Euroopan komissio > EOV > Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot > Kreikka

Uusin päivitys: 14-06-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Kreikka

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


Yleiskatsaus vaihtoehtoisiin riidanratkaisukeinoihin on saatavilla tietosivulla, jossa esitellään yleisiä tietoja vaihtoehtoisista riidanratkaisukeinoista.

Tällä uudella tietosivulla pyritään antamaan käytännönläheisempää tietoa vaihtoehtoisista riidanratkaisukeinoista Kreikassa.



 

SISÄLLYSLUETTELO

Ensinnäkin, mitä eri keinoja riitojen vaihtoehtoiseksi ratkaisemiseksi on käytettävissä Kreikassa? Ensinnäkin, mitä eri keinoja riitojen vaihtoehtoiseksi ratkaisemiseksi on käytettävissä Kreikassa?
SOVITTELUYRITYS SOVITTELUYRITYS
TUOMIOISTUIMEN ULKOPUOLINEN RIIDANRATKAISU TUOMIOISTUIMEN ULKOPUOLINEN RIIDANRATKAISU
VÄLIMIESMENETTELY VÄLIMIESMENETTELY
Useimmissa tapauksissa voi turvautua mihin tahansa näistä eri riidanratkaisukeinoista. Lisätietoja saa valitsemalla jonkin jäljempänä luetelluista tilanteista. Useimmissa tapauksissa voi turvautua mihin tahansa näistä eri riidanratkaisukeinoista. Lisätietoja saa valitsemalla jonkin jäljempänä luetelluista tilanteista.
Kuluttajan ja yritysten väliset riidat Kuluttajan ja yritysten väliset riidat
Ammatinharjoittajien väliset riidat Ammatinharjoittajien väliset riidat
Työntekijän ja työnantajan väliset riidat Työntekijän ja työnantajan väliset riidat
Vuokralaisen ja vuokranantajan väliset riidat Vuokralaisen ja vuokranantajan väliset riidat
Perhesuhteisiin liittyvät riidat Perhesuhteisiin liittyvät riidat
Yksityishenkilöiden väliset riidat Yksityishenkilöiden väliset riidat

 

Ensinnäkin, mitä eri keinoja riitojen vaihtoehtoiseksi ratkaisemiseksi on käytettävissä Kreikassa?

Kreikassa ei ole yleisesti kehitetty vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja. Tuomioistuinten ulkopuolinen menettely on lähes tuntematon.

Siviiliprosessia koskevan lain 1 luvun 208 ja 214 §:ssä käsitellään sovitteluyritystä, joka voi edeltää haastehakemusta, mutta järjestelyä käytetään harvoin.

SOVITTELUYRITYS

Haasteen nostamista harkitsevalla on oikeus vaatia sovitteluyritystä alueellisesti toimivaltaiselta rauhantuomarilta, vaikka tällä ei olisikaan toimivaltaa tapauksen sisällön osalta. Tällöin rauhantuomarille toimitetaan hakemus, jossa on esitettävä lyhyt kuvaus riita-asiasta, tai molemmat osapuolet tulevat omaehtoisesti rauhantuomarin luokse. Kun sovitteluyritystä koskeva hakemus on jätetty, rauhantuomari kutsuu kaikki osapuolet luokseen mahdollisimman pian olevana tiettynä ajankohtana. Rauhantuomarin lähettämässä kutsussa on oltava lyhyt maininta erimielisyyden aiheesta. Jos osapuolet tulevat omaehtoisesti rauhantuomarin luokse, rauhantuomari voi aloittaa sovittelun välittömästi. Sovittelua ei tarvitse käsitellä julkisesti, mutta rauhantuomarin toimista on pidettävä pöytäkirjaa. Sovittelun yhteydessä rauhantuomari tarkastelee osapuolten kanssa riita-asiaa kokonaisuudessaan voimassa olevan oikeudenkäyntilain ja aineellisen oikeuden sitomatta häntä, arvioi asiaan liittyviä seikkoja vapaasti ja pyrkii löytämään sovitteluratkaisun. Rauhantuomarilla on oikeus vaatia henkilökohtaista tarkastusta, asiantuntijalausuntoa, erilaisten asiakirjojen toimittamista ja osapuolten saapumista paikalle henkilökohtaisesti. Hän voi myös kuulustella todistajia jopa niin, ettei näiden tarvitse vannoa valaa, ja pyrkiä yleensäkin kaikin toimin selvittämään kiistaa. Sovittelu voi kohdistua koko riita-asiaan tai vain osaan siitä. Pöytäkirjassa esitetään lyhyt lausunto rauhantuomarin toimista sovittelun yhteydessä. Jos sovitteluyritys epäonnistuu, tämä kirjataan pöytäkirjaan, ja rauhantuomari ilmoittaa epäonnistumisen syyn. Jos sovitteluyritys onnistuu, kaikki sovitteluratkaisun ehdot todetaan yksityiskohtaisesti pöytäkirjassa.

Sivun alkuunSivun alkuun

TUOMIOISTUIMEN ULKOPUOLINEN RIIDANRATKAISU

Vuonna 1995 aloitettiin pyrkimykset toisen vaihtoehtoisen riidanratkaisukeinon löytämiseksi. Siviiliprosessia koskevan lain 1 luvun 214 A §:ssä (joka toistuvien lykkäysten jälkeen tuli voimaan vasta vuonna 1999 ja jota sovelletaan 16. syyskuuta 2000 lähtien kirjattuihin kanteisiin) säädetään, että kanteita, jotka koskevat yksityisoikeuden piiriin kuuluvia riita-asioita, jotka aiheensa vuoksi kuuluvat ensimmäisen oikeusasteen usean tuomarin kokoonpanon toimivallan piiriin tavanomaisien menettelyjen osalta ja joihin voidaan soveltaa sovittelua aineellisen oikeuden mukaan, ei voida ottaa käsittelyyn, ellei asiassa ole yritetty löytää tuomioistuinten ulkopuolista ratkaisua. Kirjatessaan kanteen jättämisen ja määrätessään käsittelypäivän kirjaamon on merkittävä asiakirjan alkuperäiskappaleeseen ja sen kopioihin selkeä leima, jossa todetaan, ettei kannetta käsitellä, jollei riita-asiaa ole ensin pyritty ratkaisemaan tuomioistuimen ulkopuolella. Oikeuden istuntoa koskevassa haasteessa on myös kehotettava vastaajaa tulemaan paikalle kantajan asianajajan toimistoon tai kyseisen asianajajan liiton toimistoon tiettynä ajankohtana, jolloin riita-asiaan pyritään löytämään ratkaisu tuomioistuimen ulkopuolella. Paikalle kutsutun osapuolen on tultava tapaamiseen asianajajan kanssa tai erityisen valtakirjan omaavan asianajajan edustamana. Asianajajat voivat yhdessä muuttaa tapaamisen ajankohtaa ja paikkaa. Tapaamiset tuomioistuimen ulkopuolisen ratkaisuun pyrkimiseksi on järjestettävä ajanjaksona, joka alkaa viidentenä päivänä haasteen tiedoksiannosta ja päättyy 35. päivänä ennen määrättyä tuomioistuinkäsittelypäivää. Tapaamisissa osapuolet asianajajineen tai valtuutetut asianajajat (haluttaessa yhdessä valitun kolmannen henkilön avustamana) tarkastelevat riita-asiaa kokonaisuudessaan sekä vastaajan vastatoimia ilman, että aineellinen oikeus sitoisi heitä. Heidän on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan keskeiset tosiasiat sekä ne seikat, joista he ovat yhtä tai eri mieltä, sekä toteamaan seuraukset, jotka he ovat valmiit hyväksymään tai haluavat hylätä, pyrkien löytämään molempien osapuolten hyväksyttävissä oleva osittainen tai kokonaisratkaisu. Jos osapuolet löytävät riita-asialle osittaisen tai kokonaisratkaisun, laaditaan pöytäkirja, jossa ilmoitetaan sopimuksen sisältö ja etenkin tunnustetun oikeuden luonne, asianmukaiseen suoritukseen liittyvä summa ja ehdot, joiden mukaan suoritus katsotaan täytetyksi. Sopimus rajoittuu kanteen aiheena olleeseen riita-asiaan. Lisäksi määritetään ja määrätään maksettavaksi 176 §:n ja sitä seuraavien pykälien säännösten mukaiset kustannukset. Pöytäkirja päivätään, ja asianosaiset tai näiden asianajajat allekirjoittavat sen yhtä monena alkuperäiskappaleena, kuin on asianosaisia tai niiden ryhmiä. Kukin osapuoli voi toimittaa pöytäkirjan alkuperäiskappaleen asian käsittelystä vastaavan ensimmäisen oikeusasteen usean tuomarin kokoonpanon puheenjohtajalle ja pyytää tätä vahvistamaan sen. Puheenjohtaja vahvistaa pöytäkirjan todennettuaan, että a) riita-asiaan voidaan soveltaa tuomioistuimen ulkopuolista ratkaisua 1 kohdan mukaisesti, b) pöytäkirja on lain mukaisesti allekirjoitettu ja c) pöytäkirjassa ilmoitetaan selkeästi tunnustetun oikeuden luonne ja asianmukaiseen suoritukseen liittyvä summa. Jos riita-asiassa haettiin myös suoritusmääräystä, pöytäkirjan vahvistaminen mahdollistaa pakkotäytäntöönpanon, ja puheenjohtaja liittää pöytäkirjaan täytäntöönpanomääräyksen. Jos asiassa pyrittiin ainoastaan vahvistustuomioon, pöytäkirja on todistus oikeuden tunnustamisesta. Jokaisessa tapauksessa pöytäkirjan vahvistaminen johtaa tuomioistuimen toimien päättymiseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos asiassa ei päästä sopimukseen, laaditaan ja allekirjoitetaan pöytäkirja, jossa tuomioistuimen ulkopuolisen sovitteluyrityksen todetaan epäonnistuneen ja ilmoitetaan epäonnistumisen syyt. Jos yhteistä pöytäkirjaa ei allekirjoiteta, kantajan tai toisen osapuolen asianajaja laatii lausunnon, jossa epäonnistumisen syyt voidaan ilmoittaa. Vastakkaisen osapuolen asianajaja voi laatia vastaavan lausunnon. Epäonnistumista koskeva pöytäkirja tai lausunnot jätetään tuomioistuimelle oikeuskäsittelyn aikana yhdessä oikeudenkäyntikirjelmien kanssa. Jos asiassa päästään osittaiseen sopimukseen, epäonnistumista koskevaa pöytäkirjaa ja lausuntoja ei tarvitse laatia.

Valitettavasti tämä menetelmä ei ole johtanut odotettuihin tuloksiin ja toimiin tällä hetkellä ainoastaan menettelyllisenä edellytyksenä ennen asian oikeuskäsittelyä.

Ainoa Kreikassa toimivana pidettävä vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino on välimiesmenettely.

VÄLIMIESMENETTELY

Siviiliprosessia koskevan lain 7 luvussa (867–903 §) käsitellään välimiesmenettelyä ja vahvistetaan menetelmää koskevat säännöt.

Välimiesmenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin yksityisoikeuden piiriin kuuluviin riita-asioihin, jos osapuolet voivat vapaasti määrätä riidan kohteesta, palkansaajia koskevia riita-asioita lukuun ottamatta. Osapuolet voivat alistaa välimiesmenettelyyn jopa tulevat riita-asiat, mutta tällöin sopimus on tehtävä kirjallisena ja siinä on viitattava tiettyyn oikeussuhteeseen, johon riita-asiat liittyvät. Sopimus välimiesmenettelyn soveltamisesta voidaan tehdä myös tuomioistuimessa asian käsittelyn aikana. Välimiehiksi voidaan nimittää yksi tai useita henkilöitä tai jopa koko tuomioistuin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos välimiesmenettelystä tehdyssä sopimuksessa ei nimetä välimiehiä tai määrätä välimiesten nimittämismenettelystä, kukin osapuoli nimeää yhden välimiehen. Jos välimiehiä on useita eikä välimiesmenettelystä tehdyssä sopimuksessa toisin määrätä, välimiesten on valittava puheenjohtaja. Osapuolten suorittamaa välimiesten nimeämistä, välimiesten suorittamaa puheenjohtajan valintaa ja kolmannen osapuolen suorittamaa välimiesten tai puheenjohtajan nimeämistä ei voida kumota.

Ensimmäisen oikeusasteen usean tuomarin kokoonpanon laatima välimiesten luettelo säilytetään kussakin ensimmäisen oikeusasteen yhden tuomarin kokoonpanon toimipaikassa. Välimieheksi tai puheenjohtajaksi nimetyn ei tarvitse ottaa vastaan tehtävää. Välimiesmenettelyyn kutsuva osapuoli maksaa etumaksuna puolet välimiesten tai puheenjohtajan palkkioista siviiliprosessia koskevan lain 882 §:n mukaisesti. Välitystuomiossa määritetään, mikä osapuoli maksaa palkkiot ja kustannukset.

Menettely käydään yhtenäisesti toimivien välimiesten ja puheenjohtajan läsnä ollessa. Välimiehet päättävät vapaasti välimiesmenettelyn toteutuspaikasta ja -ajankohdasta, ellei välimiesmenettelyä koskevassa sopimuksessa toisin määrätä. Välimiesmenettelyssä osapuolilla on samat oikeudet ja velvollisuudet, ja siinä noudatetaan tasa-arvon periaatetta. Osapuolia on kehotettava tulemaan paikalle ja esittämään väitteensä suullisesti tai kirjallisesti sen mukaan, mitä välimiehet päättävät, ja esittämään todisteensa. Puheenjohtaja johtaa puhetta. Esiintymistä asianajajan kanssa tai asianajajan edustamana ei voida estää. Todistajia ja asiantuntijoita voidaan kuulustella ilman valan vannomista tai valan nojalla. Jollei välimiesmenettelyä koskevassa sopimuksessa toisin määrätä, välimiehet soveltavat aineellisen oikeuden säännöksiä. Välitystuomio on laadittava kirjallisena, ja sen on oltava välimiesten allekirjoittama. Siinä on mainittava a) ylimmän sovintotuomarin ja välimiesten suku- ja etunimet, b) päätöksen tekopaikka ja -aika, c) välimiesmenettelyn osapuolten suku- ja etunimet, d) välimiesmenettelystä tehty sopimus, johon päätös perustuu, e) perustelut ja f) päätösosa. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta. Välitystuomio voidaan kumota kokonaan tai osittain oikeuden päätöksellä ainoastaan seuraavista syistä: 1) välimiesmenettelystä tehty sopimus on ollut pätemätön, 2) tuomio on annettu välimiesmenettelystä tehdyn sopimuksen voimassaolon päätyttyä, 3) tuomion antaneet henkilöt on nimetty välimiesmenettelystä tehdyn sopimuksen tai lain vastaisesti tai jos osapuolet ovat peruuttaneet heidän nimeämisensä tai jos he ovat antaneet tuomion huolimatta siitä, että heidän hylkäämistään koskeva hakemus on hyväksytty, 4) jos tuomion antaneet henkilöt ylittivät heille välimiesmenettelystä tehdyssä sopimuksessa tai laissa annetun toimivallan, 5) jos on rikottu 886 §:n 2 kohtaa (sopimuksen keskeyttäminen) tai 891 ja 892 §:ää (välimiespäätöksen sisältö), 6) jos tuomio on yleisen järjestyksen tai moraalin vastainen, 7) jos tuomio on ristiriitainen tai sitä ei voida ymmärtää tai 8) jos tuomiota on syytä tarkastella uudelleen siviiliprosessia koskevan lain 544 §:n mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

Siviiliprosessia koskevan lain 902 §:ssä säädetään, että osakepörsseihin, kauppakamareihin ja ammatillisiin yhteisöihin, jotka ovat julkisoikeuden piiriin kuuluvia oikeushenkilöitä, voidaan kyseisen elimen hallintoneuvoston antaman lausunnon jälkeen perustaa pysyviä välimiesmenettelyjärjestelyjä oikeusministeriön sekä pörssin, kamarin tai yhdistyksen valvonnasta vastaavan ministeriön ehdotuksessa annettujen sääntöjen mukaisesti.

Useimmissa tapauksissa voi turvautua mihin tahansa näistä eri riidanratkaisukeinoista. Lisätietoja saa valitsemalla jonkin jäljempänä luetelluista tilanteista.

Kuluttajan ja yritysten väliset riidat

Kuten tietosivulla Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot – Yhteisön oikeus todetaan, komissio on julkaissut verkkosivuillaan luettelon useista vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja soveltavista organisaatioita, jotka ratkaisevat kuluttajariitoja kaikissa jäsenvaltioissa. Kyseisessä luettelossa on käytännön tietoa, jonka perusteella voi tehdä päätöksen johonkin näistä vaihtoehtoisista organisaatioista turvautumisesta: välineen rakenne, soveltamisala, käytetty menettely, kustannukset ja yksityiskohtaiset lisätiedot. Luetteloon voi tutustua seuraavassa Internet-osoitteessa: English

Joskus voi joutua turvautumaan vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja tarjoavaan organisaatioon, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon. Tarkkaa tietoa siitä, minkä organisaation puoleen kannattaa kääntyä, saa EEJ-Netin verkkosivuilta tai FIN-NETin verkkosivuilta, jos kyse on rahoituspalveluja koskevasta riita-asiasta.

Ammatinharjoittajien väliset riidat

Kuten aiemmin todettiin, käytössä ei ole erityistä vaihtoehtoista riidanratkaisukeinoa.

Työntekijän ja työnantajan väliset riidat

Työsuojeluviranomaisten välityksellä on käytössä yksi vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino. Työnantaja kutsutaan työntekijän pyynnöstä paikallisten työsuojeluviranomaisten toimipaikkaan, ja virkamies auttaa riita-asian ratkaisussa. Menettely on maksuton.

Vuokralaisen ja vuokranantajan väliset riidat

Kuten aiemmin todettiin, käytössä ei ole erityistä vaihtoehtoista riidanratkaisukeinoa.

Perhesuhteisiin liittyvät riidat

Kuten aiemmin todettiin, käytössä ei ole erityistä vaihtoehtoista riidanratkaisukeinoa.

Yksityishenkilöiden väliset riidat

Kuten aiemmin todettiin, käytössä ei ole erityistä vaihtoehtoista riidanratkaisukeinoa.


« Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Yleistä | Kreikka - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 14-06-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta