Navigation path

Etusivu Yhteydenotot Sivukartta

Tietoa kansalaisaloitteesta

Hae kansalaisaloitteita

Tee kansalaisaloite

  • RSS
Usein kysyttyä: EU:n toimivalta ja komission toimivaltuudet – Eurooppalainen kansalaisaloite




EU:n toimivalta

  1. Millainen toimivalta EU:lla on? Miten se määritellään?

    EU:n toimivalta määritellään EU:n perussopimuksissa (sopimus Euroopan unionin toiminnasta eli "SEUT-sopimus", 2–6 artikla).

    Yksinomainen toimivalta
    (ks. SEUT-sopimus, 3 artikla)
    Jaettu toimivalta
    (ks. SEUT-sopimus, 4 artikla)
    Toimivalta toteuttaa toimia, joilla tuetaan, koordinoidaan tai täydennetään jäsenvaltioiden toimia
    (ks. SEUT-sopimus, 6 artikla)
    Toimivalta toteuttaa järjestelyjä, joiden puitteissa jäsenvaltiot sovittavat politiikkansa yhteen
    (ks. SEUT-sopimus, 5 artikla)
    • tulliliitto
    • sisämarkkinoiden toimintaa varten tarvittavien kilpailusääntöjen vahvistaminen
    • euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden rahapolitiikka
    • meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen (osa yhteistä kalastuspolitiikkaa)
    • yhteinen kauppapolitiikka
    • kansainvälisten sopimusten tekeminen
      • kun sopimuksen tekemisestä on säädetty unionin säädöksessä
      • kun sopimuksen tekeminen on välttämätöntä, jotta EU voi käyttää sisäistä toimivaltaansa
      • siltä osin kuin sopimuksen tekeminen voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden laajuutta.
    Näillä aloilla annettavat oikeudellisesti velvoittavat EU-säädökset eivät voi edellyttää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

    Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa EU:lle annetaan lisäksi toimivalta määritellä ja toteuttaa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja laatia sen puitteissa asteittain myös yhteistä puolustuspolitiikkaa.

    Huom. Useimmilla politiikan aloilla, joilla EU voi toimia, komissiolla on valtuudet tehdä säädösehdotuksia. On kuitenkin joitakin EU:n toiminnan aloja, joilla sillä ei ole tällaisia valtuuksia, esimerkiksi yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

  2. Onko EU:lla erilainen toimivalta eri aloilla?
    EU:n toimivalta vaihtelee eri aloilla seuraavasti:
    • EU:lla on tietyillä aloilla yksinomainen toimivalta (ks. SEUT-sopimuksen 3 artikla), eli näillä aloilla ainoastaan EU voi antaa säädöksiä
    • EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta tietyillä aloilla (ks. SEUT-sopimuksen 4 artikla), joilla jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimia vain, jos EU on päättänyt olla tekemättä niin
    • EU voi tietyillä aloilla toteuttaa toimia, joilla tuetaan, koordinoidaan tai täydennetään jäsenvaltioiden toimia (ks. SEUT-sopimuksen 6 artikla) – näillä aloilla EU ei voi antaa sellaisia oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.
  3. Mitä "jaettu toimivalta" tarkoittaa?

    "Jaetulla toimivallalla" tarkoitetaan sitä, että tietyllä lainsäädännön alalla sekä EU että jäsenvaltiot voivat antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä.

    Jäsenvaltiot voivat kuitenkin antaa säädöksiä vain, jos EU ei ole käyttänyt toimivaltaansa tai on päättänyt lakata käyttämästä sitä.

  4. Onko EU:lla valta yhdenmukaistaa jäsenmaidensa lainsäädäntöä aloilla, joilla se voi omilla toimillaan tukea, koordinoida tai täydentää kansallisia toimia?

    EI – jos EU antaa näillä aloilla oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, niissä ei edellytetä kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamista.

Euroopan komission toimivaltuudet ehdottaa unionin säädöksiä

  1. Mikä on unionin säädös?

    Unionin säädöksillä tarkoitetaan EU:n toimielinten antamia säädöksiä, joihin kuuluvat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ja muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset.

    Säädöksiä on viittä eri tyyppiä:

    Oikeudellisesti velvoittavat säädökset
    • asetus
    • direktiivi
    • päätös

    Säädökset, jotka eivät ole sitovia
    • suositus
    • lausunto

    Lisätietoa, ks. SEUT-sopimuksen 288 artikla.

  2. Mikä rooli komissiolla on EU:n lainsäädäntömenettelyssä?

    EU:n lainsäädäntömenettelyssä komissio tekee ehdotuksen unionin säädökseksi. Ehdotuksesta tulee säädös vain, jos lainsäätäjä hyväksyy sen. Useimmissa tapauksissa lainsäätäjiä ovat sekä Euroopan parlamentti että EU:n neuvosto. Joissakin tapauksissa lainsäätäjänä on vain toinen niistä.

    Kansalaisaloitteella komissiota pyydetään tekemään säädösehdotus. Jos komissio päättää tehdä säädösehdotuksen, tarvitaan vielä lainsäätäjän hyväksyntä, ennen kuin ehdotuksesta tulee säädös.

    Lisätietoja EU:n päätöksentekomenettelystä on sivulla Päätöksenteon eteneminen EU:ssa.

  3. Voiko komissio tehdä säädösehdotuksia kaikilla aloilla, joilla EU on toimivaltainen?

    EI – EU on toimivaltainen esimerkiksi yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta tällä alalla komissiolla ei ole toimivaltuuksia tehdä säädösehdotuksia.

  4. Missä tapauksissa komissio voi tehdä säädösehdotuksen?
    • jos EU:n säädös hyväksytään joko tavallista tai erityistä lainsäätämisjärjestystä käyttäen eikä perussopimuksissa määrätä toisin
    • TAI
    • jos perussopimuksissa erikseen todetaan, että säädösehdotuksen tekeminen on komission vastuulla.
  5. Mikä on "tavallinen lainsäätämisjärjestys"? Kun käytetään tavallista lainsäätämisjärjestystä, onko säädösehdotuksen tekeminen komission vastuulla?

    Tavallinen lainsäätämisjärjestys on yleisin päätöksentekomenettely, jota käytetään useimmilla EU-politiikan aloilla.

    Siitä käytetään joskus nimitystä "yhteispäätösmenettely", koska sitä käytettäessä Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto yhdessä hyväksyvät asetukset, direktiivit ja päätökset (ks. SEUT-sopimuksen 294 artikla). Tällöin kumpikaan toimielin (Euroopan parlamentti tai EU:n neuvosto) ei voi antaa säädöstä yksin.

    Säädösehdotuksen tekeminen Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle on komission vastuulla.

    Tavallinen lainsäätämisjärjestys – lisätietoa

  6. Mikä on "erityinen lainsäätämisjärjestys"? Kun käytetään erityistä lainsäätämisjärjestystä, onko säädösehdotuksen tekeminen komission vastuulla?

    Erityistä lainsäätämisjärjestystä käytetään erikoistapauksissa, jotka mainitaan perussopimuksissa erikseen. Tällöin asetuksen, direktiivin tai päätöksen hyväksyy Euroopan parlamentti neuvoston osallistuessa menettelyyn tai neuvosto Euroopan parlamentin osallistuessa menettelyyn (ks. SEUT-sopimuksen 289 artiklan 2 kohta).

    Erityinen lainsäätämisjärjestys on erilainen sen mukaan, mitä asiaa säädös koskee.

    Säädösehdotuksen tekeminen Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle on komission vastuulla, ellei perussopimuksissa määrätä toisin.

  7. Voidaanko komission ehdotus hyväksyä säädökseksi vain lainsäätämisjärjestystä käyttäen vai onko olemassa muita menettelyjä?

    KYLLÄ – säädösehdotusten hyväksymismenettely määritellään perussopimuksissa tapauskohtaisesti.

    Komission ehdotus hyväksytään muulla menettelyllä vain, jos perussopimuksissa niin määrätään.