Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Portugali

SISÄLLYSLUETTELO I. Mitä eri keinoja riitojen vaihtoehtoiseksi ratkaisemiseksi on käytettävissä Portugalissa?  I.1. Vapaamuotoinen sovintomenettely  I.2. Sovittelumenettely  I.3. Välimiesmenettely  I.3.1. Vapaaehtoinen välimiesmenettely  I.3.2. Institutionaalinen välimiesmenettely  II. Järjestelmät  II.1. Onko vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käytöstä säädetty laissa tai onko niiden käyttö pakollista tuomioistuimen päätöksen perusteella?  II.1.1. Elinkeinonharjoittajien väliset riidat, kuluttajariidat ja kaiken tyyppiset riidat, joiden ratkaisemisessa käytetään välimiesmenettelyä tai sovittelumenettelyä  II.1.2. Perhesuhteisiin liittyvät riidat  II.1.3. Yksityishenkilöiden väliset riidat  II.2. Onko tästä säädetty laissa?  II.2.1. Elinkeinoharjoittajien väliset riidat, kuluttajariidat ja kaiken tyyppiset riidat, joiden ratkaisemissa käytetään välimies- tai sovittelumenettelyä  II.2.2. Yksityishenkilöiden väliset riidat  II.2.3. Perhesuhteisiin liittyvät riidat  II.3. Sopimusvelvoitteiden täyttämisestä on olemassa sopimusehtoja, joissa edellytetään erimielisyyksien syntyessä turvautumista vaihtoehtoisiin riidanratkaisukeinoihin ennen riita-asian saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi. Sitovatko tällaiset ehdot sopimuspuolia?  II.4. Minkälaisiin riita-asioihin voidaan soveltaa vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja?  II.4.1. Yksityishenkilöiden väliset riidat  II.4.2. Perhesuhteisiin liittyvät riidat  II.5. Jos vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja käytetään, kuinka voidaan varmistaa tuomioistuinmenettelyssä saataviin takuisiin verrattava turva? Miten turvataan erityisesti asian käsittelyn luottamuksellisuus?  II.5.1. Yksityishenkilöiden väliset riidat ja perhesuhteisiin liittyvät riidat  II.5.2. Kuluttajariidat  II.6. Onko lainopillisen neuvonnan käyttö välttämätöntä? Mikä on asianajajan tehtävä käytettäessä vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja?  II.6.1. Kaikentyyppiset riidat, joissa sovittelumenettelyä käytetään  II.6.2. Yksityishenkilöiden väliset riidat ja perhesuhteisiin liittyvät riidat  II.6.3. Kaikentyyppiset riidat, joissa välimiesmenettelyä käytetään  II.7. Voidaanko vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely suorittaa ilman asianosaisten fyysistä läsnäoloa (esimerkiksi sähköisesti)?  II.7.1. Kaikentyyppiset riidat, joissa sovittelumenettelyä käytetään  II.7.2. Yksityishenkilöiden väliset riidat  II.7.3. Perhesuhteisiin liittyvät riidat  II.7.4. Kaikentyyppiset riidat, joissa välimiesmenettelyä käytetään  II.8. Onko vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttö maksullista? Jos on, kuinka kustannukset jakaantuvat? Onko oikeusavun saaminen mahdollista?  II.8.1. Kaikentyyppiset riidat, joissa välimiesmenettelyä käytetään  II.8.2. Kuluttajariidat  II.8.3. Muuntyyppiset riidat  II.8.4. Yksityishenkilöiden väliset riidat  II.8.5. Perhesuhteisiin liittyvät riidat  II.9. Jos tuomioistuimen ulkopuolinen riidanratkaisumenettely epäonnistuu, onko sen jälkeen vielä mahdollista saattaa asia vireille tuomioistuimessa? Vaikuttaako vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn käyttö tuomioistuinmenettelyssä sovellettaviin määräaikoihin?  II.9.1. Yksityishenkilöiden väliset riidat  II.9.2. Perhesuhteisiin liittyvät riidat  II.9.3. Kaikentyyppiset riidat, joissa välimiesmenettelyä käytetään  II.10. Miten pannaan täytäntöön sovintoratkaisu, jonka asianosaiset ovat saavuttaneet tuomioistuimen ulkopuolisessa riidanratkaisumenettelyssä? Mitä tapahtuu, jos kyseistä sovintoratkaisua ei panna välittömästi täytäntöön? Voidaanko tavanomaisia täytäntöönpanomenettelyjä soveltaa? Voiko asian saattaa yhä tuomioistuimen käsiteltäväksi?  II.10.1. Yksityishenkilöiden väliset riidat  II.10.2. Perhesuhteisiin liittyvät riidat  II.10.3. Kaikentyyppiset riidat, joissa välimiesmenettelyä käytetään

 

I. Mitä eri keinoja riitojen vaihtoehtoiseksi ratkaisemiseksi on käytettävissä Portugalissa?

Portugalissa riitojen vaihtoehtoisia ratkaisemistapoja ovat vapaamuotoinen sovintomenettely (conciliação), sovittelumenettely (mediação) ja välimiesmenettely (arbitragem). Niiden avulla riidat voidaan ratkaista ilman tuomioistuinkäsittelyä.

Tällaisten menetelmien käyttö mahdollistaa oikeuden toteutumisen nopeasti ja tehokkaasti. Osapuolten osallistuminen menettelyyn edistää sellaisten olosuhteiden luomista, joissa osapuolet pystyvät säilyttämään suhteensa erimielisyyksien ratkaisun jälkeen.

I.1. Vapaamuotoinen sovintomenettely

Vapaamuotoinen sovintomenettely (conciliação) on vaihtoehto asian käsittelylle tuomioistuimessa. Se epävirallinen menettely, jossa asianosaiset yrittävät löytää ratkaisun erimielisyyksiinsä joko kolmannen osapuolen kanssa tai ilman sitä.

Kun kolmas osapuoli osallistuu menettelyyn, hän toimii yhteistyössä asianosaisten kanssa, kannustaa keskusteluun riita-asiasta ja auttaa asianosaisia pääsemään vapaaehtoiseen sopimukseen.

Vapaamuotoisen sovintomenettelyn välittäjä (conciliador) kiinnittää asianosaisten huomion objektiivisiin näkökohtiin, edistää nopean ja selkeän ratkaisun löytymistä ja auttaa asianosaisia pääsemään sopimukseen. Sovittelumenettelyn sovittelijaan (mediator) verrattuna välittäjänä toimivan kolmannen rooli on tässä menettelyssä aktiivisempi, ja hän saattaa jopa ehdottaa riitaan ratkaisua.

Sivun alkuun

I.2. Sovittelumenettely

Sovittelumenettely (mediação) on luottamuksellinen ja vapaaehtoinen vaihtoehtoinen riitojenratkaisutapa. Vastuu päätösten tekemisestä on asianosaisilla. Yleensä sovittelumenettely on luonteeltaan virallista.

Riidan osapuolet yrittävät sopia riitansa tasapuolisen ja puolueettoman kolmannen osapuolen avustamana.

Sovittelija (mediator) ei tee päätöksiä riidan ratkaisemisesta, toisin kuin tuomari tai välimies. Sovittelija ohjaa asianosaisia luomaan yhteyden toisiinsa ja mahdollistaa näkökannoista keskustelun siten, että asianosaiset voivat itse päästä yhteisymmärrykseen riidan sopimisen perusteista. Tähän menettelyyn osallistuu aina kolmas osapuoli, joten tätä voidaan pitää vapaamuotoisen sovintomenettelyn ja välimiesmenettelyn välimuotona.

Sovittelumenettely antaa riidan osapuolille mahdollisuuden säilyttää suhteensa, joten se sopii erityisen hyvin perheen ja naapureiden riitojen ratkaisuun.

I.3. Välimiesmenettely

I.3.1. Vapaaehtoinen välimiesmenettely

Vapaaehtoinen välimiesmenettely (arbitragem voluntária) on yksityinen menettely riitojen ratkaisemiseksi. Asianosaiset valitsevat omasta aloitteestaan välimiehinä toimivat henkilöt, jotka tekevät riidan sopimiseksi asianosaisia sitovan päätöksen.

Tässä välimiesmenettelyssä puolueeton kolmas osapuoli tekee päätöksen osapuolten riita-asiassa. Välimiesmenettely vastaa oikeudenkäyntiä, koska päätöstä eivät tee riidan osapuolet.

Sivun alkuun

Täytäntöönpanossa välitystuomiot ovat tasavertaisia tuomioistuinten päätösten kanssa, ja tuomioistuimet voivat panna ne täytäntöön.

Välitystuomiosta voidaan valittaa ylioikeuteen, jos asianosaiset eivät ole luopuneet muutoksenhakuoikeudestaan tai jos he eivät ole valtuuttaneet välimiestä tekemään puolueetonta ja oikeudenmukaista päätöstä.

I.3.2. Institutionaalinen välimiesmenettely

Institutionaaliseksi välimiesmenettelyksi (arbitragem institucionalizada) kutsutaan vapaaehtoista välimiesmenettelyä, jonka suorittavat oikeusministeriön tähän toimintaan valtuuttamat Centros de Arbitragem-lautakunnat.

II. Järjestelmät

Vapaaehtoista välimiesmenettelyä koskevan lain mukaan asianosaiset voivat käyttää välimiesmenettelyä kaikissa riita-asioissa, joita ei ole pakko ratkaista tuomioistuimessa tai pakollisen välimiesmenettelyn avulla ja jotka eivät koske luovuttamattomia oikeuksia.

Portugalin lainsäädännössä luovuttamattomiin oikeuksiin kuuluvat yksilön vapauteen ja henkilöstatuuttiin liittyvät oikeudet, työsopimusten yhteydessä työmarkkinasuhteisiin liittyvät oikeudet ja sosiaaliturvalainsäädännössä tunnustetut oikeudet. Niihin kuuluvat myös sellaisiin oikeudellisiin suhteisiin liittyvät oikeudet, joita osapuolet eivät voi omasta tahdostaan luovuttaa, ja joista he eivät tämän takia voi oikeustoimella luopua.

Jos tällaisiin oikeuksiin vedotaan, välimiesmenettelyä tai muuta vaihtoehtoista keinoa ei voida käyttää riidan ratkaisemiseksi.

Sivun alkuun

Yleensä riitaan yritetään löytää sovintoratkaisu, ennen kuin turvaudutaan Centros de Arbitragem-lautakuntien apuun institutionaalisessa välimiesmenettelyssä.

Jos riitaa ei saada ratkaistua vapaamuotoisen sovintomenettelyn avulla, kumpi tahansa osapuolista voi viedä asian käsiteltäväksi välimiesmenettelyyn.

Sovittelumenettelystä ei ole laissa yleisesti säädetty, mutta siihen viitataan erityisesti laissa, jolla perustettiin Julgados de Paz -rauhantuomioistuimet. Ne ovat tuomioistuimen kaltaisia elimiä, joiden tehtävänä on ratkaista yksityisoikeudelliset riita-asiat, joihin liittyvät rahamäärät ovat alle 3 740,98 euroa. Sovitteluun viitataan myös alaikäisten suojelua koskevassa laissa, ja sitä suositellaan käytettäväksi erityisesti huoltajuusjärjestelyissä.

Sovittelu on myös vaihtoehtoinen keino kuluttajariitojen ratkaisemiseksi. Siihen viitataan säädöksessä, jossa perustetaan rekisteröintijärjestelmä yhteisöille, jotka pyrkivät ottamaan käyttöön tuomioistuimen ulkopuolisia riitojenratkaisumenetelmiä.

II.1. Onko vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käytöstä säädetty laissa tai onko niiden käyttö pakollista tuomioistuimen päätöksen perusteella?

II.1.1. Elinkeinonharjoittajien väliset riidat, kuluttajariidat ja kaiken tyyppiset riidat, joiden ratkaisemisessa käytetään välimiesmenettelyä tai sovittelumenettelyä

Vapaaehtoista välimiesmenettelyä voidaan käyttää kaikentyyppisissä riita-asioissa, joita ei lain nojalla tarvitse viedä tuomioistuimen tai välitystuomioistuimen ratkaistavaksi ja jotka koskevat oikeuksia tai asioita, joista osapuolet voivat vapaasti päättää.

Sivun alkuun

Riidan osapuolet päättävät myös sovittelun käytöstä vapaasti.

Se, käyttävätkö valtuutetut elimet kuluttajariitojen ratkaisussa sovittelua, riippuu siitä, ovatko asianosainen kuluttaja ja elinkeinonharjoittaja ennalta hyväksyneet menettelyn.

II.1.2. Perhesuhteisiin liittyvät riidat

Huoltajuutta koskevissa oikeudenkäynneissä tuomari voi päättää, että sovittelumenettelyä on käytettävä, mutta asianosaisten on aina hyväksyttävä tämä päätös.

II.1.3. Yksityishenkilöiden väliset riidat

Riita-asioissa, joihin liittyvät rahamäärät ovat alle 3 740,98 euroa ja jotka kuuluvat rauhantuomioistuinten toimivaltaan, sovittelun käyttö on vapaaehtoista ja riippuu asianosaisten hyväksynnästä.

Rauhantuomioistuimilla on tuomiovaltaa siviilioikeuden alalla seuraavissa asioissa:

1. kanteet, joiden tarkoituksena on varmistaa velvollisuuksien täyttäminen, lukuun ottamatta kanteita, joihin liittyy taloudellista hyötyä ja joissa alkuperäinen velkoja on tai oli oikeushenkilö
2. riita-asiat, joihin liittyy irtaimiston luovutusta
3. yhteisomaisuuden haltijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat riita-asiat aina, kun vastaava yhteisomistajien kokous ei ole päättänyt, että yhteisomistajien tai yhteisomistajien ja omaisuudenhoitajan väliset riidat on ratkaistava välimiesmenettelyllä
4. kanteet sellaisten kiinteistön omistajien välisten riitojen ratkaisemiseksi, jotka liittyvät väliaikaiseen kauttakulkupakkoon, luonnollisiin salaojiin, tulvimiselta suojautumistöihin, viemärien, kanavien, ojien ja pensasaitojen jakamiseen, ikkunoiden, ovien, verantojen avaamiseen ja samankaltaisiin töihin, kattokouruihin, puiden ja pensaiden istutukseen, seinien ja väliseinien pystyttämiseen
5. hallintaan ottoa, nautintaa ja hankintaa koskevat kanteet
6. riita-asiat, jotka koskevat oikeutta käyttää ja hoitaa yhteisomistettua omaisuutta ja määräaikaisen asuinpaikan tiloja, nautintaoikeutta, käyttöä ja asumista sekä omistusoikeutta
7. riita-asiat, jotka koskevat vuokrasopimuksia kaupungeissa lukuun ottamatta häätökanteita
8. riita-asiat, jotka koskevat sopimusperusteista ja sopimussuhteen ulkopuolista siviilioikeudellista vastuuta
9. riita-asiat, jotka koskevat sopimusrikkomuksia lukuun ottamatta työsopimuksia ja maaseudun vuokrasopimuksia
10. riita-asiat, jotka koskevat velvoitteiden yleistä takaamista.

Välitystuomiota edellytetään joskus erikseen lailla. Näissä tapauksissa asia annetaan välitystuomioistuimen käsiteltäväksi.

Sivun alkuun

II.2. Onko tästä säädetty laissa?

II.2.1. Elinkeinoharjoittajien väliset riidat, kuluttajariidat ja kaiken tyyppiset riidat, joiden ratkaisemissa käytetään välimies- tai sovittelumenettelyä

Vapaaehtoisesta välimiesmenettelystä säädetään erikseen lailla.

Lailla säädetään erikseen myös eri yhteisöjen suorittamista vapaaehtoisista välimiesmenettelyistä.

Kuluttajariidoissa sovittelupalveluja voivat tarjota yhteisöt, jotka noudattavat toiminnassaan lakisääteisiä periaatteita ja jotka ovat kuuluvat tuomioistuimen ulkopuolisista kuluttajariitojen ratkaisuelimistä muodostettuun rekisteriin.

II.2.2. Yksityishenkilöiden väliset riidat

Rauhantuomioistuinten toimivaltaa, organisaatiota ja toimintaa koskevassa laissa säädetään erikseen sovittelumenettelystä ja säännellään menettelyn kulkua sekä sovittelijan tehtäviä ja kussakin rauhantuomioistuimessa tarjottavia sovittelupalveluja.

II.2.3. Perhesuhteisiin liittyvät riidat

Perhesuhteisiin liittyvissä riidoissa sovittelun käyttö rajoittuu sovinnollisiin ero- tai avioerotilanteisiin, ja sen tarkoituksena on auttaa alaikäisten lasten vanhempia sopimaan huoltajuusjärjestelyistä.

Myös huoltajuutta koskevissa oikeudenkäynneissä tuomarin on lain nojalla päätettävä asianosaisten suostumuksella tai heidän pyynnöstään, hyödynnetäänkö asian käsittelyssä julkisia tai yksityisiä sovittelupalveluja.

Sivun alkuun

Tällä alalla julkisia sovittelupalveluja tarjoaa Gabinete de Mediação Familiar (perheasioiden sovittelutoimisto).

II.3. Sopimusvelvoitteiden täyttämisestä on olemassa sopimusehtoja, joissa edellytetään erimielisyyksien syntyessä turvautumista vaihtoehtoisiin riidanratkaisukeinoihin ennen riita-asian saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi. Sitovatko tällaiset ehdot sopimuspuolia?

Kyllä, tällaisia sopimusehtoja on olemassa.

Vapaaehtoista välimiesmenettelyä koskevan lain mukaan asianosaiset voivat saattaa vapaaehtoiseen välimiesmenettelyyn kaikki riidat, joita ei ratkaista yksinomaan tuomioistuimessa tai pakollisen välimiesmenettelyn avulla ja jotka eivät koske luovuttamattomia oikeuksia.

Liikesopimuksen osapuolet voivat sopia, että oikeudellisesta sopimussuhteesta johtuvat riidat annetaan välitystuomioistuimen ratkaistavaksi ja että oikeudesta vedota mihin tahansa muuhun tuomioistuimeen luovutaan sopimukseen sisällytetyllä lausekkeella (cláusula compromissória ts. välityslauseke). Jos sopimusosapuolet eivät kuitenkaan ole luopuneet oikeudestaan vedota tuomioistuimeen, välitystuomiosta voidaan valittaa ylioikeuteen. Kyseisessä sopimuslausekkeessa riidan osapuolten oikeudellinen suhde on eriteltävä, ja lausekkeen on oltava molempia osapuolia sitova.

Sille, että sopimusosapuolet sopivat sopimussuhteesta aiheutuvien riitojen ratkaisemisesta muiden vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen (erityisesti sovittelun) avulla, ei ole mitään lakisääteistä estettä.

II.4. Minkälaisiin riita-asioihin voidaan soveltaa vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja?

Vaihtoehtoisilla riidanratkaisukeinoilla voidaan ratkaista kaikentyyppisiä riitoja, joihin ei liity luovuttamattomia oikeuksia.

Sivun alkuun

Vaihtoehtoisilla riidanratkaisukeinoilla voidaan ratkaista kaikki riidat, jotka johtuvat oikeudellisesta suhteesta, jonka osapuolet voivat lopettaa neuvottelemalla ja jopa luopumalla sopimuksesta johtuvista oikeuksistaan ja joita ei ole laissa säädetty ratkaistavaksi yksinomaan tuomioistuinkäsittelyssä.

Laissa viitataan suoraan vapaaehtoiseen, tilapäiseen tai institutionaaliseen välimiesmenettelyyn tuomioistuimen ulkopuolisena keinona ratkaista näitä riitoja.

Vapaaehtoisen institutionaalisen välimiesmenettelyn pääominaisuus on se, että tätä työtä tehdään Centros de Arbitragem -lautakunnissa, joita toimii monissa Portugalin kunnissa. Lautakunnat ovat pysyviä, niitä ei perusteta riitakohtaisesti, niillä voi olla yleistä toimivaltaa tai ne voivat olla erikoistuneet joillekin aloille.

Joillakin lautakunnilla on alueellista toimivaltaa, ja ne käsittelevät vain tietyn maantieteellisen alueen sisäpuolisia riitoja. Toiset toimivat sen sijaan valtakunnallisesti.

Yleisen toimivallan lautakuntien lisäksi on olemassa useita tietyn sektorin asioihin erikoistuneita lautakuntia. Näihin kuuluvat kaupallista ja teollista sektoria koskevat kuluttajariidat, julkisista ja yksityisistä rakennusurakoista johtuvat riidat, teollisoikeuksia koskevat riidat, omaisuutta, vuokrasopimuksia, vapaita ammatinharjoittajia ja liikenneonnettomuuksia koskevat riidat.

II.4.1. Yksityishenkilöiden väliset riidat

Portugalin lainsäädännön mukaan sovittelua käytetään erityisesti riita-asioissa, joihin liittyvät rahamäärät eivät ylitä 3 740,98 euroa ja jotka kuuluvat rauhantuomioistuinten toimivaltaan.

Sivun alkuun

II.4.2. Perhesuhteisiin liittyvät riidat

Sovittelua voidaan erojen ja avioerojen käsittelyssä käyttää sovittaessa alaikäisiä koskevista asioista. Sovitteluun viitataan Portugalin lainsäädännössä erityisesti huoltajuusoikeudenkäyntien yhteydessä.

II.5. Jos vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja käytetään, kuinka voidaan varmistaa tuomioistuinmenettelyssä saataviin takuisiin verrattava turva? Miten turvataan erityisesti asian käsittelyn luottamuksellisuus?

II.5.1. Yksityishenkilöiden väliset riidat ja perhesuhteisiin liittyvät riidat

Rauhantuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvien asioiden ja perheasioiden ratkaiseminen sovittelun avulla takaa puolueettomuuden, riippumattomuuden, luottamuksellisuuden ja uskottavuuden. Sovittelijoiden on hoidettava tehtävänsä pätevästi ja huolellisesti. Nämä laissa erityisesti määritetyt eettiset säännöt toimivat aitoina menettelytakuina.

Laissa korostetaan erityisesti luottamuksellisuuden takaamista.

Rauhantuomioistuinten hoitamassa sovittelussa ja perheasioiden sovittelussa asianosaisten on ennalta allekirjoitettava sovittelusopimus, jonka mukaan kyseessä oleva menettely on luottamuksellinen. Asianosaisten, heidän edustajiensa ja sovittelijan on kunnioitettava kaikkien lausuntojen luottamuksellisuutta menettelyn aikana.

Elleivät asianosaiset ole selkeästi antaneet lupaa tähän, sovittelijat eivät voi millään tavalla osallistua sovittelun jälkeiseen toimenpiteeseen (kuten välimiesmenettelyyn, oikeusprosessiin tai psykoterapiahoitoon) riippumatta siitä, saatiinko sopimus aikaan sovittelumenettelyssä.

Sivun alkuun

II.5.2. Kuluttajariidat

Kuluttajariidoissa vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenettelyihin osallistumaan valtuutettujen elinten on annettava takeet siitä, että niiden työ on puolueetonta ja riippumatonta.

II.6. Onko lainopillisen neuvonnan käyttö välttämätöntä? Mikä on asianajajan tehtävä käytettäessä vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja?

II.6.1. Kaikentyyppiset riidat, joissa sovittelumenettelyä käytetään

Asianosaiset eivät tarvitse välttämättä asianajajia yrittäessään ratkaista riitaa sovittelumenettelyssä.

Sovittelussa asianosaisia pyydetään osallistumaan aktiivisesti ratkaisun etsimiseen. Asianajajien roolia asianosaisten tukemisessa ei kuitenkaan pitäisi aliarvioida. Asianajaja voi varmistaa, että prosessi sujuu asiakkaan toiveita ja tavoitteita kunnioittavalla tavalla. Hän voi myös tunnistaa oikeuskysymykset, arvioida ratkaisun intressiä tai arvoa vastakkaiselle osapuolelle, ja valmistella tai tarkistaa sopimustekstin.

II.6.2. Yksityishenkilöiden väliset riidat ja perhesuhteisiin liittyvät riidat

Rauhantuomioistuimessa ratkaistavissa tai perheasioita koskevissa sovittelutapauksissa asianosaisten on osallistuttava käsittelyyn henkilökohtaisesti. Heillä voi kuitenkin olla mukanaan asianajaja.

II.6.3. Kaikentyyppiset riidat, joissa välimiesmenettelyä käytetään

Kun riitoja ratkaistaan välimiesmenettelyssä, asianajajaa ei välttämättä tarvita. Asianosaiset voivat nimetä kenet tahansa edustajakseen tai avustajakseen osallistumaan asian käsittelyyn välitystuomioistuimessa.

Sivun alkuun

Asiamies on kuitenkin pakko nimittää välimiesmenettelyssä, kun riidan kohteena oleva rahamäärä ylittää alioikeuden asettaman rajan (3 740,98 euroa) ja kun päätöksestä on valitettu.

II.7. Voidaanko vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely suorittaa ilman asianosaisten fyysistä läsnäoloa (esimerkiksi sähköisesti)?

II.7.1. Kaikentyyppiset riidat, joissa sovittelumenettelyä käytetään

Koska sovittelun päätavoite on antaa asianosaisille tilaisuus ratkaista erimielisyytensä ystävällismielisesti ja neuvotellen, asianosaisten odotetaan olevan fyysisesti läsnä sovitteluistunnoissa.

II.7.2. Yksityishenkilöiden väliset riidat

Jos yksi osapuolista ei ole läsnä aikataulun mukaisessa sovitteluistunnossa, eikä hän esitä perusteluja poissaololleen, riita-asia annetaan rauhantuomioistuimia koskevan lain nojalla sihteeristölle, joka määrittää tuomioistuinkäsittelyn päivämäärän.

II.7.3. Perhesuhteisiin liittyvät riidat

Vanhempien on oltava läsnä perheen asioita koskevassa sovittelussa.

Jos jompikumpi vanhemmista ei tule paikalle ja huoltajuusoikeudenkäynti on keskeytetty sovittelutarkoituksessa, sovittelupalvelun tarjoaja ilmoittaa tuomioistuimelle, että keskeytys voidaan lopettaa ja tuomioistuinkäsittelyä jatkaa.

II.7.4. Kaikentyyppiset riidat, joissa välimiesmenettelyä käytetään

Vapaaehtoisessa institutionaalisessa välimiesmenettelyssä asianosaisia on aina kuultava, joko suullisesti tai kirjallisesti, ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

Sivun alkuun

Välimiesmenettelyssä voidaan sen luonne huomioon ottaen käyttää sähköisiä välineitä, pääasiassa videokokouksia.

II.8. Onko vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttö maksullista? Jos on, kuinka kustannukset jakaantuvat? Onko oikeusavun saaminen mahdollista?

II.8.1. Kaikentyyppiset riidat, joissa välimiesmenettelyä käytetään

Laki ei mahdollista oikeusavun myöntämistä riidoissa, jotka ratkaistaan vapaaehtoisen, tapauskohtaisen tai institutionaalisen välimiesmenettelyn avulla.

II.8.2. Kuluttajariidat

Institutionaalinen välimiesmenettely kuluttajariitoja käsittelevissä lautakunnissa on ilmaista. Tällä tavoin voidaan kuitenkin ratkaista vain pieniä rahamääriä koskevat riidat, sillä useimmat lautakunnat ottavat käsiteltäväkseen korkeintaan 3 749,98 euron arvoisia asioita.

II.8.3. Muuntyyppiset riidat

Välimiesmenettelyn kustannukset vaihtelevat, ja ne riippuvat yleensä riitojen arvosta. Maksettavat rahamäärät ja tapa, jolla kulut jaetaan riidan osapuolten välillä, ilmoitetaan yleensä lautakuntien säännöissä.

Joissain lautakunnissa kuluja aiheuttavat ainoastaan välitystuomioistuimeen vietävät tapaukset. Ilmaisia ovat sovittelu- ja sovintomenettelyt, joiden tarkoituksena on sopimukseen pääseminen ennen välimieskäsittelyjä.

II.8.4. Yksityishenkilöiden väliset riidat

Rauhantuomioistuimen sovittelussa maksetaan pieni ennalta määrätty korvaus, joka on vielä pienempi, jos sopimukseen päästään. Kulut jaetaan tasan asianosaisten kesken.

Sivun alkuun

Rauhantuomioistuimia koskevassa laissa säädetään, että oikeusapua koskevan lain ehdot täyttävät henkilöt ovat oikeutettuja saamaan oikeusapua (ks. lisätietoja asiasta oikeusavun tietosivulta).

II.8.5. Perhesuhteisiin liittyvät riidat

Julkisen perheasioiden sovittelutoimiston Gabinete de Mediação Familiarin palvelut ovat ilmaisia.

II.9. Jos tuomioistuimen ulkopuolinen riidanratkaisumenettely epäonnistuu, onko sen jälkeen vielä mahdollista saattaa asia vireille tuomioistuimessa? Vaikuttaako vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn käyttö tuomioistuinmenettelyssä sovellettaviin määräaikoihin?

II.9.1. Yksityishenkilöiden väliset riidat

Jos asianosaiset eivät löydä riitaan ratkaisua tai vain osa riidasta ratkaistaan sovittelussa rauhantuomioistuimessa, sovittelija tiedottaa asiasta rauhantuomarille, joka määrittää ajan tuomioistuinkäsittelylle.

II.9.2. Perhesuhteisiin liittyvät riidat

Jos vanhemmat eivät huoltajuusoikeudenkäynnissä pysty sopimaan asioista perheasioiden sovittelussa, sovittelupalvelun tarjoajat ilmoittavat asiasta vastaavalle tuomarille, ja oikeudenkäynti jatkuu.

Jos siviilirekisteritoimistoon ilmoitetussa sovinnollisessa ero- tai avioerojärjestelyssä yleinen syyttäjä katsoo, että vanhempien esittämässä huoltajuussopimuksessa alaikäisten etua ei oteta asiaankuuluvasti huomioon, eivätkä osapuolet pääse sopuun esitetyistä muutoksista, tapaus lähetetään kyseisen siviilirekisteritoimiston alueen tuomioistuimeen käsiteltäväksi.

Sivun alkuun

II.9.3. Kaikentyyppiset riidat, joissa välimiesmenettelyä käytetään

Vapaaehtoisessa välimiesmenettelyssä prosessi päättyy välitystuomioon, joka saattaa sisältää sovitteluvaiheen aikana tehdyn sopimuksen vahvistamisen. Tämä päätös vastaa tuomioistuimen päätöstä.

Jos asianosaiset eivät ole luopuneet muutoksenhakuoikeudestaan, välitystuomiosta voidaan valittaa ylioikeuteen samoilla ehdoilla kuin alueellisten tuomioistuinten päätöksistä.

Vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käyttö ei vaikuta tuomioistuimessa nostettavien kanteiden määräaikoihin.

II.10. Miten pannaan täytäntöön sovintoratkaisu, jonka asianosaiset ovat saavuttaneet tuomioistuimen ulkopuolisessa riidanratkaisumenettelyssä? Mitä tapahtuu, jos kyseistä sovintoratkaisua ei panna välittömästi täytäntöön? Voidaanko tavanomaisia täytäntöönpanomenettelyjä soveltaa? Voiko asian saattaa yhä tuomioistuimen käsiteltäväksi?

II.10.1. Yksityishenkilöiden väliset riidat

Rauhantuomioistuinten tuomiovaltaan kuuluvissa tapauksissa sovittelemalla aikaansaatu sopimus esitetään kirjallisesti, ja rauhantuomari vahvistaa sen.

Vahvistetulla sopimuksella on sama oikeudellinen asema kuin alioikeuden päätöksellä.

Vahvistetun sopimuksen täytäntöönpano kuuluu alioikeuden toimivaltaan siviiliprosessilain mukaan.

II.10.2. Perhesuhteisiin liittyvät riidat

Sovittelussa aikaansaatu sopimus esitetään kirjallisesti, ja sen vahvistaa huoltajuusoikeudenkäyntiä käsittelevän tuomioistuimen tuomari.

II.10.3. Kaikentyyppiset riidat, joissa välimiesmenettelyä käytetään

Välitystuomio on samalla tavalla täytäntöönpanokelpoinen kuin alioikeuden päätös.

Välitystuomion täytäntöönpano kuuluu alioikeuden toimivaltaan siviiliprosessilain mukaan.

Tämän vuoksi asia on näissä tapauksissa vietävä täytäntöönpanovaiheessa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Lisätietoja

• Supremo Tribunal de Justiça (korkein oikeus) - -
• Tribunal Constitucional (perustuslakituomioistuin) 
• Ministério da Justiça (oikeusministeriö) -
• Tribunal da Relação de Lisboa (Lissabonin ylioikeus)
• Tribunal da Relação de Coimbra (Coimbran ylioikeus)
• Tribunal da Relação de Évora (Évoran ylioikeus) - -
• Tribunal da Relação do Porto (Porton ylioikeus)
• Procuradoria Geral da República (tasavallan syyttäjälaitos)
• Centro de Estudos Judiciários (tuomareiden koulutuksesta vastaava laitos) - -
• Direcção Geral da Administração da Justiça (oikeushallinnon keskusvirasto; antaa mm. tuomioistuinten yhteystiedot, tietoa niiden alueellisesta toimivallasta ja antaa käyttäjätunnukset Oficiais de Justiça -kotisivulle) -
• Gabinete de Política Legislativa e Planeamento do Ministério da Justiça (oikeusministeriön lainsäädäntöpolitiikan suunnitteluyksikkö) -
• Direcção Geral dos Registos e do Notariado (kirjaamo- ja notariaattitoiminnasta vastaava virasto)
• Instituto do Consumidor (kuluttajavirasto)
• Associação Sindical dos Juizes Portugueses (tuomarien ammattiyhdistys)
• Sindicato dos Magistrados do Ministério Público (syyttäjien ammattiyhdistys)
• Ordem dos Advogados (asianajajaliitto)
• Lainsäädäntö verkossa (sisältää säädökset, jotka on julkaistu Portugalin virallisen lehden I sarjassa 1.1.1970 alkaen; vapaa tutustumisoikeus I sarjassa 1.1.2000 alkaen julkaistuun lainsäädäntöön)
• Direcção-Geral da Administração Extrajudicial (tuomioistuimen ulkopuolisten asioiden virasto) -
• Associação de Mediadores de Conflitos (riita-asioiden sovittelijoiden yhdistys)
• Associação Nacional para a Mediação Familiar (perheasioiden sovitteluyhdistys; yhdistää perheasioiden sovittelun ammattilaiset ja tarjoaa perus- ja jatkokoulutusta) (anmf-portugal@netcabo.pt)
• Centro de Arbitração da Universidade Católica Portuguesa (yliopistollinen välimieskeskus) (CAUCP)
• Núcleo de Apoio ao Investidor e Mediação (sijoittajien tuki- ja sovittelukeskus) (NAIM) -
• Centro de Mediação Peritagens e Arbitragens Voluntárias (asiantuntijasovittelun ja vapaaehtoisen välimiesmenettelyn keskus)
• Centro de Arbitração Comercial (liiketoiminnan välimiesmenettelyn keskus) -
• Centro de Informação, Mediação e Arbitração de Conflitos do Algarve (Algarven kuluttajavalituslautakunta) -
• Centro de Arbitração Conflitos de Consumo de Lisboa (Lissabonin kuluttajavalituslautakunta) (lis.arbitration@ip.pt)
• Centro de Informação de Consumo e Arbitração do Porto (Porton kuluttajavalituslautakunta) (cicap@mail.telepac.pt)
• Centro de Arbitração de Conflitos de Consumo de Coimbra e Figueira da Foz (Coimbran ja Figueira da Fozin kuluttajavalituslautakunta) (tribarb@esoterica.pt)

« Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Yleistä | Portugali - Yleistä »

Sivun alkuun

Uusin päivitys: 20-11-2007