Euroopan komissio > EOV > Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot > Itävalta

Uusin päivitys: 24-10-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Itävalta

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

Mitkä ovat pääasialliset Itävallassa käytössä olevat tuomioistuimen ulkopuolisen riidanratkaisun muodot? Mitkä ovat pääasialliset Itävallassa käytössä olevat tuomioistuimen ulkopuolisen riidanratkaisun muodot?
A. Välimiestuomioistuimet A.
B. Asunto-oikeudellisten asioiden sovittelumenettely B.
C. Sovittelu siviiliasioissa (erityisesti perheoikeudessa) C.
D. Televiestintäasioiden sovitteluelin D.
E. Kuntien sovittelutoimistot E.
F. Asianajajayhdistysten välimiestuomioistuimet ja sovittelukeskukset F.

 

Mitkä ovat pääasialliset Itävallassa käytössä olevat tuomioistuimen ulkopuolisen riidanratkaisun muodot?

Pääsääntöisesti tuomioistuimen ulkopuolisessa riidanratkaisussa erotetaan toisistaan sen lakimääräiset ja laissa sääntelemättömät muodot.

Lakimääräisiin riidanratkaisukeinoihin kuuluu muun muassa sovittelu alioikeudessa (prätorischer Vergleich). Tuomioistuimet kylläkin osallistuvat tähän sovitteluun, mutta tuomioistuin ei anna siinä tuomiota. Itävallan siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung, ZPO) mukaan kyseinen sovittelu edellyttää aiottua kanteen nostamista eli aina jo olemassa olevaa konfliktia, jonka ratkaisemiseksi toinen asianomistajista pyytää tuomioistuimelta apua, jotta riidassa voitaisiin yrittää saada aikaan sovinto tuomarin neuvojen avulla.

Toinen tuomioistuimen ulkopuolisen riidanratkaisun mahdollisuus on julkisen notaarin laatima täytäntöönpanokelpoinen asiakirja. Muita laissa säänneltyjä tuomioistuimen ulkopuolisia riidanratkaisukeinoja, kuten välimiestuomioistuimet, asunto-asioiden sovitteluelimet, sovittelu siviiliasioissa (erityisesti perheoikeudessa), televiestintäasioiden sovitteluelimet ja kuntien sovittelutoimistot, on kuvattu yksityiskohtaisesti jäljempänä kohdissa A)E). Lisäksi tässä yhteydessä voidaan mainita ammattikuntien kuten asianajajien, julkisten notaarien, lääkärien ja insinöörien edustuselinten sovittelutoiminta liiton jäsenten välisten sekä liiton jäsenten ja asiakkaiden välisten riitojen yhteydessä. Kohdassa F) on lisätietoja asianajajayhdistysten välimiestuomioistuimista ja sovitteluelimistä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Mainittujen lakimääräisten riidanratkaisumuotojen lisäksi on erityisesti kaupan alalla useita laissa sääntelemättömiä tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisun ja riitojen välttämisen keinoja. Näihin kuuluvat muun muassa ammattikuntien ja ‑yhdistysten epäviralliset valituselimet, kauppakamarien sovittelukomiteat, kuluttajatietoyhdistyksen myötävaikutuksella toimivat sovittelutoimikunnat ja lääkärin vastuukysymysten sovitteluelin. Tässä yhteydessä voidaan mainita Euroopan komission kotisivulla (http://ec.europa.eu/consumers/redress/out_of_court/adrdb_en.htm English) julkaistu kuvaus tuomioistuimen ulkopuolisista menettelyistä Itävallassa kuluttajansuoja-asioissa.

Lisäksi Itävallassa on ollut 1.3.2003 lähtien sovitteluelin, jossa käsitellään .at-verkkotunnuksia koskevia riitoja. Riidoissa on kyse siitä, kenelle tietty .at-verkkotunnus kulloinkin kuuluu, ja riidat perustuvat erityisesti nimioikeuksiin, merkkioikeuksiin, tekijänoikeuksiin ja kilpailuoikeuteen. Lisätietoja on saatavilla verkkosivustolla Deutsch - English (saksaksi ja englanniksi).

Internet-verkkokauppaan liittyviä valituksia ja sen yhteydessä aiheutuvien riitojen sovittelua varten on myös mahdollista ottaa yhteyttä Internet-oikeusasiamieheen, jonka palveluksia voi käyttää rekisteröitymällä jäseneksi (jäsenmaksu on tällä hetkellä 25 euroa vuodessa). Lisätietoja on saatavilla verkkosivustolla Deutsch (saksaksi ja englanniksi).

Sivun alkuunSivun alkuun

A. Välimiestuomioistuimet

Itävallan siviiliprosessilain (ZPO) säännöksiä välimiesmenettelystä eli 577–618 §:ää on sovellettava kaikkiin välimiesmenettelyihin, joissa välimiestuomioistuimen kotipaikka sijaitsee kotimaassa. Siviiliprosessilaissa ei tehdä eroa puhtaasti kotimaisten ja kansainvälisten menettelyjen välillä, vaan kyse on yleisistä välimiesmenettelysäännöksistä. Lisäksi on erityissäännöksiä, jotka koskevat erityistä suojaa saavia ryhmiä kuten kuluttajia ja työntekijöitä.

Sovintoratkaisun kohteena voivat olla periaatteessa kaikki varallisuusoikeudelliset vaatimukset, jotka kuuluvat yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. Muissa kuin (pelkästään) varallisuusoikeudellisissa vaatimuksissa sovintoratkaisu on mahdollinen, jos riitapuolet pystyvät tekemään riidan kohteesta sovinnon. Tietyille oikeudenaloille kuuluvissa vaatimuksissa ei kuitenkaan ole objektiivisesti katsottuna mahdollista tehdä sovintoa. Tämä koskee pääasiassa perhe- ja asunto-oikeudellisia vaatimuksia.

Välimiestuomioistuin on toimivaltainen vain riitapuolten välisen sopimuksen perusteella. Sovintoratkaisun on liityttävä tiettyyn riitaan tai tietystä oikeussuhteesta tulevaisuudessa syntyvään riitaan.

Välimiesmenettely tapahtuu pääosin osapuolten tahdon mukaisesti. Menettelyn osapuolet voivat siis vapaasti päättää, toimitaanko siinä itse laadittujen sääntöjen vai joidenkin valmiiden menettelysäännösten mukaisesti, mikäli ne eivät ole ristiriidassa pakottavien säännösten kanssa. Pakottaviin säännöksiin kuuluvat periaate osapuolten tasapuolisesta kohtelusta ja kummankin osapuolen oikeus tulla kuulluksi. Myöskään osapuolen oikeutta toimia valitsemansa edustajan välityksellä ei voida sopimuksella kumota.

Sivun alkuunSivun alkuun

Välimiesmenettely päättyy tavallisesti välitystuomioon. Se vastaa tarkoitukseltaan ja vaikutuksiltaan tavallisen siviiliprosessin tuomiota. Välitystuomio saa oikeusvoiman, kun se on annettu riitapuolille, ja suorittamista varten mahdollisesti asetetun määräajan kuluttua se tulee täytäntöönpanokelpoiseksi. Välitystuomio on täytäntöönpanokelpoinen tuomio, jonka perusteella voidaan hakea oikeudelta pakkotäytäntöä.

Tietyistä siviiliprosessilaissa luetelluista ja väistämättömistä syistä välitystuomio voidaan kumota yleisessä tuomioistuimessa kumoamiskanteella (syitä ovat muun muassa kuulemisoikeuden loukkaaminen, puuttuva subjektiivinen sovintokelpoisuus, pakottavan välimiesmenettelysäännöksen ja oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluvien menettelysäännösten rikkominen sekä objektiivisen sovintokelpoisuuden ja oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluvien aineellisoikeudellisten säännösten vastaisuus).

Hyödyllisiä linkkejä

  • Itävallan lait Deutsch - English liittovaltion oikeustietojärjestelmässä
  • Itävallan oikeusministeriö Deutsch - English - français
  • Itävallan talouskamarin (Wirtschaftskammer Österreich) välimiestuomioistuin Deutsch - English

B. Asunto-oikeudellisten asioiden sovittelumenettely

Tietyissä huoneenvuokralakiin (Mietrechtsgesetz), asuntojen yleishyödyllisyyttä koskevaan lakiin, (Wohnungsgemeinnützigkeitsgesetz) ja asunnon omistusta koskevaan lakiin 2002 (Wohnungseigentumsgesetz 2002) liittyvissä riidoissa, jotka tuomioistuimen on ratkaistava muita kuin riita-asioita koskevassa menettelyssä, on kunnassa järjestettävä sovittelumenettely ennen asian viemistä tuomioistuimeen, jos kunnassa, jossa vuokran kohde sijaitsee, on tällaisia asioita käsittelevä sovitteluelin. Näin on tällä hetkellä seuraavissa kunnissa: Graz, Innsbruck, Klagenfurt, Leoben, Linz, Mürzzuschlag, Neunkirchen, Salzburg, St. Pölten, Stockerau ja Wien.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vuokraoikeusasioissa on kyse esimerkiksi kunnossapito- ja parannustöiden suorittamisesta, sovitun vuokran suuruuden hyväksyttävyydestä tai käyttökustannusten jakamisesta.

Sovitteluelimen käyttö on pakollista sellaisissa asioissa, joissa vuokran kohde sijaitsee jossakin edellä mainitussa kunnassa, jossa on sovitteluelin. Asian voi siis näissä tapauksissa viedä tuomioistuimeen vasta kun se on ensin pantu vireille kunnan sovitteluelimessä ja sovitteluelin on joko jo antanut ratkaisun tai menettelyä sovitteluelimessä ei ole saatu päätökseen kolmessa kuukaudessa.

Sovitteluelimissä tapahtuvan menettelyn luottamuksellisuuden osalta voidaan mainita, että menettely ei pääsääntöisesti ole julkista. Vain menettelyn osapuolilla on oikeus tutustua siihen liittyviin asiakirjoihin. Lisäksi näistäkin asiakirjoista on poistettu sellaiset osat, joiden tietoon saaminen vahingoittaisi toisen osapuolen tai kolmansien laillisia etuja, vaarantaisi viranomaistehtävien suorittamisen tai vaikuttaisi menettelyn päämääriin.

Asianajajan käyttäminen edustajana ei ole tarpeellista mutta sallittua.

Hakemukset, pyynnöt, ilmoitukset, valitukset ja muut tiedonannot voidaan toimittaa sovitteluelimelle käytettävissä olevien teknisten mahdollisuuksien mukaan myös sähkeenä, teleksillä, faksilla, automaattisena tiedonsiirtona tai muilla teknisesti mahdollisilla tavoilla. Tiedot voidaan siis toimittaa myös sähköisesti, jos kyseisellä sovitteluelimellä on tarvittavat tekniset laitteet.

Useimmissa tapauksissa on kuitenkin tarpeen suullinen käsittely, johon osapuolten olisi saavuttava henkilökohtaisesti (eikä asianajajan edustamana), jotta riita saataisiin soviteltua. Tämä ei yleensä aiheuta ongelmaa, sillä sovittelumenettely toimitetaan joka tapauksessa siinä kunnassa, jossa vuokran kohde sijaitsee.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vuokraoikeudellisten asioiden sovittelumenettely on maksutonta.

Jos riidan sovitteluyritykset ovat jääneet tuloksettomiksi, sovitteluelimen on tehtävä asiassa ratkaisu. Jos osapuoli ei ole tyytyväinen sovitteluelimen ratkaisuun, hän voi panna asian vireille tuomioistuimessa neljän viikon kuluessa sovitteluelimen ratkaisun tiedoksi antamisesta. Kun asia viedään tuomioistuimeen, sovitteluelimen ratkaisu ei enää ole voimassa. Kumpikin osapuoli voi myös viedä asian tuomioistuimeen, jos menettelyä sovitteluelimessä ei ole saatu päätökseen kolmen kuukauden sisällä. Kun tällainen pyyntö on tehty säännösten mukaisesti, sovitteluelimen on keskeytettävä asian käsittely.

Jos kumpikaan osapuoli ei vie asiaa tuomioistuimeen neljän viikon kuluessa sovitteluelimen ratkaisun tiedoksi antamisesta, sovitteluelimen ratkaisu saa lainvoiman. Se on tällöin täytäntöönpanokelpoinen. Samaa vuokraoikeudellisesta asiaa ei tämän jälkeen enää voida viedä tuomioistuimeen: käytettävissä ovat enää vain täytäntöönpanomenettelyyn liittyvät muutoksenhakukeinot.

Hyödyllisiä linkkejä:

  • Stadt - Wien Deutsch - English
  • Graz - Wohnen und Verkehr Deutsch - English

C. Sovittelu siviiliasioissa (erityisesti perheoikeudessa)

Sovittelun tarkoituksena on ratkaista erimielisyydet, jotka kuuluvat siviiliasioita käsittelevien yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. Siviiliasioiden sovittelusta annettu Itävallan laki (Bundesgesetz über Mediation in Zivilrechtssachen, BGBl I 2003/29) sisältää kattavat säännökset sovittelusta sellaisten riitojen ratkaisemiseksi, jotka kuuluvat siviiliasioita käsittelevien yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. Tämän lain tarkoittamasta sovittelusta on kyse vain silloin, kun siinä on mukana asiantuntijakoulutuksen saanut sovittelija, joka soveltaa hyväksyttyjä menetelmiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sovittelijan on lain mukaan oltava puolueeton ja toimittava erityisellä tavalla osapuolten hyväksi suosimatta tässä yhteydessä kumpaakaan. Sovittelumenettelyn kulusta sovitaan periaatteessa riitapuolten välillä, ja tällä sovittelusopimuksella määrätään menettelyperiaatteet. Sovittelukeskustelujen sisältö on kaikkien osallisten osalta luottamuksellista; siviiliprosessilain 320 §:n 4 kohdan mukaan sovittelijoita ei saa kuulustella mahdollisesti seuraavassa oikeusriidassa todistajina. Sovittelijoita koskee lakimääräinen salassapitovelvollisuus. Salassapitovelvollisuuden rikkominen on rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Sovittelijoina saavat toimia vain tiettyyn luetteloon rekisteröidyt henkilöt; näin taataan tarvittava asiantuntijan pätevyys.

Asianajajaa ei tarvitse käyttää. Osapuolet voivat kuitenkin valtuuttaa asiantuntijan toimimaan edustajanaan, mikäli muuta ei ole sovittu.

Sovittelun tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen osapuolten välillä käyttäen sovittelijan viestintämenetelmiä. Sovittelumenettely sähköisten viestimien välityksellä ei ole tässä yhteydessä kovin tarkoituksenmukaista. Sovittelijan käyttö on maksullista. Sovittelukustannukset eivät riipu riidan kohteen arvosta vaan sovittelijan asiaan käyttämästä ajasta. Sovittelukustannukset jaetaan pääsääntöisesti osallisten välillä. Riitapuolet sopivat jakotavasta menettelyn aikana. Yleistä oikeusapua ei periaatteessa voi saada. Perheoikeudellisissa asioissa Itävallan terveys-, perhe- ja nuorisoasioiden ministeriö voi maksaa avustusta perheen tulojen suuruuden mukaan.

Koska sovittelumenettely perustuu vapaaehtoisuuteen, osapuolet voivat milloin tahansa keskeyttää sen ja viedä asian yleiseen tuomioistuimeen. Siviiliasioiden sovittelusta annetun lain 22 §:n mukaan sovittelun alkaminen ja asianmukainen jatkuminen rekisteröidyn sovittelijan johdolla katkaisee asian vanhentumisajan ja muiden soviteltavaan asiaan liittyviä oikeuksia ja vaatimuksia koskevien määräaikojen vanhentumisen. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhentumisajan ja muiden määräaikojen kuluminen jatkuu vasta sovittelun loputtua.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sovittelumenettelyn tavoitteena on saada aikaan yhteisymmärrys osapuolten välille. Sovintotulos ei ole täytäntöönpantavissa oikeusteitse, vaan se on pikemminkin ratkaisuehdotus, joka voi olla tuomioistuimen myöhemmän ratkaisun perusteena. Myös sovittelumenettelyssä aikaansaadun ratkaisun jälkeen osapuolet voivat vapaasti viedä asian yleiseen tuomioistuimeen.

Hyödyllisiä linkkejä:

  • Itävallan lait Deutsch - English liittovaltion oikeustietojärjestelmässä
  • Itävallan oikeusministeriö Deutsch - English - français

D. Televiestintäasioiden sovitteluelin

Sovittelun kohteena ovat viestintäpalveluihin liittyvät riidat. Ensisijaisesti on kyse maksuja tai kustannuksia koskevista erimielisyyksistä. Menettelyssä voidaan kuitenkin käsitellä myös tarjottujen palvelujen laatua koskevia valituksia. Valituksen voivat tehdä sekä kuluttajat että etujärjestöt. Sovittelu ei kuitenkaan ole pakollista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Menettely on säännelty Itävallan televiestintälaissa (Telekommunikationsgesetz, TKG 2003). Lain 122 §:n mukaan sääntelyviranomaisen on vahvistettava riidanratkaisumenettelyn periaatteet.

Tuomioistuimen ulkopuolinen riidanratkaisu voidaan toteuttaa vain kaikkien osallisten sovitteluelimelle (RTR-GmbH) tekemästä kirjallisesta pyynnöstä, kun muut riidanratkaisuyritykset ovat epäonnistuneet. Osallistuminen on kaikille riitapuolille vapaaehtoista, ja neuvottelut voidaan milloin tahansa keskeyttää syytä ilmoittamatta.

Valituksen tekijät voivat menettelyn kaikissa vaiheissa valtuuttaa asianajajan tai muun luottohenkilön toimimaan edustajanaan. Televiestintäpalvelujen tarjoajien on pyynnöstä nimettävä henkilö, jolla on valtuudet suorittaa sovittelumenettely, käydä neuvottelut ja tehdä sovintoratkaisu.

Osapuolten selvitykset ja asiakirjat toimitetaan kirjallisesti tai myös sähköisesti. Sovitteluelin laatii molempien osapuolten selvitysten ja pyydetyn teknisen lausunnon perusteella ratkaisuehdotuksen, jonka osapuolet voivat allekirjoittaa ja palauttaa sovitteluelimelle tietyn määräajan kuluessa. Jos palautusta ei tapahdu, voi sovitteluelin järjestää kaikkien osallisten kesken suullisen käsittelyn, jos se katsoo tämän tarkoituksenmukaiseksi eikä valituksen tekijä kieltäydy siitä. Sovitteluelimen suositus on ainoastaan ehdotus, eikä sitä voida panna täytäntöön oikeusteitse. Molempien osapuolten antaman kirjallisella suostumuksella se voidaan kuitenkin katsoa yksityisoikeudelliseksi sovinnoksi.

Itse sovittelumenettely on maksuton, mutta kukin osallinen vastaa edustajasta aiheutuneista kuluistaan. Jos valituksen tekijä ei ole kuluttaja, voi sovitteluelin vaatia korvauksen syntyneistä kassamenoista. Yleistä oikeusapua ei voi saada, mutta kuluttajalle voidaan tietyin edellytyksin korvata matkakustannukset.

Sivun alkuunSivun alkuun

Osalliset voivat vapaasti viedä asian tuomioistuimeen sovittelumenettelyn aikana tai myös sen päätyttyä. Kun asiassa on pyydetty sovitteluelimen apua, laskun erääntymisaika lykkääntyy kuitenkin siihen saakka, kunnes koko prosessi on päättynyt.

Hyödyllisiä linkkejä:

  • Itävallan lait Deutsch - English liittovaltion oikeustietojärjestelmässä
  • Rundfunk & Telekom Regulierungs-GmbH (radio- ja televiestinnän sääntelystä vastaava yhtiö) Deutsch - English

E. Kuntien sovittelutoimistot

Kuntien sovittelutoimistot ovat julkisia laitoksia, jotka toimivat kuntatasolla. Ne eivät saa tehdä ratkaisuja vaan pyrkivät ainoastaan saamaan aikaan vapaaehtoisen sovinnon esimerkiksi rahavaateita ja irtaimia esineitä koskevia vaatimuksia, rajariitoja, omistusriitoja tai kunnianloukkausta koskevissa asioissa. Kuntien sovittelutoimistoihin otetaan yhteyttä vapaaehtoisuuspohjalta.

Kuntien sovittelutoimistojen perustaminen kuuluu kunkin osavaltion lainsäätäjän toimivaltaan. Tällä hetkellä kuntien sovittelutoimistoja on kuudessa osavaltiossa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuntien sovittelutoimistojen kokoonpanoon kuuluu luottamushenkilöitä (yleensä kolme), jotka ovat kunnanvaltuuston valitsemia. Lain mukaan kuntien sovittelutoimistojen sovintoneuvotteluista ei saa pitää pöytäkirjaa.

Osapuolet saavat vapaasti päättää, saapuvatko he sovintoneuvotteluihin henkilökohtaisesti vai valtuuttavatko he jonkun toisen edustajakseen. Asianajajan käyttöpakkoa ei ole. Periaatteessa sovintoneuvotteluissa ei ole läsnäolovelvollisuutta, mutta osapuolten on kuitenkin ilmoitettava ajoissa poisjäännistään.

Kunnan sovittelutoimiston on kuultava molempia osapuolia. Menettely tapahtuu suullisesti, eikä asiaa voi hoitaa sähköisesti.

Menettely on maksuton.

Sovintoneuvottelujen epäonnistuttua voidaan asia viedä yleiseen tuomioistuimeen. Menettelyllä ei ole vaikutusta vanhentumisaikoihin eikä muihin määräaikoihin.

Kunnan sovittelutoimistossa tehty sovinto vastaa vaikutuksiltaan tuomioistuimessa tehtyä sovintoa, ja se voidaan näin ollen panna täytäntöön oikeusteitse.

F. Asianajajayhdistysten välimiestuomioistuimet ja sovittelukeskukset

Asianajajayhdistysten välimiestuomioistuimet ja sovittelukeskukset, joiden käyttäminen on vapaaehtoista, on tarkoitettu tuomioistuimen ulkopuoliseen riidanratkaisuun siviili-, kauppa-, talous- ja vuokraoikeudellisissa asioissa.

Sovittelu- tai välimiesmenettely Itävallassa asianajajayhdistyksen yhteyteen perustetussa sovittelukeskuksessa tai välimiestuomioistuimessa tapahtuu kyseisen asianajajayhdistyksen sovittelu- tai välityssääntöjen mukaisesti. Sovittelumenettelyä ei ole säännelty lailla; välimiesmenettelyn osalta viitataan kohtaan A).

Sivun alkuunSivun alkuun

Sopimuslausekkeet, joiden mukaan ennen asian viemistä tuomioistuimeen on yritettävä sopia se tuomioistuimen ulkopuolella, ovat sitovia välimiesmenettelyn osalta, eivät kuitenkaan sovittelumenettelyn osalta.

Sovittelijoina sovittelumenettelyssä tai välimiehinä välimiesmenettelyssä Itävallan asianajajayhdistysten yhteyteen perustetuissa sovittelukeskuksissa ja välimiestuomioistuimissa toimivat asianajajat. Sovittelijoiden ja välimiesten on suoritettava kyseiset tehtävänsä täysin riippumattomasti ja puolueettomasti parhaan tietonsa ja omantuntonsa mukaan noudattaen asianajajien ammattieettisiä velvoitteita. Heillä on salassapitovelvollisuus kaiken sen osalta, mitä heidän tietoonsa on tässä tehtävässä tullut, ja heidän on ilmoitettava kaikki seikat, jotka saattaisivat vaikuttaa heidän riippumattomuuteensa tai puolueettomuuteensa osapuolten suhteen.

Asianajajan käyttöä edustajana tai neuvonantajana sovittelu- tai välimiesmenettelyssä ei edellytetä laissa, mutta se on tietenkin mahdollista. Yleistä oikeusapua ei myönnetä.

Sovittelukeskuksessa tapahtuvan menettelyn kustannukset ja sovittelijan palkkio määräytyvät kussakin asianajajayhdistyksessä saatavilla olevan maksutaulukon mukaan. Periaatteessa kumpikin osapuoli vastaa itse omista kuluistaan (esimerkiksi sovittelumaksut, edustus- ja neuvontakulut, tulkkaus- ja käännöskulut). Osapuolet voivat kuitenkin vapaasti sopia keskenään kustannusten jaosta.

Välimiestuomioistuinmenettelyn kustannukset ja välimiehen tai täyden välimieskokoonpanon palkkiot määräytyvät välitysmaksujen perusteella. Ne vahvistetaan riidan kohteen arvon perusteella kunkin asianajajayhdistyksen välityssääntöihinsä liittämän kustannustaulukon mukaisesti. Kustannusten korvaaminen määräytyy onnistumisperiaatteen mukaan, mikäli välityssopimuksessa tai ‑lausekkeessa ei ole muuta sovittu.

Itävaltalaisen asianajajayhdistyksen yhteyteen perustetussa sovittelukeskuksessa tapahtuvassa sovittelumenettelyssä osapuolet tekevät sopimuksen, ja sovittelija voi osapuolten pyynnöstä kirjata sovinnon tuloksen pöytäkirjaan. Sopimus on sitova, mutta se ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Sopimuksen noudattamiseen velvoittamiseksi asia on vietävä valtiolliseen tuomioistuimeen tai välimiestuomioistuimeen. Tämän jälkeen täytäntöönpanoa voidaan hakea normaalissa täytäntöönpanomenettelyssä.

Itävaltalaisen asianajajayhdistyksen välimiehen tekemä välitystuomio tulee täytäntöönpanokelpoiseksi suoritukselle varatun määräajan umpeuduttua. Tämän jälkeen täytäntöönpanoa voidaan hakea normaalissa täytäntöönpanomenettelyssä (katso tästä myös kohta A)).

Hyödyllinen linkki

  • Yleistä tietoa on saatavilla Itävallan asianajajaliiton (Österreichischer Rechtsanwaltskammertag) kotisivulta Deutsch (Serviceleistungen/Schiedsgericht), jolta pääsee myös yksittäisten asianajajayhdistysten verkkosivuille.

« Vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot - Yleistä | Itävalta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 24-10-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta