Euroopan komissio > EOV > Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot > Suomi

Uusin päivitys: 19-08-2004
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Suomi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

Ensinnäkin, mitä eri keinoja riitojen vaihtoehtoiseksi ratkaisemiseksi on käytettävissä Suomessa? Ensinnäkin, mitä eri keinoja riitojen vaihtoehtoiseksi ratkaisemiseksi on käytettävissä Suomessa?
Yleistä Yleistä
Neuvontapalvelut Neuvontapalvelut
Sovittelu Sovittelu
Ratkaisusuositukset Ratkaisusuositukset
Useimmissa riitatilanteissa on käytettävissä vaihtoehtoinen ratkaisumenettely. Tarkempia tietoja eri tilanteissa käytettävissä olevista menettelyistä on seuraavassa: Useimmissa riitatilanteissa on käytettävissä vaihtoehtoinen ratkaisumenettely. Tarkempia tietoja eri tilanteissa käytettävissä olevista menettelyistä on seuraavassa:
Elinkeinonharjoittajien väliset riidat Elinkeinonharjoittajien väliset riidat
Työntekijän ja työnantajan väliset riidat Työntekijän ja työnantajan väliset riidat
Vuokranantajan ja vuokralaisen väliset riidat Vuokranantajan ja vuokralaisen väliset riidat
Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riidat Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riidat
Perhesuhteisiin liittyvät riidat Perhesuhteisiin liittyvät riidat
Yksityishenkilöiden väliset riidat Yksityishenkilöiden väliset riidat
Muut erityistilanteet (esimerkiksi viranomaisiin, terveyspalveluihin sekä asianajopalveluihin liittyvät riidat) Muut erityistilanteet (esimerkiksi viranomaisiin, terveyspalveluihin sekä asianajopalveluihin liittyvät riidat)

 

Ensinnäkin, mitä eri keinoja riitojen vaihtoehtoiseksi ratkaisemiseksi on käytettävissä Suomessa?

Yleistä

Asia voidaan aina haluttaessa saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi siitä riippumatta, käytetäänkö tuomioistuimen ulkopuolista palvelua riidan ratkaisemiseksi. Tuomioistuimen ulkopuolisten palvelujen käyttäminen ei siten ole missään yhteydessä pakollista. Asian joutuisaksi ratkaisemiseksi palveluista voi kuitenkin usein olla etua.

Lisäksi tuomioistuimella on velvollisuus osana riita-asian oikeudenkäyntiä selvittää, voidaanko asia ratkaista sovinnollisesti. Tästä säädetään oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 26 §:ssä.

Valmisteltavana on myös erityinen laki siitä, että tuomioistuimissa voitaisiin lisäksi vapaamuotoisesti sovitella riita-asioita siitä riippumatta, onko oikeudenkäynti jo vireillä vai ei.

Suomessa osapuolet voivat hoitaa kaikkia oikeudellisia asioitaan itse, ilman asiamiestä tai avustajaa. Tämä koskee nyt tarkasteltavia vaihtoehtoisia menettelyjä ja myös oikeudenkäyntiä tuomioistuimessa. Asian laadun vuoksi asiamiehen tai avustajan käyttö voi kuitenkin olla tarpeen oikeudellisen asiantuntemuksen saamiseksi.

Tuomioistuinten ulkopuolella riitoja ratkaistaan kolmenlaisissa menettelyissä, joista tarkemmin seuraavassa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Neuvontapalvelut

Kansalaisille tarjottaviin neuvontapalveluihin voi sisältyä avustaminen osapuolten riitojen ratkaisemiseksi tarpeellisen sopimuksen solmimisessa, esimerkiksi velkojen uudelleenjärjestelyssä. Palveluista osa on lakisääteisiä niin kuin talous- ja velkaneuvonta, osa erilaisten järjestöjen tarjoamia vapaaehtoispalveluja.

Sovittelu

Tarjolla on myös erityisiä sovittelupalveluja. Sovittelussa pyritään lähentämään osapuolten näkemyksiä ja auttamaan heitä omista lähtökohdistaan sopimaan asia. Sopimus voi perustua siihen, mikä on osapuolille kohtuullista eikä niinkään siihen, miten asia olisi ratkaistava lakia soveltaen. Merkittävä sovittelupalvelu on sopiminen lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta vanhempien välisellä sopimuksella, jonka syntymisessä sosiaaliviranomainen tarvittaessa auttaa ja vahvistaa saavutetun sopimuksen noudatettavaksi.

Asianajajaliitto tarjoaa kaupallisena palveluna sovittelua, jota hoitavat asianajajat.

Ratkaisusuositukset

Lisäksi on käytettävissä sellaisia vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä, joissa annetaan suositus asian ratkaisemiseksi. Ratkaisusuositus perustuu lähinnä voimassa olevan oikeuden säännöksiin. Tärkein esimerkki tästä toiminnasta on kuluttajariitojen ratkaiseminen kuluttajavalituslautakunnassa. Menettelyjä varten on lakisääteisiä viralliselimiä niin kuin kuluttajavalituslautakunta mutta myös vapaaehtoisjärjestelyin toteutettuja elimiä niin kuin vakuutuslautakunta vakuutussopimusasioissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Useimmissa riitatilanteissa on käytettävissä vaihtoehtoinen ratkaisumenettely. Tarkempia tietoja eri tilanteissa käytettävissä olevista menettelyistä on seuraavassa:

Elinkeinonharjoittajien väliset riidat

Työntekijän ja työnantajan väliset riidat

Vuokranantajan ja vuokralaisen väliset riidat

Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riidat

Kunnallinen kuluttajaneuvonta

Kunnallinen kuluttajaneuvonta on lakisääteinen neuvontapalvelu, jota kunnat ovat lain nojalla velvollisia antamaan.

Kuluttajaneuvonnassa annetaan yleistä valistusta ja henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista sekä kuluttajan asemasta sekä avustetaan kuluttajaa yksittäisessä kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisessä ristiriitatilanteessa. Tähän liittyen kuluttajaneuvonnassa voidaan selvittää kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välistä asiaa ja pyrkiä sovintoratkaisuun sekä ohjata kuluttaja tarvittaessa asianmukaiseen oikeussuojaelimeen.

Kuluttajaneuvontaa voi tiedustella asuinkunnan kuluttajaneuvonnasta. Rajat ylittävissä asioissa käännytään Helsingin kuluttajaneuvonnan puoleen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos asiaa ei saada selvitetyksi neuvonnan keinoin, voidaan pyytää ratkaisusuositusta ulkopuoliselta elimeltä. Näitä on kaksi, kuluttajavalituslautakunta ja vakuutuslautakunta. Niiden toimialue käsittää koko valtakunnan.

Kuluttajavalituslautakunta

Kuluttajavalituslautakunnan päätehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiin erimielisyyksiin yksittäisissä kulutushyödykesopimuksia koskevissa tai muissa kulutushyödykkeen hankintaan liittyvissä asioissa, joita kuluttajat saattavat lautakunnan käsiteltäväksi. Tyypillinen tilanne on se, että kuluttaja katsoo, että hänen ostamassaan tavarassa on virhe, ja yritys kiistää tämän.

Menettely kuluttajavalituslautakunnassa on kirjallista. Hakijan vastapuolta pyydetään vastaamaan hakemukseen, paitsi jos valitus havaitaan ilmeisen perusteettomaksi. Asioiden valmistelussa pyritään sovintoon ja sitä voidaan edistää sovintoehdotuksella. Lautakunnan tuomioistuintietä täydentävä tehtävä ilmenee myös kuluttajavalituslautakunnasta annetun lain 6 §:n säännöksestä, jonka mukaan lautakunta ei saa ratkaista asiaa, joka on tuomioistuimessa vireillä tai ratkaistu.

Asian käsittelystä kuluttajavalituslautakunnassa ei peritä maksua. Asianosaiset myös vastaavat itse kustannuksistaan, jotka ovat aiheutuneet asian käsittelystä kuluttajavalituslautakunnassa. Lautakunnan asuntokauppajaostossa voidaan kuitenkin erityisestä syystä suosittaa myös vastapuolen kulujen korvaamista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuluttajavalituslautakunta julkaisee ratkaisunsa, joilla on merkitystä kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille lain soveltamisen kannalta.

Vakuutuslautakunta

Vapaaehtoisia vakuutussopimuksia ja niihin perustuvia vakuutuskorvauksia koskevia riitoja käsitellään vakuutuslautakunnassa. Sen toiminta perustuu vakuutusyhtiöiden sopimusjärjestelyihin ja kustannetaan näiden toimesta. Asian käsittely on järjestetty samojen periaatteiden mukaan kuin kuluttajavalituslautakunnassa.

Talous- ja velkaneuvonta

Yksityishenkilön ja hänen velkojiensa väliset sopimukset voivat tulla neuvoteltaviksi uudelleen talous- ja velkaneuvonnassa. Henkilön velkojen järjestelyssä voi olla myös kysymys tähän liittyvien riitojen ratkaisemisesta sopimuksin.

Talous- ja velkaneuvonta on kunnallinen lakisääteinen palvelu. Talous- ja velkaneuvonnassa annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvoja talouden ja velkojen hoidosta. Tarvittaessa avustetaan taloudenpidon suunnittelussa sekä selvitetään velallisen talouteen liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuudet. Velallista myös autetaan pääsemään sopimukseen velkojen uudelleenjärjestelystä velkojien kanssa.

Asiakasta avustetaan tarvittaessa myös velkajärjestelyyn liittyvän asian hoitamisessa, erityisesti velkajärjestelyhakemuksen ja muiden yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) edellyttämien selvitysten ja asiakirjojen laatimisessa sekä ohjataan velallinen hakemaan tarvittaessa oikeudellista apua.

Sivun alkuunSivun alkuun

Palvelua haetaan asuinkunnalta.

Talous- ja velkaneuvonnasta on keskitetysti tietoa kuluttajaviraston sivustolla.

Perhesuhteisiin liittyvät riidat

Perheasioiden sovittelua harjoitetaan lähinnä kuntien sosiaalitoimen piirissä. Kysymys on siten julkisesta palvelusta. Palvelua voi hakea asuinkunnan sosiaalitoimen palvelupisteestä.

Tavoitteena voi olla pelkästään sosiaalinen päämäärä kuten perhe-elämän tasapainoisuus tai myös oikeudellinen järjestely niin kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sovittaessa.

Vanhempien erotessa tai myös muussa tilanteessa, erityisesti avoliitossa syntyvien lasten osalta, on tarpeen järjestää lasten huolto ja elatus. Järjestelyt voidaan hoitaa vanhempien sopimuksella, jonka sosiaalilautakunta vahvistaa. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus vahvistetaan, jos se vastaa lapsen etua ja lapsen omia toiveita. Elatussopimuksen vahvistaminen edellyttää lapsen elatuksesta annetun lain mukaan, että sopimus turvaa lapselle riittävän elatuksen. Sosiaaliviranomaiset käytännössä auttavat vanhempia pääsemään sopimukseen näissä asioissa. Vahvistetut sopimukset pannaan täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

Sivun alkuunSivun alkuun

Käytännössä valtaosa lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevista oikeudellisista järjestelyistä hoidetaan sosiaalilautakunnan vahvistamilla sopimuksilla. Sosiaalitoimessa vahvistetaan vuosittain noin 38 000 huoltosopimusta.

Kun pannaan täytäntöön lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia ratkaisuja, sovittelu on lain mukaan ensisijainen menettely kysymyksessä olevien oikeuksien toteuttamiseksi. Tuomioistuimen on tällöin yleensä määrättävä sovittelija tai sovittelijat, joiden tehtävänä on edistää asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi päätöksen edellyttämällä tavalla. Myös täytäntöönpanosovittelua hoitaa kunnallinen sosiaalitoimi.

(Ks. Lapsen huolto - Suomi & Elatusvaateet - Suomi)

Yksityishenkilöiden väliset riidat

Rikosasioiden sovittelua harjoitetaan useimmissa kunnissa. Näissä asioissa on kysymys siitä, että rikoksesta epäilty henkilö ja rikoksen uhri kohtaavat toisensa sovittelijan välityksellä ja keskustelevat teon hyvittämisestä. Samassa yhteydessä voidaan käsitellä rikoksella aiheutetun vahingon korvaamista ja sopia siitä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Toiminta on toistaiseksi vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa. Aloite sovittelun käynnistämiseen voi tulla asianosaisilta itseltään, poliisilta, syyttäjältä tai sosiaaliviranomaisilta. Palvelun tekeminen lakisääteiseksi ja ulottaminen koko maahan on vireillä.

Lähempiä tietoja rikosasioiden sovittelusta on saatavilla oikeuslaitoksen sivustolta.

Muut erityistilanteet (esimerkiksi viranomaisiin, terveyspalveluihin sekä asianajopalveluihin liittyvät riidat)

Terveydenhuollon palveluihin liittyvien vastuukysymysten selvittelemiseksi voidaan pyytää ratkaisusuositus potilasvahinkolautakunnalta. Menettelystä kerrotaan lautakunnan sivustolla.

Moottoriajoneuvojen liikenteeseen käyttämisestä toisille aiheutuvien vahinkojen kattamiseksi tarvittavan liikennevakuutuksen mukaisesti suoritettavia korvauksia koskevia erimielisyyksiä käsitellään liikennevakuutuslautakunnassa. Se voi antaa asiasta lausunnon tai ratkaisusuosituksen. Lautakunnan toiminnasta on tietoa tässä.

Asianajopalvelun palkkioon tyytymätön palvelun käyttäjä voi saattaa palkkiovaatimuksen tutkittavaksi asianajajaliiton sisäisessä menettelyssä. Ohjeet tähän löytyy oheiselta sivulta. Menettely ei ole pakollinen, vaan yhtä hyvin asia voidaan saattaa käsiteltäväksi kuluttajavalituslautakunnassa tai suoraan tuomioistuimessa.

« Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Yleistä | Suomi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-08-2004

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta