Navigation path

Etusivu Yhteydenotot Sivukartta

Tietoa kansalaisaloitteesta

Hae kansalaisaloitteita

Tee kansalaisaloite

  • RSS
Usein kysyttyä

Yleisiä kysymyksiä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta

  1. Miten kansalaisaloite eroaa vetoomuksesta?
  2. Onko EU:n jäsenvaltioissa mahdollista tehdä kansallisia kansalaisaloitteita?
  3. Voivatko kansalaiset hakea kansalaisaloitteella perussopimusten muuttamista?
  4. Tarjoaako EU rahoitusta kansalaisaloitteen järjestäjille?
  5. Onko mahdollista tehdä aloite, joka on ristiriidassa jonkin toisen vireillä olevan aloitteen kanssa? Voiko saman aloitteen esittää useita kertoja?
  6. Voivatko järjestäjät peruuttaa kansalaisaloite-ehdotuksensa?

Kansalaistoimikunnan perustaminen

  1. Sääntöjen mukaan kansalaistoimikunnassa on oltava ainakin 7 eri EU-maan asukkaita. Onko mukana oltava myös vähintään 7 eri kansalaisuutta vai voiko joillakin jäsenillä on sama kansalaisuus?
  2. Voivatko EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset järjestää kansalaisaloitteen tai olla kansalaistoimikunnan jäseniä?
  3. Minkä ikäinen on oltava voidakseen olla kansalaistoimikunnan jäsen?
  4. Onko kansalaistoimikunnan jäsenen oltava merkitty äänestäjärekisteriin?
  5. Kuinka monta kansalaistoimikunnan jäsentä on mainittava aloite-ehdotuksen rekisteröintipyynnössä?
  6. Voivatko Euroopan parlamentin jäsenet olla kansalaistoimikunnan jäseniä?
  7. Mikä on kansalaistoimikunnan yhteyshenkilöiden tehtävä?

Aloite-ehdotuksen rekisteröinti

  1. Mitä tietoja tarvitaan aloite-ehdotuksen rekisteröintiin?
  2. Mitä tietoja rekisteröidystä aloite-ehdotuksesta julkaistaan tällä sivustolla?
  3. Millä kielellä aloite-ehdotuksen voi rekisteröidä?
  4. Käännättääkö komissio ehdotetut kansalaisaloitteet?
  5. Mitä valituskeinoja kansalaistoimikunnalla on käytettävissään, jos komissio kieltäytyy rekisteröimästä aloite-ehdotusta?
  6. Mistä saa tietoa kansalaisaloite-ehdotuksista, joita komissio ei ole suostunut rekisteröimään?

Tuenilmausten kerääminen

  1. Milloin järjestäjät voivat aloittaa tuenilmausten keräämisen aloite-ehdotukselleen? Kuinka pitkään he voivat kerätä niitä?
  2. Voivatko järjestäjät kerätä kaikki EU-kansalaisten allekirjoitukset yhtä paperilomaketta käyttäen?
  3. Onko lomakkeiden kielen oltava sen EU-maan virallinen kieli, jossa tuenilmauksia kerätään? Onko kielten suhteen mitään vaatimuksia?
  4. Vaadittava vähimmäismäärä tuenilmauksia on kerättävä vähintään 7 EU-maassa. Mitä tapahtuu niissä maissa kerätyille tuenilmauksille, joissa vähimmäismäärä ei täyty?
  5. Minkä ikäinen kansalaisaloitteen allekirjoittajan on vähintään oltava?
  6. Onko aloitteen allekirjoittajan oltava merkitty äänestäjärekisteriin?
  7. Voivatko EU:ssa asuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset allekirjoittaa kansalaisaloitteita?
  8. Jos allekirjoittava EU-maan kansalainen asuu toisessa EU-maassa, kummassa maassa hänet lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin?
  9. Voivatko EU:n ulkopuolisissa maissa asuvat EU-kansalaiset allekirjoittaa kansalaisaloitteita? Missä EU-maassa heidät lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin?
  10. Miten aloitetta tukevat kansalaiset voivat varmistaa, että heidän henkilötietojaan ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen?
  11. Voivatko järjestäjät säilyttää allekirjoittajien tiedot voidakseen jakaa heille tietoa myöhemmin?

Online-keruujärjestelmän hyväksyttäminen toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla

  1. Miten kansalaiset voivat olla varmoja, että aloitteen allekirjoittaminen internetissä on turvallista?
  2. Voivatko järjestäjät käyttää useampaa kuin yhtä keruujärjestelmää (esimerkiksi yhtä kutakin EU-maata kohti)?
  3. Voivatko järjestäjät käyttää samaa online-keruujärjestelmää kaikissa EU-maissa?
  4. Voivatko järjestäjät pyytää kansallista viranomaista hyväksymään online-keruujärjestelmänsä ennen aloite-ehdotuksen rekisteröintiä komissiossa?
  5. Missä muodossa järjestäjät voivat lähettää internetin kautta kerätyt tuenilmaukset toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tarkistettavaksi?
  6. Mitä valituskeinoja järjestäjillä on käytettävissään, jos toimivaltainen kansallinen viranomainen ei hyväksy online-keruujärjestelmää 1 kuukauden määräajan puitteissa?

Komission kehittämä ohjelmisto tuenilmausten online-keruujärjestelmää varten

  1. Mistä saa tietoa komission kehittämästä ohjelmistosta?
  2. Voiko komission kehittämää ohjelmistoa muokata?

Tuenilmausten tarkistuttaminen toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla

  1. Mitä tietoja allekirjoittajien täytyy antaa tuenilmauksessaan?
  2. Miten tuenilmaukset tarkistetaan?
  3. Mitä valituskeinoja järjestäjillä on käytettävissään, jos kansalliset viranomaiset eivät vahvista hyväksyttyjen tuenilmausten määrää 3 kuukauden määräajan puitteissa?

Aloitteen toimittaminen komissiolle

  1. Onko järjestäjien toimitettava kaikki tuenilmaukset komissiolle?

Tutkinta komissiossa ja komission vastaus

  1. Jos komissio päättää tehdä kansalaisaloitteesta säädösehdotuksen, mitä tapahtuu seuraavaksi?
  2. Mitä tapahtuu, jos komissio päättää, että kansalaisaloitteesta ei tehdä säädösehdotusta? Onko järjestäjillä valituskeinoja käytettävissään?




Yleisiä kysymyksiä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta

  1. Miten kansalaisaloite eroaa vetoomuksesta?
    Vetoomuksia oli mahdollista esittää Euroopan parlamentille jo aiempien EU:n perussopimusten nojalla, mutta ne eroavat Lissabonin sopimuksella käyttöön otetusta kansalaisaloitteesta merkittävästi.
    • Vetoomuksia voivat esittää unionin kansalaiset sekä luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka asuvat tai joilla on rekisteröity toimipaikka jossakin EU-maassa. Vetoomuksen voi esittää yksin tai yhdessä muiden kansalaisten kanssa.
    • Vetoomuksen aiheen on kuuluttava unionin toimialaan, ja sillä on oltava suora kytkös vetoomuksen tekijään (esimerkiksi valituksen tekeminen).
    • Vetoomukset osoitetaan Euroopan parlamentille, koska se on kansalaisten suora edustaja EU:ssa.
    • Vetoomuksen tekeminen ei edellytä allekirjoitusten vähimmäismäärää tai tuenilmauksia useammista EU-maista.
    • Kansalaisaloite sen sijaan tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden pyytää suoraan komissiolta uutta säädösehdotusta – jos aloite vain saa riittävästi tukea useammissa EU-maissa.

    Lisätietoa Euroopan parlamentille osoitettavista vetoomuksista
  2. Onko EU:n jäsenvaltioissa mahdollista tehdä kansallisia kansalaisaloitteita?

    KYLLÄ – useimmissa jäsenmaissa voi tehdä valtakunnallisen, alueellisen tai paikallisen tason kansalaisaloitteita. Niiden laajuus ja menettelytavat vaihtelevat huomattavasti.

    Maita, joissa voi tehdä valtakunnallisia kansalaisaloitteita:
    Alankomaat, Espanja, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Unkari.

    Maita, joissa voi tehdä alueellisia kansalaisaloitteita:
    Alankomaat, Espanja, Itävalta, Ruotsi, Saksa.

    Maita, joissa voi tehdä paikallisia kansalaisaloitteita:
    Belgia, Espanja, Italia, Luxemburg, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Unkari.

    EU:n ulkopuolella
    Sveitsi, Yhdysvallat ym.

  3. Voivatko kansalaiset hakea kansalaisaloitteella perussopimusten muuttamista?

    EIVÄT – Lissabonin sopimuksen mukaisesti kansalaisaloitteissa voidaan tehdä ehdotuksia ainoastaan sellaisista asioista, joiden osalta kansalaiset katsovat EU:n säädöksen olevan tarpeen EU:n perussopimusten soveltamiseksi.

  4. Tarjoaako EU rahoitusta kansalaisaloitteen järjestäjille?

    EI – tähän tarkoitukseen ei myönnetä EU-rahoitusta.

  5. Onko mahdollista tehdä aloite, joka on ristiriidassa jonkin toisen vireillä olevan aloitteen kanssa? Voiko saman aloitteen esittää useita kertoja?

    KYLLÄ – kummassakaan tapauksessa ei ole rajoituksia.

  6. Voivatko järjestäjät peruuttaa kansalaisaloite-ehdotuksensa?

    KYLLÄ – milloin tahansa ennen kuin he lähettävät tuenilmaukset toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tarkistettavaksi.

    Peruutus on lopullinen: jos aloite peruutetaan, sitä ei voi aktivoida uudelleen ja kerätyt tuenilmaukset mitätöidään.

    Peruutetut aloitteet jäävät näkyviin tälle sivustolle kohtaan Rauenneet aloitteet.

Kansalaistoimikunnan perustaminen

  1. Sääntöjen mukaan kansalaistoimikunnassa on oltava ainakin 7 eri EU-maan asukkaita. Onko mukana oltava myös vähintään 7 eri kansalaisuutta vai voiko joillakin jäsenillä on sama kansalaisuus?

    Ratkaiseva tekijä on asuinmaa eikä kansalaisuudella ole merkitystä.

  2. Voivatko EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset järjestää kansalaisaloitteen tai olla kansalaistoimikunnan jäseniä?

    EIVÄT – kansalaistoimikunnan jäsenten on oltava EU-kansalaisia (jonkin EU-jäsenmaan kansalaisia).

  3. Minkä ikäinen on oltava voidakseen olla kansalaistoimikunnan jäsen?

    Alaikäraja on 18 vuotta, paitsi Itävallan kansalaisilla tai siellä asuvilla, joiden alaikäraja on 16 vuotta (eli allekirjoittajan on oltava tarpeeksi vanha äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa).

  4. Onko kansalaistoimikunnan jäsenen oltava merkitty äänestäjärekisteriin?

    EI – riittää, että jäsenet ovat riittävän vanhoja äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa (ks. edellinen kysymys).

  5. Kuinka monta kansalaistoimikunnan jäsentä on mainittava aloite-ehdotuksen rekisteröintipyynnössä?

    Komissio tarkistaa ainoastaan 7:n, 7:ssä eri EU-maassa asuvan jäsenen tiedot (Euroopan parlamentin jäseniä ei lasketa kansalaistoimikunnan jäsenten vähimmäismäärään). Tämän vuoksi rekisteröintilomakkeessa on mainittava vain nämä 7 jäsentä.

  6. Voivatko Euroopan parlamentin jäsenet olla kansalaistoimikunnan jäseniä?

    KYLLÄ – mutta heitä ei lasketa mukaan 7:n, 7:ssä eri EU-maassa asuvan jäsenen vähimmäismäärään. Tämän vuoksi he eivät voi kuulua rekisteröintilomakkeessa ilmoitettavien 7 jäsenen joukkoon.

  7. Mikä on kansalaistoimikunnan yhteyshenkilöiden tehtävä?

    Yhteyshenkilöillä – kansalaistoimikunnan edustajalla ja varaedustajalla – on valtuudet puhua ja toimia toimikunnan nimissä.

    He huolehtivat yhteydenpidosta toimikunnan ja Euroopan komission välillä koko menettelyn ajan, ja ennen kaikkea heidän tehtävänään on toimittaa kaikki aloite-ehdotukseen liittyvä aineisto komissiolle.

    Yhteyshenkilöillä on järjestäjien käyttäjätilin käyttöoikeus, ja he saavat kaikki komission lähettämät viestit.

Aloite-ehdotuksen rekisteröinti

  1. Mitä tietoja tarvitaan aloite-ehdotuksen rekisteröintiin?
    • ehdotetun kansalaisaloitteen nimi (enintään 100 merkkiä)
    • aloitteen aihe (enintään 200 merkkiä)
    • aloitteen tavoitteiden kuvaus (enintään 500 merkkiä)
    • ne perussopimusten kohdat, joihin järjestäjät perustavat aloite-ehdotuksensa
    • kansalaistoimikunnan 7 jäsenen henkilötiedot (nimi, osoite, kansalaisuus ja syntymäaika), maininta, ketkä heistä ovat toimikunnan edustaja ja varaedustaja sekä edustajien sähköpostiosoitteet.
    • asiakirjat, joilla todistetaan kansalaistoimikunnan 7 jäsenen täydellinen nimi, postiosoite, kansalaisuus ja syntymäaika
    • kaikki kansalaisaloite-ehdotuksen (rekisteröintihetkellä tiedossa olevat) sellaiset tuki- ja rahoituslähteet, joista saadun tuen tai rahoituksen arvo on yli 500 euroa vuodessa rahoittajaa kohti.

    Järjestäjät voivat halutessaan toimittaa myös:
    • aloite-ehdotuksensa verkkosivuston osoitteen
    • liitetiedoston (enintään 5 MB), jossa on tarkempia tietoja aloite-ehdotuksen aiheesta, tavoitteista ja taustasta
    • säädösluonnoksen (enintään 5 MB).
  2. Mitä tietoja rekisteröidystä aloite-ehdotuksesta julkaistaan tällä sivustolla?

    Kaikki aloite-ehdotukseen liittyvät tiedot (nimi, aihe ja tavoitteet sekä perussopimusten kohdat, joihin järjestäjät perustavat kansalaisaloitteensa, ja kaikki muu komissiolle toimitettu tieto) ja sen tuki- ja rahoituslähteet.

    Kansalaisaloitteen järjestäjien henkilötiedoista julkaistaan vain yhteyshenkilöiden (edustajan ja varaedustajan) nimi ja sähköpostiosoite.

    Tarkempia tietoja on tietosuojalausekkeessa.

  3. Millä kielellä aloite-ehdotuksen voi rekisteröidä?
    Millä tahansa EU:n virallisella kielellä.
  4. Käännättääkö komissio ehdotetut kansalaisaloitteet?

    EI – järjestäjät vastaavat itse ehdotuksensa käännättämisestä haluamilleen kielille.

    Kun aloite-ehdotuksen rekisteröinti yhdellä kielellä on vahvistettu, järjestäjät voivat toimittaa komissiolle ehdotuksensa muille EU:n virallisille kielille käännettynä (vähintään aloitteen nimi, aihe ja tavoitteet). Ennen kuin komissio tallentaa käännökset rekisteriin, se tarkastaa niistä ehdotuksen nimen, aiheen ja tavoitteiden vastaavuuden alkuperäisen version kanssa.
  5. Mitä valituskeinoja kansalaistoimikunnalla on käytettävissään, jos komissio kieltäytyy rekisteröimästä aloite-ehdotusta?

    Rekisteröintipäätös perustuu oikeudellisiin seikkoihin, joten siitä voi valittaa. Jos komissio kieltäytyy rekisteröimästä aloitetta, se ilmoittaa järjestäjille päätöksensä perustelut ja kertoo oikeudellisista ja muista valituskeinoista, joita järjestäjillä on käytettävissään.

    Järjestäjät voivat esimerkiksi viedä asian EU:n tuomioistuimeen tai tehdä kantelun hallinnollisesta epäkohdasta Euroopan oikeusasiamiehelle.
  6. Mistä saa tietoa kansalaisaloite-ehdotuksista, joita komissio ei ole suostunut rekisteröimään?

    Komission kielteiset vastaukset aloite-ehdotuksiin, jotka eivät täyttäneet kansalaisaloiteasetuksessa säädettyjä rekisteröintiehtoja, ovat sivulla Aloitteet, joiden rekisteröinti evättiin.

Tuenilmausten kerääminen

  1. Milloin järjestäjät voivat aloittaa tuenilmausten keräämisen aloite-ehdotukselleen? Kuinka pitkään he voivat kerätä niitä?
    He voivat aloittaa keräämisen heti saatuaan vahvistuksen siitä, että komissio on rekisteröinyt heidän ehdotuksensa.

    Järjestäjillä on aloitteen rekisteröinnin jälkeen vuosi aikaa tuenilmausten keräämiseen.

  2. Voivatko järjestäjät kerätä kaikki EU-kansalaisten allekirjoitukset yhtä paperilomaketta käyttäen?

    EIVÄT – järjestäjien on käytettävä eri lomakkeita sen mukaan, mistä EU-maasta allekirjoittajat ovat lähtöisin, ts. yhdellä lomakkeella voi olla vain yhdestä EU-maasta lähtöisin olevien allekirjoituksia.

    Järjestäjien on kullakin lomakkeella ensin ilmoitettava EU-maa, johon allekirjoitukset lähetetään. Lomakkeen voivat allekirjoittaa vain kansalaiset, joilla on oikeus allekirjoittaa se kyseisen EU-maan osalta.

  3. Onko lomakkeiden kielen oltava sen EU-maan virallinen kieli, jossa tuenilmauksia kerätään? Onko kielten suhteen mitään vaatimuksia?

    Järjestäjät voivat kerätä tuenilmauksia missä tahansa EU-maassa käyttäen mitä tahansa EU:n virallista kieltä.

    Lomakkeella aloite-ehdotuksesta annettavien tietojen (kansalaisaloiteasetuksen liitteen III kohdat 5–7) on kuitenkin oltava jollakin niistä kielistä, joilla aloite-ehdotus on julkaistu tällä sivustolla.

  4. Vaadittava vähimmäismäärä tuenilmauksia on kerättävä vähintään 7 EU-maassa. Mitä tapahtuu niissä maissa kerätyille tuenilmauksille, joissa vähimmäismäärä ei täyty?

    Ne otetaan joka tapauksessa huomioon laskettaessa allekirjoitusten yhteismäärää (vähintään miljoona allekirjoittajaa), mutta kyseisiä maita ei oteta huomioon laskettaessa vaadittua jäsenvaltioiden määrää (tietty määrä tuenilmauksia neljäsosassa EU:n jäsenvaltioita).

  5. Minkä ikäinen kansalaisaloitteen allekirjoittajan on vähintään oltava?

    Alaikäraja on 18 vuotta, paitsi Itävallan kansalaisilla tai siellä asuvilla, joiden alaikäraja on 16 vuotta (eli allekirjoittajan on oltava tarpeeksi vanha äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa).

  6. Onko aloitteen allekirjoittajan oltava merkitty äänestäjärekisteriin?

    EI – riittää, kun allekirjoittaja on riittävän vanha äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa (ks. edellinen kysymys).

  7. Voivatko EU:ssa asuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset allekirjoittaa kansalaisaloitteita?

    EIVÄT – vain EU-kansalaiset (jonkin EU-maan kansalaiset) voivat allekirjoittaa aloitteita.

  8. Jos allekirjoittava EU-maan kansalainen asuu toisessa EU-maassa, kummassa maassa hänet lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin?
    Kyseisten EU-jäsenmaiden vaatimista tiedoista riippuen hänellä voi olla mahdollisuus valita tämä itse. Aloitteen voi kuitenkin allekirjoittaa vain kerran. Se, kummassa maassa hänet lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin, määräytyy tiedoista, jotka hän antaa tuenilmauksessaan (esim. passin tai oleskelukortin numero).
    Esimerkki
    Virossa asuva itävaltalainen voi joko
    • täyttää Viron tuenilmauslomakkeen, jossa on ilmoitettava nimi, osoite, syntymäaika ja -paikka sekä kansalaisuus – tässä tapauksessa lomake tarkistetaan ja lasketaan Virossa
    • tai täyttää Itävallan lomakkeen, jossa ilmoitetaan edellä mainittujen tietojen lisäksi Itävallan tunnustaman henkilöasiakirjan (passi tai henkilökortti) numero (ks. kansalaisaloiteasetuksen liitteen III osa C). Tällöin lomake tarkistetaan ja lasketaan Itävallassa.

    Joka tapauksessa kansalainen voi allekirjoittaa kunkin aloitteen vain kerran.
  9. Voivatko EU:n ulkopuolisissa maissa asuvat EU-kansalaiset allekirjoittaa kansalaisaloitteita? Missä EU-maassa heidät lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin?

    Tämä riippuu siitä EU-maasta, jonka kansalaisia he ovat.

    Joidenkin EU-maiden vaatimuksista johtuen on mahdollista, että he eivät voi allekirjoittaa aloitteita lainkaan. Tämä johtuu siitä, että jotkut jäsenmaat eivät kykene tarkistamaan EU:n ulkopuolella asuvien kansalaistensa tuenilmauksia.

    Ne allekirjoittajat, joilla tämä mahdollisuus on, lasketaan sen maan allekirjoittajamäärään, jonka kansalaisia he ovat.

  10. Miten aloitetta tukevat kansalaiset voivat varmistaa, että heidän henkilötietojaan ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen?

    Kansalaisaloiteasetuksessa varmistetaan, että kaikki osapuolet – järjestäjät, EU:n jäsenmaat ja komissio – noudattavat kansalaisaloitteen järjestämisessä ja jatkotoimissa tietosuojamääräyksiä kaikilta osin.

    Kansalaisaloitetta varten tarvittavien henkilötietojen käsittelyssä sovelletaan voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä. Tietojen käsittelystä vastaavat kansalaisaloitteen järjestäjät, jotka ovat vastuussa mahdollisesti aiheuttamastaan vahingosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Myös kansalaisaloiteasetuksessa on säädetty seuraamuksista, joita määrätään asetuksen säännösten rikkomisesta.

  11. Voivatko järjestäjät säilyttää allekirjoittajien tiedot voidakseen jakaa heille tietoa myöhemmin?

    Eivät, jos ne on annettu virallisella tuenilmauslomakkeella: allekirjoittajien antamien tietojen käyttötarkoituksena voi olla ainoastaan aloite-ehdotuksen tukeminen kansalaisaloiteasetuksen 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Järjestäjät voivat kuitenkin pyytää erikseen allekirjoittajien yhteystietoja voidakseen pitää heidät ajan tasalla, edellyttäen että he noudattavat tietosuojalainsäädäntöä.

Online-keruujärjestelmän hyväksyttäminen toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla

  1. Miten kansalaiset voivat olla varmoja, että aloitteen allekirjoittaminen internetissä on turvallista?

    Tuenilmausten keruu internetissä voi alkaa vasta sen jälkeen, kun kansalliset viranomaiset ovat hyväksyneet järjestäjien käyttämän online-keruujärjestelmän.

    Viranomaiset tarkistavat, että keruujärjestelmä täyttää kansalaisaloiteasetuksen 6 artiklassa säädetyt tekniset ja turvallisuusvaatimukset. Järjestelmän tarkemmat tekniset eritelmät on vahvistettu komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1179/2011, ja käytännössä viranomaiset arvioivat keruujärjestelmän tämän asetuksen vaatimusten perusteella.

    Tarkistus tehdään myös silloin, kun järjestäjät käyttävät komission tarjoamaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoa.

  2. Voivatko järjestäjät käyttää useampaa kuin yhtä keruujärjestelmää (esimerkiksi yhtä kutakin EU-maata kohti)?

    KYLLÄ – mutta heidän on hyväksytettävä jokainen yksittäinen järjestelmä.

  3. Voivatko järjestäjät käyttää samaa online-keruujärjestelmää kaikissa EU-maissa?

    KYLLÄ – tällöin järjestäjien tarvitsee hyväksyttää järjestelmä vain kerran. Järjestelmän hyväksyy sen EU-maan viranomainen, jossa tiedot tallennetaan.

  4. Voivatko järjestäjät pyytää kansallista viranomaista hyväksymään online-keruujärjestelmänsä ennen aloite-ehdotuksen rekisteröintiä komissiossa?

    KYLLÄ – tällöin heidän on kuitenkin ilmoitettava aloite-ehdotuksensa tarkka nimi online-keruujärjestelmän hyväksymispyynnön yhteydessä.

    Järjestelmän hyväksyminen ei kuitenkaan vaikuta siihen, minkä päätöksen komissio tekee kyseisen aloite-ehdotuksen rekisteröinnistä.

  5. Missä muodossa järjestäjät voivat lähettää internetin kautta kerätyt tuenilmaukset toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tarkistettavaksi?

    Järjestäjät voivat lähettää tuenilmaukset toimivaltaisille kansallisille viranomaisille joko paperilla tai sähköisesti. Verkossa kerätyt tuenilmaukset voidaan joko tulostaa ja lähettää paperilla tai toimittaa sähköisessä muodossa, kuten CD-levyllä salakirjoitetussa muodossa. Jotkin kansalliset viranomaiset hyväksyvät myös toimituksen XML-tiedostoina. Komission kehittämä ohjelmisto mahdollistaa tuenilmausten viennin XML-muotoon.

  6. Mitä valituskeinoja järjestäjillä on käytettävissään, jos toimivaltainen kansallinen viranomainen ei hyväksy online-keruujärjestelmää 1 kuukauden määräajan puitteissa?

    Järjestäjät voivat käyttää kansallisia valituskeinoja eli kääntyä kansallisten hallinto- tai oikeusviranomaisten puoleen (mukaan lukien kansalliset tai alueelliset oikeusasiamiehet).

    He voivat myös tehdä kantelun Euroopan komissiolle EU-lainsäädännön laiminlyönnistä.

Komission kehittämä ohjelmisto tuenilmausten online-keruujärjestelmää varten

  1. Mistä saa tietoa komission kehittämästä ohjelmistosta?

    Ohjelmisto on saatavana JoinUp-verkkosivustolla, joka sisältää myös kaikki tarvittavat tiedot ja ohjeet sen asentamista ja käyttöä varten (ks. kohta "e-Library"). Kohdissa "Forums" ja "News & blogs" voit myös esittää omia kysymyksiä ja tutustua muihin kysymyksiin ja vastauksiin.

  2. Voiko komission kehittämää ohjelmistoa muokata?

    Komission kehittämä ohjelmisto sisältää toiminnot, jotka tarvitaan tuenilmausten keräämiseen verkossa kansalaisaloiteasetuksen mukaisesti. Järjestäjät voivat kuitenkin muokata sitä omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan, koska kyseessä on avoimen lähdekoodin ohjelmisto.

    On kuitenkin huomattava, että muokattunakin ohjelmiston on oltava kansalaisaloiteasetuksen 6 artiklan 4 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1179/2011 teknisten eritelmien mukainen.

    Jos jotain ohjelmiston keskeisistä ominaisuuksista muutetaan, se ei välttämättä enää ole edellä mainittujen vaatimusten mukainen. Lisäksi toimivaltainen kansallinen viranomainen tarkastaa tällöin online-keruujärjestelmän lähtien olettamuksesta, että järjestelmää ei ole kehitetty komission ohjelmiston pohjalta (ohjelmisto on pakattu käyttäen hajautuskoodia, jonka avulla viranomainen voi varmistaa, että hyväksyttäväksi esitettyä versiota ei ole muutettu). Tietokantatason elementtejä (esim. syötettyjen tietojen automaattisen validoinnin sääntöjä) voidaan kuitenkin muuttaa asetuksessa säädetyistä vaatimuksista tinkimättä.

Tuenilmausten tarkistuttaminen toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla

  1. Mitä tietoja allekirjoittajien täytyy antaa tuenilmauksessaan?

    Annettavat tiedot vaihtelevat sen mukaan, mistä EU-maasta he ovat lähtöisin. Tämä johtuu siitä, että kansallisten viranomaisten on tarkistettava tuenilmaukset ja vahvistettava kussakin maassa hyväksyttyjen tuenilmausten määrä. Kukin jäsenvaltio arvioi itse, mitä tietoja se tarvitsee tuenilmausten oikeellisuuden varmistamiseksi.

    Vaadittavia tietoja voivat olla esimerkiksi nimi, osoite, syntymäaika ja -paikka, kansalaisuus sekä joissakin EU-maissa henkilötunnus.

    Jotkut maat eivät vaadi kaikkia näitä tietoja (kuten tarkkaa osoitetta tai syntymäaikaa ja -paikkaa).

    Tarkat tiedot löytyvät kansalaisaloiteasetuksen liitteen III (osat A ja B) lomakemalleista.

    Kansalaisaloiteasetuksen liitteen III osassa C on luettelo asiakirjojen numeroista ja tunnistenumeroista, jotka eri jäsenmaat hyväksyvät henkilötunnukseksi.

  2. Miten tuenilmaukset tarkistetaan?

    Järjestäjien on lähetettävä tuenilmaukset toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, jotka tekevät tarvittavat tarkistukset ja vahvistavat hyväksyttyjen tuenilmausten määrän. Tarkistuksissa voidaan käyttää myös satunnaisotantaa.

  3. Mitä valituskeinoja järjestäjillä on käytettävissään, jos kansalliset viranomaiset eivät vahvista hyväksyttyjen tuenilmausten määrää 3 kuukauden määräajan puitteissa?

    Järjestäjät voivat käyttää kansallisia valituskeinoja eli kääntyä kansallisten hallinto- tai oikeusviranomaisten puoleen (mukaan lukien kansalliset tai alueelliset oikeusasiamiehet).

    He voivat myös tehdä kantelun Euroopan komissiolle EU-lainsäädännön laiminlyönnistä.

Aloitteen toimittaminen komissiolle

  1. Onko järjestäjien toimitettava kaikki tuenilmaukset komissiolle?

    EI – heidän on lähetettävä vain aloitteen toimituslomake sekä kopiot kaikista toimivaltaisten kansallisten viranomaisten todistuksista, joissa vahvistetaan, että vaadittu määrä tuenilmauksia on kerätty. Lomake ja kopiot lähetetään tämän sivuston käyttäjätilin kautta.

Tutkinta komissiossa ja komission vastaus

  1. Jos komissio päättää tehdä kansalaisaloitteesta säädösehdotuksen, mitä tapahtuu seuraavaksi?

    Komission ehdotus käsitellään asianmukaista lainsäädäntömenettelyä noudattaen.

    Ennen kuin ehdotuksesta voi tulla laki, lainsäätäjän on tutkittava ja hyväksyttävä se. Lainsäätäjänä toimivat yleensä Euroopan parlamentti ja neuvosto yhdessä tai joissakin tapauksissa vain neuvosto.

  2. Mitä tapahtuu, jos komissio päättää, että kansalaisaloitteesta ei tehdä säädösehdotusta? Onko järjestäjillä valituskeinoja käytettävissään?

    EI – toisin kuin aloitteen rekisteröintipäätös, tämä päätös perustuu komission poliittiseen analyysiin aloitteen sisällöstä eikä siitä voi valittaa.

    Kansalaisaloite on tavoitteellinen aloite, joka velvoittaa komission pohtimaan vakavasti kansalaisten tekemän ehdotuksen sisältöä, mutta se ei velvoita sitä jatkotoimiin.

    Komission on kuitenkin selkeästi perusteltava kielteinen päätöksensä.