Euroopan komissio > EOV > Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot > Tšekki

Uusin päivitys: 02-03-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Tšekki

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot Tšekissä 1.
1.1. Välimiesmenettely 1.1.
1.2. Maksupalvelualan välimies 1.2.
1.3. Oikeusasiamies 1.3.
2. Useimmissa tapauksissa voidaan käytää jotakin mainituista vaihtoehtoisista riidanratkaisukeinoista.  Jäljempänä on lisätietoja näistä riidanratkaisukeinoista riita-asian tyypin mukaan. 2.
2.1. Kuluttajien ja yritysten väliset riidat 2.1.
2.1.1. Välimiesmenettely 2.1.1.
2.1.2. Maksupalvelualan välimies 2.1.2.
2.2. Yritysten väliset riidat 2.2.
2.3. Työntekijöiden ja työnantajien väliset riidat 2.3.
2.4. Perheoikeudelliset riidat 2.4.
2.5. Yksityisten väliset riidat 2.5.
2.6. Muut erityiset riidat 2.6.

 

1. Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot Tšekissä

1.1. Välimiesmenettely

Välimiesmenettely toteutetaan osapuolten valvonnassa kirjallisen sopimuksen perusteella, jossa osapuolet sopivat, että riidan ratkaisee heidän valitsemansa riippumaton taho. Tämä taho voi olla kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu (oikeustoimikelpoinen henkilö), tai pysyvä välimiesoikeus (Tšekissä esimerkiksi Tšekin kauppakamarin ja Tšekin maatalouskamarin välimiesoikeus ceština - Deutsch - English).

Tätä vaihtoehtoista riidanratkaisukeinoa voidaan käyttää yksityisoikeudellisten omaisuusriitojen ratkaisuun. Pääasiassa on kyse tapauksista, joissa on saatu maksua vastaan oikeus (esim. ostosopimukseen liittyvä omistusoikeus) tai omaisuusarvo. Näihin tapauksiin sisältyvät liiketaloudelliset omaisuusriidat, siviilioikeudelliset riidat (esim. vuokrasopimukseen liittyvä omaisuusriita), työoikeudelliset riidat (työsuhteen perusteettomasta päättämisestä aiheutuneet vaateet ja palkkavaateita koskevat riidat ym.) ja perheoikeudelliset riidat (täysi-ikäisten henkilöiden väliset elatusapuriidat). Välimiesmenettelyssä ei kuitenkaan voida käsitellä päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä ja konkurssin tai velkajärjestelyn yhteydessä syntyneitä riita-asioita.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.2. Maksupalvelualan välimies

Maksupalvelualan välimies ratkaisee maksupalvelujen tarjoajien (liike- ja säästöpankkien sekä muiden rahansiirtoa harjoittavien tai välittävien laitosten) ja niiden asiakkaiden välillä sekä maksuvälineiden (luottokorttien ym.) liikkeellelaskijoiden ja käyttäjien välillä syntyneitä riitoja.

1.3. Oikeusasiamies

Oikeusasiamiehelle voi osoittaa valitukset, jotka liittyvät riita-asioihin julkisen vallan kanssa.  

Oikeusasiamies auttaa henkilöitä, joiden suhteen viranomaiset ovat toimineet tavalla, joka on ristiriidassa lainsäädännön kanssa tai joka ei vastaa demokraattisen oikeusvaltion ja hyvän hallinnon periaatteita. Oikeusasiamies voi puuttua tilanteeseen myös silloin, jos julkinen valta ei toimi. Vaikka oikeusasiamies ei voi muuttaa tai kumota julkisen vallan päätöksiä, se voi vaatia niitä korjaamaan tilanteen, jos väärinkäytös todetaan.

2. Useimmissa tapauksissa voidaan käytää jotakin mainituista vaihtoehtoisista riidanratkaisukeinoista.  Jäljempänä on lisätietoja näistä riidanratkaisukeinoista riita-asian tyypin mukaan.

2.1. Kuluttajien ja yritysten väliset riidat

Kuten tietosivulla ”Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - yhteisön oikeus” mainitaan, komissio on julkaissut verkkosivuillaan laajan luettelon eri jäsenvaltioiden tahoista, joiden puoleen voi kääntyä kuluttajariitojen vaihtoehtoisten ratkaisukeinojen käyttämiseksi. Luettelo tarjoaa käytännön tietoa, jonka avulla henkilö voi päättää, käyttääkö hän siinä mainittuja vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja. Siinä on tietoa niiden rakenteesta, käyttöalasta, menettelyistä, kuluista ym. Luetteloon voi tutustua tässä Internet-osoitteessa Deutsch - English - français.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja käytettäessä voidaan joutua kääntymään toisessa jäsenvaltiossa toimivan tahon puoleen. Tarkkaa tietoa siitä, minkä tahon puoleen kääntyä tällaisessa tilanteessa, saa seuraavilta Internet-sivuilta: EEJ-Net English (tuomioistuinten ulkopuolisten elinten verkosto valtioiden rajat ylittäviä riita-asioita varten) tai FIN-NET Deutsch maksupalveluita koskevissa kiistoissa.

Tšekissä nämä riidat voidaan ratkaista välimiesmenettelyssä ja tietyissä taloudellisissa riita-asioissa maksupalvelualan välimiehen toimesta.

2.1.1. Välimiesmenettely

Välimiesmenettelyä voidaan käyttää lähes kaikkiin kuluttajien ja yritysten välisiin riitoihin, koska valtaosa niistä on edellä määritellyn kaltaisia omaisuusriitoja. Tyypillisesti on kyse ostosopimusriidoista.

Välimiesmenettelystä säädetään välimiesmenettelystä ja välimiestuomioiden täytäntöönapanosta annetussa laissa 216/1994, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna.

Välimiesmenettelyn käyttö perustuu välimiessopimukseen, joka osapuolten on neuvoteltava kirjallisena (myös suullinen sopimus riittää, jos osapuolet vahvistavat sen kirjallisena välimiestuomion antamiseen mennessä).

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuluttaja voi tehdä yrityksen kanssa kirjallisen sopimuksen (välityslauseke), jonka mukaan kaikki määrättyyn esimerkiksi osto‑ tai urakkasopimukseen liittyvät riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Jos riita syntyy asiassa, jonka suhteen pätee välityslauseke, riitaa ei voi ratkaista tuomioistuin. Ehtona kuitenkin on, että vastaaja esittää tuomioistuimelle vastalauseen, että osapuolten sopimuksen mukaan asia käsitellään välimiesoikeudessa.

Välimiehiä sitoo vaitiolovelvollisuus, jolla taataan riidan osapuolten luottamuksellisten tietojen suoja.

Välimiessopimus voidaan neuvotella sähkeitse, teleksillä tai sähköisin keinoin, jotka mahdollistavat sisällön tallentamisen ja sopimuksen neuvotelleiden henkilöiden yksilöinnin. Myös itse välimiesmenettely voidaan toteuttaa näillä keinoin, jos osapuolet niin sopivat.

Välimiesmenettelyssä osapuolilla ei tarvitse olla oikeudellista edustajaa. Menettelyn kustannuksista vastaavat osapuolet.

Välimiesmenettelyssä tehtävä päätös (välimiestuomio) on lopullinen, osapuolten kannalta sitova ja täytäntöönpanokelpoinen oikeudellisin keinoin (ulosotto). Välimiestuomio voidaan kumota tuomioistuimessa vain laissa säädetyistä syistä. Syynä ovat yleensä muodolliset seikat, esimerkiksi se, ettei välimies ollut toimintakelpoinen (toisin sanoen hän oli joko alaikäinen tai hänellä ei ollut täyttä oikeustoimikelpoisuutta) tai ettei osapuolelle tarjottu mahdollisuutta käsitellä asiaa välimiesoikeudessa. Hakemus välimiestuomion kumoamisesta tuomioistuimessa on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa välimiestuomion tiedoksiantamisesta osapuolelle, joka hakee välimiestuomion kumoamista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Seuraavassa on linkki suositeltuihin välityslausekkeisiin ceština, joilla Tšekin kauppakamarin ja Tšekin maatalouskamarin välimiesoikeudelle annetaan toimivalta.

Hyödyllisiä Internet-sivustoja: Välimiesoikeus ceština - Deutsch - English.

2.1.2. Maksupalvelualan välimies

Tämän tahon puoleen voivat kääntyä kuluttajat pankkien ja muiden rahoituslaitosten kanssa syntyneissä riidoissa, jotka liittyvät rahansiirron harjoittamiseen tai välittämiseen, maksuvälineiden (luottokorttien ym.) käyttöön tai muihin maksupalveluihin. Maksupalvelualan välitysmiehen palveluja voi näin ollen käyttää esimerkiksi siinä tapauksessa, että pankki ei suorita asiakkaan pyytämää rahansiirtoa tai suorittaa sen myöhässä tai väärin. Toinen tyypillinen tapaus, jossa tätä vaihtoehtoista riidanratkaisukeinoa voidaan käyttää, on asiakkaan maksukortin väärinkäyttö. Maksupalvelualan välimiehellä on toimivalta ratkaista asia, jos siirron suuruus ei ole yli 50 000 euroa. Tšekin maksupalvelualan viranomainen on maan EU:hun liittymisen jälkeen ratkaissut myös riitoja, jotka liittyvät Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen puitteissa euroina suoritettuihin operaatioihin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Maksupalvelualan välimiesmenettelystä ja kyseisen välimiehen toimivallasta säädetään maksupalvelualan välimiehestä 9. toukokuuta 2002 annetussa laissa 229/2002 PDF File (PDF File) (joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2003).

Välimiehen valitsee Tšekin parlamentin alahuone henkilöistä, joilla on hyvä maine ja riittävä pätevyys ja kokemus. Välimiestä sitoo vaitiolovelvollisuus niiden seikkojen suhteen, jotka ovat tulleet hänen tietoonsa hänen hoitaessa tehtäviään. Näin on määrä taata menettelyn puolueettomuus ja luottamuksellisten tietojen suoja.  

Välimiesmenettely ei ole pakollinen. Sen sijasta on mahdollista käyttää muita riidanratkaisukeinoja, myös perinteistä oikeuskäsittelyä. Toisaalta ei ole mahdollista viedä asiaa maksupalvelualan välimiehen käsittelyyn, jos tuomioistuin on jo tehnyt päätöksen samassa asiassa tai asia on pantu vireille tuomioistuimessa.  Sama pätee tapauksiin, joissa riitaa jo käsitellään tai on käsitelty maksupalvelualan välimiehen toimesta tai muussa välimiesmenettelyssä.

Hakemuksen asian vireillepanosta tekee kuluttaja eli kyseisen rahoituslaitoksen asiakas tai sähköisen maksuvälineen hallussapitäjä.

Hakemus asian käsittelystä on mahdollista tehdä sähköisessä muodossa käyttäen varmennettua sähköistä allekirjoitusta. Se voidaan tehdä myös teleksillä, faksilla tai julkisen tietoverkon kautta käyttämättä varmennettua sähköistä allekirjoitusta, jos hakemus allekirjoitetaan kolmen päivän kuluessa kirjallisesti tai sähköisesti varmennettua sähköistä allekirjoitusta käyttäen. Hakemus voidaan tehdä myös välimiehen antamalla lomakkeella. Perinteinen hakemuslomake on täällä ceština PDF File (PDF File 174 KB) ja sähköinen hakemuslomake täällä English.

Sivun alkuunSivun alkuun

Myös itse käsittely voidaan hoitaa etäältä joko kirjallisesti tai sähköisesti, mutta välimies voi pyytää osapuolia antamaan suullisia selityksiä.

Osapuolilla ei tarvitse olla oikeudellista edustajaa. Käsittelystä ei periä maksua. Kukin osapuoli vastaa omista kuluistaan lukuun ottamatta tulkkauskuluja, joista vastaa rahoituslaitos. Kyse on tulkkauksesta kieleen, jolla kantajan rahoituslaitoksen kanssa tekemä sopimus on laadittu tai jolla hän tavallisesti hoitaa kirjallisesti asioitaan rahoituslaitoksen kanssa. Kantajalla on oikeus tähän tulkkaukseen.

Välimies tekee asiassa päätöksen, joka annetaan kirjallisena henkilökohtaisesti tiedoksi menettelyn osapuolille. Tuomioon voi hakea muutosta vastalauseilla. Menettelyn osapuolet voivat esittää perusteltuja vastalauseita 15 päivän kuluessa tuomion kirjallisesta tiedoksiannosta. Vastalauseoikeudesta voidaan luopua. Vastalauseilla on lykkäävä vaikutus. Välimies joko vahvistaa tai muuttaa tuomion vastalauseista tekemällään päätöksellä. Vastalauseista tehty päätös toimitetaan kirjallisena menettelyn osapuolille ja on lopullinen. Tiedoksiannettu tuomio, johon ei enää voi esittää vastalauseita, on lainvoimainen. Tuomio on siviiliprosessisäännöstön mukaisesti täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen toimesta, kun siinä määrätylle suoritukselle asetettu määräaika on umpeutunut. Jos tuomiossa ei aseteta tällaista määräaikaa, se on täytäntöönpanokelpoinen heti sen saatua lainvoiman.

Jos kuluttaja ei ole tyytyväinen riita-asiansa ratkaisuun maksupalvelualan välimiehen toimesta, hän voi viedä asian tuomioistuimeen. Tämä oikeus on myös kyseisellä rahoituslaitoksella. Asian vieminen yleiseen tuomioistuimeen tai välimiesoikeuteen, sopimuksen tekeminen asian ratkaisemisesta tuomioistuimen ulkopuolella tai hakemuksen peruuttaminen ennen kuin tuomio saa lainvoiman tekee tuomiosta mitättömän.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hyödyllinen Internet-sivusto: Maksupalvelualan välimies ceština - English.

2.2. Yritysten väliset riidat

Yritysten keskisiin omaisuusriitojen ratkaisuun voidaan käyttää lähinnä välimiesmenettelyä. Tästä vaihtoehtoisesta riidanratkaisukeinosta annetaan perustiedot edellä.

Jos yritys on riidassa pankin kanssa, se voi käyttää myös maksupalvelualan välimiehen palveluja. Tämän vaihtoehtoisen riidanratkaisukeinon käyttöön pätee soveltuvin osin, mitä todetaan edellä kuluttajien ja yritysten välisiä riitoja koskevassa kohdassa.

2.3. Työntekijöiden ja työnantajien väliset riidat

Näiden riitojen ratkaisuun voidaan käyttää välimiesmenettelyä, kun on kyse työoikeudellisista omaisuusriidoista (työsuhteen perusteettomasta päättämisestä aiheutuneet vaateet, palkkavaateita koskevat riidat yms.) Välimiesmenettelyn käyttöön pätee soveltuvin osin, mitä todetaan edellä.

2.4. Perheoikeudelliset riidat

Perheoikeudellisissa riidoissa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää vain välimiesmenettelyä ja sitäkin vain tietyissä asioissa, joiden on koskettava omaisuutta ja täytettävä välimiesmenettelystä ja välimiestuomioiden täytäntöönpanosta annetussa laissa 216/1994 ceština asetetut ehdot. Lain mukaan välimiesmenettelyä ei voi käyttää esimerkiksi avioeroasioissa. Käytännössä välimiesmenettely tulee kyseeseen lähinnä tapauksissa, jotka koskevat täysi-ikäisten henkilöiden välisiä elatusapuriitoja tai puolisoiden yhteisen omaisuuden järjestelyä.  Myös tällöin välimiesmenettelyyn pätee soveltuvin osin, mitä todetaan edellä.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.5. Yksityisten väliset riidat

Myös yksityisten keskisiin omaisuusriitojen ratkaisuun voidaan käyttää ensisijaisesti välimiesmenettelyä. Tästä vaihtoehtoisesta riidanratkaisukeinosta annetaan perustiedot edellä.

2.6. Muut erityiset riidat

Riidoista, joita ei toistaiseksi ole mainittu tällä tietosivulla, keskeisimpiin kuuluvat yksityisten ja julkisen vallan väliset riidat. Näissä tapauksissa voidaan käyttää oikeusasiamiehen palveluja.

Oikeusasiamiehen asemasta ja hänen toimivallastaan säädetään oikeusasiamiehestä 8. joulukuuta 1999 annetussa laissa 349/1999 ceština.

Oikeusasiamies auttaa henkilöitä, joiden suhteen viranomaiset ovat toimineet tavalla, joka on ristiriidassa lainsäädännön kanssa tai joka ei vastaa demokraattisen oikeusvaltion ja hyvän hallinnon periaatteita. Oikeusasiamies voi puuttua tilanteeseen myös silloin, jos julkinen valta ei toimi.

Valitus voi koskea esimerkiksi ministeriöitä ja muita viranomaisia, joilla on toimivalta koko valtion alueella, sekä niiden alaisuudessa olevia viranomaisia (esim. maarekisteri‑, työvoima‑ ja verovirastoja), kunta‑ ja lääninviranomaisia julkisen vallan käytön yhteydessä, poliisiviranomaisia (paitsi tutkinnan tapauksessa), armeijaa, radio‑ ja televisioneuvostoa, pidätyksiin ja vankeusrangaistuksiin käytettäviä laitoksia, hoito‑ ja erityiskoulutuslaitoksia, parantoloita sekä julkisia terveysvakuutuslaitoksia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeusasiamiehellä ei ole valtuuksia käsitellä valituksia, jotka koskevat parlamenttia, presidenttiä ja hallitusta, valtion tilintarkastusvirastoa, Tšekin tiedustelupalveluja, rikosoikeudenkäynnistä vastaavia elimiä, yleistä syyttäjänvirastoa sekä tuomioistuimia (lukuun ottamatta oikeuslaitoksen piiriin kuuluvaa julkista hallintoa).

Oikeusasiamiehen valitsee parlamentin alahuone presidentin ja senaatin esittämistä ehdokkaista. Oikeusasiamiehen tointa ei voi hoitaa tasavallan presidentti, kansanedustaja, senaattori eikä tuomari, eikä känellä ei voi olla muuta asemaa julkisessa hallinnossa. Hän ei liioin saa olla minkään puolueen tai poliittisen liikkeen jäsen. Oikeusasiamies ei myöskään saa harjoittaa muuta ansiotoimintaa lukuun ottamatta oman omaisuuden hoitoa sekä tieteellistä, pedagogista, julkaisutoiminnallista, kirjallista ja taiteellista toimintaa, kuitenkin sillä ehdolla, ettei tämä ole vahingoksi oikeuasiamiehen tehtävän hoitamiselle ja arvovallalle ja ettei se vaaranna luottamusta hänen riippumattomuuteensa ja puolueettomuuteensa. Oikeusasiamiestä sitoo vaitiolovelvollisuus niiden seikkojen suhteen, jotka ovat tulleet hänen tietoonsa hänen hoitaessa tehtäviään - myös sen jälkeen, kun hän on lopettanut näiden tehtävien hoitamisen. Sama velvollisuus on hänen toimistonsa työntekijöillä. Valtion viranomaisilla, mukaan lukien rikosoikeudenkäynneistä vastaavat elimet, on oikeus tutustua oikeusasiamiehen asiakirjoihin tai ottaa ne häneltä hänen suostumuksellaan, jos laki sallii tämän. Jos oikeusasiamies ei anna suostumustaan, niillä on tähän oikeus vain parlamentin alahuoneen puhemiehen luvalla. Tällä tavoin voidaan taata, että oikeusasiamiehen menettelyt toteutetaan puolueettomasti ja luottamukselliset tiedot suojaten.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeusasiamiehen puoleen kääntyvällä henkilöllä ei tarvitse olla oikeudellista edustajaa.

Oikeusasiamiehelle tehtävä valitus voidaan toimittaa sähköisessä muodossa joko Internetin kautta tällä lomakkeella ceština tai sähköpostitse tähän osoitteeseen.

Valituksen jättämisestä oikeusasiamiehelle ei periä maksua.

Oikeusasiamies käsittelee valituksen riippumatta siitä, onko tuomioistuin jo tehnyt asiassa päätöksen tai onko se vireillä tuomioistuimessa, vaikkakin tällaisissa tapauksissa hänellä on oikeus lykätä valituksen käsittelyä.

Jos oikeusasiamies ei tutkinnassaan totea lainsäädännön rikkomista eikä muita väärinkäytöksiä, hän antaa tästä kirjallisesti tiedon valituksen tekijällä ja kyseiselle viranomaiselle.

Jos hän sen sijaan toteaa tutkinnassaan lainsäädännön rikkomuksia tai muita väärinkäytöksiä (esim. virkamiehen epäasiallinen käytös, jota voidaan pitää hyvän hallinnon periaateen vastaisena), hän pyytää kyseistä viranomaista esittämään kantansa asiaan 30 päivän kuluessa. Jos viranomainen ilmoittaa, että se on ryhtynyt tai ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin ja oikeusasiamies katsoo ne riittäviksi, hän ilmoittaa tästä valituksen tekijälle ja kyseiselle viranomaiselle. Muussa tapauksessa oikeusasiamies kommentit saatuaan tai määräajan umpeuduttua ilmoittaa lopullisen kantansa kirjallisesti viranomaiselle ja valituksen tekijälle. Samassa yhteydessä hän esittää ehdotuksen korjaaviksi toimenpiteiksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeusasiamies voi ehdottaa muun muassa seuraavia korjaavia toimenpiteitä:

  1. viranomaisen päätöksen, toimenpiteen tai menettelyn uudelleentarkastelu, jos se voidaan käynnistää saman viranomaisen aloitteesta,
  2. toimenpiteet, joilla korjataan viranhaltijan toimimattomuus,
  3. kurinpitomenettelyn tai vastaavan menettelyn käynnistäminen,
  4. syytteeseenpano rikoksesta, rikkomuksesta tai muusta hallinnollisesta väärinkäytöksestä,
  5. vahingonkorvausten suorittaminen tai hakeminen.

Viranomaisen on 30 päivän kuluessa lopullisen kannan tiedoksiantamisesta ilmoitettava oikeusasiamiehelle, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt tilanteen korjaamiseksi. Jos viranomainen ei noudata tätä velvoitetta tai jos oikeusasiamies katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittämättömiä, hänellä on kaksi mahdollisuutta: hän voi joko ilmoittaa asiasta ylemmälle viranomaiselle (tai hallitukselle, jos ylempää viranomaista ei ole) tai informoida asiasta yleisöä.  

Olipa oikeusasiamiehen menettely mikä tahansa, se ei vaikuta valituksen tekijän oikeuteen viedä asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Hyödyllinen Internet-sivusto: Oikeusasiamies ceština - Deutsch - English - français.

« Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Yleistä | Tšekki - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-03-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta