Euroopan komissio > EOV > Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot > Ranska

Uusin päivitys: 07-04-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Ranska

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


Vaihtoehtoisista riidanratkaisukeinoista saa kokonaiskuvan tutustumalla sivuston Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Yleistä sisältämiin tietoihin.

Tällä sivulla on tarkoitus antaa lisää käytännön tietoa Ranskan vaihtoehtoisista riidanratkaisukeinoista.



 

SISÄLLYSLUETTELO

Ensinnäkin, mitä eri keinoja riitojen ratkaisemiseksi on käytettävissä Ranskassa? Ensinnäkin, mitä eri keinoja riitojen ratkaisemiseksi on käytettävissä Ranskassa?
Välimiesmenettely Välimiesmenettely
Sovittelu Sovittelu
Useimmissa riitatilanteissa on käytettävissä vaihtoehtoinen ratkaisumenettely. Tarkempia tietoja eri tilanteissa käytettävissä olevista menettelyistä on seuraavassa: Useimmissa riitatilanteissa on käytettävissä vaihtoehtoinen ratkaisumenettely. Tarkempia tietoja eri tilanteissa käytettävissä olevista menettelyistä on seuraavassa:
Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riidat Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riidat
Elinkeinonharjoittajien väliset riidat Elinkeinonharjoittajien väliset riidat
Työntekijän ja työnantajan väliset riidat Työntekijän ja työnantajan väliset riidat
Vuokranantajan ja vuokralaisen väliset riidat Vuokranantajan ja vuokralaisen väliset riidat
Perhesuhteisiin liittyvät riidat Perhesuhteisiin liittyvät riidat
Yksityishenkilöiden väliset riidat Yksityishenkilöiden väliset riidat
Muut erityistilanteet (esimerkiksi viranomaisiin, terveyspalveluihin sekä asianajo- ja notaaripalveluihin liittyvät riidat) Muut erityistilanteet (esimerkiksi viranomaisiin, terveyspalveluihin sekä asianajo- ja notaaripalveluihin liittyvät riidat)

 

Ensinnäkin, mitä eri keinoja riitojen ratkaisemiseksi on käytettävissä Ranskassa?

Ranskassa on kaksi vaihtoehtoista riidanratkaisukeinoa.

Välimiesmenettely

Välimiesmenettelyssä on määritelmänsä mukaisesti kyse siitä, että välimies pyrkii lähentämään osapuolten kantoja ja auttamaan löytämään ratkaisun heitä erottavaan riitaan.

Välimiesmenettelyä voidaan soveltaa oikeudenkäynnissä tai sen ulkopuolella. Kun välimiesmenettelyä sovelletaan oikeudenkäynnissä, sitä säännellään uuden siviiliprosessisäädöksen 131-1 §:llä ja sitä seuraavilla pykälillä ja se toteutetaan tuomarin valvonnassa. Jokainen tuomari, jolle riita-asian käsittely on uskottu, voi asianosaisten suostumuksella turvautua välimiesmenettelyyn. Hän nimittää tätä tarkoitusta varten pätevän, puolueettoman ja riippumattoman kolmannen henkilön välimieheksi. Välimiesmenettely ei saa kestää kauemmin kuin kolme kuukautta ja sen luottamuksellisuus taataan. Välimiesmiehen palkkion vahvistaa tuomari, ja sen maksamisesta vastaavat asianosaiset, joiden on suoritettava ennakkomaksu menettelyn käynnistyessä, lukuun ottamatta varattomia asianosaisia, jotka voivat saada tähän tarkoitukseen oikeusapua.

Kun välimiesmenettelyä sovelletaan oikeusprosessin ulkopuolella, sitä ei ole kaikilta osin säännelty.

Sovittelu

Sovinto on sopimus, johon osapuolet päätyvät, joko neuvottelemalla keskenään tai kolmannen henkilön, sovittelijan myötävaikutuksella. Sovittelun tarkoituksena on lopettaa riita asianosaisten hyväksymään ratkaisuun.

Sivun alkuunSivun alkuun

Osapuolet voivat turvautua oikeudellisen sovittelijan toimittamaan sovitteluun oikeusprosessin ulkopuolella edellyttäen, että heidän erimielisyytensä koskee oikeuksia, joista he voivat vapaasti määrätä. Sovittelijat neuvottelevat osapuolten ja heidän avustajiensa kanssa. Neuvottelut ovat luottamuksellisia, toisin sanoen osapuolten sanomia ja lausumia ei saa toistaa eikä niihin saa vedota menettelyn jälkeen ilman osapuolten suostumusta. Sopimusratkaisu voi tulla täytäntöönpanokelpoiseksi, jos sitä pyydetään tuomarilta.

Tuomioistuinasioissa sovittelu määritellään asianosaisten tuomarin suojeluksessa saavuttamana keskinäisenä sopimuksena, jonka avulla menettely päätetään neuvoteltuun eikä tuomiovallan sanelemaan ratkaisuun. Alioikeuden ja paikallisoikeuden tuomarit voivat myös nimittää asianosaisten suostumuksella oikeuden sovittelijan (conciliateur de justice). Kyseessä on oikeuttava avustava vapaaehtoinen sovittelija, joka on alioikeuden tuomarin esityksestä kirjattu Cour d’Appelin ensimmäisen presidentin laatimaan luetteloon. Sovittelu on maksutonta.

On olemassa kaksi menettelytapaa:

  • Alustava sovitteluyritys alioikeudessa tai paikallisoikeudessa: Hakija toimittaa pyyntönsä suullisesti tai tavallisena kirjeenä tuomioistuimen kansliaan. Kirjaaja kutsuu osapuolet neuvotteluun tavallisella kirjeellä. Jos asiassa syntyy sovinto, osapuolten, tuomarin ja kirjaajan allekirjoittama pöytäkirja on täytäntöönpanokelpoinen. Jos sovintoon ei päästä, asia voidaan joko osapuolten suostumuksella ratkaista viipymättä, tai kansliaan toimitetaan vaateen suuruudesta ja asian laadusta riippuen haaste tai ilmoitus. Käytännössä useimmissa alioikeuksissa pidetään tuomarin johtamia sovitteluistuntoja.
  • Tuomioistuinkäsittelyn aikana osapuolten suostumuksella määrätty sovittelu: alioikeuden tai paikallisoikeuden tuomari voi osapuolten suostumuksella nimittää sovittelijan sovitteluyritystä varten. Hän asettaa tehtävälle määräajan, jonka on oltava alle kuukausi mutta joka voidaan kerran uudistaa. Sovittelija neuvottelee luottamuksellisesti osapuolten kanssa. Jos asiassa päästään sovintoon, se alistetaan tuomarin vahvistettavaksi. Jos sovittelu epäonnistuu, tuomioistuinkäsittelyä jatketaan.

Oikeudenkäytön ohjaamista ja järjestämistä koskevassa laissa alioikeuden ja paikallisoikeuden tuomarille annetaan oikeus velvoittaa asianosaiset tapaamaan sovittelija, joka selvittää heille sovittelumenettelyn tarkoituksen ja kulun.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sovittelu ja välimiesmenettely ovat aina vapaaehtoisia.

Niihin voidaan ryhtyä ainoastaan osapuolten suostumuksella. Niitä voidaan soveltaa ainoastaan oikeuksiin, joista osapuolet voivat vapaasti määrätä.

Asianajajaan turvautuminen ei ole välttämätöntä. Eräät asianajajat hoitavat sovittelu- tai välimiestehtäviä prosessin ulkopuolella.

Oikeusapua voidaan myöntää asianajajan ennen oikeudenkäyntiä hoitamiin sovittelutoimiin (10. heinäkuuta 1991 annetun lain 10 §) ja tuomarin valvonnassa hoidettaviin välimiestoimiin. Muissa tapauksissa, joissa välimiesmenettely on maksullista, kustannukset jaetaan osapuolten kesken (vrt. Oikeusapu - Yleistä).

Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot johtavat kompromissiin, eli osapuolet suostuvat molemminpuolisiin myönnytyksiin erimielisyytensä ratkaisemiseksi, ja ensimmäisen oikeusasteen puheenjohtaja voi antaa ratkaisulle lainvoiman (uuden siviiliprosessisäädöksen 1441-4 §). Näillä sovintoratkaisuilla on siis sama vaikutus kuin tuomiolla. Muissa tapauksissa sovintoratkaisulla on sama arvo kuin osapuolten välisellä sopimuksella. Jos sovintoratkaisua ei panna täytäntöön, siihen pyrkivän osapuolen on saatettava kiista tuomarin ratkaistavaksi.

Osapuolten välinen sopimus turvautumisesta vaihtoehtoiseen riidanratkaisumekanismiin ei ole periaatteessa kielletty. Osapuolten on noudatettava sitä. Sopimus voi kuitenkin olla kielletty, jos siinä määrätään käyttämään mainittua mekanismia ja suljetaan pois mahdollisuus saattaa asia tuomioistuimen ratkaistavaksi, sillä näin evättäisiin oikeus kääntyä tuomioistuimen puoleen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Useimmissa riitatilanteissa on käytettävissä vaihtoehtoinen ratkaisumenettely. Tarkempia tietoja eri tilanteissa käytettävissä olevista menettelyistä on seuraavassa:

Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riidat

Kuten sivustolla Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Yhteisön oikeus mainitaan, Euroopan yhteisö julkaisee Internet-sivustollaan luettelon kaikkien jäsenvaltioiden kuluttaja-asioiden vaihtoehtoisista riidanratkaisuelimistä, jotka eivät ole tuomioistuimia. Tämän luettelon avulla saa käytännön tietoa, jota tarvitaan päätettäessä turvautumisesta kyseisiin elimiin: elimen organisaatio, toimiala, menettelylajit, kustannukset ja yhteystiedot. Joissakin tapauksissa voi joutua turvautumaan tuomioistuinten ulkopuoliseen kuluttajariitojen ratkaisuelimeen toisessa jäsenvaltiossa. Tarkat tiedot elimestä, jonka puoleen on käännyttävä, saa tutustumalla Internet-sivustoihin EEJ-verkko tai FIN-NET-verkko rahoituspalveluja koskevissa riidoissa.

Ranskan viranomaiset ovat perustaneet järjestelmän kuluttajariitojen ratkaisemiseksi tuomioistuinten ulkopuolella:
  • Boîte postale 5000 – 75000 Paris – Ranska.

Tämän yhden ja saman osoitteen tarkoituksena on kuluttajien informointi ja ohjaus sekä kuluttajariitojen sovinnollinen ratkaiseminen. Se yhdistää departementtitason kuluttajajärjestöt, elinkeinonharjoittajien järjestöt ja hallinnon (Direction départementale de la concurrence, de la consommation et de la répression des fraudes). Mekanismi on maksuton. Lisätietoja saa sivustolta Direction générale de la Concurrence, de la Consommation et de la Répression des Fraudes français.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vakuutusasioissa vakuutusyhtiöiden ryhmittymät ovat laatineet välimiessäännöt, joita soveltaen riippumaton välimies antaa lausunnon vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välisestä riidasta. Välimiehen puoleen voidaan kääntyä tavallisella kirjeellä (mutta suositeltavaa on käyttää saantitodistuksin varustettua kirjattua kirjettä). Välimiestä sitoo kontradiktorinen periaate. Jos välimesmenettely epäonnistuu, asia voidaan saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi periaatteessa kahden vuoden sisällä riidanaiheena olevasta tapahtumasta lukien.


Hyödyllisiä osoitteita:

  • Médiation assurance: 11, rue de la Rochefoucault F-75009 PARIS
  • Centre de documentation et d’information de l’assurance (CDIA)
    26, boulevard Haussmann F-75311 Paris Cedex 09

Pankkiasioissa raha- ja rahoitusasioita koskevan säädöksen L 312-1-3 §:n tarkoituksena on institutionalisoida pankkialan välimiesmenettelyn käyttö ja laajentaa sitä. Menettely on maksuton ja välimiehen on ratkaistava asia kahden kuukauden kuluessa toimeksiannosta, joka katkaisee vanhentumisajat.

Elinkeinonharjoittajien väliset riidat

Liike-elämässä voidaan käyttää edellä mainittuja sovittelu- ja välimiesmenettelyjä.

Työntekijän ja työnantajan väliset riidat

Työnantajien ja palkansaajien välisiin riita-asioihin erikoistuneen Conseil des Prudhommes -tuomioistuimen menettelyyn kuuluu pakollinen sovitteluvaihe sovittelutoimistossa. Menettelyä säännellään työlain pykälissä (L. 511-1 ja R. 516 sekä sitä seuraavat työlain pykälät). Jos osapuolet pääsevät sovintoon, ratkaisusta laaditaan pöytäkirja. Päinvastaisessa tapauksessa oikeudenkäyntiä jatketaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vuokranantajan ja vuokralaisen väliset riidat

Kussakin departementissa on departementin huoneenvuokra-asioiden sovittelulautakunta (commission départementale de conciliation en matière de baux d’habitation). Lautakunnan puoleen kääntyminen on pakollista ennen kuin asian voi saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi, kun riita koskee vuokran määrää. Menettely on maksuton. Lautakunnan puoleen voi kääntyä myös huoneiston kuntoa, vuokranmaksutakuuta ja korjauksia koskevissa asioissa. Lautakunnan toimintaa säännellään 19. heinäkuuta 2001 annetulla asetuksella nro 2001-653.

Liikehuoneistojen vuokra-asioihin on vastaavat lautakunnat, joihin turvautuminen on vapaaehtoista: commissions de conciliations en matière de baux commerciaux. Niitä säännellään kauppalain L. 145-35 §:llä ja 9. toukokuuta 1988 annetulla asetuksella nro 88-694. Ne ovat toimivaltaisia riita-asioissa, jotka koskevat vuokran vahvistamista vuokrasopimusta jatkettaessa.

Perhesuhteisiin liittyvät riidat

Perheasiain sovittelun tarkoituksena on rakentaa tai uudelleenrakentaa perheenjäsenten itsenäisyyteen ja vastuuseen tähtäävä perhesuhde välirikko- tai erotilanteissa. Perheasiain sovittelija, puolueeton, riippumaton ja pätevä kolmas henkilö, jolla ei ole päätösvaltaa, järjestää luottamuksellisia keskusteluja ja edistää näin perheenjäsenten välistä kommunikointia sekä varmistaa, että riita-asia käsitellään perhepiirissä eri näkökannat ja puolet huomioon ottaen.

Neuvontaa ei voi soveltaa oikeuksiin, joista osapuolet eivät voi vapaasti määrätä (esim. sukulaisuus). Tämä riidanratkaisutapa näyttää soveltuvan erityisesti perheoikeudenalalle, jonka päätöksissä on ehdottomasti otettava huomioon inhimilliset tekijät ja tarve säilyttää perhesuhteet eron jälkeen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Menettely on säännelty, kun sitä sovelletaan tuomioistuimissa (ks. edellä). Tuomioistuinten ulkopuolella sovellettavaan menettelyyn valmistellaan parhaillaan säädöstekstejä, jotka koskevat perheasiain sovittelijan tutkintoa.

Yksityishenkilöiden väliset riidat

(ks. edellä).

Muut erityistilanteet (esimerkiksi viranomaisiin, terveyspalveluihin sekä asianajo- ja notaaripalveluihin liittyvät riidat)

Useimmilla hallinnonaloilla on välimiehensä. Médiateur de la République français (tasavallan oikeusasiamies) tutkii hallintoviranomaisten ja -alamaisten välisiä suhteita. Ennen oikeusasiamieheen turvautumista on ehdottomasti käännyttävä hallintoviranomaisen puoleen, vaadittava selvitys tai kiistettävä päätös ja todettava, ettei asiassa ole päästy yhteisymmärrykseen. Oikeusasiamiestä ei lähestytä suoraan, vaan kansanedustajan välityksellä. Oikeusasiamiehen valtuuttamat edustajat pystyvät kuitenkin hoitamaan suoraan ja ripeästi suuren joukon ongelmia.

Terveysasioissa on potilaiden oikeuksista ja sairaanhoitojärjestelmän laadusta 4. maaliskuuta 2002 annetulla lailla nro 2002-303 perustettu alueelliset sovittelu- ja hoitovirhelautakunnat (commissions régionales de conciliation et d’accidents médicaux).

Asianajoa koskevissa riidoissa asiakkaat voivat kääntyä asianajajakunnan puheenjohtajan (Bâtonnier de l’Ordre des avocats) puoleen sovintoratkaisun saavuttamiseksi tavallisella kirjeellä tai saantitodistuksin varustetulla kirjatulla kirjeellä. Jos sovintoon ei päästä, voidaan käynnistää riita-asiain oikeudenkäynti.

Notaaritointa koskevissa riidoissa voi kääntyä departementin notaarikunnan puheenjohtajan (Président de la Chambre départementale des notaires) puoleen tavallisella kirjeellä tai saantitodistuksin varustetulla kirjatulla kirjeellä. Jos ongelmaan ei löydetä sovintoratkaisua, voidaan nostaa kanne tuomioistuimessa.

Lisätietoja

  • Ministère de la Justice français (Ranskan oikeusministeriö)
  • Service-Public – le portail de l’Administration française Deutsch - English - español - français (Julkishallinto – Ranskan hallintoportaali)

« Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Yleistä | Ranska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 07-04-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta