Navigation path

Suomi


Country info

Perustietoa EU:n talousarviosta

  • EU:n talousarvio on hyvin pieni suhteessa EU:n vaurauteen. Se on vain yksi prosentti EU‑maiden yhteenlasketusta vuotuisesta bruttokansantulosta.
  • EU keskittyy talousarviossaan toimiin, jotka auttavat selviytymään talouskriisistä ja edistävät kasvua ja työllisyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tukea biopolttoaineiden tutkimukselle ja uutta kuuden miljardin euron rahastoa nuorisotyöllisyyden edistämiseen.
  • EU:n talousarviota uudistetaan, jotta voidaan varmistaa varojen tehokas käyttö hankkeisiin, jotka konkreettisesti edistävät talouskasvua ja työllisyyttä.
  • EU:n talousarviosta tuetaan suomalaista maataloutta ja maaseudun kehittämistä, ja erityistukea annetaan harvaan asutuille pohjoisille ja itäisille alueille.
  • EU:n elinten hallinnollisia kuluja leikataan yleisesti vallitsevan säästöpolitiikan mukaisesti.

Mikä on EU:n talousarvio

EU tarvitsee talousarviota voidakseen käytännössä toteuttaa eri toimintapolitiikkojaan. EU:n talousarviosta rahoitetaan toimia, joita jäsenmaat eivät itse pysty rahoittamaan tai joita on taloudellisesti tehokkaampaa rahoittaa yhdessä.

EU:n talousarviosta päätetään demokraattisesti. Euroopan komissio, joka on EU:n toimeenpanoelin, valmistelee sen, minkä jälkeen siitä keskustellaan ja päätetään EU:n neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Suomalaiset ministerit edustavat Suomen kantaa EU:n neuvoston kokouksissa, ja Euroopan parlamentissa on demokraattisesti valitut suomalaiset edustajat.

Kun talousarvio on hyväksytty, sen hallinnosta vastaavat joko EU‑maat ja komissio yhdessä tai komissio yksin.

Käytännössä EU:n talousarviosta noin 80 prosenttia on kansallisten tai alueellisten viranomaisten hallinnoimaa. EU:n talousarviosta myönnettäviä avustuksia, lainoja ja muuta rahoitusta saavat opiskelijat, tutkijat, kansalaisjärjestöt, pk‑yritykset, kaupungit, alueet ja monet muut tahot.

Mistä rahat tulevat

Suuri osa EU:n talousarvion tuloista tulee nk. omista varoista.

  • Omien varojen ensimmäinen lähde ovat tullimaksut EU:n ulkopuolelta tulevista tuotteista sekä sokerimaksut.
  • Toinen lähde on EU‑maiden kantama arvonlisävero, josta ne suorittavat pienen osuuden EU:n talousarvioon.
  • Kolmas ja suurin lähde (74 % EU:n talousarviosta v. 2013) ovat jäsenmaiden osuudet, jotka ne maksavat bruttokansantulonsa (BKTL) perusteella.

EU‑maat ovat päättäneet tästä järjestelmästä yksimielisesti ja ratifioineet sen. Järjestelmä hyväksytään seitsenvuotiskaudeksi kerrallaan. Tavoitteena on varmistaa, että EU:n talousarviolla on luotettava ja riittävä tulopohja, ja samalla ottaa huomioon kunkin jäsenmaan maksukyky. Maiden maksuosuus määräytyy niiden vaurauden mukaan.

Lisäksi EU:n talousarviota rahoitetaan esimerkiksi EU‑virkamiesten palkoista kannettavilla veroilla, kilpailusääntöjä rikkovilta yrityksiltä kerättävillä sakoilla ja pankkikoroilla. Välittömiä EU‑veroja ei ole. EU‑maat vastaavat omasta verotuksestaan itse.

Mihin rahat käytetään

Noin 94 prosenttia EU:n varoista käytetään EU:n toimintapolitiikkoihin, ja rahat päätyvät takaisin jäsenmaihin. Usein EU:n talousarviosta tuetaan suuria ja monitahoisia hankkeita. Esimerkkinä niistä voidaan mainita syöväntorjunnan eurooppalainen kumppanuusohjelma, jossa EU‑maat ovat yhdistäneet voimansa.

Noin kuusi prosenttia EU:n talousarviosta kuluu EU‑toimielinten toimintaan, kuten EU‑virkamiesten palkkoihin ja eläkkeisiin, kääntämiseen ja tulkkaukseen, vartiointiin, kiinteistöjen ylläpitoon sekä tietotekniikkaan.

Virkamieskunnan koko

EU virkamiehiä ja muuta henkilöstöä on noin 55 000 henkeä. He ovat 508 miljoonan EU kansalaisen palveluksessa, ja heidän työstään hyötyvät myös lukemattomat hädänalaiset eri puolilla maailmaa. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Suomen valtiona palveluksessa on noin 80 000 työntekijää.

Talouden nykytila on ajanut EU‑toimielimet leikkaamaan kustannuksiaan. Komission laajan henkilöstösääntöuudistuksen odotetaan tuovan 8 miljardin euron säästöt vuoteen 2020 mennessä. Uudistuksessa työntekijöiden määrää pienennetään viidellä prosentilla ja työaikaa pidennetään.

Seuraavassa kaaviossa esitetään, kuinka paljon kukin jäsenmaa sai vuonna 2013 EU:lta ja kuinka suuri osuus se oli maan bruttokansantulosta (BKTL). Suomen bruttokansantulosta 0,77 prosenttia tulee EU:lta.

Kuka valvoo EU:n rahojen käyttöä

Komissiolla on käytössään tiukat sisäisen valvonnan menetelmät sen varmistamiseksi, että varat käytetään tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Koska kansalliset ja alueelliset viranomaiset hallinnoivat 80 prosenttia EU:n talousarviosta, jäsenmailla on merkittävä rooli varainkäytön valvonnassa. Niiden on varmistettava, että varat käytetään sääntöjen mukaisesti ja mahdolliset väärinkäytökset ja petokset huomataan ja oikaistaan.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU:n tilit joka vuosi. Tilintarkastustuomioistuin on vuosien ajan todennut tarkastuksissaan, että EU:n tulot ja menot on kirjattu oikein, mutta samalla se on myös osoittanut varojen käytön eri vaiheissa ilmenneitä virheitä (esimerkiksi tuensaajien kirjanpitovirheitä tai kuluja, jotka eivät ole tukikelpoisia). Virheiden löytyminen ei tarkoita sitä, että EU:n varoja hävitettäisiin, hukattaisiin tai käytettäisiin petollisesti. Suuri osa virheellisesti käytetyistä varoista saadaan takaisin.

Myös Euroopan parlamentin on hyväksyttävä komission talousarvion käyttö jokaisen rahoitusvuoden päätteeksi.

Tiedot siitä, mitkä tahot ovat saaneet komissiolta rahoitusta, ovat kaikkien nähtävillä varainhoidon avoimuusjärjestelmässä (FTS).

EU:n monivuotinen rahoituskehys 2014–2020

EU:n vuotuisen talousarvion laadinnassa on noudatettava monivuotista rahoituskehystä (MRK). MRK:ssa asetetaan enimmäismäärät sille, paljonko EU voi vuodessa eri toimialoilla käyttää. MRK laaditaan tavallisesti seitsemäksi vuodeksi. MRK ohjaa EU:n toimintaa seitsenvuotiskauden ajan.

Rahoituskaudella 2014–2020 EU haluaa saavuttaa nk. Eurooppa 2020 -kasvustrategian tavoitteet sekä keskittyä talous- ja finanssikriisistä selviytymiseen ja aloihin, joilla sen toiminta on tuloksellisinta. Jäsenmaat vesittivät osan komission ehdottamista radikaaleista uudistuksista, mutta erittäin tärkeitä muutoksia on kuitenkin tehty. Kauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen pääkohdat ovat seuraavat:

  • Talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn parantaminen – Koulutukseen ja tutkimukseen investoimista lisätään ja uudella Verkkojen Eurooppa -välineellä tehostetaan liikenne-, energia- ja tieto- ja viestintäteknologian alan yleiseurooppalaista infrastruktuuria.
  • Hyvä vastine käytetyille varoille – EU‑rahoituksen sääntöjä on yksinkertaistettu ja investoinneissa keskitytään konkreettisia tuloksia tuottaviin hankkeisiin. EU‑rahoitus voidaan keskeyttää, jos jokin jäsenmaa ei harjoita tervettä talous- ja veropolitiikkaa.
  • Uudistettu yhteinen maatalouspolitiikkaUudistettu yhteinen maatalouspolitiikka – Yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten ansiosta EU:n maatalous on entistä kilpailukykyisempää ja ympäristöystävällisempää.
  • Ilmastonmuutoksen torjunta – Ilmastonmuutoksen torjunta on olennainen osa kaikkia EU:n keskeisiä toimintapolitiikkoja. MRK:sta 20 prosenttia kohdennetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.
  • Solidaarisuus – EU osoittaa solidaarisuutta köyhimpiä jäsenmaitaan ja alueitaan kohtaan. Niille kohdennetaan suurin osa aluerahoituksesta. Lisäksi perustetaan uusi nuorisotyöllisyyttä edistävä rahasto.
  • Hallinnollisten kulujen leikkaaminen – EU‑toimielinten työntekijöiden määrää vähennetään.

EU:n talousarvio ja Suomi

Vuonna 2013 Suomen julkiset menot (valtion ja kuntien talousarviot) olivat noin 113 miljardia euroa. Se on vain hiukan vähemmän kuin 144 miljardin euron suuruinen koko EU:n talousarvio samalle vuodelle. Suomen julkiset menot vastasivat 58 prosenttia maan bruttokansantulosta. EU:n talousarvio sen 28 jäsenmaalle oli puolestaan noin 1 prosentti koko EU:n bruttokansantulosta.

EU:n talousarvion ja jäsenmaiden talousarvioiden tavoitteet ovat erilaiset mutta toisiaan täydentävät. EU:n talousarvio kohdennetaan aloille, joilla EU‑rahoitus tuo lisäarvoa. Suurhankkeista on hyvänä esimerkkinä EU:n satelliittinavigointijärjestelmä Galileo, jota mikään jäsenmaista ei olisi yksin voinut rahoittaa.

Suomen ja muiden jäsenmaiden talousarviot sisältävät puolustus- ja sosiaaliturvamenoja. EU:n talousarviossa niitä ei ole, vaan menot ovat enimmäkseen investointeja. EU esimerkiksi osarahoittaa hanketta, jonka tavoitteena on, että 99 prosenttia suomalaisista on nopeiden internetyhteyksien piirissä. Nykyisin ne ovat 95 prosentin ulottuvilla.

Vuonna 2012 Suomen valtion ja kuntien talousarvion kolme suurinta menolohkoa olivat sosiaaliturva, terveys ja yleiset julkiset palvelut.

Suomi myös maksaa EU:n talousarvioon enemmän kuin se saa takaisin suorina tukina. Tämä nettotilanne ei kuitenkaan anna tarkkaa kuvaa EU‑jäsenyyden eduista. Niitä ovat myös rauha, poliittinen vakaus, turvallisuus ja vapaus elää, työskennellä, opiskella ja matkailla missä tahansa EU:n alueella. Lisäksi EU:n investoinneilla pyritään ajamaan koko EU:n etua, ja yhden jäsenmaan saama rahoitus voi hyödyttää muitakin jäsenmaita. Esimerkiksi suomalaisyritys Lemminkäinen oli mukana kolmessa EU‑rahoitteisessa tiehankkeessa Liettuassa vuosina 2009–2011 ja sai noin 13 miljoonaa euroa.

Sisämarkkinoiden ansiosta EU‑maiden on helppo käydä kauppaa keskenään, ja vuonna 2013 yli puolet Suomen viennistä suuntautuikin EU‑maihin. Taloudelliselta arvoltaan se vastasi noin 31 miljardia euroa eli yli 51-kertaisesti Suomen nettomaksuja EU:n talousarvioon.

Budjettijäämä: Jäsenvaltion EU:n talousarviosta saaman ja talousarvioon maksaman rahamäärän erotus. Budjettijäämä voidaan laskea monilla eri menetelmillä. Komission rahoituskertomuksessa käytetty menetelmä perustuu samoihin periaatteisiin kuin laskelma Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävästä budjettiaseman epätasapainon korjauksesta. On kuitenkin syytä muistaa, että arvioiden laatiminen budjettijäämistä on vain kirjanpidollinen laskelma rahallisista kustannuksista ja hyödyistä, jotka johtuvat yksittäisen jäsenvaltion EU-jäsenyydestä. Arvioista eivät käy ilmi EU:n politiikkatoimien tuottamat monet muut hyödyt, jotka liittyvät esimerkiksi sisämarkkinoihin ja taloudelliseen integraatioon sekä poliittiseen vakauteen ja turvallisuuteen.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

Suurin osa Suomen saamasta EU‑rahoituksesta käytetään maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja luonnonsuojeluun (60 prosenttia vuonna 2013). Suomen vaativien ilmasto‑olojen ja korkeiden tuotantokustannusten takia EU:n tuella on merkittävä rooli maatalouden säilyttämisessä kannattavana Suomessa. EU:n maatalouspolitiikka tukee maanviljelijöitä ja edistää turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden saatavuutta. Samalla se vauhdittaa maaseudun talouselämää ja edistää ympäristönsuojelua. EU on esimerkiksi rahoittanut Itämeren maiden maanviljelijöiden neuvontajärjestöjen hanketta, jossa pyritään opastamaan viljelijöitä vähemmän saastuttavien menetelmien ja välineiden käyttöön.

Maataloustuen suuruus

EU‑maat ovat siirtäneet maatalouspolitiikan kansalliselta tasolta EU:n tasolle. Se on ainoa politiikan ala, jonka rahoitus tulee kokonaan EU:lta. Tämä selittää sen, miksi maatalouden osuus EU:n talousarviosta on niin suuri. On myös edullisempaa, että 28 EU‑maata toimii yhdessä eikä toteuta 28 erilaista kansallista toimintapolitiikkaa.

Yhteistä maatalouspolitiikkaa on uudistettu merkittävästi, ja sen osuus EU:n talousarviosta on laskenut 70 prosentista (v. 1985) nykyiseen noin 40 prosenttiin. Osuuden odotetaan laskevan edelleen 33 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2014 voimaan tuleva uudistus lujittaa EU:n maatalouden kilpailukykyä, tehostaa ympäristönsuojelua ja parantaa keskimääräistä pienempää tukea saavien jäsenmaiden asemaa.

Aluepolitiikka

Toiseksi eniten EU‑tukea kanavoidaan Suomeen aluepolitiikan kautta. EU:n aluepolitiikan tavoitteena on vähentää taloudellista, sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta jäsenmaiden alueiden välillä. Harvan asutuksen ja syrjäisen sijainnin vuoksi Suomen pohjoiset ja itäiset alueet saavat myös erityistukea EU:lta. Aluekehitysrahoja investoidaan työllisyyttä, kilpailukykyä, talouskasvua, parempaa elämänlaatua ja kestävää kehitystä edistäviin hankkeisiin. Esimerkiksi Pohjois‑Karjalassa kehitetään biokaasun tuotantoa ja jakelua, jotta riippuvuus öljystä vähenee.

Tutkimus

EU haluaa, että tutkimus- ja kehitystyöinvestointien osuus on kolme prosenttia sen BKTL:sta vuoteen 2020 mennessä. Tutkimus- ja kehitystyötä tarvitaan, kun halutaan vastata elintarviketurvaan, energiaan, ilmastonmuutokseen ja väestön ikääntymiseen liittyviin suuriin haasteisiin. Samalla edistetään talouskasvua ja työllisyyttä. EU:n vuosien 2007–2013 tutkimusohjelman rahoituksen saajien joukossa on noin 2 000 suomalaista. Esimerkiksi Aalto‑yliopisto on mukana erittäin kunnianhimoisessa yleiseurooppalaisessa aivotutkimushankkeessa.

EU-hankkeita lähialueillasi

Infrastruktuuri

Nopea internetyhteys koko Suomeen

EU:n osarahoittaman hankkeen ansiosta laajakaistaverkkoa voidaan laajentaa haja‑asutusalueille niin, että se kattaa yli 99 % Suomen väestöstä vuoteen 2015 mennessä. Hankkeen tavoitteena on, että lähes kaikki vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikat ovat enintään 2 kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta laajakaistaverkosta. (EU‑rahoitus: 24,6 miljoonaa euroa)

Maatalous ja sosioekonominen kehittäminen

Maatalouden ympäristötietoutta Itämeren maihin

Baltic Deal -hankkeella edistetään Suomen ja viiden muun Itämeren maan viljelijöiden neuvontaorganisaatioiden yhteistyötä maatalouden ympäristötoimiin liittyvän asiantuntemuksen lisäämiseksi. Hankkeessa opastetaan viljelijöitä toimimaan niin, että maatalouden ympäristökuormitus pienenee. Tavoitteena on vähentää Itämeren saastumista. (EU‑rahoitus: 3 miljoonaa euroa)

Lisätietoa

Kalastajat matkailuyrittäjinä

EU:n osarahoittamassa hankkeessa tuetaan Lapin kalastajia, joka haluavat hankkia lisätuoja tarjoamalla kalastusmatkailuun liittyviä palveluja. Kalastajille annetaan koulutusta mm. turvallisuusasioissa ja järjestetään tutustumiskäyntejä matkailualan yrityksiin. Luostolla on jo alettu tarjota matkoja, joilla tutustutaan talvinuottaukseen tai jokikalastukseen paikallisten ammattikalastajien johdolla. (EU‑rahoitus: 30 186 euroa)

Lisätietoa

Koulutus ja sosiaalinen osallisuus

Koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisy

Ahvenanmaalla toteutetun Ungdomslotsarna‑hankkeen tavoitteena oli kannustaa nuoria jatkamaan koulunkäyntiä ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä peruskoulujen ja sosiaalitoimen kanssa. Sen 144 osallistujaa saivat apua työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan hankintaan. (EU‑rahoitus: 200 869 euroa)

Lisätietoa

Ikäihmiset toistensa apuna

O4O‑hankkeessa (Older people for Older people) kehitettiin uudenlaisia tapoja tarjota tukea ja palveluja Pohjois‑Euroopan syrjäseutujen vanhuksille ja edistettiin ikääntyneiden vertaisryhmätoimintaa ja -palveluja. Esimerkiksi Pohjois‑Karjalassa hankkeen avulla laadittiin opas vapaaehtoisille, jotka haluavat auttaa dementiapotilaiden hoitajia. Kolilla puolestaan kehitettiin kuljetusapua vanhuksille. (EU‑rahoitus: 1,2 miljoonaa euroa)

Lisätietoa

Kampanja tasa-arvoisen avioliittolain puolesta

Joukko nuoria aikuisia käynnisti Tahdon2013- kampanjan, jolla kerättiin tukea tasa‑arvoista avioliittoa ajavalle kansalaisaloitteelle. Aloitteen allekirjoitti lähes 167 000 kansalaista. Suomessa vain mies ja nainen voivat avioitua keskenään. Aloitteen avulla pyrittiin antamaan myös samaa sukupuolta oleville pareille mahdollisuus solmia avioliitto. Kampanja sai runsaasti näkyvyyttä verkossa ja lehdistössä. Sen puitteissa järjestettiin monenlaisia tapahtumia, kuten seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja rockkonsertti. (EU‑rahoitus: 6 100 euroa)

Lisätietoa

Tiesitkö?

Yhteensä 5 496 suomalaista opiskelijaa työskenteli tai opiskeli ulkomailla Erasmus vaihto ohjelmassa vuosina 2012–2013. Suomalaiset opiskelijat saivat Euroopan komissiolta apurahan asumiskustannuksiin ulkomailla.Vaihto on opiskelijalle hyödyllinen kokemus sekä opintojen että ammatillisen kehittymisen kannalta. Sen aikana voi myös kehittää kielitaitoa, kulttuurien tuntemusta, itseluottamusta ja itsetuntemusta.

Kasvu ja työllisyys

Etälääketiedettä Suomen syrjäseuduilla

PrimCareIT‑hankkeessa kehitetään telekonsultaatio- ja telementorointiratkaisuja harvaan asutuille alueille, joilla kärsitään lääkäripulasta. Tavoitteena on osoittaa terveysalan ammattilaisille, että uuden televiestintätekniikan ansiosta syrjäseudulla työskentelevän ei tarvitse olla ammatillisesti eristyksissä. Viime kädessä hankkeella halutaan parantaa yleislääkäripalvelujen saatavuutta Itämeren maiden maaseutualueilla. (EU‑rahoitus: 2,5 miljoonaa euroa)

Lisätietoa

Tiesitkö?

Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) annetaan tukea toimiin, joilla autetaan työttömiksi jääneitä saamaan työtä tai hankkimaan koulutusta, kun työttömyys johtuu talouskriisistä tai tuotantolaitoksen siirtämisestä toiseen maahan. Globalisaatiorahaston vuotuinen enimmäisbudjetti on 500 miljoonaa euroa. Vuodesta 2007 tukitoimien piirissä on ollut lähes 100 000 työntekijää, muun muassa Nokian Salon tehtaasta irtisanottuja.

Lisätietoa

Tutkimus- ja kehitystyö

Ihmisaivojen salaisuuksien jäljillä

Aalto‑yliopiston aivotutkijat ovat mukana Human Brain Project -tutkimushankkeessa, jossa kehitetään aivotoimintojen tarkkaa mallintamista supertietokoneteknologian avulla. Tulosten avulla pyritään luomaan uusia aivosairauksien hoitokeinoja ja uudenlaista laskentateknologiaa. (EU‑rahoitus: 54 miljoonaa euroa)

Lisätietoa

Biomassasta biomuovia

Suomalaistutkijoita on mukana eurooppalaisessa BIOCORE‑tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on osoittaa, että 70 % tämän päivän polymeereistä voidaan johtaa biomassasta. Näin on mahdollista vähentää riippuvuutta öljyyn perustuvasta muovituotannosta. Hankkeessa arvioidaan toisen sukupolven biojalostamon teollista toteuttamiskelpoisuutta. Tällainen jalostamo voi valmistaa sivutuotteista, kuten oljista ja metsätalouden tähteistä, monia eri tuotteita (biopolttoaineita, kemiallisia tuotteita, polymeerejä ym.). (EU‑rahoitus: 13,9 miljoonaa euroa)

Lisätietoa

Mullistavan kestävä uusi aine

Manchesterin yliopiston tutkijoiden löytämästä grafeenista on tulossa vuosisatamme ihmeaine, jonka ennustetaan nousevan yhtä tärkeään asemaan kuin teräksen ja muovin. Graphene‑hankkeessa akateemiset ja teollisuuden tutkimusryhmät 17 EU‑maasta tutkivat yhteistyössä tämän materiaalin poikkeuksellisia ominaisuuksia. Mukana on myös suomalaisia tutkimuslaitoksia. (EU‑rahoitus: 54 miljoonaa euroa)

Lisätietoa

Tiesitkö?

EU tukee syöpätutkimusta vuosittain noin 180 miljoonalla eurolla. Valtaosa varoista suunnataan tutkimusyhteistyöhankkeisiin, joissa tutkijat eri puolilta Eurooppaa voivat etsiä yhteisvoimin uusia syövän torjunta- ja hoitomenetelmiä.

Lisätietoa

Energia ja ympäristö

Biokaasua öljyn asemesta

Pohjois‑Karjalassa pyritään vähentämään riippuvuutta öljystä kehittämällä taloudellisesti kestävä malli liikennebiokaasun tuotantoon ja jakamiseen. Tavoitteena on tuottaa polttoainetta alueen omista 100-prosenttisesti uusiutuvista raaka‑ainelähteistä, kuten maatalouden sivutuotteista, jätteistä ja kaatopaikkakaasuista. Alueelle rakennetaan 2 biokaasulaitosta sekä ainakin 4 biokaasun jakelupistettä (polttoainepumppua). (EU‑rahoitus: 271 000 euroa)

Lisätietoa

Eläköön saimaannorppa!

Saimaan alueella toteutettavan hankkeen tavoitteena on edistää saimaannorpan suojelua ja lajin suotuisan suojelutason saavuttamista. Saimaannorppa kuuluu maailman uhanalaisimpiin lajeihin. Hankkeen avulla pyritään vähentämään ihmisen aiheuttamaa häiriöitä etenkin pesimäaikana ja pienentämään kalastuksesta aiheutuvia riskejä, sillä norppia kuolee usein kalanpyydyksiin. Leutoina talvina norppien sopeutumista ilmastonmuutokseen edistetään kolaamalla lunta kinoksiksi, joissa norpat voivat pesiä ja synnyttää poikasensa. (EU‑rahoitus: 4 miljoonaa euroa)

Lisätietoa

Tiesitkö?

EU on investoinut LIFE+-ohjelman kautta ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin noin 2,1 miljardia euroa kaudella 2007–2013. Tukea suunnattiin muun muassa tiedotuskampanjoihin ja Euroopan arvokkaimpien luontokohteiden suojeluun (Natura 2000 -alueet). Suomessa niihin kuuluvat esimerkiksi Pihlajavesi, joka on tärkeä saimaannorpan elinalue, ja monet saaristoalueet.

Lisätietoa

Euroopan sosiaalirahasto: Henkilökuva (video)

Harri Haanpää: "Media-alan yrittäjän kannattaa kouluttautua"
Publication: