitovaa päätöstä.

Osapuolet voivat milloin tahansa tuomioistuinmenettelyn aikana sopia asiasta (tuomioistuimessa tehty sovinto). Kuka tahansa, joka aikoo nostaa kanteen, voi pyrkiä tekemään sovinnon siinä tuomioistuimessa, jonka alueella vastapuolella on kotipaikka. Tuomioistuimessa tehdyn sovinnon hyväksyminen merkitsee, että sovinto on täytäntöönpanokelpoinen.

Useimmissa tapauksissa on mahdollista käyttää jotakin näistä vaihtoehtoisista riidanratkaisukeinoista. Jos haluat lisätietoja, valitse seuraavista tilanteista se, joka vastaa omaa tilannettasi:

  • Kuluttajan ja yrityksen välinen riita

Kuten tietosivulla ”Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot – Yhteisön oikeus” kerrotaan, komissio on julkaissut verkkosivuillaan kaikki jäsenvaltiot kattavan luettelon tahoista, jotka ratkaisevat kuluttajien riitoja vaihtoehtoisin keinoin. Luettelossa on käytännön tietoa, jonka perusteella voi tehdä päätöksen, käyttääkö jotakin näistä vaihtoehtoisista riidanratkaisukeinoista (niiden rakenne, soveltamisala, menettelyt, kulut ym. tietoa). Luettelosta on tietoa seuraavassa verkko-osoitteessa English.

Sivun alkuunSivun alkuun

Voit joutua turvautumaan vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja tarjoaviin elimiin myös muissa jäsenvaltioissa. Tällaisista elimistä on tietoa EEJ-verkon tai, jos kyseessä on rahoituspalvelut, FIN-NET-verkoston verkkosivuilla.

Minkälaisia riitoja näiden vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen avulla on mahdollista ratkaista?

Välimiesmenettely ei sovi kaikkien riitojen ratkaisemiseen. Siviiliprosessilaissa (Slovenian tasavallan virallinen lehti nro 36/04 – virallinen konsolidoitu toisinto) säädetään, että jos riita koskee vapaasti käytettävissä olevia oikeuksia, osapuolet voivat sopia, että paikallisella välimiestuomioistuimella on toimivalta. Jos vähintään yksi riidan osapuolista on ulkomailla asuva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka kotipaikka on ulkomailla, osapuolet voivat sopia, että ulkomainen välimiestuomioistuin on toimivaltainen, mikäli kyseessä ei ole sellainen riita, jossa slovenialaisella tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta. Välimiesmenettelyllä ei esimerkiksi ole mahdollista ratkaista avioriitoja eikä riitoja, joissa on kyse isyyden tai äitiyden selvittämisestä tai kiistämisestä. Välimiesmenettelyä käytetään ennen kaikkea taloudellisissa riidoissa. Slovenian kauppa- ja teollisuuskamarissa on pysyvä välimiestuomioistuin, jolla on toimivalta ratkaista keskinäisiä liikesuhteita koskevia riitoja, jotka johtuvat oikeuksista, joita osapuolet voivat vapaasti käyttää. Zavarovalnici Triglav d.d.:n välimiestuomioistuin on erikoistunut välimiestuomioistuin, joka ratkaisee vakuutus- ja vahingonkorvaussuhteita koskevia riitoja. Ljubljanan arvopaperipörssin välimiestuomioistuin on erikoistunut välimiestuomioistuin, jolla on toimivalta ratkaista arvopaperikauppaan liittyviä riitoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tekemällä sovinto tuomioistuimessa voidaan ratkaista kaikenlaisia yksityisoikeudellisiin suhteisiin liittyviä riitoja, paitsi avioriitoja ja vanhempien ja lasten välisiä suhteita koskevia riitoja (lukuun ottamatta sellaisia, joissa on kyse lapsen huollosta, kasvatuksesta ja elatuksesta, tai lapsen suhteesta vanhempiinsa ja muihin henkilöihin, ja joissa tuomioistuin ei salli sopimista, jos se toteaa, että se ei ole lapsen etujen mukaista). Tuomioistuimessa ei voida myöskään tehdä sovintoa sellaisista vaateista, joista osapuolet eivät voi vapaasti sopia (koska ne ovat vastoin velvoittavia säännöksiä tai moraalisia sääntöjä).

Erilaiset hallituksesta riippumattomat organisaatiot ja tuomioistuimet toimivat sovittelijoina erilaisissa riidoissa. Tuomioistuimissa sovitellaan yksityisoikeudellisia, perheoikeudellisia ja kauppaoikeudellisia asioita. Hallituksesta riippumattomat organisaatiot puolestaan sovittelevat naapureiden välisiä riitoja, vuokranantajien ja vuokralaisten välisiä riitoja, kouluriitoja, työpaikkariitoja ja kuluttajariitoja.

Onko vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttö lain tai oikeusjärjestyksen mukaan pakollista?

Siviiliprosessilaissa on kyllä säännöksiä, joiden tarkoituksena on kannustaa tekemään sovinto tuomioistuimessa. Tätä varten on säädetty myös erityisestä sovittelutapaamisesta, jossa selvitetään mahdollisuuksia tehdä sovinto. Sovinnon tekeminen tuomioistuimessa riippuu kuitenkin osapuolien vapaasta tahdosta. Myös sovittelu ja muut vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot ovat vapaaehtoisia. Siviiliprosessilaissa säädetään, että tuomioistuin voi sovittelutapaamisessa osapuolten yksimielisestä ehdotuksesta keskeyttää prosessin, jotta riita voidaan yrittää ratkaista vaihtoehtoisin keinoin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tammikuun alusta 2005 voimaan tulleen työ- ja sosiaalituomioistuinlain (Slovenian virallinen lehti, nrot 2/2004, 10/2004 – oikaisu, 61/04) työ- ja sosiaaliasioiden käsittelyä koskevien säännösten mukaan tapauksissa, joissa riidan sovinnolliseen ratkaisemiseen tähtäävä menettely on lain tai työehtosopimuksen mukaan pakollinen, oikeudenkäynti voidaan panna vireille vain, jos tällainen menettely on aloitettu, mutta siinä ei ole onnistuttu. Tätä säännöstä ei sovelleta työsuhteen solmimista tai päättymistä koskeviin riitoihin.

Välimiesmenettely on vapaaehtoinen ja perustuu osapuolten yhteisymmärrykseen.

Säännelläänkö vaihtoehtoista riidanratkaisua lailla?

Tuomioistuimessa tehtävästä sovinnosta on säännökset siviiliprosessilaissa, jossa on perussäännöksiä myös välimiesmenettelystä. Sovittelua ei ole säännelty lailla.

Sopimusehdoissa voi olla lausekkeita, joiden mukaan sopimukseen liittyvät riidat on alistettava välimiesmenettelylle ennen oikeudenkäynnin vireillepanoa. Ovatko tälläiset vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja koskevat sopimuslausekkeet osapuolia sitovia?

Jos osapuolet päättävät sopimuksella, että tietyn riidan ratkaisemisessa annetaan toimivalta välimiestuomioistuimelle, tuomioistuin, jossa asia on osapuolten kesken vireillä, toteaa vastaajan esitettyä asiasta vastalauseen, että se ei ole toimivaltainen, mitätöi menettelyssä toteutetut toimet ja päättää asian käsittelyn.

Tuomioistuimessa tehtävä sovinto tehdään nimensä mukaisesti tuomioistuimessa. Sovittelu on vapaaehtoista eikä sillä ole vaikutusta tuomioistuinmenettelyyn.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuinka varmistetaan, että valitun vaihtoehtoisen riidanratkaisukeinon luotettavuus on oikeudenhoidon vaatimalla tasolla? Entä kuinka neuvottelujen luottamuksellisuus taataan?

Välimiesmenettelyn tarkoituksena on, että tavalliset tuomioistuimet eivät käytä toimivaltaansa. Välimiesmenettelyt ovat yleensä salaisia, elleivät osapuolet toisin päätä. Tuomioistuinten ja sovittelutoimintaa harjoittavien organisaatioiden menettelysäännöissä käsitellään luottamuksellisuuskysymystä. Esimerkiksi riidan sovittelua tuomioistuimessa koskevien Ljubljanan piirituomioistuimen sääntöjen mukaan kaikki, mitä tuomioistuimelle kirjallisesti tai suullisesti esitetään, on luottamuksellista. Jos sovitteluyritys epäonnistuu, kaikki kirjalliset dokumentit palautetaan osapuolille, eikä tuomioistuin saa ottaa kyseisessä menettelyssä annettuja lausuntoja ja asiakirjoja myöhemmässä oikeudenkäynnissä huomioon. Tuomioistuimessa tehtävään sovintoon pätevät samat luottamuksellisuussäännöt kuin siviilioikeudenkäyntiin.

Onko oikeudellinen neuvonta tarpeen? Mikä on asianajajien rooli vaihtoehtoisissa riidanratkaisukeinoissa?

Välimiesmenettelyssä täysivaltainen henkilö voi osallistua menettelyyn itsenäisesti. Osapuolta, joka ei ole oikeustoimikelpoinen, edustaa asianajaja. Osapuoli voi valtuuttaa jonkun edustamaan itseään. Välimiesmenettelyssä osapuolia edustavat hyvin usein asianajajat.

Tuomioistuimet ja sovittelutoimintaa harjoittavat organisaatiot laativat sovittelumenettelyä koskevat säännöt. Periaatteessa lainopillisen avustajan käyttö ei ole sovittelussa pakollista, mutta osapuolet voivat valtuuttaa edustajan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos sovinto tehdään tuomioistuimessa, edustamista koskevat samat säännöt kuin siviilioikeudenkäyntiä. Siviiliprosessilaissa säädetään, että osapuolet voivat osallistua oikeudenkäyntiin henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä. Menettelyihin, joissa on kyse poikkeuksellisista oikeuskeinoista, osapuolet voivat osallistua vain asianajajan välityksellä. Alimmissa tuomioistuimissa (okrajno sodišče) voi edustajana olla kuka tahansa täysivaltainen henkilö. Alueellisissa tuomioistuimissa (okrožno sodišče), ylemmissä tuomioistuimissa (višje sodišče) ja korkeimmassa oikeudessa (vrhovno sodišče) edustajana voi olla vain asianajaja tai muu henkilö, joka on suorittanut valtion oikeudellisen tutkinnon.

Voiko vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja käyttää poissaolevana esimerkiksi sähköisin välinein?

Siviiliprosessilaissa, jolla säännellään tuomioistuimessa tehtäviä sovintoja, säädetään, että asiakiroja, jotka on vastaanotettu viestintätekniikan avulla, ja asiakirjoja, jotka on vastaanotettu tietotekniikan käyttöä koskevan lain säännösten mukaisesti, pidetään sen henkilön allekirjoittamina, joka mainitaan asiakirjassa allekirjoittajaksi. Siviiliprosessilaissa säädetään myös, että tuomioistuimessa tehdään sovinto kirjaamalla osapuolten yhteisymmärrys sovinnosta pöytäkirjaan, jonka osapuolet allekirjoittavat.

Sovittelutoimintaa harjoittavat organisaatiot laativat yksityiskohtaisempia sääntöjä vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttämisestä.

Onko vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttö ilmaista? Jos ei ole, miten kustannukset jakautuvat? Onko mahdollista saada ilmaista oikeusapua? (Ks. kohta ”Oikeusapu”.)

Välimiesmenettelyt eivät ole ilmaisia. Periaatteena on, että välimiesmenettelyn kustannukset maksaa häviävä osapuoli. Kustannusten suuruus riippuu riidan kohteen arvosta, välimiestuomioistuimen kokoonpanosta ja siitä, ovatko riidan osapuolet kotimaassa vai ulkomailla. Toisin kuin oikeudenkäynnistä, välimiesmenettelystä ei makseta veroa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos prosessi päättyy tuomioistuimessa tehtävään sovintoon, siviiliprosessilain mukaan kukin osapuoli vastaa omista kustannuksistaan, ellei muuta sovita.

Sovittelutoimintaa harjoittavat organisaatiot päättävät sovittelun kustannusten maksamisesta. Tuomioistuimen yhteydessä tapahtuva sovittelu on osapuolille periaatteessa maksutonta (lukuun ottamatta mahdollisten edustajien käytöstä osapuolille aiheutuvia kustannuksia).

Laissa ilmaisesta oikeusavusta (Slovenian virallinen lehti, nro 96/2004 – virallinen konsolidoitu toisinto) säädetään, että ilmaista oikeusapua voidaan myöntää oikeudelliseen neuvontaan, oikeudelliseen edustukseen ja muihin oikeudellisiin palveluihin, joista on säädetty laissa, oikeussuojan kaikkiin muotoihin kaikissa Slovenian tasavallan yleisissä ja erikoistuomioistuimissa, Slovenian tasavallan perustuslakituomioistuimessa ja kaikissa elimissä, laitoksissa ja oikeushenkilöissä, jotka ovat toimivaltaisia ratkaisemaan riitoja tuomioistuinten ulkopuolella, sekä vapauttamalla oikeuskulujen maksamisesta. Maksutonta oikeusapua myönnetään myös menettelyihin kansainvälisissä tuomioistuimissa tai välimiestuomioistuimissa, jos kansainvälisen tuomioistuimen tai välimiestuomioistuimen sääntöjen perusteella ei anneta oikeutta ilmaiseen oikeusapuun tai jos henkilö ei ole kyseisten sääntöjen mukaan oikeutettu ilmaiseen oikeusapuun.

Onko kuitenkin mahdollista kääntyä tuomioistuimen puoleen, jos riitaa ei onnistuta ratkaisemaan valitulla vaihtoehtoisella keinolla? Vaikuttaako vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttö asian vireillepanon määräaikaan tuomioistuimessa?

Sovittelu ei estä oikeudenkäynnin vireillepanoa tai jatkamista eikä myöskään vaikuta määräaikoihin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sopiessaan välimiesmenettelystä osapuolet sulkevat pois mahdollisuuden ratkaista riita oikeusteitse.

Jos osapuolet eivät tee tuomioistuimessa sovintoa, tuomioistuin jatkaa asian käsittelyä ja antaa tuomion.

Minkälainen sopimus tehdään, jos riita ratkaistaan käyttämällä vaihtoehtoista riidanratkaisukeinoa? Mitä tapahtuu, jos sopimusta ei panna vapaaehtoisesti täytäntöön? Voidaanko käyttää tavanomaista täytäntöönpanomenettelyä? Onko enää mahdollista viedä asia tuomioistuimeen?

Välimiestuomioistuimen päätös vastaa osapuolten (mutta ei kolmansien) kannalta lainvoimaista tuomiota, ellei ole sovittu, että muutoksenhaku ylemmässä välimiestuomioistuimessa on mahdollista. Välimiestuomioistuimen päätös voidaan osapuolten hakemuksesta julistaa pätemättömäksi. Siviiliprosessilaissa säädetään perusteista, joiden nojalla välimiestuomioistuimen päätökseen voidaan hakea muutosta. Perusteet voivat liittyä ainoastaan välimiessopimuksen pätevyyteen, sen sisältöön (riita ei kuulu välimiessopimuksen soveltamisalaan, välimiestuomioistuin on ylittänyt toimivaltansa), välimiestuomioistuimen kokoonpanoon, menettelysääntöjen vakavaan rikkomiseen ja yleisen järjestyksen rikkomiseen.

Tuomioistuimessa tehdyn sovinnon hyväksyminen merkitsee, että sovinto on täytäntöönpanokelpoinen. Jos sopimusta ei panna vapaaehtoisesti täytäntöön, sopimuksen osapuoli voi hakea täytäntöönpanoa sopimuksen perusteella.

Sovittelua käyttäen tehty sopimus ei ole sitova ja sen täytäntöönpano on vapaaehtoista. Jos osapuolet ovat oikeudenkäyntiin liittyvässä sovittelutapaamisessa päättäneet yrittää ratkaista riidan vaihtoehtoista riidanratkaisukeinoa käyttäen, ne voivat tehdä sovinnon tuomioistuimessa, jolloin ne saavat täytäntöönpanokelpoisen välineen.

« Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Yleistä | Slovenia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-11-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta