Navigointipolku

Vakituiset virkamiehet

Mitä vakituiset virkamiehet tekevät

Komissio on ainutlaatuinen organisaatio maailmassa sekä tehtäviensä että monikulttuurisen työympäristönsä vuoksi. Komissio toimii hyvin monella alalla ja tarvitsee profiililtaan monenlaisia työntekijöitä.

Komission virkamiesten tehtävät on jaettu kolmeen virkaryhmään: hallintovirkamiehet (AD), hallintoavustajat (AST) ja sihteerit/virkailijat (AST/SC).

Hallintovirkamiehet ovat keskeisessä asemassa EU:n lainsäädäntö- ja talousarviomenettelyissä. Hallintovirkamiehen tehtävänä voi olla esimerkiksi huolehtia jäsenvaltioiden yleisen talouspolitiikan yhteensovittamisesta, osallistua neuvotteluihin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, osallistua yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiseen tai varmistaa, että yhteisön oikeutta tulkitaan yhdenmukaisesti ja sovelletaan käytännössä. Koska EU toimii niin monilla aloilla, voi hallintovirkamies saada runsaasti vastuuta jo uransa alkuvaiheessa, olipa hänen toimenkuvansa mikä tahansa.

Hallintoavustajat puolestaan ovat tärkeässä asemassa komission sisäisen hallinnoinnin alalla, etenkin budjetti- ja rahoitusasioissa, henkilöstöhallinnossa, tietojenkäsittelyalalla tai kirjastoissa. He voivat myös avustaa EU:n eri politiikanalojen täytäntöönpanossa.

Sihteerit/virkailijat vastaavat tietyn hallinnollisen yksikön sihteeri- ja toimistotehtävistä.

Miten vakituiseksi virkamieheksi pääsee

Vakituiset virkamiehet valitaan EU:n henkilöstövalintatoimiston (EPSO) järjestämillä avoimilla kilpailuilla. EPSO vastaa Euroopan komission lisäksi myös kaikkien muiden Euroopan unionin toimielinten henkilöstön valinnasta. Avoimista kilpailuista ilmoitetaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja EPSOn verkkosivuilla.

Avoimissa kilpailuissa tehdään kokeita ja tehtäviä, joilla mitataan ammattitaitoa ja pätevyyttä. Hakumenettely kestää yleensä 5–9 kuukautta kilpailuilmoituksen julkaisemisesta alkaen. Tietoja meneillään olevista ja suunnitelluista kilpailuista sekä joitakin esimerkkejä koekysymyksistä on EPSOn verkkosivuilla.

Myös keskijohdon ja ylemmän johdon paikkoja täytettäessä voidaan järjestää erityisiä kilpailuja. Lisää...

Kilpailussa menestyminen edellyttää kyvykkyyttä, tietoa, aloitteellisuutta ja motivoituneisuutta. Kilpailuun osallistuvien on luonnollisesti täytettävä asianomaisen kilpailun kelpoisuusehdot (tutkinnot, työkokemus jne.), jotka ilmoitetaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL).

Vaatimukset ovat aina vähintään samantasoiset kuin hallintovirkamiehiin, hallintoavustajiin ja sihteereihin ja virkailijoihin sovellettavat vähimmäiskelpoisuusehdot, jotka on määritetty henkilöstösäännöissä (5 artiklan 3 kohta ). Kaikkien hakijoiden on oltava EU:n jonkin jäsenvaltion kansalaisia (tiettyjä EU:n laajentumisen yhteydessä sovellettavia poikkeuksia lukuun ottamatta). Mahdollinen asevelvollisuus on oltava suoritettuna, fyysisen kunnon on vastattava työtehtäviä ja hakijan on todistettava hyvä maineensa. Lisäksi hakijalla on oltava EU:n yhden virallisen kielen perusteellinen taito ja toisen tyydyttävä taito.

Työnhaku

Kilpailun läpäisseet hakijat kirjataan varallaololuetteloon, josta toimielimet palkkaavat virkamiehiä tarpeidensa mukaan. Luettelot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Mikä tahansa komission yksikkö voi rekrytoida avoimeen virkaansa hakijan, joka on kirjattu varallaololuetteloon.

Komission yksiköt etsivät tästä varallaololuettelosta sopivaa henkilöä avoimeen virkaan käsiteltyään ensin sisäisten hakijoiden hakemukset. Jotta varallaololuettelon tiedot pysyvät ajan tasalla, luetteloon kirjattuja pyydetään toimittamaan CV Online ja huolehtimaan tietojen päivittämisestä.

Varallaololuetteloon kirjattu hakija saatetaan kutsua työpaikkahaastatteluun jossakin EU:n toimielimistä (esimerkiksi komissiossa).

Ennen virallista palvelukseenottoa hakijan on myös käytävä komission järjestämässä lääkärintarkastuksessa.

Tehtävään valittu hakija saa henkilöstöhallinnon pääosastolta virallisen työtarjouksen, jossa vahvistetaan, että hänet on otettu komission palvelukseen. Varallaololuetteloon kirjaaminen ei takaa, että hakija rekrytoidaan pysyväksi virkamieheksi. Yleisvirkamiesten varallaololuettelot ovat voimassa yhden vuoden. Muiden alojen varallaololuettelot ovat voimassa pitempään.

Ura ja etuudet

Urakehitys

Komission urajärjestelmässä on yksi palkka-asteikko ja 16 palkkaluokkaa. Tässä palkka-asteikossa hallintoavustajat (AST) luokitellaan palkkaluokkiin 1–11, sihteerit/virkailijat (AST/SC) palkkaluokkiin 1–6 ja hallintovirkamiehet (AD) palkkaluokkiin 5–16.

Avoimia kilpailuja järjestetään yleensä tietyissä palkkaluokissa (AD5–AD8 sekä AST/SC3 ja AST3). Rekrytoitu virkamies nimitetään hänen läpäisemänsä kilpailun ilmoituksessa määritettyyn palkkaluokkaan.

Kussakin palkkaluokassa on viisi ”ikätasoa”: virkamiehet etenevät automaattisesti tasolta toiselle komissiossa työskentelemiensä palvelusvuosien määrän mukaisesti. Virkamies saa kahden vuoden välein tasokorotuksen, kunnes hänet ylennetään seuraavaan palkkaluokkaan tai kunnes hän saavuttaa palkkaluokan ylimmän palkkatason. Korkeimmassa palkkaluokassa (AD 16) on vain kolme tasokorotusta.

Palvelukseen otettavat virkamiehet luokitellaan yleensä palkkaluokkansa ensimmäiselle tasolle. Työkokemus otetaan kuitenkin huomioon, jos se ylittää kilpailuilmoituksessa mainitun vähimmäiskeston, ja virkamies saatetaan luokitella kyseisen palkkaluokan toiselle tasolle. Ks. tarkemmat tiedot henkilöstösääntöjen 32 artiklasta .

Komissioon saapuessaan virkamies on aluksi koeajalla yhdeksän kuukautta, jonka päätteeksi hänen työsuorituksestaan laaditaan raportti. Jos virkamies suoriutuu koeajasta, hänet vakinaistetaan. Virkamiehen työsuoritusta arvioidaan myöhemminkin säännöllisesti komission vuotuisen henkilöstöarvioinnin yhteydessä. Arviointi vaikuttaa suoraan virkamiehen urakehitykseen ja ylenemiseen seuraavaan palkkaluokkaan.

Komission palvelukseen hallintoavustajiksi otetut virkamiehet voivat myös yletä hallintovirkamiehiksi pätevöittämismenettelyn kautta. Siinä virkamiehet, jotka ovat osoittaneet kykynsä hoitaa hallintovirkamiehen tehtäviä, voivat osallistua tiettyihin pakollisiin koulutusmoduuleihin ja suorittaa loppukokeet. Jos he läpäisevät ne, he voivat hakea hallintovirkamiehen virkaa.

Palkka ja muut etuudet

Seuraavassa esitellään tärkeimmät virkamiesten etuudet. Ks. tarkemmat tiedot henkilöstösäännöistä.

Palkka
Komission virkamiesten peruskuukausipalkka vaihtelee palvelukseen juuri otetun AST/SC1-virkamiehen 2 300 eurosta noin 16 000 euroon, jonka yli neljä vuotta komissiossa työskennellyt huipputason AD16-virkamies ansaitsee.
Kukin palkkaluokka on jaettu viiteen ikätasoon, joita kutakin vastaa tietty tasokorotus. Peruspalkkoja mukautetaan vuosittain inflaation ja EU:n jäsenvaltioiden ostovoiman perusteella. Palkkataulukko esitetään kokonaisuudessaan henkilöstösääntöjen 66 artiklassa .

Peruskuukausipalkka on lähtökohta, johon lisätään mahdollisia muita korvauksia tai palkanlisiä ja siitä vähennetään sosiaaliturvamaksut (eläkemaksut sekä sairaus- ja tapaturmavakuutusmaksut) ja verot (tulovero ja yhteisvastuumaksu). Näitä korvauksia ja maksuja käsitellään tarkemmin jäljempänä.

Korvaukset
Virkamiehet, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa tullakseen komission palvelukseen, ovat oikeutettuja ulkomaankorvaukseen, joka on 16 prosenttia peruspalkasta.

Komission virkamiehet voivat myös saada joitakin perhelisiä perhetilanteestaan riippuen. Niitä ovat kotitalouslisä, huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä, koulutuslisä ja alle kouluikäisistä lapsista maksettava lisä. Ne kattavat osan kustannuksista, joita perheestä huolehtimisesta aiheutuu kansainvälisen järjestön työntekijälle. Ks. tarkemmat tiedot henkilöstösäännöistä (62–71 artikla ja liite VII ).

Eläke

Palveluksensa ennen 1. tammikuuta 2014 aloittaneet virkamiehet jäävät eläkkeelle 65-vuotiaana ja sen jälkeen palvelukseen otetut 66-vuotiaana, mutta on myös mahdollista jäädä varhaiseläkkeelle alennetulla eläkkeellä jo 58-vuotiaana tai työskennellä 67-vuotiaaksi (tai poikkeustapauksissa 70-vuotiaaksi).

Eläke maksetaan prosenttiosuutena viimeisestä peruspalkasta. Virkamiesten eläkeoikeudet karttuvat joka vuosi 1,8 prosenttia, ja eläkkeen suuruus on enintään 70 prosenttia viimeisestä peruspalkasta. Ks. tarkemmat tiedot henkilöstösäännöistä (77–84 artikla ja liite VIII ).

Virkamiehet voivat anoa edellisissä työpaikoissa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana kartuttamiensa aiempien eläkeoikeuksien siirtoa komission eläkekassaan. Vastaavasti komissiossa työskenneltäessä hankitut eläkeoikeudet voidaan siirtää toiseen eläkejärjestelmään. Ks. tarkemmat tiedot henkilöstösäännöistä (11–12 artikla ja liite VIII ).

Komissiossa työskentelevä virkamies maksaa eläkekassaan 10,1 prosenttia peruspalkastaan.

Sairausvakuutus
Komission virkamiehet ja heidän perheenjäsenensä kuuluvat Euroopan yhteisöjen sairausvakuutusjärjestelmään, josta korvataan 80 prosenttia useimmista sairaanhoitokuluista (tiettyihin enimmäismääriin asti). Virkamiehet on lisäksi vakuutettu tapaturmien ja ammattitautien varalta.

Yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi komissio pidättää kunkin virkamiehen peruspalkasta joka kuukausi noin 2 prosenttia.

Virkamiesten on vuosittain käytävä myös ehkäisevässä lääkärintarkastuksessa. Ks. tarkemmat tiedot henkilöstösäännöistä (72–76 artikla ).

Verot
EU-virkamiehet eivät maksa palkastaan kansallista tuloveroa. Sen sijaan komission virkamiehilleen maksamista palkoista kannetaan suoraan yhteisöveroa, joka tilitetään EU:n talousarvioon. Veroa kannetaan progressiivisesti 8–45 prosenttia virkamiehen palkan verotettavasta osuudesta. Vuosina 2014–2023 kannetaan lisäksi yhteisvastuumaksua (ks. henkilöstösääntöjen 66 artikla )

Lomat ja poissaolot
Komission virkamiehellä on oikeus 24 arkipäivän vuosilomaan. Tämän lisäksi hän voi olla oikeutettu lomapäiviin ajalta, joka kuluu hänen kotimaansa ja työskentelypaikkansa väliseen matkaan. Vuosiloman lisäksi on säädetty erityislomista avioitumisen, muuton, sukulaisen kuoleman tai vakavan sairauden, lapsen syntymän tms. yhteydessä. Poikkeustapauksessa virkamies voi myös anoa palkatonta virkavapautta henkilökohtaisista syistä. Ks. tarkemmat tiedot henkilöstösäännöistä (57–71 artikla ja liite V ).

Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen
Erilaisia toimenpiteitä on otettu käyttöön sen varmistamiseksi, että työolot komissiossa edistäisivät työelämän sekä yksityis- ja perhe-elämän tasapainottamista. Niitä ovat erityisesti vanhempain- ja perhelomat, kattavat lastenhoito- ja koulujärjestelyt sekä nykyaikaiset työjärjestelyt.

Monet näistä toimenpiteistä otettiin käyttöön tai niitä parannettiin toukokuussa 2004 voimaantulleessa henkilöstösääntöuudistuksessa. Esimerkiksi äideillä on oikeus 20 viikon äitiyslomaan ja isillä 10 päivän isyyslomaan, jonka aikana maksetaan normaalia palkkaa. Vanhempainlomaa, jonka aikana maksetaan peruskuukausikorvaus, on mahdollisuus saada kuusi kuukautta kunkin lapsen osalta.

Ks. tarkemmat tiedot henkilöstösäännöistä (57–61 artikla ja liitteet IV a ja V ).

Komissio pyrkii edistämään työhyvinvointia monin eri tavoin, ja komission virkamiehille ja heidän perheenjäsenilleen on tarjolla myös monia vapaa-ajan-, urheilu- ja kulttuurikerhoja, joissa voi harrastaa esimerkiksi yleisurheilua, tanssia, teatteria, taiteita ja vieraita kieliä.

 

 

Commission civil service