Euroopan komissio > EOV > Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot > Unkari

Uusin päivitys: 24-10-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Unkari

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

Mitä eri keinoja riitojen vaihtoehtoiseksi ratkaisemiseksi on käytettävissä Unkarissa? Mitä eri keinoja riitojen vaihtoehtoiseksi ratkaisemiseksi on käytettävissä Unkarissa?
Onko vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun turvautuminen lakisääteistä tai määrätäänkö siitä tuomioistuimen päätöksellä? Onko vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun turvautuminen lakisääteistä tai määrätäänkö siitä tuomioistuimen päätöksellä?
Säännelläänkö tämäntyyppisiä vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja lainsäädännöllä? Säännelläänkö tämäntyyppisiä vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja lainsäädännöllä?
1. Välimiesmenettely 1.
2. Urheilusta vuonna 2004 annetulla lailla I (A sportról szóló 2004. évi I. törvény) perustettu urheilualan pysyvä välitystuomioistuin. 2.
3. Sovittelu 3.
4. Sovittelu terveydenhuoltoalalla 4.
5. Sovittelu lastensuojeluasioissa 5.
6. Välitys kollektiivisissa asioissa 6.
Minkätyyppisiä riita-asioita voidaan ratkaista vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen välityksellä? Minkätyyppisiä riita-asioita voidaan ratkaista vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen välityksellä?
Joihinkin sopimuksiin saattaa sisältyä lauseke, jonka mukaan sopimukseen liittyvässä riita-asiassa on ennen tuomioistuimen puoleen kääntymistä turvauduttava vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun. Sitovatko tällaiset lausekkeet osapuolia turvautumaan vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun? Joihinkin sopimuksiin saattaa sisältyä lauseke, jonka mukaan sopimukseen liittyvässä riita-asiassa on ennen tuomioistuimen puoleen kääntymistä turvauduttava vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun. Sitovatko tällaiset lausekkeet osapuolia turvautumaan vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun?
Jos turvaudutaan vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun, kuinka voidaan varmistaa oikeudenkäyntiä vastaava luotettavuusaste? Kuinka voidaan erityisesti varmistaa neuvottelujen luottamuksellisuus? Jos turvaudutaan vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun, kuinka voidaan varmistaa oikeudenkäyntiä vastaava luotettavuusaste? Kuinka voidaan erityisesti varmistaa neuvottelujen luottamuksellisuus?
Onko tarpeen turvautua oikeudelliseen neuvontaan?  Millainen rooli lakimiehillä on vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa? Onko tarpeen turvautua oikeudelliseen neuvontaan?  Millainen rooli lakimiehillä on vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa?
Voidaanko vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely suorittaa ilman asianomaisten fyysistä läsnäoloa, erityisesti sähköisesti? Voidaanko vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely suorittaa ilman asianomaisten fyysistä läsnäoloa, erityisesti sähköisesti?
Onko vaihtoehtoinen riidanratkaisu maksullista? Jos on, kuinka kustannukset jaetaan? Onko mahdollista saada oikeusapua? Onko vaihtoehtoinen riidanratkaisu maksullista? Jos on, kuinka kustannukset jaetaan? Onko mahdollista saada oikeusapua?
Jos riita-asiaa ei onnistuta ratkaisemaan vaihtoehtoisen riidanratkaisun avulla, onko edelleen mahdollista kääntyä tuomioistuimen puoleen? Vaikuttaako vaihtoehtoinen riidanratkaisu määräaikaan, jonka kuluessa on käännyttävä tuomioistuimen puoleen? Jos riita-asiaa ei onnistuta ratkaisemaan vaihtoehtoisen riidanratkaisun avulla, onko edelleen mahdollista kääntyä tuomioistuimen puoleen? Vaikuttaako vaihtoehtoinen riidanratkaisu määräaikaan, jonka kuluessa on käännyttävä tuomioistuimen puoleen?
Jos riita-asia onnistutaan ratkaisemaan vaihtoehtoisen riidanratkaisun avulla, kuinka ratkaisu pannaan täytäntöön? Mitä tapahtuu, jos sopimusta ei panna täytäntöön vapaaehtoisesti? Voidaanko soveltaa tavanomaisia täytäntöönpanomenettelyjä? Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen? Jos riita-asia onnistutaan ratkaisemaan vaihtoehtoisen riidanratkaisun avulla, kuinka ratkaisu pannaan täytäntöön? Mitä tapahtuu, jos sopimusta ei panna täytäntöön vapaaehtoisesti? Voidaanko soveltaa tavanomaisia täytäntöönpanomenettelyjä? Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen?

 

Mitä eri keinoja riitojen vaihtoehtoiseksi ratkaisemiseksi on käytettävissä Unkarissa?

Yleisimmät vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot sisältyvät Unkarin oikeusjärjestelmään, joten osapuolet voivat yrittää ratkaista riita-asian välimies- tai sovittelumenettelyn avulla ilman oikeudenkäyntiä.

Onko vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun turvautuminen lakisääteistä tai määrätäänkö siitä tuomioistuimen päätöksellä?

Nykyinen lainsäädäntö ei velvoita osapuolia turvautumaan vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun.

Säännelläänkö tämäntyyppisiä vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja lainsäädännöllä?

Unkarin oikeusjärjestelmässä vaihtoehtoista riidanratkaisua säännellään eriasteisten oikeudellisten säännösten, lähinnä lakien avulla. Nämä säännökset esitetään seuraavassa.

1. Välimiesmenettely

Välimiesmenettelystä vuonna 1994 annetun lain LXXI (A választottbíráskodásról szóló 1994. évi LXXI. törvény) mukaan välimiesmenettelyyn voidaan turvautua oikeudenkäynnin sijasta, a) jos ainakin toinen osapuolista harjoittaa ammattimaisesti taloudellista toimintaa, johon riita-asia liittyy (jos tämä edellytys ei täyty, lainsäädännön salliessa voidaan kuitenkin määrätä asian käsittelystä tilapäisessä tai pysyvässä välimiesmenettelyssä), b) jos osapuolet voivat vapaasti päättää menettelyn kohteena olevasta asiasta tai c) jos osapuolet ovat sopineet välimiesmenettelystä kirjallisesti sopimuksella. On mahdollista, että välimiesmenettelyn käyttö on suljettu pois laissa. Välimiesmenettelyä ei voi myöskään käyttää tietynlaisissa siviilioikeudellisissa riita-asioissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Välimiesten on oltava riippumattomia ja puolueettomia, eivätkä he saa edustaa osapuolia. Välimiehet eivät saa ottaa vastaan ohjeita menettelyn kuluessa, ja heidän on säilytettävä tehtäviään hoitaessaan tietoonsa tulleet seikat täysin luottamuksellisina, myös menettelyn päätyttyä. Pysyvässä välitystuomioistuimessa välimiesten on valinnan/nimityksen yhteydessä annettava tästä kirjallinen vakuutus.

Jollei laissa toisin säädetä, kansainvälisissä asioissa on käännyttävä Unkarin kauppa- ja teollisuuskamarin yhteydessä toimivan pysyvän välitystuomioistuimen puoleen (toimipaikka: Kossuth tér 6-8, 1055 Budapest).

2. Urheilusta vuonna 2004 annetulla lailla I (A sportról szóló 2004. évi I. törvény) perustettu urheilualan pysyvä välitystuomioistuin.

Tietyissä urheilualaan liittyvissä asioissa urheilualan pysyvä välitystuomioistuin pyrkii saamaan aikaan ratkaisun, jos osapuolet tätä pyytävät. Kyseinen välitystuomioistuin käsittelee ensisijaisesti riita-asioita, joita syntyy urheiluliittojen ja niiden jäsenten välillä sekä – jos kyseessä on urheiluliittoon liittyvä toiminta – itse jäsenten välillä tai joita syntyy urheiluliittojen tai -järjestöjen ja urheilijoiden tai urheilualan asiantuntijoiden välillä. Urheilualan pysyvä välitystuomioistuin toimii kansallisen urheiluliiton alaisuudessa. Kansallisen urheiluliiton puheenjohtajisto valitsee välitystuomioistuimen presidentin ja vähintään 15 jäsentä neljäksi vuodeksi sellaisten lakimiesten parista, joilla on oikeusalan ammattitutkinto sekä vähintään viiden vuoden kokemus oikeusalalta ja urheiluasioista. Puheenjohtajisto valitsee kaksi jäsenistä Unkarin olympiakomitean suosituksesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Välimiesmenettelystä vuonna 1994 annetun lain LXXI säännöksiä sovelletaan urheilualan pysyvän välitystuomioistuimen menettelyihin lainsäädännössä säädetyin poikkeuksin.

3. Sovittelu

Sovittelusta vuonna 2002 annetun lain LV (A közvetítői tevékenységről szóló 2002. évi LV. törvény) mukaan osapuolet (luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt, liiketoimintayksiköt, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, järjestöt) voivat yhteisestä sopimuksesta turvautua sovitteluun siviilioikeudellisissa riita-asioissa, jotka liittyvät osapuolten henkilökohtaisiin tai taloudellisiin oikeuksiin, jos lainsäädännössä ei rajoiteta osapuolten määräämisoikeuksia. Osapuolet voivat käynnistää sovittelumenettelyn sitä pyytämällä. Laissa säädetään, millaisissa siviilioikeudellisissa riita-asioissa sovitteluun ei voida turvautua. Sen säännöksiä ei voida soveltaa muissa laeissa säädettyihin sovittelu- tai välitysmenettelyihin taikka välimiesmenettelyn yhteydessä tapahtuvaan sovitteluun. Oikeusministeriö julkaisee sovittelijoista rekisterin Internet-sivuillaan www.im.hu Deutsch - English - français - magyar.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Sovittelu terveydenhuoltoalalla

Terveydenhuoltoalan sovittelusta vuonna 2000 annetun lain CXVI (Az egészségügyi közvetítői eljárásról szóló 2000. évi CXVI. törvény) mukaan terveydenhuoltopalvelun tarjoajan ja potilaan välillä terveydenhuoltopalvelun tarjontaan liittyvässä riita-asiassa voidaan turvautua sovitteluun, jotta ratkaisuun päästäisiin tuomioistuimen ulkopuolella ja osapuolten oikeudet voitaisiin turvata nopeasti ja tehokkaasti. Osapuolten on esitettävä sovittelupyyntö potilaan asuinpaikan tai asianomaisen terveydenhuoltopalvelun tarjontapaikan lähimmälle oikeudellisten asiantuntijoiden aluejaostolle. Terveydenhuoltopalvelujen tarjoajan on pidettävä oikeudellisten asiantuntijoiden aluejaostojen rekisteri julkisesti saatavilla. Unkarin oikeudellisten asiantuntijoiden kansallinen jaosto (Magyar Igazságügyi Szakértői Kamara) (Bem rakpart 33-34. I. 122, 1027 Budapest) pitää rekisteriä terveydenhuoltoalan sovittelijoista.

5. Sovittelu lastensuojeluasioissa

Lastenhuoltovirastoista, lastensuojelusta ja holhouksesta annetun hallituksen asetuksen 149/1997 (IX. 10.) (A gyámhatóságokról, valamint a gyermekvédelmi és gyámügyi eljárásról szóló 149/1997. (IX. 10.) Korm. rendelet) muuttamisesta vuonna 2003 annetun lain nojalla lastensuojelussa on ollut 1. tammikuuta 2005 alkaen mahdollista turvautua sovitteluun, jos vanhemmat tai muut henkilöt, joilla on oikeus pitää yhteyttä lapseen, eivät pääse yhteisymmärrykseen tapaamistavasta ja -ajankohdista. Osapuolet voivat tehdä yhteishakemuksen sovittelusta lastensuojeluasioista vastaavalle sovittelijalle. Kansallinen perhe- ja sosiaalipolitiikan laitos pitää rekisteriä kyseisistä sovittelijoista. Rekisteriin voi tutustua holhoustoimistoissa ja lasten hyvinvoinnin palvelukeskuksissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Välitys kollektiivisissa asioissa

  1. Työlaista vuonna 1992 annetun lain XXII (A Munka Törvénykönyvéről szóló 1992. évi XXII. törvény) nojalla perustettu työmarkkinasuhteiden sovittelu- ja välitystuomiopalvelu (Munkaügyi Közvetítői és Döntőbírói Szolgálat) pyrkii ratkaisemaan kollektiiviset työriidat. Sillä on kolme tehtävää: välitys, sovittelu ja välitystuomiot. Kyseisen yksikön puoleen voidaan kääntyä myös yksityisissä työriidoissa, mutta laki ei velvoita osapuolia tähän.
  2. Kuluttajansuojasta vuonna 1997 annetulla lailla CLV (A fogyasztóvédelemről szóló 1997. évi CLV. törvény) on perustettu kuluttajien oikeuksien suojaamiseksi alueellisten kauppakamareiden yhteydessä toimivia sovitteluelimiä. Ensisijaisesti sovitteluelimet pyrkivät ratkaisemaan tuomioistuimen ulkopuolella riita-asioita, jotka liittyvät tavaroiden ja palveluiden laatuun ja turvallisuuteen, tuotevastuuta koskevien sääntöjen soveltamiseen sekä sopimusten tekemiseen ja noudattamiseen. Sovittelumenettelyn ensisijaisena tavoitteena on ratkaista kuluttajan ja yrityksen välinen riita sopimusteitse, ja jos tähän ei päästä, antaa asiassa ratkaisu, jotta kuluttajan oikeudet toteutuvat nopealla, tehokkaalla ja yksinkertaisella tavalla. Sovitteluelimillä ei ole toimivaltaa riita-asioissa, joiden osalta lainsäädännössä säädetään jonkin muun viranomaisen toimivallasta. Sovittelumenettely aloitetaan kuluttajan hakemuksesta. Jos kuluttajia on useampi, kuluttajien etuja edustava kansalaisjärjestö voi pyytää heidän suostumuksellaan sovittelua.

Minkätyyppisiä riita-asioita voidaan ratkaista vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen välityksellä?

Vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja voidaan käyttää kaikissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa, joissa lainsäädäntö ei rajoita tätä mahdollisuutta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Joihinkin sopimuksiin saattaa sisältyä lauseke, jonka mukaan sopimukseen liittyvässä riita-asiassa on ennen tuomioistuimen puoleen kääntymistä turvauduttava vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun. Sitovatko tällaiset lausekkeet osapuolia turvautumaan vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun?

Osapuolten välisessä sopimuksessa saatetaan määrätä, että sopimukseen liittyvissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa on turvauduttava välimiesmenettelyyn oikeudenkäynnin sijasta. Jos sopimukseen sisältyy tällainen lauseke, se sitoo osapuolia.

Jos turvaudutaan vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun, kuinka voidaan varmistaa oikeudenkäyntiä vastaava luotettavuusaste? Kuinka voidaan erityisesti varmistaa neuvottelujen luottamuksellisuus?

Edellä kuvailtuja vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja säännellään korkealla tasolla annetuilla säädöksillä eli laeilla ja hallituksen asetuksilla, joilla menettelyjä ja luottamuksellisuutta säännellään tiukasti. Nämä säännökset antavat riittävät takeet siitä, että vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot ovat yhtä luotettavia kuin oikeudenkäyntimenettelyt.

Onko tarpeen turvautua oikeudelliseen neuvontaan?  Millainen rooli lakimiehillä on vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa?

Vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa ei ole pakollista turvautua oikeudelliseen edustajaan tai oikeudelliseen neuvontaan. Osapuolet voivat vapaasti päättää, turvautuvatko ne oikeudelliseen edustajaan (jolla on täydet valtuudet), hakevatko he oikeudellista neuvontaa lakimieheltä tai notaarilta tai hakevatko he oikeusavusta vuonna 2003 annetun lain LXXX (A jogi segítségnyújtásról szóló 2003. évi LXXX. törvény) mukaista, sosiaalisesti epäedullisessa asemassa oleville henkilöille tarkoitettua oikeuskäsittelyn ulkopuolella annettavaa oikeudellista neuvontaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Voidaanko vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely suorittaa ilman asianomaisten fyysistä läsnäoloa, erityisesti sähköisesti?

Ei.

Onko vaihtoehtoinen riidanratkaisu maksullista? Jos on, kuinka kustannukset jaetaan? Onko mahdollista saada oikeusapua?

Eri menettelyihin liittyvissä säännöissä vahvistetaan yksiselitteisesti, millaisia maksuja osapuolten maksettavaksi tulee. Joissakin tapauksissa osapuolet voivat vapaasti päättää maksuista ja kustannuksista, eräissä tapauksissa taas maksuista ja kustannuksista säädetään lainsäädännössä. Välimiesmenettelyssä kustannuksista ja niiden jakamisesta määrätään tuomioistuimen tuomiossa. Sovittelumenettelyssä osapuolet ja sovittelija voivat vapaasti päättää maksujen ja kustannusten suuruudesta ja jakamisesta. Jos osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen maksujen ja kustannusten jakamisesta, ne jaetaan tasan osapuolten kesken. Terveydenhuoltoalan sovittelussa maksujen ja kustannusten suuruudesta säädetään lainsäädännössä, mutta osapuolet voivat vapaasti päättää maksujen ja kustannusten jakamisesta.

Oikeusavusta vuonna 2003 annetun lain LXXX tultua voimaan 1. huhtikuuta 2004 lain nojalla oikeusapuun oikeutetut henkilöt voivat saada oikeusavustajalta tietoja mahdollisuuksista ratkaista riita-asia tuomioistuimen ulkopuolella; heidän puolestaan voidaan myös laatia riita-asian ratkaisua helpottava asiakirja. Valtio maksaa (ennakkoon) oikeusavustajan palkkion. Oikeusapua saavan henkilön tulot ja omaisuus otetaan tällöin huomioon.

Terveydenhuoltoalan sovittelussa osapuolet voivat vapaasti päättää siitä, kuka vastaa kustannuksista. Jos osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen, lainsäädännössä säädetään, kuka milloinkin vastaa kustannuksista. Yleissääntönä on, että osapuolet jakavat puoliksi tavanomaiset kustannukset. Lainsäädännössä säädetään erikseen menettelyn tavanomaisista ja lisäkustannuksista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos riita-asiaa ei onnistuta ratkaisemaan vaihtoehtoisen riidanratkaisun avulla, onko edelleen mahdollista kääntyä tuomioistuimen puoleen? Vaikuttaako vaihtoehtoinen riidanratkaisu määräaikaan, jonka kuluessa on käännyttävä tuomioistuimen puoleen?

Välitystuomioistuimen antamaan tuomioon ei voi hakea muutosta. Osapuolet tai henkilöt, joita päätös koskee, voivat tietyissä lainsäädännössä määritellyissä tapauksissa hakea tuomioistuimelta tuomion kumoamista 60 päivän kuluessa tuomion tiedoksiannosta (jos esimerkiksi välityssopimuksen tehnyt osapuoli ei ollut oikeuskelpoinen tai toimivaltainen, jos välityssopimus on menettelyä sääntelevän oikeusjärjestelmän - tai jollei mikään säännös määritä oikeusjärjestelmää, Unkarin lainsäädännön - mukaan mitätön, jos osapuolille ei asianmukaisesti ilmoitettu välimiehen nimittämisestä tai itse välimiesmenettelystä tai osapuolten oli muutoin mahdotonta ajaa asiaa, jos tuomio annettiin sellaisessa riita-asiassa, jota välimiesmenettelylauseke ei koske tai johon välityssopimuksen määräyksiä ei sovelleta, jne.).

Tuomion kumoaminen ei enää ole mahdollista, jos edellä mainittu 60 päivän määräaika ylittyy.

Jos osapuolet pääsevät menettelyn aikana sopimukseen, välitystuomioistuin määrää menettelyn lopettamisesta. Välitystuomioistuin vahvistaa osapuolten pyynnöstä sopimuksen ja sen ehdot antamallaan tuomiolla edellyttäen, että se katsoo sopimuksen olevan lainsäädännön mukainen. Tällainen välitystuomioistuimen tuomiolla vahvistettu sopimus on samanarvoinen kuin välitystuomioistuimen antama tuomio.

Sovittelusta annetun lain mukaan osapuolet voivat sovittelumenettelyn päätyttyä saattaa riita-asian tuomioistuimeen, sillä sovittelussa tehdyillä sopimuksilla ei ole virallista täytäntöönpanokelpoisuutta.

Asia voidaan saattaa tuomioistuimeen tavanomaisten määräaikojen sisällä. Sovittelun aloittaminen keskeyttää määräajan kulumisen.

Jos riita-asia onnistutaan ratkaisemaan vaihtoehtoisen riidanratkaisun avulla, kuinka ratkaisu pannaan täytäntöön? Mitä tapahtuu, jos sopimusta ei panna täytäntöön vapaaehtoisesti? Voidaanko soveltaa tavanomaisia täytäntöönpanomenettelyjä? Voiko asian vielä viedä tuomioistuimeen?

Välitystuomio on yhtä pätevä kuin tuomioistuimen lopullinen päätös, ja sen täytäntöönpanoon sovelletaan tuomioistuinten päätösten täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä.

Jos vaaditut edellytykset täyttyvät, toimivaltainen paikallinen tuomioistuin antaa täytäntöönpanomääräyksen kuluttajansuojeluasioiden tai terveydenhuoltoasioiden sovitteluelimen päätöksen tai terveydenhuoltoasioiden sovitteluelimen edessä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta.

Lastensuojeluasiain sovittelussa tehty tapaamissopimus on esitettävä 8 päivän kuluessa holhoustoimistolle, joka hyväksyy sopimuksen osapuolten pyynnöstä. Jos sovittelussa ei osapuolten välillä päästä ratkaisuun, holhoustoimisto aloittaa holhousmenettelyn.

« Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Yleistä | Unkari - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 24-10-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta