Oikeudellinen huomautus
 
Yhteystiedot | EUROPA-haku  

Maaseudun kehittäminen   ligne  

--> Maaseudun kehittäminen 2014-2020

 

Maaseudun kehittämispolitiikka 2007–2013

Maaseudun kehittäminen on tärkeä toiminta-alue, sillä yli 56 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion väestöstä asuu maaseudulla ja EU:n pinta-alasta 91 prosenttia on maaseutua. Maatalous ja metsätalous vaikuttavat ratkaisevasti maankäyttöön ja luonnonvarojen hoitoon EU:n maaseutualueilla, ja näiden peruselinkeinojen pohjalta maaseutuyhteisöjen elinkeinoelämää voidaan edelleen monipuolistaa. Maaseudun kehittämispolitiikan tehostaminen onkin yksi EU:n keskeistä tavoitteista.

Mihin maaseudun kehittämispolitiikkaa tarvitaan?

EU harjoittaa aktiivista maaseudun kehittämispolitiikkaa, jotta EU:ssa voitaisiin saavuttaa maaseutua ja siellä asuvia ja työskenteleviä ihmisiä koskevia tärkeitä tavoitteita.

Maaseutualueet ovat keskeinen osa EU:ta paitsi fyysisesti myös sen identiteetin kannalta. Yleisen määritelmän mukaan yli 91 prosenttia EU:n pinta-alasta on maaseutua, ja tällä alueella asuu yli 56 prosenttia EU:n väestöstä. Monentyyppiset kauniit maaseutumaisemat — muun muassa vuoristot, aarniometsät, vainiot ja arot — ovat osa EU:n ominaislaatua.

EU:n maaseutualueilla ollaan monin paikoin suurten haasteiden edessä. Osa maa- ja metsätalousalan yrityksistä ei ole riittävän kilpailukykyisiä. Yleisesti tarkasteltuna maaseudulla keskitulo on alhaisempi, ammattiosaaminen suppeampaa ja palvelusektori vähemmän kehittynyttä kuin kaupungeissa. Lisäksi maaseutuympäristön hoitaminen vie taloudellisia resursseja.

Maaseudulla on Euroopassa kuitenkin myös paljon annettavaa. Sieltä saadaan välttämättömiä elintarvikkeita ja raaka-aineita. Sen kauneusarvot ja hyödyllisyys virkistys- ja vapaa-ajanviettokohteena ovat itsestään selviä. Maaseutualueet toimivat maapallon "keuhkoina" ja ovat sen vuoksi tärkeä tekijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Monet ihmiset ovat halukkaita asumaan ja työskentelemään maaseudulla, jos tarjolla on riittävät palvelut ja infrastruktuuri.

EU:n kasvu- ja työllisyysstrategia (Lissabonin strategia) ja kestävän kehityksen strategia (Göteborgin strategia) ovat siis yhtä tärkeitä maaseudun kuin kaupunkien ja asutuskeskusten kannalta.

Maaseudun kehittämispolitiikan avulla EU pyrkii vastaamaan maaseutualueita uhkaaviin haasteisiin ja auttamaan maaseutua hyödyntämään mahdollisuuksiaan.

Miksi EU harjoittaa yhteistä maaseudun kehittämispolitiikkaa?

EU:n jäsenvaltiot voisivat periaatteessa päättää omasta maaseudun kehittämispolitiikastaan itse ja harjoittaa sitä itsenäisesti. Tämä malli ei kuitenkaan toimisi käytännössä. Kaikilla EU-mailla ei olisi varaa toteuttaa tarvittavaa politiikkaa. Toisaalta myöskään monet maaseudun kehittämispolitiikkaan kuuluvat asiat eivät noudata valtiollisia tai alueellisia rajoja vaan vaikuttavat laajemmin (esimerkiksi saasteet leviävät helposti rajojen yli, ja ympäristön kestävyys yleisemminkin on Euroopan ja kansainvälisen tason kysymys). Maaseudun kehittämispolitiikka on myös monelta osin yhteydessä muihin EU:n tasolla toteutettaviin politiikkoihin.

Näistä syistä EU harjoittaa yhteistä maaseudun kehittämispolitiikkaa, mutta yksittäisillä jäsenvaltioilla ja alueilla on alalla kuitenkin huomattavasti päätäntävaltaa.

Politiikka rahoitetaan osaksi EU:n talousarviosta ja osaksi jäsenvaltioiden tai alueiden talousarvioista.

Maaseudun kehittämispolitiikan rakenne

Kaudella 2007–2013 sovellettavat maaseudun kehittämispolitiikan säännöt ja jäsenvaltioiden ja alueiden toimenpiteet on määritetty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005.

Asetuksen mukaan kaudella 2007–2013 keskitytään seuraaviin kolmeen toimintalinjaan:

  • maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen
  • ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen
  • elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen maaseudulla.

Jotta politiikan toteutus olisi tasapainoista, jäsenvaltioiden ja alueiden on jaettava alan rahoitus näiden toimintalinjojen kesken.

Lisäksi rahoitusta on osoitettava hankkeisiin, joissa hyödynnetään Leader-yhteisöaloitteissa saatuja kokemuksia. Leader-aloitteen puitteissa toteutettavat maaseudun kehittämistoimet ovat yksittäishankkeita, joissa haetaan ratkaisuja paikallisiin ongelmiin ja joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat paikalliset yhteistyökumppanit.

Entiseen tapaan kunkin jäsenvaltion (tai alueen, jos toimivalta on siirretty aluetasolle) on laadittava maaseudun kehittämisohjelma, jossa täsmennetään ohjelmakauden aikana eri toimenpiteisiin myönnettävä rahoitus.

Kaudella 2007–2013 pyritään kuitenkin aiempaa selvemmin siihen, että maaseudun kehittämisstrategia olisi johdonmukainen kautta EU:n. Tätä varten jäsenvaltiot laativat kansallisen strategiasuunnitelman EU:n strategisten suuntaviivojen perusteella.

Tämän toimintamallin avulla pyritään

  • kohdistamaan EU:n maaseudun kehittämistukea aloille, joilla se tuottaa eniten lisäarvoa EU:n tasolla

  • varmistamaan, että alan politiikka tukee EU:n ensisijaisia tavoitteita (esim. kasvu- ja työllisyysstrategian ja kestävän kehityksen strategian yhteydessä määriteltyjä tavoitteita)

  • varmistamaan johdonmukaisuus muiden EU-politiikkojen, kuten taloudellista koheesiota edistävän politiikan ja ympäristöpolitiikan, kanssa

  • edistämään uuden markkinasuuntautuneen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenneuudistusta vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa.

     

  ligne verticale  

Kotisivu

Lait deenfr

Seuranta ja arviointi deenfr

Vuoristoiset ja epäedulliset alueet deenfr

Työllisyys deenfr

Julkaisut deenfr

Asiakirjat maittain en

horizontal line

Leader+

horizontal line

"Europe's rural areas in action: Facing the challenges of tomorrow", 16 - 17 October 2008, Limassol, Cyprus

Proceedings of the conference

horizontal line

Seminar "Ensuring Good management of Rural Development programmes 2007-2013"
Brussels, 28-29 September 2010
 


Maatalous ja maaseudun kehittäminen | Sivun alkuun

Uusin päivitys: 15-04-2008